keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Mitä Severnaja Zemljan jäätikkö kertoo ilmastonmuutoksesta?



Uusi tutkimus otsikoltaan "Eurasian Arctic climate over the past millennium as recorded in the Akademii Nauk ice core (Severnaya Zemlya)" tuo esiin mielenkiintoisia asioita Arktisen alueen itäisten osien lämpötilasta viimeisen 1100 vuoden aikana. Napa- ja merialueiden tutkimukseen erikoistuneen Helmholtz-keskuksen tutkijat T. Opel, D. Fritzsche ja H. Meyer ovat rekonstruoineet lämpötilamuutoksia Severnaja Zemljan  jäätiköstä kairatusta näytteestä happi-18 -isotoopin vaihtelun (δ18O) perusteella. 

Lämpötilarekonstruktio kertoo pitkästä viilenevästä trendistä, jonka aikana on kuitenkin tapahtunut huomattavaa lyhytjaksoista vaihtelua. Viimeisen vuosituhannen kylmin jakso ajoittuu 1800-luvun alkuun, jolloin myös jään määrä on ollut maksimissaan. Alueen korkeimmat lämpötilat sitten tuon 1800-luvun alun näkyvät kahtena lyhyenä jaksona, joista lämpimämpi ajoittuu vuosikymmenille 1920 - 1940, ja jälkimmäinen ajoittuu 1990-lukuun. Kairausnäyte on otettu vuosituhannen vaihteessa, joten se ei kerro tämän vuosituhannen lämpötilasta. Siitä lisää jäljempänä.

Viereisessä kuvassa on ylimpänä viimeisen 200 vuoden lämpötilakuvaaja. Kuvan B-osassa rekonstruktiota on verrattu Vuoreijan (Vardø), Arkangelin ja koko arktisen alueen mitattuihin lämpötiloihin.

Tutkijat raportoivat vastaavista isoista lämpötilan vaihteluista myös 1500- ja 1600-luvuilla, mutta eivät löydä jäänäytteestä selvää signaalia keskiajan lämpökaudesta tai pikkujääkaudesta. Niiden sijaan he korostavat itäisen Arktikan ilmaston suurta luonnollista vaihtelua, joka on näkynyt myös Severnaja Zemljaan rajoittuvien Karanmeren ja Laptevinmeren jääpeitteen isona vaihteluna. Syyksi tuolle vaihtelulle he arvailevat merivirtausten luonnollisia muutoksia.

Opel et al:n tutkimus on aika hyvin linjassa muiden lännempää laadittujen lämpötilarekonstruktioiden kanssa
Mitattuja lämpötiloja muualta Arktikasta:
a) St. John's, Newfoundland
b) Nuuk, Grönlanti
c) Akureyri, Islanti
d) Bodö, Norja


ja myös historiallisten lämpötilamittausten kanssa, jotka kaikki tosin ovat kohtalaisen matkan päässä tuosta syrjäisestä saaristosta. Mielenkiintoisinta tutkimuksessa minun mielestäni oli se, että tutkijat toteavat 1800-luvun alun olleen kylmin jakso tuhanteen vuoteen. Nykyisessä klimatologiassa ja ilmastopolitiikassa nykyilmastoahan verrataan juuri tuohon aikaan. Onko lähtökohta ilmastonmuutoksen arvioinnille alkuunkaan oikea, jos otamme lähtökohdaksi kylmimmän mahdollisen jakson? Miksi se edustaisi ns. normaaliutta?

Toinen mielenkiintoinen näkökulma liittyy tietysti noihin 1900-luvun kahteen lämpimämpään jaksoon, joilla on väliä 65–70 vuotta. Kun viime aikoina on yhä enemmän pohdittu syitä globaaliin lämpenemättömyyteen viimeisen 15–20 vuoden aikana, voidaan itäisen Arktikan osalta pohtia lämpenemättömyyttä viimeisten 80–90 vuoden aikana.

