sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Looginen syy ilmaston lämpenemättömyyteen?



PDO-indeksi
Nyt alkaa jo käydä sääliksi ilmastotutkimuksen valtavirtaa. Ilmasto ei ole lämmennyt ollenkaan aikasarjasta riippuen noin 15 vuoteen (+-5v), vaikka sen mallinnusten mukaan olisi pitänyt lämmetä. Selitykseksi on jo jonkin aikaa tarjottu jonnekin meren syvänteisiin kaikkien mittausten ohi salassa hiipivää lämpöä, minkä epäilyn taakse ei taida löytyä ainuttakaan uskottavaa tutkimusta eikä edes sellaista fyysistä mekanismia, joka siirtäisi ilmakehän kasvihuonekaasujen alaspäin säteilemää energiaa millimetriä syvemmälle meriin.

Nyt tarjotaan tilalle luonnollista vaihtelua. Naturessa julkaistu Yu Kosakan ja Shang-Ping Xien tutkimus  Viimeaikainen ilmaston lämpenemisen tauko yhteydessä päiväntasaajan Tyynenmeren pinnan jäähtymiseen. Kuulostaa loogiselta ja monet tutkimukset viittaavat samaan suuntaan, mutta täyttä varmuutta asiasta ei vielä ole, kommentoi tutkimusta johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteen laitokselta.

En lähde kiistelemään em. tutkimuksesta sinänsä. Minusta se on hyvin mielenkiintoinen ja tervetullut lisä ilmastotutkimukseen. Itse asiassa se vahvistaa omia arvauksiani luonnollisten merivirtausten roolista globaalin ilmaston pääasiallisena säätäjänä. Ainakin se viittaa siihen suuntaan, että luonnolliset vaihtelut ylittävät selvästi väitetyn kasvihuonekaasujen pakotteen vaikutuksen.

Tyynenmeren virtaukset vaihtelevat ihan luonnostaan muutaman vuosikymmenen välein. Kun tämän vaihtelun oheisessa kuvassa näkyvä PDO-indeksin kuvaaja on reilusti positiivinen, ovat läntisellä Tyynellämerellä lämmennyttä vettä idempänä pintaan työntävät El Niño -ilmiöt tavanomaista yleisempiä. Kun kuvaaja on negatiivinen, ovat vastakkaiset La Niña -ilmiöt yleisempiä, ja silloin itäinen Tyynimeri jäähtyy.  Kuvaajasta näemme, että PDO-indeksi on ollut positiivinen koko sen ajan, jolloin ilmasto lämpeni 1970-luvun lopulta 1990-luvun loppupuolelle. Kun PDO-indeksi lähestyi nollaa, lämpenenkin loppui. Ja kun PDO-indeksi on laskeutunut nollan alapuolelle, on globaali ilmastommekin viime vuosina hieman jäähtynyt.


On mukava huomata, että Ilmatieteen laitoksenkin korkein johto alkaa löytää ilmastoon vaikuttavat merelliset tekijät. Ollaan tämän suhteen vielä kuitenkin varovaisia, sillä Alestalo pitää loogisena vasta sitä, että viimeisten 15 vuoden aikana dominoineet neutraalit ja La Niña -vuodet ovat keskeyttäneet lämpenemisen, kuten ne tekivät myös 1940-luvun lopulta 1970-luvun loppupuolelle. Ehkä Alestalo oivaltaa joskus, että vastaavasti tuo 1970-luvulta alkanut ja parikymmentä vuotta jatkunut lämpiäminen johtuu El Niñojen dominoimista vuosista aivan kuten tapahtui 1920-luvulta 1940-luvulle?

En minä kiistä, etteikö ihmiskunnallakin saattaisi olla jotain osuutta ilmaston lämpenemiseen. Maankäytön osalta pidän vaikutuksia jopa selvinä, vaikkakin melko pieninä ja enimmäkseen paikallisina. Mutta yhtä selvänä pidän sitä, että kasvihuonekaasuilla - olivatpa ne luonnollisista lähteistä tai ihmisperäisiä - on hyvin heikko korrelaatio kausaalisuudesta puhumattakaan PDO:on, ENSO:on tai muihinkaan merivirtauksiin. Jos niitä joku säätelee, sen täytynee olla aurinko, josta maapallolle tuleva energia on lähes 100-prosenttisesti peräisin.

Olipa mukavaa lukea Kosakan ja Xien tutkimus. Hehän todistivat, että on mahdollista mallintaa mennyttä globaalia ilmastoa suurin piirtein oikein perustaen merivirtausten muutoksiin ja ilman kuviteltua ihmiskunnan vaikutusta. Tämä tosin saattaa olla kovin kiusallista niille ilmastotutkijoille, jotka ovat jo reilut parikymmentä vuotta väittäneet asian olevan jokseenkin mahdotonta ilman ihmisperäisten kasvihuonekaasujen pakotevaikutuksia. Ainakaan ilmastokatastrofin uhkalle tämä tutkimus ei lisää perusteita.

