torstai 2. lokakuuta 2014

Aiheetonta ilmastopelottelua mursuilla

Mursulauma Point Layssa 27.9.2014.
Kuva Corey Arrardo.
Viime päivinä mursujen (Odobenus rosmarus divergens)  kokoontuminen Alaskan rannikolla on saanut huomiota valtamediassa. Asia kuulemma johtuu ilmastonmuutoksesta, joka on vienyt mursuilta merijään, jolla ne normaalisti tähän vuodenaikaan lekottelisivat. Suomalaisesta mediasta ainakin Hesari, Iltalehti ja Uusi Suomi ovat tehneet jutun mursujen "hädästä" ilmastonmuutoksen kourissa. Otetaanpa noista tarkasteltavaksi US:n toimittaja Teppo Ovaskaisen "tiedekategoriaan" sijoittuva juttu, joka on otsikoitu "35 000 mursulla huutava hätä: Alaskassa luonnoton tilanne".
Kansainvälisissä uutisissa on viime päivinä ihmetelty arviolta noin 35 000 mursun laumaa, joka on noussut rannalle luoteisessa Alaskassa. Käytös on poikkeuksellista, sillä normaalisti mursut pitävät levähdystaukonsa merijäällä. Toisin kuin hylkeet, mursut eivät kykene uimaan loputtomiin vaan tarvitsevat taukoja. Pakkautuessaan yhteen kuivalle maalle, mikä ei ole niiden käytökselle ominaista, niitä uhkaa toistensa alle talloutuminen ja ruoan loppuminen.
Point Lay kartalla
Niin, siis iso joukko mursuja on kokoontunut pienelle alueelle Alaskan luoteisrannikolla, kuten ne aina ovat tehneet tähän aikaan vuodesta muuttaessaan hiljalleen jäätyvältä Tšuktšienmereltä Beringinsalmen kautta talven viettoon leudommalle Beringinmerelle. Sekä läntisen Alaskan että Tšukotkan alkuperäiskansat ovat metsästäneet niitä juuri noilta rannikon kokoontumispaikoilta.

Mursulaumojen kokoontumisista rannikolle ja niiden yhteydessä sattuneista alle tallautumisista on myös tieteellistä raportointia kuten tämä Francis H. Fayn ja Brendan P. Kellyn tarkka kuvaus vuodelta 1978. Niinpä on täysin selvää, että mursujen kokoontuminen isoksi laumaksi rannikolle on aivan normaalia ja luonteenomaista käytöstä, kuten myös englanninkielinen Wikipedia osaa kertoa.


Toimittaja Ovaskaiselle totean, että myöskään hylkeet eivät voi uida loputtomiin. Ikiliikkujaahan ei ole vielä keksitty.
Mursuilla on hätä, sillä ne eivät löydä enää riittävästi merijäätä reittinsä varrella. Merijää on supistunut vuodesta 2007, jota ennen mursujen ei koskaan tiedetä rantautuneen kuivalle maalle. Tällä hetkellä merijää on lähes alhaisimmalla tasollaan koskaan.
–Näillä eläimillä ei käytännössä ole enää avomeren merijäätä käytössään. Niillä ei ole vaihtoehtoa rantautumiselle, sanoo Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen tutkija Chadwick Jay.
Mursuilla ei näyttäisi olevan mitään hätää, sillä jokseenkin kaikkien tutkimusten mukaan (mm. Garlich-Miller et al. 2011) niiden nykyinen lukumäärä tuolla alueella on huomattavasti suurempi verrattuna 1960-lukuun.

Kävin läpi Illinoin yliopiston Cryosphere Today -sivuston jääaluekartat, joita on tuotettu satelliittimittauksiin perustuen vuodesta 1979 alkaen. En löytänyt Beringinsalmen tuntumasta jäätä syyskuun loppupuolelta ainoanakaan vuonna. Alla ottamani klippi jäätilanteesta 29.9.1995 vasemmalla ja 29.9.2014 oikealla. Merijäätä on muuten tämän vuoden alkusyksystä ollut Tšuktšienmerellä noin 200 000 km² enemmän kuin vuonna 2007.