Kolmas pohdinnan arvoinen kysymys on klimatologian valtavirran kannalta se, miksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden jatkuva ja viime vuosikymmeninä hieman kiihtynyt kasvu teoreettisine lämpötilavaikutuksineen ei näy lämpötilarekonstruktiossa. Käväisin tarkistamassa myös, mitä ilmastomallinnukset näyttävät Severnaja Zemljan lämpötilasta. Minkäänlaista yhtenevyyttä en niistä ja toteutuneesta lämpötilasta löytänyt.

Opel et al. 2013 ei tietystikään kerro muusta kuin tuohon Karanmereen ja Laptevinmereen rajoittuvan saariston ilmastohistoriasta. Yllättävän samanlaisia sen tulokset kuitenkin ovat aiemmin referoimani Esper et al. 2012 -tutkimuksen kanssa, joka kertoo puulustoaineiston perusteella noin 2500 kilometriä lännempänä olevan Lapin ilmastohistoriasta viimeisen 2000 vuoden ajalta. Mitään uutta tai poikkeavaa viime vuosina ei noiden tutkimusten perusteella ole tapahtunut pohjoisessa.
 
Opel et al:n aineisto siis loppuu vuosituhannen vaihteeseen. Severnaja Zemljan alueella on huonosti lämpömittareita tai niiden lukijoita, mistä syystä sääasemiin perustuvat aikasarjat ovat katkonaisia. Alimmassa kuvassa esitetty RSS-satelliittiaikasarja tuolta alueelta osoittaa, että 1990-luvulla alkanut lämpöpiikki on jatkunut 2010-luvulle asti, joskin viimeiset vuodet ovat olleet jälleen viileneviä.

70 kommenttia:

  1. Jutun faktat sopivat hyvin yhteen John Daly-vainaan keräämien arvokkaiden Arktikan lämpötilatietojen kanssa. Katso esimerkiksi:

    http://wattsupwiththat.com/2009/09/09/arctic-temperatures-what-hockey-stick/

    Antero

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoista uutta tietoa alueelta josta sellaista ei ole paljoa saatu, hyvä. Kommentoisitko muuten tätä uutta tutkimusta jonka mukaan arktisen alueen reikä lämpötiladatoissa on peittänyt viimeaikaista lämpenemistä?

    http://www.realclimate.org/index.php/archives/2013/11/global-warming-since-1997-underestimated-by-half/

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä uskon vain todellisiin mittauksiin, ensisijaisesti instrumenttimittauksiin ja toissijaisesti esim. δ18O-rekonstruktiohin. Tuo tutkimus ei edusta kumpaakaan.

      Olen aika kyllästynyt lämpöaikasarjojen adjusteerauksiin, jota tuossa tutkimuksessa esitetään. Kyse on pelkistetysti sanottuna maalitolppien siirtämisestä, mikä ei tietenkään ole vierasta nykyisessä klimatologiassa.

      Poista
    2. Mustta tässä tapauksessa "todellinen" mittausgridi on liian harva, jotta todellinen kehitys saataisiin selville. Miksi et siis hyväksy, että mittausdataa täydennetään satelliittimittauksilla? Veikkaan, jos tilanne olisi se, että satelliitit osoittaisivat maapallon viilenevän, niin Mikko rummuttaisi tulosta kovaan ääneen.

      Poista
    3. No happi-18 ei valehtele. Se on fysiikkaa. Tietysti Opel et al. on voinut tehdä analysoinnissa virheitä, mutta ne varmaan paljastuisivat tulevissa kontrolleissa.

      Valitettavasti satelliittien tarkkuus ei niiden kiertoradoista johtuen riitä pohjoisemmaksi kuin 82,5N. Siksi niiden mittausten perusteella aikasarjoja julkaisevat tutkijat eivät anna tietoja pohjoisemmasta alueesta. Mutta Severnaja Zemljan alueelle satelliitit riittävät. Siksi esitin viimeisessä kuvassa satelliittimittausten tiedot alueen lämpötilakehityksestä myös vuoden 2000 jälkeen.

      Minä epäilen ilmaston kääntyneen viilenevään suuntaan sitten 1997 - 2007 aikasarjasta riippuen. Epäilykseni perustuu pelkästään noihin aikasarjoihin.