30 kommenttia:

  1. Mikko: "Hehän todistivat, että on mahdollista mallintaa mennyttä globaalia ilmastoa suurin piirtein oikein perustaen merivirtausten muutoksiin ja ilman kuviteltua ihmiskunnan vaikutusta. Tämä tosin saattaa olla kovin kiusallista niille ilmastotutkijoille, jotka ovat jo reilut parikymmentä vuotta väittäneet asian olevan jokseenkin mahdotonta ilman ihmisperäisten kasvihuonekaasujen pakotevaikutuksia."

    Kosaka ja Xie: "Our results show that the current hiatus is part of natural climate variability, tied specifically to a La-Niña-like decadal cooling. Although similar decadal hiatus events may occur in the future, the multi-decadal warming trend is very likely to continue with greenhouse gas increase."

    Kosaka ja Xie eivät selitä 1900-luvun nousevaa trendiä luonnollisella vaihtelulla, vaan nähdäkseni katsovat sen johtuvan kasvihuonekaasuista. Trendiin voi summata La Niñan vaikutuksen selittämään lämpenemisen tauokoja. Joten he eivät selittäneet globaalia ilmastoa ilman kasvihuonekaasujen vaikutusta. Mikon tulkinta Kosakan ja Xien tutkimuksesta on mielestäni virheellinen. (Luin tosin vani tutkimuksen tiivistelmän.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kosaka ja Xie tutkivat käsitykseni mukaan päiväntasaajan alueen Tyyntämerta ja globaalia lämpötilaa 1950-luvulta nykypäivään. Sen perusteella heidän johtopäätöksensä kasvihuonekaasujen vaikutuksesta jää perustelematta tutkimuksessa, jos heidän mallinsa toimii erinomaisesti ilman kasvihuonekaasupakotetta.

      Eräällä "tieteenalalla" näyttää olevan välillä tapana liittää abstraktin loppuun tutkimusrahoituksen jatkon varmistava uskontunnustus.

      Poista
    2. "jos heidän mallinsa toimii erinomaisesti ilman kasvihuonekaasupakotetta."

      Tässä meidän tulkintamme eroaa. Täytyisi lukea koko tutkimus, jotta selviäsi toimiiko heidän mallinsa ilman kasvihuonepakotetta. Jos se toimii, edellä lainaamani tiivistelmän loppulauseet ovat ristiriidassa tuloksen kanssa. En myöskään löydä tiivistelmästä mitään tulkintasi puolesta puhuvaa. Sen mukaan heidän mallinsa sisältää säteilypakotteen. Eikö heidän käyttämänsä säteilypakotteen voi olettaa sisältävän kasvihuonekaasupakotteen?


      "We present a novel method of uncovering mechanisms for global temperature change by prescribing, in addition to radiative forcing, the observed history of sea surface temperature over the central to eastern tropical Pacific in a climate model."

      Poista
    3. Heidän mallinsa toimi oikein hyvin ilman antropogeenistä kasvihuonekaasupakotetta. Asia selviää tutkimuksen kuvasta 1b. Mutta tämä ei nyt ollut kirjoitukseni pääaihe. Siitä on kirjoittanut professori Judith Curry mielenkiintoisen bloggauksen täällä: http://judithcurry.com/2013/08/28/pause-tied-to-equatorial-pacific-surface-cooling/#more-12751

      Poista
    4. En vieläkään löydä Kosakalta ja Xieltä mallia, joka toimisi ilman kasvihuonepakotetta. Edes Curry ei väitä sellaista. Luonnollinen vaihtelu voisi hänen mukaansa (tutkimuksen kuvan 1b perusteella) selittää jopa 0,4 asteen heilahtelut aikajaksolla 1975-1998. AGW:n osuudeksi jäisi vain 0,28 astetta. Lisäksi tutkimuksen tehnyt Xie rauhoittelee Curryn päätelmiä:

      http://www.staatvanhetklimaat.nl/2013/08/30/xie-reacts-on-curry/

      Curryn mukaan siis Kosakan ja Xien tutkimus osoittaa, että yli puolet vuosien 1975-1998 lämmönnoususta selittyy luonnollisella vaihtelulla. IPCC on ilmeisesti sanonut, että suurin osa lämmönnoususta (kyseisen jakson ajalta) johtuu AGW:sta. Siksi Curry juhlii. Lämmönnousu ei kuitenkaan selity Currynkaan mukaan kokonaan tällä luonnollisella vaihtelulla.

      Poista
    5. Juu. Lisää siihen positiivinen AMOn vaihe ja auringon syklit, joita Kosaka ja Xie eivät edes tutkineet, niin eipä paljon muulle enää tilaa jääkään.

      Poista
  2. No mutta siinähän sanotaan että saattaa jollain todennäköisyydellä mennä
    samaan tahtiin kuin oletetut kasvihuonepäästöt, eli nollahypoteesi ensimmäistä
    A1 Luokkaa.

    "Although similar decadal hiatus events may occur in the future, the multi-decadal warming trend is very likely to continue with greenhouse gas increase."

