keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Ympäristöministerin uskottavuusongelma alkoi ensimmäisellä työviikolla

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on blogannut 7.10.2014 Iltalehdessä, Uudessa Suomessa ja ehkä muissakin medioissa ilmastopolitiikasta otsikolla "Ilmastonmuutos vaatii tekoja joka päivä". Ennen kolmivuotista edustajauraansa ja pätevöitymistään ympäristöministeriksi hän on työskennellyt Alexander Stubbin lehdistöavustajana sekä toimittajana, uutispäällikkönä ja Tukholman-kirjeenvaihtajana Iltalehdessä. Katsotaanpa, mitä asiaa Grahn-Laasosella on.
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen
Eduskunnassa keskusteltiin tänään Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Asialistalla oli pääministerin ilmoitus energiapolitiikan kokonaisuudesta.
Juu, minäkin katsoin tänään Ylen Areenasta tuon eduskuntakeskustelun. Tosin vahingossa otin jossain vaiheessa sen aikana 20 minuutin päiväunet ilmeisesti mitään menettämättä.
Energiaratkaisumme vaikuttavat suoraan siihen, kuinka tehokkaasti torjumme ilmastonmuutosta. Tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta. Se edellyttää monipuolista energiapalettia. Fossiilisista polttoaineista luopuminen vaatii niin uusiutuvan energian laajamittaista käyttöä, ydinvoimaa kuin energian säästöäkin.
Olen pitkään odottanut ympäristöministereiltä laskelmaa, paljonko pudotamme lämpötilaa tai hidastamme ilmaston lämpenemistä tulevaisuudessa, jos teemme Suomesta hiilineutraalin yhteiskunnan. Odottelu jatkuu, sillä Grahn-Laasosellakaan ei näytä olevan lukuja. Niinikään hänellä ei liene lukuja siitäkään, mitä hiilineutraaliuden saavuttaminen ns. uusiutuvilla energiatekniikoilla maksaa. Tai ehkä nuo luvut ovat jossain, mutta niitä ei kehdata ääneen sanoa, sillä ne kuulostavat vitsiltä.
Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä kansainvälisesti kuluva syksy on ratkaisuiden aikaa. Valmistaudumme EU-rintamassa kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Euroopan päämiehet kokoontuvat lokakuun loppupuolella, ja tarkoituksena on sopia EU:n yleisestä päästövähennystavoitteesta vuodelle 2030. Komissio ehdottaa 40 prosentin päästövähennystavoitetta, ja Suomi on suhtautunut tähän myönteisesti.
Näinhän asia valitettavasti on. Mutta mutkia on matkassa jo alkutaipaleella, sillä Puola ja monet muutkin EU:n itäiset jäsenmaat eivät aio tuota tavoitetta pureskelematta niellä. Puola on asettanut ehdoksi sen, että sähkön kuluttajahinta ei saa nykyisestä nousta, Muut Visegrad-maat puolestaan vaativat rikkaampaa Luoteis- ja Pohjois-Eurooppaa maksamaan tarvittavan energiapolitiikan muutoksen kustannukset myös heidän osaltaan. Suomea siis odottaa uusi miljardiluokan rahoitusaukko EU-jäsenmaksun tästä johtuvana korotuksena tai jonain muuna uutena rahoitusvaatimuksena. Joten katsotaanpa, saako uusi komissio jäsenvaltioiden rivit suoriksi, kun hintalappu tulee mukaan keskusteluihin.