      Poista
    4. No miten setten olemattomat mittaukset peittävät yleensä yhtään mitään.

      Pitää kiinnittää huomio että tässä on kyseessä ns. kadonnut lämpö joka teki reinkarnaation ilmestymällä pienelle napaläntille josta ei ole mittausdataa.

      Onko tosiaan niin että kadonnut lämpö kadottuaan ensin yläilmakehästä merten syyvyyksiin on vuorostaan siirtynyt
      napa alueelle, ja koska sitä ei ole mitattu, se on yllätys yllätys mallinnettu.

      http://wattsupwiththat.com/2013/11/20/cowtan-and-way-the-magicians-red-scarf-trick-with-linear-trend-lines/

      Ilkka

      Poista
    5. Eli meillä on siis mittaustodisteita siitä että Arktika on lämmennyt viimeissen 15 vuoden aikana enemmän kuin mitä maalla oleva mittausverkosto näyttää, ja syykin tähän on selvillä (maalla olevat mittarit eivät havainnoi merialueilla tapahtunutta lämpenemistä). Skeptikkojen ei-lämpenemistä-15-vuoteen - meemi on kuivumassa kokoon.

      -L4

      ps. arktisen alueen muutokset viime 15 vuoden aikana puhuvat sen puolesta että lämpenemistä on tosiaan tapahtunut. Näin se tiede etenee!

      Poista
    6. Onhan Arktika (60-82,5N) lämmennyt RSS-aikasarjan mukaan viimeisen 15 vuoden aikana peräti 0,4 astetta. Vähintään yhtä mielenkiintoista on se, että lämpeneminen loppui vuonna 2005, mistä alkaen ei ole trendinomaista nousua tai laskua. Jos tarkastellaan vain lukemia vuoden 2010 alusta lukien, ne näyttävät melkoista viilenemistä - 0,7 astetta vain neljässä vuodessa.

      Poista
    7. Se alue Arktikalla, jota satelliitit eivät lämpötilamittauksillaan pysty kattamaan - siis alue 82,5N - 90N - on noin 0,5 prosenttia maapallon pinta-alasta. Jos kuvittelisimme, että tuon yleensä lähes kokonaan jään peittämän merialueen yläpuolella oleva ilma olisi jostain syystä lämmennyt vaikkapa huimat 3 astetta keskimääräisen yläpuolelle - mitä se ei ole - olisi asialla noin 0,01 asteen nostava vaikutus maapallon alailmakehän laskennalliseen keskilämpöön. Vaikutus on siis mitätön ja kaikkien virhemarginaalien alapuolella. Cowtan ja Way eivät taida ymmärtää suhteellisuuksia?

      Poista
  3. Mikä vika näissä DMI käppyröissä on kun niistä ei löydy vaikka kuinka kattelee sitä lämpenemistrendiä?
    http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vika on selvästi siinä että ko. käppyrä mittaa vain napakalotti 80 leveyspiirin yläpuolella, kun taas suurin lämpeneminen on tapahtunut 60-80 leveysasteiden välissä.

      http://home.broadpark.no/~rbene/twotemps.pdf

      -L4

      Poista
    2. Mulla on varmaan neurtaalimmat kiikarit ottalla kun en tostakaan oikein trendiä löydä ja siinä on myös 60-80 välistä mittauksia.
      http://www.greenworldtrust.org.uk/Science/Scientific/Arctic.htm
      Etsi tuolta paikka mistä löytyy selvä nouseva trendi ja kerro se sitten täällä.
      http://datamarket.com/data/set/1loo/#!ds=1loo!1n6s=1g7&display=line

      Poista
    3. Juurihan tuli esille että suurin lämpeneminen esiintyy, eli on mallinnettu sinne mistä sitä ei ole mitattu, siis kuten ilmastotieteessä on tapana.

      Esittämäsi "tutkimus" ei edelleenkään esitä mitattuja saatikka kohonneita lämpötiloja navoilta, vaan eri menetelmillä täytettyjä aukkoja mittauksissa.