Merijää Tšuktšienmerellä 29.9.1995 ja                                                    29.9.2014

Nyt minua hävettää toimittaja Ovaskaisen puolesta. Ja nolottaa Ovaskaisen biologian opettajan puolesta. Mahtaako jutussa mikään olla edes osin totuudenmukaista?
Merijään hupeneminen ja mursujen käytöksen muutos on ilmastonmuutoksen syytä, Yhdysvaltain viranomaiset sanovat.
Jaahas, tuon yllä olevan lauseen vuoksi tämä juttu oli varmaankin laadittu. Mutta logiikka siis ontuu pahasti, sillä mursujen käytös ei poikkea aiemmin havaitusta ja alueella on merijäätä valtavan paljon enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2007. Se ei muuksi muutu, jos uskomme mursututkijoita ja satelliittikuvia.
Akuutin hädän aiheuttaa huoli mursujen vauhkoontumisesta ja etenkin nuorten mursujen tallautumisesta isompien eläinten alle. Tämän välttämiseksi Yhdysvaltain ilmailuhallinto on uudelleenreitittänyt lentoja ja käskenyt lentäjiä pysymään riittävän korkealla. Etenkin äänekkäiden helikoptereiden lentokorkeutta on nostettu, kertoo brittilehti The Guardian.
Toimittaja Ovaskainen ei vielä osannut laskea ruuhkassa tallautuneiden mursujen määrää. Mutta kyllä minä uskon, että ruumiita vielä tulee. Tutkijat Tomilin ja Kibal'chich löysivät vuonna 1975 noin 350 km etelämpänä olevalta Cape Blossomin kokoontumispaikalta yli 2000 mursun ruumista, joten eipä siinäkään ole mitään uutta. Se tietää runsasta ravintoa Alaskan erittäin hyvin voivalle ja viime vuosikymmenien aikana runsastuneelle jääkarhukannalle.

Epäilen muuten, että jokseenkin ainoat helikopterit, jotka voivat hermostuttaa mursulauman tuolla, ovat niitä, joilla aiemmin mainittu tutkija Chadwick Jay panikoijakavereineen lentelee.

Tästäkin kirjoituksesta tuli tavallaan ruumiinavaus. Nimittäin toimittaja Ovaskaisen kirjoitukselle tehdyssä avauksessa ei löytynyt elävää totuuden henkeä. Se oli heikkoa ilmastojournalismia, jonka voisi luokitella suoraan ilmastopropagandaksi. Tosin sellaisena se edustaa hyvin Uuden Suomen ja myös sitä isompien mediatalojen peruslinjaa ilmastoasioissa.

H/t Susan Crockfordin PolarBearScience-blogille

32 kommenttia:

  1. Kiitos taas Mikko!
    Havaitsin tuon uutisen jo eilen The Guardianissa, mutta en jaksanut pengata taustoja. Mursujen suuri lukumäärä ei ainakaan viitannut sukupuuton uhkaan.

    Tohtori Susan J. Crockford näyttäisi olevan paha piikki ilmastopelottelijoiden lihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, hyvin näyttää mursuilla menevän. Luultavasti liika jää niitä pikemmin haittaisi kuin hyödyttäisi. Mutta tämä US:n kaltainen ilmastopropagointi alkaa olla letkuhoidossa. Niin heikkotasoisiksi ovat jutut menossa.

      Poista
  2. Kummallekohan mursun on helpompi kiivetä, sulalle, loivalle rannalle vai paksulle jäälle, veikkaan edellistä.

    Mursunpoikasia on kautta historian kuollut runsaasti kiimaisten urosten alle niiden tapellessa paritteluoikeuksista.

    Tuota T&T:n juttua voisi kommentoida niin, että nyt kun jään romahtelu on muuttunut hallitsemattomaksi, niin kenen hallinnassa se on ennen ollut?

    Tapsa

    VastaaPoista
  3. Paniikki tuntuu olevan päällä kun kaikissa normaaleissa luonnonilmiössä yritetään nähdä katastrofin merkkejä. Aika alas ovat "tiedeihmiset" vajonneet. Antero

    VastaaPoista
  4. Tai sitten ne "tiedeihmiset" eivät olekaan vajoneet mihinkään vaan suurta massaa pelottaa ja on turvallista kieltää pää puskassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli mursuilla on mielestäsi lähtö lähellä, vai kuinka?

      Tapsa

      Poista
  5. miten ihmeesssä toimittajat ovat nii nku lakanneet ajattelemasta?niin goddard kuin mikkokin totesivatt ettei jäätä sillä alueella edes ole noina aikoina ja oli jääalue pieni tai iso mursut voivat paksusti. näin totesi susan crockford myös.
    oli mursu tai etana kirjoitukset ovat samanlaisia, aina syy löytyy helposti, ilmastonmuutos. miksi yleensä mitään tutkia kun syyllinen on jo etukäteen selvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän tässäkään mitään ole tutkittu, on vaan todettu, että mursulauma makaa paljaalla maalla ja sehän on ilmastonmuutoksen syytä. Kukaan ei ole kysynyt mursuilta, missä ne haluaisivat lekotella.