Huippukokous on askel kohti joulukuussa 2015 pidettävää Pariisin ilmastokokousta. Pariisissa on tarkoitus päästä sopimukseen kattavasta ja kunnianhimoisesta ilmastosopimuksesta. Kaikki maat sitouttava sopimus tarvitaan, jotta voimme vähentää päästöjä tarpeeksi. Jos toimimme määrätietoisesti, meillä on vielä mahdollisuus pitää ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen. Tämä tarkoittaa, että peruuttamattomat vaikutukset voidaan estää.
Jos asia on vaikea EU:n sisällä, on se paljon vaikeampi kansainvälisesti. Jo nyt näyttää selvältä, että sitovaa sopimusta ei synny, sillä sellaiset maat kuin Kiina, Intia, Yhdysvallat, Venäjä, Australia ja Kanada eivät siihen sitoudu. Eikä siihen sitoudu Euroopan Unionin maita lukuunottamatta juuri mikään muukaan maa, elleivät EU, Yhdysvallat ja muut rikkaammat teollisuusmaat suostu maksamaan koko muun maailman energiatuotannon uudistamista likipitäen kokonaisuudessaan. Intressien erot sopimuksen talousvaikutuksissa taitavat olla liian suuret.

Kahden asteen lämpenemisrajan hokeminen alkaa olla jo kulunutta propagandaa, johon muutamaa vihreää lukuunottamatta enemmistön usko on lopahtamassa. Kun globaalia lämpenemistä on viimeisen 100 vuoden aikana ollut enintään suuruusluokkaa 0,7°C, ja kahden viimeisen vuosikymmenen aikana tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä ei ole  havaittu ollenkaan, ei kahden asteen rajan puhkaisu näytä millään tavalla uhkaavalta. Missähän ne peruuttamattomat vaikutukset silloin luuraavat?
Ennen Pariisia neuvotteluja käydään Liman ilmastokokouksessa, jossa tehtävät päätökset ovat edellytys Pariisin kokouksen onnistumiselle. Tyypillistä on, että kokouksissa aika tuppaa aina loppumaan kesken. Tämän vuoksi liian paljon isoja asioita ei voida jättää ratkaistavaksi Pariisissa. Virkamiestasolla neuvotteluprosessi jatkuu Bonnissa jo lokakuun loppupuolella. Sopimuksen aikaansaamiseksi tehdään töitä koko ajan.
Kirjoitan varmasti Liman ilmastokokouksesta kuten kolmesta edellisestäkin. Oikeastaan voisin kirjoittaa jutun siitä jo ennalta, sillä niin samanlainen vire niissä kokouksissa on ollut. Valtavan hiilijalanjäljen omaavat ilmastopoliitikot ja ympäristöpanikoijat kerääntyvät Perun Limaan pelastamaan maailmaa, mutta kokouksesta palataan pettyneinä ja reppu täynnä tyhjiä lupauksia.
Me kaikki tiedämme ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten sään ääri-ilmiöt ja merenpinnan nousun, jotka vaikuttavat elämäämme maapallolla monin tavoin. Kyse on siitä, millaisessa maailmassa tulevat sukupolvet elävät ja millaista ilmaa hengittävät. Kattavaa ilmastosopimusta on kuitenkin yritetty saada aikaan jo pitkään.
Vai niin. Eikö äärisäätä ja merenpinnan nousua ollut ennen ihmiskunnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta? Ettäkö kaikki historialliset todisteet muinaisista myrskyistä ja tulvista ovat mitä ovat? Kummallista denialismia? On muuten outoa, että kumpikaan IPCC:n kahdesta tuoreimmasta raportista ei löytänyt tilastollisesti merkitseviä muutoksia sään ääri-ilmiöiden esiintyvyydessä viime vuosikymmeninä. Eikä merenpinnan nousussakaan ole tapahtunut dramaattisia muutoksia ainakaan viimeisen 150 vuoden aikana. Jälkimmäisen Sanni voisi todeta helposti vaikka kävelemällä aamukahville ministeriöstä Kauppatorille.