      "NOAA doesn’t even try to plot data from there, for the reasons that Dr. Curry has given:

      Second, UAH satellite analyses. Not useful at high latitudes in the presence of temperature inversions and not useful over sea ice (which has a very complex spatially varying microwave emission signature)."

      Siis taas kadotetun lämmön metsästäjät liikkeellä.

      http://wattsupwiththat.com/2013/11/14/curry-on-the-cowtan-way-pausebuster-is-there-anything-useful-in-it/

      Ilkka

      Poista
    4. mlehtinen, merimittaukset puuttuvat 60-80N väliltä näköjään tyystin. Ei liene yllättävää että säätila saattaa olla merellä ja rannikolla varsin erilainen jo kun etäisyyttä on vain esim. 50km?

      -L4

      Poista
    5. Reanalyysit ovat tarkin käytettävissä oleva tieto säätilasta ja nimenomaisesti mittausasemien välissä. Arktisella alueella on kiistämättä ollut viime aikoina hotspotteja jotka eivät maalta kerätyssä datassa näy.

      -L4

      Poista
  4. Esim. Huippuvuorten ja Novaja Zemljan välissä on ollut monia vuosia kesäisin useiden plusasteiden lämpötila-anomalia, mikä ei nähdäkseni ole tarttunut maalliseen mittausverkostoon. Ilman muuta tällaiset alueet on otettava mukaan maapallon keskilämpöä laskettaessa! Nythän ne ovat kai näkyneet vain virherajojen koossa, eivät itse lämmössä...

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No miten todistat Huippuvuorten ja Novalja Zemljan välissä olleen useiden
      asteiden lämpötila-anomalian kunnei se ole tarttunut sen paremmin maalliseen kuin taivaallisenkaan mittausverkkoon.

      Näytä edes pari GISS punapalleroa alueelta niin kerron sitten että ne on ekstrapoloitu parhaimmillaan tuhansien kilometrien päässtä, jolloin se ei ole mittaus vaan mallinnus, joka sekin on tuotettu väärentämällä alkuun arkitkselta saatu sääasemadata.

      http://notrickszone.com/2012/03/01/data-tamperin-giss-caught-red-handed-manipulaing-data-to-produce-arctic-climate-history-revision/

      Ilkka

      Poista
    2. Kyseinen anomalia näkyy oikein hyvin satelliiteista ja säätilan reanalyysistä. Et kai Ilkka nyt vain kuvittele että säätilan monitorointi ja lyhyen aikavälin ennustaminen perustuu ainoastaan GISSin tjsp. maa-asemiin?

      -L4

      Poista
    3. Näytät vain miten ko. anomalia näkyy hyvin satelliiteista.

      Ja suottas teet olkiukkoja kuvitelmistani, eli dataa kuvitelmien sijaan tiskiin.
      Tämä on sitapaitsi hauskaa kun tiedän ettei sitä ole olemassakaan,
      koskien tietysti tätä aihetta.

      Ilkka

      Poista
    4. Kävinpä katsomassa HadSST1:stä tuon Huippuvuorten ja Novaja Zemljan välisen merialueen pintalämpötilat. Viimeisen 90 vuoden aikana lämpenemistrendi on 0,4 astetta vuosisadassa. Jokseenkin yhtä lämmintä kuin nyt siellä on ollut 1930-, 1950-, 1970- ja 1990-luvuilla. Merenpintalämpötilat eivät siis osoita, että tuo alue olisi lämmennyt mitenkään poikkeavasti.

      Poista
  5. Siis ihanko oikeasti kuvittelet että säätilan reanalyysidataa ei ole olemassa? Älkääpäs nyt sortuko sekoiluun reanalyysidatat voit imuroida esim. tämän linkin takaa:

    http://data-portal.ecmwf.int/data/d/interim_full_daily

    Data on tiskissä, sen kun analysoit.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En edelleenkään kuvittele mitään, vaan kyse on mainitsemastasi "Huippuvuorten ja Novaja Zemljan välissä on ollut monia vuosia kesäisin useiden plusasteiden lämpötila-anomalia" minkä väitit näkyvän oikein
      hyvin satelliiteista.