      Tapsa

      Poista
  6. pitänee lisätä, että alkuperäinen kuva mursuista oli otettu mursujen suojelualueelta
    perustettu 1960. jotenka menee yhä hauskemmaksi. löysin jutun bishop hillin blogista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annahan linkki.

      Tapsa

      Poista
    2. Ainakin vuodesta 1604 asti mursujen on tiedetty kokoontuvan isoihin laumoihin rannikoille. Linkki: http://www.marinemammalscience.org/index.php%3Foption%3Dcom_content%26view%3Darticle%26id%3D512%26Itemid%3D320

      Alaskan rannikolla on todellakin suojelualue maihin suurina laumoina kokoontuville mursuille, joten asia ei ole vieras Yhdysvaltain viranomaisille. Linkki: http://www.adfg.alaska.gov/index.cfm?adfg=walrusislands.main

      Poista
    3. Kaikki nämä jäätikköalueiden merelliset eläimet ja suurin osa linnuista tekevät pitkiä muuttomatkoja pariutumisalueiden ja ruokailualueiden välillä lämpötilojen ja jäätilanteen mukaan.

      Tapsa

      Poista
  7. Suomessa naureskellaan Venäjän julkisen sanan uutisointia, jota Kreml ohjailee huomaamatta, että meillä on täysin sama tilanne tämän ilmastonmuutosuskonnon kanssa. Sitä vaan ohjailee poliittiset ja taloudelliset tahot ja heikkolahjainen ja herkkäuskoinen kansanosa uskoo noihin perättömiin juttuihin koulusivistyksestä rippumatta. No koulusivistyhän ei taka sitä, että osaisi ajatella omilla aivoillaan. Lisäksi yhteenkuuluvuuden tunne on Suomalaisilla kova, kun yhdistyksiä jne riittää, joten on autuasta kuulua myös ilmastouskoviin ja levittää sanaa.

    Kuten Mikko on todennut, monet ympäristöongelmat pannaan autuaasti kuvitellun lämpenemisen piikkiin. Työnnetään siis pää pensaaseen. Kun puhutaan punkeista, ei ole sen vertaa historiatietoa, että monet lajit ovat levinneet Suomeen laivojen painolastien kautta. Matkustelu Suomessakin on laajentunut aivan tolkuttomasti verrattuna vaikka 60-lukuun. Eläimet kulkevat mukana ja kaikki leviää, mutta kuvitellun ilmastonmuutoksen piikkiin on luonnon monimuutoisuuden lisääntyminen yksinkertaisen tutkijan niin helppo laittaa. Yksi surullinen luontoesimerkki liittyy Suomen soihin. Niistä 80 % ojitettiin 70-luvulla. Nyt suot ovat köyhtyneet niin, etteivät hillat ja Riekot niillä viihdy ja ohst työntävät tuutintäydeltä humusta järviin. Ei se humus siis johdu ilmastosta eikä turveteollisuudesta, vaan typerästä ihmisestä, joka kaiken lisäksi uskoo satuihin, kuten meteorologien tietokonekäyrään.
    Paavo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se edullista, kun sähköveroa nostetaan jatkuvasti syöttötariffien maksamiseksi.

      En sitten tiedä, mitä LUT:n porukka hyötyy tästä projektista, kun ALSTOM hoitaa myllyt pystyyn ja Lähi Tapiola rahoittaa, Hyvä kuitenkin, että on kotimainen rahoittaja.

      Muutenhan koko homma on syvältä.

      Tapsa

      Poista
  8. Paras kapula tuulimyllyjen rattaisiin olisi tyyni sää. Siinä veronmaksaja tienaa joka hetki, kun mylly ei pyöri. Taitaa tosin olla niin, että valtio kerää nuo tukimiljardit sähköveron muodossa jo nyt, eli sähkölaskussa tyyni sää ei näy, mutta voivatpahan käyttää tuulisähköverorahat johonkin muuhun älykkääseen kohteeseen tai paikata kirstun pohjaa niillä.
    Paavo

    VastaaPoista
  9. Niimpa hyvinniin, linkistä sopii kattoa.