Mutta jälleen jäin kaipailemaan lukuja. Paljonko myrskyt vähenisivät, jos kattava kansainvälinen sopimus saataisiin voimaan? Tai milloin koko Holoseenin kestänyt merenpinnan nousu pysähtyisi sopimuksen seurauksena? Voisiko ministeri kysyä asiaa virkamiehiltään, että saataisiin konkretiaa tähän asiaan?
Miksi ilmastoneuvottelut sitten ovat niin vaikeat? Ilmastoneuvotteluissa ei ole kyse vain yhdestä tai edes muutamasta asiasta, jotka pitäisi muuttaa. Ilmastomuutoksen torjunnassa kyse on koko elämäntapamme muutoksesta. Se kolahtaa hyvinvointiimme, muistuttaa, että elämäntapamme ei ole kestävä. Toisaalta kehittyvissä maissa se voi tuntua säröltä unelmaan vauraammasta tulevaisuudesta. Onkin helpompi vain olla ajattelematta asiaa.
Tässäpä se iso ongelma taitaa olla. Kehitysmaiden unelma vähän vauraammasta tulevaisuudesta ei voi toteutua, jos he eivät saa käyttää edullisimpia mahdollisia energialähteitään. Jokainen tajuaa, että nykyistä perusvoimaamme 3-4 kertaa kalliimmat vihreät energian tuotantotavat eivät ole kehitysmaiden ulottuvilla, jos edes rikkailla länsimailla ei sellaisiin ole varaa. Ja saattaa olla vaikeaa myydä suomalaiselle äänestäjällekin paluuta savupirttiaikaan, jolloin yhteiskunta oli lähes hiilineutraali. Sitä asiaahan kokeiltiin yli 100 vuotta sitten, ja neljän sukupolven ajan on systemaattisesti tuon ajan vitsauksista pyritty eroon ns. hyvinvointiyhteiskuntaa kehittämällä. Ehkä Grahn-Laasonen on valmis uhraamaan muutaman sukupolven työn "maailman pelastamiseksi"?
Ilmastonmuutokseen sisältyy kuitenkin myös mahdollisuus. On löydettävä uusi tapa tehdä asioita, tuottaa energiaa ja hyvinvointia. Suomalaisella cleantech-osaamisella voimme olla mukana ratkaisemassa globaaleja ilmastohaasteita. Samalla kun pelastamme maailmaa, voimme luoda kotimaahan työpaikkoja ja hyvinvointia.
Olen samaa mieltä kahdesta ensimmäisestä virkkeestä yllä. Mutta sellaista kotimaista cleantech-osaamista, jolla tehtäisiin edullista energiaa kaikkialla maailmassa, meillä ei taida olla. Turvetta ja polttopuuta ei kestävästi löydy monestakaan paikasta. Mutta ehkä tutkimalla asiaa joskus voisi löytyä. Ottamalla nykyisen "vihreän" politiikan mukaisesti käyttöön vanhanaikaisia ja EROI-luvultaan kestämättömiä ratkaisuja ei kuitenkaan tehdä kuin vahinkoa, sillä kansantalouden kantokyky siinä vaan kärsii.
Meiltä kuitenkin vaaditaan esimerkkiä. Ekologinen jalanjälkemme on 15. suurin maailmassa. Emme voi pistää päätämme puskaan sillä verukkeella, että olemme pieni maa eikä päästöillämme ole merkitystä. Me kaikki voimme tehdä valintoja paremman tulevaisuuden puolesta. Ja jotta onnistumme tässä, meidän poliittisten päättäjien tehtävä on tehdä valinnoista helpompia.
Nyt kyllä näkyy, että Grahn-Laasonen on lukenut enemmän WWF:n ja Greenpeacen propagandaa kuin tietoja kansantaloudesta, historiasta tai maantieteestä. Suomalaiset ovat maailman suurin pohjoinen kansa. Ilmastomme on sitä, mitä se on. Joka tapauksessa se on hieman erilainen kuin Välimerellä, Afrikassa tai Kaakkois-Aasiassa. Kun suomalaisia johdetaan edestä, lupaan tulla perässä, jos Stubbin hallituksen ministerit elävät seuraaviin vaaleihin saakka keskiafrikkalaisella hiilijalanjäljellä. Se olisi helppoa - ei tarvitse kuin näyttää esimerkkiä.