      Kysyin vain tätä mainitsemaasi satelliittidataa, jota ei sittenkään tunnu löytyvän.

      Ilkka

      Poista
  6. Lämpötiladatat annettu. Sen kun analysoi. Voit ottaa itse selvää mitä kaikkea satellittidataa tuhon on assimiloitu, ECMWF:n manuaalit kertovat asiasta varmasti.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei siellä ollut mitattua lämpötila-anomaliakarttaa Novaja Zemljan ja Huippuvuorten välisestä alueesta, siis alueesta jossa väitit olevan voimakas lämpötila-anomalia joka oli helposti mitattavissa satelliiteilla.

      Ilkka

      Poista
    2. No voithan imuroida lömpötilat vuodest 1972 ja verrata niitä GISSiin, koskapa anomalia on ollut silmämääräisesti asteita sen luulisi kyllä näkyvän.

      -L4

      Poista
    3. Höpö höpö, ja imuroi itte, tai näytä väittämäsi lämpötila-anomalia alueelta josta ei ole saatavilla mittauksia.

      Ym. satelliittianomaliat eivät näytä mitään nousevaa trendiä, semminkin kun niitä verrataan aiempiin samalla tekniikalla mitattuihin datoihin,
      ja kadonneen lämmön metsästys osin siihen että puuttuva satelliittidata
      on mallinnettu niin lämpimäksi että sen väitetään todistavan globaalisti ettei lämpeneminen olekkaan pysähtynyt.

      Oli miten oli, satelliittidata kuitenkin näyttää että lämpeneminen on pysähtynyt.

      Olisi suotavaa että osaisit lukea miten maailmalla on käsitelty tätä kadonneen lämmön uudelleenlöytämistä, taas sieltä mistä sitä ei ole pystytty mittaamaan, loputtoman inttämisen sijaan.

      Siis esitit jälleen kerran vain perusteettomia väitteitä.

      Ilkka

      Poista
    4. Siis meret lämpenevät tasaisesti, mistä niiden nousukin todistaa ja kun Arktinen alue otetaan mukaan myös alailmakehän lämpötila on jatkanut nousuaan. Ilmastonmuutosepäilijöiden lämpeneminen-on-pysähtynyt - meemi on lässähtänyt kuin pullataikina! No, tarkoituksenahan oli ainoastaan hämärtää asioita ennen Puolan kokousta, missä toki onnistuttiin aika hyvin. Planeetta lämpenee ja koirat haukkuvat :)

      -L4

      Poista
  7. Kumman lokaalisksi on tämä global warming muuttunut...

    VastaaPoista
  8. Ai niin, mukavaa että aiheesta on "keskusteltu" ilmastoepäilijöiden blogeissa. Palaathan asiaan sitten kun aiheesta on saatu julkaistua vastine kunnollisessa peer-review julkaisussa?

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö empiiriset havainnot muka ole kelvollisia ellei niitä ole julkaistu jossain AGW-myönteisessä pal-review julkaisussa???

      Poista
    2. Mitkä "empiiriset havainnot"?

      -L4

      Poista
    3. Empiirinen tarkoittaa sitä että on kokeellisesti eli mittauksin todistettu että lämpeneminen on pysähtynyt myös arktiksella.

      http://hockeyschtick.blogspot.fi/2013/11/new-paper-finds-warming-has-also-paused.html

      Tämä poikeaa usein ilmstotieteessä käytetyistä menetelmistä jossa havainnot korvataan oletuksilla ja tietokonemallinnuksilla.

      "Essentially, their attempts are solely based on fabricated guesstimates of Arctic temps with further "enhancement" via suspect statistical techniques."

      Ilkka

      Poista
    4. Mainitsemassa paperissa sanotaan ilmeisesti että vuoden 1998 jälkeen kesät eivät ole lämmenneet mutta talvet ovat. Arktika on siis jatkanut lämpenemistä. Sinänsä minua ei yllätä että Arktika on muuttunut vuodesta 1998 - vrt. merijään tapaus.