    Tuulivoimat "tuottavat" 73MWh, ja sähkön Spot hinta on 33€MWh,
    joten kuluttaja joutuu maksamaan enemmin tuulivoiman takuuhinnan ollessa ymmärtääkseni 105€ MWh, eli mitä halvempaa markkinsähkö on sitä enemmin kuluttaja maksaa tuulivomatukiaisia.

    Tämä ei ole markkinataloutta vaan markkinasosialismia, jossa valtiovalta valitsee voittajat ja häviäjät.

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx

    US mielipideosastossa sekoomus hemmo kuvaa sekoomuksen energiavisioita, mitkä näyttävät kauhistuttavilta, paitsi puun ja turpeen osalta.

    Ilkka

    VastaaPoista
  10. Sikäli kun olen ymmärtänyt, lainsäädännöllisti on määrätty, että tuulivoimatuki peritään sähkölaskujen yhteydessä sähköveron korotuksena, joka oli alkuvaiheessa joku 3 prosenttiyksikköä. Korjatkoon joku joka tuntee asia

    Paavo

    VastaaPoista
  11. Ota tuosta sitten selvää, sehän on kuin veneen jälki.

    Sähkövero taitaa olla nyt kuluttajalle jotain 2,36c/kWh, ja Google konesaleille about 0,8c/kWh, mutta eihän siinä näy investointituet, sun muut siirtomaksut jotka taitavat jossainpäin olevan yli puolet sähkölaskusta,pääasia on että kuluttaja maksaa suomen maksamat hiilianeet Googlenkin puolesta.

    Tuskin ovat halukkaita esittämään laskelmiaan yleisölle, joten sähkön
    hinnanmuodostus jää arvailujen varaan.

    Ilkka

    VastaaPoista
  12. Nyt sitten rakennetaan tuulivoimaa lisää nimellisteholtaan 2500 MW. Tiedä häntä minkä mukaan tuota syöttötariffia maksetaan, mutta jos toteutunut keskiteho olisi 30% nimellisestä, tuulihärvelit saisivat takuuhintaa 690 M€/y. Koska tuulivoima on &%?#"/(%&¤:stä, voidaan sen saama koko hinta laskea tukiaisiksi ellei enemmänkin.

    Kotitalouksien vuotuinen sähkönkulutus on 20 TWh. Nehän maksavat melkein koko sähköveron tuoton. Tästä päästään siihen, että sähköveroa on nostettava n. 3,4 c/kWh, jotta ropellit saavat aneensa. Sitten sähkövero ylittää jo kWh:n hinnan. Siihen sitten päälle siirtohinta ja lopuksi ALV, Lämpöpumppumarkkinat kiittävät, tosin pumppumarkkinat ovat varmaan jo kyllästyneet, mutta eihän masiinat iäisyyttä kestä.

    Onneksi minulla on jo 2 v:n polttopuut varastossa.

    Tapsa

    VastaaPoista
  13. No laskin juuri että Espoon sähkö maksaa seinästä mulle vähän vajaa 16c/kWh, ja noin 40 % on siirtä sähköveroa, siirtomaksuja sun muuta.

    Se on kallistunut about 3 kertaiseksi vajaan 10 vuoden kuluessa, alamääki alkoi kun Espoon Sähkö kupattiin Eonille, nyt Fortumin sähkölasku tulee joltain ihme Carunalta, mikäköhän juoni siintäkin,
    se paljastuu aikanaan.

    Lämpö tulee ymmärtääkseni Suomenojan kivihiilivoimalasta, vai liekö Martinlaakso lähempänä.

    Nyt täällä lämpökin maksaa 85 € MWh.

    Lisäongelmia taisi tulla kun perin kiinteistön Saimaan rannalta
    enkä ole vielä tehnyt sähkösopimusta mutta kauhistuttaa paljonko tulee kWh hinnaksi, kun se on suuren osan vuodesta tyhjillään, sillä vaikuttaa Lappeen Sähkö joka on asakas TuuliSaimaassa sun muussa ja pitäisi maksaa säköstä jota ei käytä.

    Taidan ostaa Tilley lampun ja käyttää nestekaasua ruuanlaittoon
    ja puita lämmitykseen, ja teen itse sähköni siihen vähään mitä tietekoneenraato ja TV vaativat, vaikka autosta, ja jossei se pitemmänpäälle riitä ostan aggrekaatin.