Kannattaa muuten käydä lukemassa kommenttiosuudet linkkaamistani Iltalehden ja US:n bloggauksista. Ne osoittavat, että uuden ympäristöministerin uskottavuusongelma alkoi ensimmäisestä työviikosta. Ja veikkaanpa, että muutoksen suunta on vain kasvava.

22 kommenttia:

  1. Sannia on silti pikkusen mukavampi katsoa kuin vaikkapa Ville Niinistöä tai Satu Hassia. Mutta noita lukuja ja varmuuksia todella kaivattaisiin.

    VastaaPoista
  2. Hieno kommentti Mikolta vaatia ministereiltä afrikkalaisten hiilijalanjälkeä. Minä siihen saatan kyllä pystyä.

    On tietysti tarkoituksellinen valinta nostaa toimittaja ministeriksi. Ei mitään tiedä mistään, mutta pystyy selittämään mustan valkoiseksi joka asiassa. Toimittajakoulussa opetetaan ainoastaan juttujen myymistä, ei enää tutkivaa journalismia. Tämä on ollut pitkään tapa Tampereen taistolaiskoulussa, mutta nyt kokoomuskin on oppinut tämän tavan toimia, surullista.

    Kun luen varsinkin yrittäjien kirjoituksia, joudun toteamaan, että maallamme ei näytä olevan enää muuta tietä kuin kölin alta. Mitä sitten seuraa, pääsemmekö pinnalle ollenkaan, epäilen.

    Tapsa

    VastaaPoista
  3. Uuden ympäristöministerin lausunnot vaikuttavat lähinnä nauhoitetulta toistolta, minkä vuoksi hänen voidaan olettaa olevan joko tyhmä, ahne, vallanhimoinen, täysin muiden talutusnuorassa tai robotti. Tuollaisia vaatimuksia olemattoman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voidaan suorastaan pitää maanpetoksena, josta pitäisi seurata asianmukaiset sanktiot. Missä luuraa ympäristöministerimme isänmaallisuus, jota nykyisin niin kovasti peräänkuulutetaan?

    T: Termostaatti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en muista, kuka tunnettu henkilö sanoi jotain tällaista: Kaikki maailman pelastamiseksi tarkoitetut asiat paljastuvat lopulta huijauksiksi. Mutta näinhän se on aina ollut.

      Analysoin Grahn-Laasosen juttua aika hellävaraisesti, sillä hän on Stubbin koulun käynnistään huolimatta kovin nuori ja kokematon. Sääliksi käy, kun joutuu tuollaiseen paikkaan.

      Poista
    2. Filosofi H.L. Mencken ainakin sanoi aikanaan että:

      "The urge to save humanity is always a false front for the urge to rule it."

      Poista
    3. Kyllä tämä meijän Sanna vaikutti ihan uudesta pakasta repästyltä,
      ehkä se on oppivvainen, joten mikon hellävaraisuus oli paikallaan enkä minäkän luonteenomaiista herjausryöppyä.

      Saihan se USarissa plogiinsa vastauksia, kaipa se luki he ja ymmärsi missä mennään.

      Pääministerin energiakeskustelussa kyllä tuli selkeästi ilmi, että Sanna tarkoitti sääntelyn purkamisella nimenomaan purkamista tuulivoiman kohdalta, ja istunnossa tuli myös ilmi koskiensuojelulain purkaminen ja uusien tekoaltaiden rakentaminen Lappiin, kuintenkin ympäristöystävällisesti(?).

      WWF kunniapuheenjohtaja Salolainen samasta puolueesta vastusti vesitöhankkeita ankarasti.

      No ei Sanna tämän hallituksen aikana kerkiä tekemään mitään vahinkoa, mutta voisihan se kerätä irtopisteitä purkamalla urullisenkuuluisan paskalain.