      -L4

      Poista
    5. No löytyikö se kadonnut lämpö, jota ei ollut löytynyt yläilmakehästä eikä merten syvyyksistä sittenkin arktikselta vai ei, oli kysymys.

      Ilkka

      Poista
    6. Osa siitä löytyi, siis Arktiselta alueelta.

      -L4

      Poista
    7. No eihän sieltä edes löytynyt kohonnutta lämpötila-anomaliaa Novaja Zemljan ja Huippuvuorten väliltä, vaikka sen piti olle helposti havaittavissa
      satelliittimittauksilla.

      Satelliittimittauset näyttävät edelleenkin globaalia ilmaston lämpenemisen pysähtyneisyyttä.

      Ilkka

      Poista
    8. Entä Ilkka näkyykö säätilassa (reanalyysien perusteella) mitään lämpenemistä? Kuten sanottua kun jääpeite poistetaan ja näkyviin tulee avomeri ei ole kovin suuri ihme että lämpimämpää on.

      -L4

      Poista
    9. Mittaukset alueella on niin harvassa, että saat ihan itse täytellä aukkoja
      haluamallasi metodilla kehittääksesi haluamiasi trendejä.

      Kattavin mitattu data lienee DMI,llä, eikä se näytä mitään lämpenemistä,
      ja se riittää minulle.

      Yleensäottaenkin on toklkutonta että paria prosenttia globen pinta-alasta edustavan alueen, jolta ei ole juuri mittauksia mallintaminen
      saisi koko globen lämpötilan kohoamaan semminkin kun sitä ei ole havaittu missään muualla, eikä edes esittelemässäsi "tutkimuksessakaan" jos viitsisit perehtyä siihen.

      Ilkka

      Poista
    10. Mittauksia tehdään mm. Metop-A/B/C satelliiteista noin tusina kertaa päivässä kustakin, joten missä mielessä "mittaukset ovat harvassa"? Ich don't get it?

      -L4

      Poista
    11. Ensimmäinen Metop satelliitti laukaistiin v. 2006, joten se siintä lämpenemistrendistä.

      Pitääkö vielä ottaa selvää miten se mittaa lämpötilaa alueen päältä
      joka on jään peittämä?

      http://www.eumetsat.int/website/home/Satellites/CurrentSatellites/Metop/index.html

      Ilkka

      Poista
    12. Veikkaan mm. kirkkauslämpötilaa mittaamalla. Pikaisella vilkaisulla Metopeissa on useita ilmakehän ja pinnan lämpötilaa mittaavaa instrumenttia. Ja sis jos vuonna 2006 satelliitista näkyy hotspotti jota ei näy vaikka GISSissä, se todistaa hotspotin olemassaolon puolesta.

      ´-L4

      Poista
    13. Voi hyvä isä sentään, kirkkauslämpötila on ihan eri asia kuin jonkun kappaleen fyysinen lämpöila, pitämättä luentoa kirkkauslämpötilasta
      kerron vain että avomeren kirkkauslämpötila on aallonpituudesta ja muista aiheeseen vaikuttavista tekijöistä riippuen vaikkapa -70C, eli siintä sopii sitten laskea ilman lämpötila 2 metrin korkeudelta merenpinnasta.

      Jos sitten v. 2006 on mitattu hot spotti niin millä ja miltä korkeudelta,
      ja mistä sitten on saatu anomalia "tutkimuksessa" esitettyyn 1980
      luvulta alkaen mitattuihin lämpöihin mitä ei ilmeisesti ollut mitattu lainkaan, tai ehkä jokusella säähavaintopallolla?

      Ilkka

      Poista
    14. Tiedät varmasti kirkkauslämpötilasta enemmän kuin minä mutta jutun ns. bointti on että Metopissa on kimara ilmakehän ja pinnan lämpötilaa mittaavia instrumentteja. Oletko sitä mieltä että ilmakehän ja planeetan pinnan lämpötilan mittaaminen ei silti onnistu?¨

      -L4

      Poista
    15. Metop mittaa merenpinnan lämpötilaa IR kameralla, ja kun se on laukaistu 2006, sen mittauksia ei voine vertailla aiempiin mittauksiin trendien toivossa, koska aiempia mittauksia ainakaan napa alueilta ei liene olemassa kun se on kerran "first polar orbital"..