    Näin se energiaköyhyys hiipii paluuna hajautettuun voimantuotantoon, ja olenkin katsonut himoiten lähikylässä pihalla ruostuvaa maamoottoria, mallia Porilainen, olisi siinä naapureille iltatuulen viestiä.

    https://www.youtube.com/watch?v=eWy1Hz6h2dE

    Ilkka



    VastaaPoista
  14. Mukaskeptikoiden mukaskepktistä mukatietoa.

    Jopa humanista jolinaa on mukavampia kuunnella, kuin tätä (tosi)paskahousujen epistolaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm... Tyyn kommentti ei ollut ihan kommentointiohjeiden mukainen. Jätänpä sen kuitenkin näkyville esimerkiksi siitä, millaista tänne välillä tulee ja millaista ei toivota.

      Poista
    2. Täysin tyypillinen AGW-fanaatikon vastaus jolta on loppunu järkevät argumentit koska tietää puhuvansa paskaa, eikä sitä kukaan enää usko, ja viimeisenä keinona saa itkupotkuraivarit... noita ei voi kuin sääliä.

      Ad hominem attacks are symptomatic of campaigners who are aware that they have lost the intellectual argument.
      - Brignell

      Poista
    3. Tämä sama tyy vaikuttaa tuolla vaellusnetissä, jonne sattumoisin sain bannit, miksikähän? no, oikeiden savusilmien, kuten he itseään kutsuvat, tulee tietysti olla uskossa.

      Poista
    4. TYY on yhteiskunnan rahoittama ilmastomarssi, rahoituksen tullessa valtiolta ja alrmisoijan ollessa Turun yliopisto.

      Kyse on alueelle suunnitelluista tuulivoimalosta reenpissin ja WWF,nimeen, rahan virratessa WWF,lle.

      http://www.tyy.fi/fi/toiminta/tapahtumakalenteri/peoples-climate-march-ilmastomarssi-1.

      Pöljät laittoivat vain TKK "IP"osoitteen, eikä WWF/reenpissi anonyymipalvelinta, pöljää sakkia.

      Ilkka

      Poista
  15. Tyy tyytyy sitten siihen jolinaan.

    Tapsa

    VastaaPoista
  16. Mihinköhän se oli TYY Tymätön?

    Mikä oli kielletty puheenaihe?

    Eihän tässä edes otettu esille että hallitus suunnittelee antavansa Aurinkokeisareille verovapauden sähköverosta, joten uusiutuvan energian
    tukiaiset kerätään normi sähkölaskunmaksajilta korotettuina, eli jälleen tulonsiirto luvassa, tällä kertaa Aurinkokeisareille.

    Ja kohta on luvassa hallituksen uusi energialinjaus, josta ei saa mitään tietoa, minkälainenkohan pommi sieltäkin on luvassa, ei mitään hyvää kuitenkaan,
    paitsi tuuliparooneille.

    Ilkka

    VastaaPoista
  17. Varsinaiseen aiheeseen liittyen, niin tänään Hesari ei pelotellut, vaan oli löytänyt "positiivisen" ilmastonmuutosasian. Siinä proffa todisteli jonkun tutkimuksen kautta, kuinka metsät ovat alkaneet kasvaa aivan tolkuttomasti enemmän puuta siksi, että ilmasto on Suomessa lämmennyt sen vajaan asteen verran.

    Olisi mukava kuulla lisää tuosta "tutkimuksesta", joka todistaa näin käyneen. Onko se ilmastotieteeseen kuuluva laskelma, joka perustuu joihinkin oletuksiin, vai ihan faktaan perustuvaa todellista tutkimustietoa. Siinähän proffa munaa koko tieteen, jos vaikka puiden vuotuisen kasvun reaaliseuranta ei vahvista proffan väittämää. Ymmärtääkseni puiden lustot ovat aika lahjomattomia, eli niiden täytyy olla ainakin metrin levyisiä verrattuna vaikka 30-luvun lustojen leveyksiin. Toivottavasti kuulemme mahdollisimman pian miten on lustojen kanssa ihan aikuisten oikeasti käynyt.