      Mitä vesirakentamiseen tulee, voisivat aloittaa kunnostamalla Vantaan vesivoimalan ja nostaa putouskorkeus Keravan tasolle jolloin alueella asuva suuri joukko cityvihreitä joutuisi kohtaamaan reaalimaailman, ja saattaisihan sitä syntyä jopa vihreä koskiensuojeluliikekkin estämään Vantaajoen valjastamista.

      Hommahan kulminoituu kuun lopussa kun EU,lta ei taida tulla yhteisiä päästötavoitteita jolloin suomlaiset saavat jatkaa itseruoskintaansa energia-asioissa ihan omaan laskuun, tai olla jatkamati, ei ainakaan voi vedota EU,n päästörajoituksiin, kun nykyiset ovat voimasssa vuoteen 2020 asti, ja Suomi taitaa olla jo täyttänyt ne.

      Ilkka

      Poista
    4. Olen samoilla linjoilla Sähköteurastajan kanssa.

      Toistaiseksi tilanne on vain se, että tuoreen ympäristöministerin on vähän pakko sanoa jotain sen suuntaista ilmastonmuutoksesta kuin Grahn-Laasonen sanoi. Se miten jatkossa toimitaan on toinen asia, vaikka toki vähän pelkään, että suomalaiset poliitikot eivät ole ihan kartalla kaikista niistä valtavista epävarmuuksista ja virheistä joita ilmastoennusteet sisältävät.

      Ympäristöministeri myös todennäköisesti arvioi, (aivan oikein) että tässä vaiheessa happamat nettikommentit ovat pienempi riesa kuin Greenpeacen masinoima mustamaalauskampanja.

      -Zuul

      Poista
  4. Lähettäkää Sanni opiskelemaan kilpailukykyä, energia- ja tuotatotehokkuutta, cleantech on päivän sana mutta se ei saa olla lowtech tuotantoa ajatellen. Muuten näivetetään koko loppusuomi kahta kautta, yhteiskunnallisen kilpailukyvyn ja subventoinnin(risupaketti) tuomien tehottomuuksien johdosta. Hyvä esimerkki cleantech pikkufirmasta www.tulitehoa.fi, tuollaisilla teoilla oikeasti tämä kansakunta voidaan nostaa jälleen voittaja luokkaan.

    Kilpailukyky syntyy siitä kuinka nopeasti korkeastipalkatut työskenteliät pystyvät tehtaasta tavaraa läpi saamaan. Kun energia jota tuubiin työnnetään on höystetty halvalla "bio-"liitteellä on se aina hitaanpaa kuin fossiilisilla polttoaineilla tehty tuotanto, näin ollen tehtaan palkkakustannukset nousevat ja duunari saa tehottomana potkut, ja tehdas lähtee sinne missä öljyä ja hiiltä saa käyttää. Vaikka halvempi tai joskus jopa ilmainen "bio"-polttoaine piti tuoda kilpailukykyä, ei se tuonut kuin kengän kuvan persauksiin.

    VastaaPoista
  5. Nätti tyttö, mutta taitaa vain lukea ääneen tekstiä, jonka hänelle on joku muu kirjoittanut valmiiksi. Kokoomukselainen johtamisen periaate: näytetään hyvältä, puhutaan paljon sellaista mikä kuullostaa hyvältä muttei koskaan asiaa. Todellisuus kun ei kuulu kokoomuksen kauniit ja rohkeat - maailmaan.

    VastaaPoista
  6. Hohhelia ei ole olemassa, mutta hänen vastustajansa Ilkka Juhani Mononen on, tunnetaan myös Myteurastajana, enkä oo ikinä mittää pahhaa tehnyt kellekkään, vaan autan etenkin alamäessä.

    https://www.youtube.com/watch?v=4WQV-LpXa60

    Tuosa minä.

    https://sites.google.com/site/myteurastaja/home

    Olin aikanani pääsuunnittelija XKK,lla ja olen luvannut FMI.n entisille työkavereilleni etten laita nimiä esiin, jotka kertoivat 3 vuotta sitten, ettei ilmastonmuutosta olekkaan kutein sanoin jo 15 vuotta sitten, ja se pitää

    Taitaa Petteri olla aika yksin, kun alaiset tunnustavat minulle, mutta eivät voi sanoa sitä ieneen.