      Ilkka

      Poista
  9. USA:n talvista pikkasen käppyröitä.
    http://sunshinehours.wordpress.com/2013/11/18/noaa-winter-temperatures-by-state-from-1998-to-2013/
    Eipä näytä paljon noi talvet lämpenevän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei näytä, ei! Pelkästään linkin käppyröiden katselun pitäisi saada "herätyskellot" soimaan. Antero

      Poista
    2. Yllattaen alotusvuosi on el-nino-vuosi 1998. Tata kutsutaan kirsikanpoiminnaksi. Se on tyypillinen metodi nailla ilmasto aiheisilla ei niin tieteelisilla blogeilla ja sivustoilla.

      Poista
    3. No voi voi, kysehhän oli siintä ettei ole lämmennyt 17 vuoteen,
      vaikka maailman johtavimmat ilmastomallit niin todistavat.

      Kyse oli vain lämpötiloista, eikä selityksistä miksi ilmastomallit eivät toimineet, semminkin kun ilmastomallit eivät edes ottaneet huomionn el ninoja sun muita ennenkuin alkoivat selittelemään niillä ilmastomalliensa epäonnistumisia.

      Ilkka

      Poista
    4. Ilkka, jos poistetaan tuo el-ninon vaikutus, niin lampeneminen olisi jatkunut edeleen. Tama nakyy vertailtaessa vuosikymmenten keskilampotiloja. 2000-luvun ensimmainen vuosikymmen on mittaushistorian kaikista lampoisin. Lampoisempi kuin 90-luku. Eli lampeneminen on jatkunut edelleen.

      Poista
    5. Ei se mene niin, lämpötila on lämpötila, riippumatta siintä mikä sen takana on tai kuvitellaan tai mallinnetaan olevan.

      Jos tutkitaan lämpötilaa, ei tarvitse tietää mikä sen takana on, ja jos se ei ole muuttunut viime aikoina, sille ei tarvitse etsiä erityitä selitystä
      jostain luonnonilmiöistä.

      Tuossa tilastotieteilijä Pekka Hjelt kertoo mistä on kysymys.

      http://www.youtube.com/watch?v=XCail_MxAAw

      Ilkka

      Poista
    6. Meret ovat lämmenneet enemmän kuin ilma, minkä jo merenpinnan nousukin todistaa. Älkääpä kieltäkö selviä mittaustuloksia koskapa moisella suhtautumisella on tällä palstalla kielletty nimi...

      -L4

      -L4

      Poista
    7. Ilkka, yksi huippulämmin vuosi ei kerro juurikaan lämpenemistrendistä yhtään mitään. Siksi on syytä tarkastella pitemmän ajan keskiarvoja.

      Kuten L4 totesikin, niin meret ovat viime aikoina lämmenneet voimakkaasti.

      Poista
    8. No tarkastellaan sitten pitemmän ajan keskiarvoja:

      http://www.whaleoil.co.nz/wp-content/uploads/2013/08/gisp-last-10000-new.png

      Poista
    9. Tuo pitkänajan lasku kuvassa johtuu Minkowskin syklistä, maa nousee pystympää, joten napa-alueet saa vähemmän aurinkoa. Nyt jäähtyvä trendi on kääntynyt ja napa-alueella on lämpöisempää kuin koskaan mittaushistorian aikana. Miten lämpeneminen on selitettävissä, kun napa-alueen (ja koko maapallon) pitäisi jäähtyä Minkowskin syklien mukaan. Me olemme Minkowskin syklien mukaan menossa kohti uutta jääkautta, mutta ilmasto lämpenee eikä kylmene. Miten tämä on selitettävissä ilman ihmisen vaikutusta?

      Poista
    10. Lisätään vielä kysymys. Onko tuo data julkaistu jossain vertaisarvioidussa artikkelissa? Blogit ovat huonoja lähteitä, niissä julkaistaan paljon roskaa.