    Paavo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä sanoa, että sama proffa suosittelee, että metsiä aletaan oikein kaksin käsin hakkamaan energiapuuksi, koska se niin valtavasti kuvitellun ja pelotellun ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyy. Samaa ajavat energia-asioista täysin pihalla olevat vihreät tänään Hesarissa julkaisemassaan surullisen hupaisassa energiaohjelmassaan. Jos nyt Suomen energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus pannaan säästöjen, tuulivoiman, aurinkovoiman ja mtesien varaan, niin kuka ottaa vastuun siitä, että jos se ilmasto ei kuitenkaan lämpenekkään ennustetulla tavalla. 97 % "tiedemiehistä" voi olla väärässä. Aletaan hakkaamaan valtavia lisämääriä Suomen puita energiateollisuuden käyttöön ja pannaan huoltovarmuus niiden varaan. Jos sitten käykin niin, että meteorologien ennustuskäyrä ei toteudukkaan, vaan ilmasto seuraa luonnollista käyrää, eli silleen kuin lustot ja auringonpilkut ennustavat, ollaan kusessa. Bioinvestoinnit ovat menneet hukkaan, jos Suomea ei voikaan hakata aavikoksi, kun ei lämpenekkään. Muistutan, etytä halko on huopaa kamaa sähköntuotannossa. Jos Olkiluodon 1500 MW sähköä tuotetaan lauhdevoimalaitoksessa, halkoja kuluu 3000 mottia tunnissa. Jos koivusta saa motin halkoja, niin 3000 koivua tunnissa pelkästään Olkiluodon korvaamiseksi. Kyllä siinä pokasaha soin ja Suomi aavikoituu hyvää vauhtia, kun vihreää, ihmisten pelotteluun ja höynäyttämiseen perustuvaa ilmastopolitiikkaa toteutetaan noiden proffien tuella.

      Tuli vielä mieleeni kolmas superhauska juttu, joka oli Hesarissa. Se kuvaa kuinka pihalla energai-asioista niitä ohjaavat politiikot ovat. Helsingin ympäristölautakunta kun kuulmma oli sitä mieltä, että biopolttoaine olisi parempi tuoda proomuilla Helsinkiin rekkojen sijasta. Eivät miettineet sitä, että mistä perekeleestä en proomut Helsinkiin tulevat, kun puuta tarvitaan talvella ja Suomen ainoa Saimaan kanava on umpijäässä. Samoten Pohjanlahti, josta kyllä Ouluun tai Pietarsaaren suurimmalle biovoimalalle hiiltä vievät laivat voisivat tuoda paluukuormassa biopolttoainetta Helsinkiin. Mutta proomuuja eivät jäänmutajat ymmärtääkseni avusta kuin ehkä Virosta päin tultaessa, jos silloinkaan aina. Samalla viisiin kesällä puhutaan auringosta, jonka jokainen voi tänä aamuna havaita, kunka se lämmittää ja antaa kennoon energiaa. Ja kohta nekin kennot ovat metrisen lumikinoksen alla, mutta toki työllistäähän niiden lumenluonti virolaisia lumenpudottajia, ei siinä mitään, mutta kotimaisuus on siitä touhusta kaukana.

      Paavo vielä

      Poista
    2. Mitä ihmettä tarkoitat metrinlevyisillä lustoilla?

      Kyllä Suomen metsien kasvu on kiihtynyt tasaisesti 70-luvulta. Syitä voi olla useita, mm. lannoitus, joka taas saa aikaan höttöä puuta, mikä ei kelpaa rakentamiseen joka paikassa. Metsien hoito vaikuttaa myös, mutta hauskaa, että hiilidioksidipitoisuuden noususta ei tässä yhteydessä puhuta mitään.

      Tapsa

      Poista
    3. Metrin levyinen lusto oli liiottelua, johon ei innostuksenkaan vallassa pitäisi sortua.

      Metsien hoitaminen ja soiden ojittaminen varmaan lisää puun kasvua. Metsät hakataan suuriksi aukoiksi ja maa käännetään kuten pellot konsanaan. Puut kasvavat höttöisiksi, mutta onko niiden lämpöarvo sama kuin entisajan tiukkasyisen puun lämpöarvo on? Meinaan kun proffa sanoo, että hötöpuuta kasvaa enemmän energiapuuksi, niin korvaako määrä laadun, kun ajatellaan puun lämpöarvoa, kun sitä suositellaan energiapuuksi? Tosin luulisi Suomessa olevan sellaisiakin luonnonvaraisia metsiä, joita ei lannoiteta ja hoideta. Niistä luulisi saavan sellaisen vertailulustoston, jota voi verrata vaikka siihen 30-lukuun, kun tarkastellaan kuvitellun ilmastomuutoksen vaikutuksia puun kasvuun.

      Paavo

      Poista
  18. Tässäpä linkki vähän perusteellisempaan katsaukseen mursujen syyskokoontumisista:
    http://www.thegwpf.org/content/uploads/2014/10/walrus-fuss.pdf

    VastaaPoista