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  7. Nyt se ilmastonmuutos lisää syksyä ja sumua!
    http://yle.fi/uutiset/ilmastonmuutos_pidentaa_syksyja_luvassa_yha_harmaampaa_saata/7511814

    VastaaPoista
  8. Minä ainakin toivon, että Hutila olisi oikeassa, mutta pelkään, että tuli taas yksi huti lisää.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilastot eivät tue Hutilaa, mutta siitä lisää seuraavassa bloggauksessa.

      Poista
    2. Eipä niin, mutta tulevaisuudesta puhuttaessa toivoisin, että talventulo viivästyisi nykyisestä. Golfkausi pitenisi ja lämmityslaskut alenisivat, mitään hulluja ilmastopakolaisia ei tänne kuitenkaan tule.

      Tapsa

      Poista
  9. Kaikk¨ ei ole menetetty, ehkä perustetaan komitea tutkimaan asiaa.

    Saanko nauraa.............?

    http://yle.fi/uutiset/grahn-laasonen_jaadytti_soidensuojeluohjelman/7530308

    Ilkka

    VastaaPoista
  10. Grahn Laasonen näkyy uponneen turvesuohon joten ajattelin pyytää
    Juhan Af Grahnia ja Rauni Leena Luukkasta appuun.

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vihreiden-niinisto-mtv-lle-grahn-laasonen-paastamassa-lobbarit-valitsemaan-suojelusoita/4416354

    Ilkka

    VastaaPoista
  11. En ymmärrä, miten Ville pystyy pidättelemään itkuaan päivästä toiseen, kun ilme on niin kauhistunut. Tai sitten yrittää väkisin tirauttaa, mutta ei tule.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta mutta, onneksi emme heittäneet Sanna lasta pesuveden mukana, minä sanoisin tilanteen kasvattavan hänen rintakarvojaan.

      Taitaa tuulirupellit unehtua, joten ojentaisin auttavan käteni avittamaan
      hänet suonsilmästä, lähes pyyteettömästi.

      Eli jos vihreät haluavat uusiutuvaa kotimaista bioenergiaa,
      lyödään turpeet kurkkuun.

      Itsehhän kannatan kivihiilen käyttöä suojelemaan luontoa
      jotta pääsee karpaloita poimimaan.

      Mutta mutta, niin makaa kuin petaa...

      Ilkka

      Poista
  12. No voihan pyhä Perkele! Muuta en keksi.

    http://blogit.iltalehti.fi/sanni-grahn-laasonen/2014/10/29/terveiset-luxemburgista-ja-tukholmasta/

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No elä nyt viskaa Sanna vauvaa pesuveden mukana.

      Tulos riippuu teosta, voihan sa antaa lupauksia sanahelinän kera,
      mutta ei sen tarvitse sopia mitään vaan asettaa komitea tutkimaan
      haasteellisia tulevaisuustoiveita.

      Toivottavasti ei kuitenkaan tee tilauksia mistään Himasen horoskooppi tai joulupukinpajasta.

      Ilkka

      Poista
    2. Taisi mennä jo, ku ei näy missään. Pesuvesi kyllä lilluu vielä ammeessa. Eija-Riittaa on yhä enemmän ikävä.

      Tapsa

      Poista
    3. Eija Riitta on kasvamassa korkoa päivänpolitiikan ulkopulella.

      Joku päivä hän palaa näyttämölle entistä ehonpana, sanokaa minun sanoneeni.

      Ilkka

      Poista