      Poista
    11. Pientä on nykyajan lämpeneminen verrattuna noihin muihin lämpöheilahteluihin.

      PS ja käppyrässä lukee ihan selvästi missä se on julkaistu, Journal of Quaternary Science rewievs.

      PS2, eikä se vertaisarvionti mikää laadun tae ole.

      Poista
    12. Tieteessä tutkimukset joita ei ole julkaistu ei yksinkertaisesti ole olemassa.

      -L4

      Poista
    13. Mutta todellisuus on.

      Poista
    14. Mistä tiedät mikä on totta, jos sitä ei ole tutkittu ja julkaistu? Yleensä ihmisten mutu ei ole faktaa.

      Poista
    15. Tietokonemallit eivät liioin ole faktaa, empiiriset havainnot sitävastoin ovat.

      Poista
  10. Tämä L on varsin vakuuttava todiste siitä että mitään todisteita tuosta lämpenemistä ei ole. Olisihan hän toki ne jo esittänyt.

    Kaveri ei pysty kuin heittelemään meille perustelemattomia väitteitä, joita hän vaatii sitten muiden kumoavan. E keskustelu sillä tavalla toimi. Hän ei taida ymmärtää että tuollainen keskustelutapa vain vahvistaa muiden vastakkaisia käsityksiä hänen asiastaan. Kukaan ei vakuutu hänen kannastaan noilla perusteilla.

    L:n keskustelutyyli on vain trollaamista, jota ei yleensä normaalissa nettikeskustelussa suvaita kovin pitkään.

    VastaaPoista
  11. Postasin jo linkit missä Huippuvuorten ja Novaja Zemljan välinen lämpeneminen näkyy. Sinänsä ko. alueen lämpeneminen ei ole ihme, aiemminhan se on ollut kesäisin leensä jäässä, eli sen lämpötila on ollut korkeintaan nolla astetta. GISSiin tämä hotspotti nyt ei vain sijaintinsa takia oikein tartu.

    -L4

    VastaaPoista
  12. "Postasin jo linkit missä Huippuvuorten ja Novaja Zemljan välinen lämpeneminen näkyy. Sinänsä ko. alueen lämpeneminen ei ole ihme, aiemminhan se on ollut kesäisin leensä jäässä"

    Milloin toi väli on ollut kesällä jäässä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkyy olleen sula ihan historiallisestikkin.

      http://wattsupwiththat.com/2012/05/02/cache-of-historical-arctic-sea-ice-maps-discovered/

      Ilkka

      Poista
    2. Kuten olen Ilkkaa jo monesti valistanut, jääkartoista näkee että merijään laajuus on nyt paljon pienempi kuin kertaakaan voden 1880. Lisäksi proksyt palkastavat että jäätä on nyt todennäköisesti vähemmän kuin yli tuhanteen vuoteen. Tämä on tilanne.

      -L4

      Poista
    3. Mistä kartoista näet että "merijään laajuus on nyt paljon pienempi kuin kertaakaan voden 1880"

      Voitko näyttää?

      Ilkka

      Poista
    4. Setä katsoo IPCC AR5 WG1 draftista, viite oli jotakin tyyliin Kinnard et. al. tai jotain sinnepäin. Tutustukaa tieteeseen.

      -L4

      Poista
    5. No miksi minun pitäisi etsiä perusteluja väitteillesi, kun yleensä on tapana että väittäjä esittää itse perusteet väitteidensä tueksi.

      Ihme inttäjä.

      http://sunshinehours.wordpress.com/2013/05/03/i-smell-a-rat-at-nsidc-earliest-satellite-maps-of-antarctic-and-arctic-sea-ice/

      Ilkka

      Poista
    6. Siis haluatko viitteen vai mitä? Takaan että sellainen löytyy. Missä muuten ovat omasi?

      -L4

      Poista
  13. L-4 on tyypillinen pulushakin pelaaja ja nyt kun heitti liian pahan valheen niin poistui takavasemmalle odottamaan että se unohdetaan. Voit vielä koittaa pelastaa kasvosi esittämällä vastauksen mun kysymykseen.

    VastaaPoista