    Ilkka

    VastaaPoista
  3. El Ninot eivät aiheuttaneet 1920 - 30-lukujen globaalia lämpenemistä. Yhdysvalloissa 1930-luvulla vallinneen Dust Bowlin aikana kuivimmat ja kuumimmat ajat aiheuttivat La Ninat v. 1934 ja 1939. 1940-luvun alkupuolen lämpeneminen tosin voidaan laittaa vuosien 1940 - 42 El Ninojen piikkiin. Pohjois-Atlantin lämpeneminen johti tuolloin lämpenemistä kuten on tehnyt viime vuosikymmeninäkin. http://bobtisdale.blogspot.fi/2010/11/long-term-oni-like-table-of-el-nino-and.html

    PDO on indeksi, eikä varsinainen ilmastodraiveri. Amerikkalaiset tosin haluavat sillä asioita selitellä, kun ilmiö sattuu siellä päin vaikuttamaan. Bob Tisdalen sivuilta löytyy opastusta PDO:n tulkintaan. Selitys, että ilmasto lämpeni 0,3°C/vuosikymmen vuosina 1978 - 98 ja sitten lämpeneminen pysähtyi 15 vuodeksi, ei täsmää ilmaston suurten syklien kanssa.

    Ilmaston lämpenemiskehitystä olisi helpompi selittää siten, että
    AMO:n nousun tasaantuminen, vuoden 2007 La Nina ja pitkittynyt auringonpilkkujakson minimi taittoivat lämpenemisen vuoden 2006 jälkeen.
    http://bobtisdale.files.wordpress.com/2013/08/01-giss.png

    Wade

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps. Kuitenkin El Ninot ovat yleensä dominoivia PDO-syklin positiivisten vaiheiden aikana, kuten oli 1920-luvulta aina 1940-luvulle asti. Voimakkaita La Ninojahan voi esiintyä, vaikka PDO-indeksin pidempiaikainen liukuva keskiarvo pysyisi melko korkeanakin.

      En väitä Tyynenmeren virtausten dominoivan yksinomaisesti ilmastoamme. Tuo merialue on kuitenkin niin valtava, että en ihmettelisi sen ilmastotieteille yllättävän tuntemattomien virtausten isoa vaikutusta. Tyynenmeren isoilla tapahtumilla on aikamoinen vaikutus muihinkin meriin - jopa Atlantiin, jonka virtausten syklit (esim. AMO)ovat jotenkin eri vaiheessa. Waden viittaama Tisdalen blogi on ehdottomasti seurannan väärtti.

      Poista
    2. PDO on tärkeä indikaattori ja sääennustusindeksi, jonka vaikutus tuntuu laajemmaltikin. Mitään korrelaatiota sillä ei ole pohjoisen Tyynenmeren SST:n +20N kanssa, eikä se siten toimi globaalin lämpötilakehityksen säätelijänä.

      http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2010/09/northpacificsst_pdo.png

      Pohjoisen Tyynenmeren +24N lämpötila on pysynyt melkoisen vakaana parikymmentä vuotta. Heinäkuussa siellä syntyi mielenkiintoinen asetema, kun SST kohosi ennätyslukemiin ja PDO painui heinäkuussa entistä enemmän pakkaselle.
      http://bobtisdale.files.wordpress.com/2013/08/figure-2.png

      Poista
  4. Mikko hyvä selitäppä miksi nyt on lämpöisempää kuin 1930- ja -40-lukujen maksimissa? Tai miksi nyt minimissä on huomattavasti lämpöisempää kuin edellisessä minimissä? Mistä ero johtuu? Huomauttaisi, että auringon aktiivisuus on myös ollut pitkään (lähes 10 vuotta) jäissä, silti mitään kylmenemistä ei olla havaittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä alla olevasta linkistä on apua. Samanlaisia kuvapareja on monia muitakin. Antero

      http://stevengoddard.wordpress.com/2013/08/31/understanding-noaa-and-nasa-temperature-adjustments/

      Poista
    2. Hyvä Tomi, miksipä en selittäisi.

      Ensinnäkin hyvin monessa paikassa maailmalla - joskaan ei kaikkialla - oli lämpöisempää 1930-luvun tienoilla. Viime vuosina tehty lämpösarjojen adjusteeraus tosin on jälkikäteen viilentänyt 1930-lukua ja lämmittänyt 1990- ja 2000-lukuja. Tämä tulee selvästi esiin, jos verrataan samoilla paikoilla UHI-ilmiön ulkopuolella sekä 1930-luvulla että nykyisin toimineiden sääasemien mittausten alkuperäisiä tuloksia. Olen muuten tästäkin asiasta kirjoittanut mm. täällä ja täällä.

      En yhtään ihmettele auringon ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Auringon aktiivisuus on muuten ollut kohoamaan päin koko 1900-luvun, kuten voi havaita vaikka tästä kuvasta. Enemmän auringon vaikutuksesta voit lukea täältä. Aurinko ei vaikuttane kaikilta osin välittömästi tai edes muutaman vuoden viiveellä. Sen säteilemä ja meriin sitoutunut lämpö saattaa palautua ilmastoon melko pitkän ajan kuluessa.

      Me emme oikeasti tiedä, miten auringon aktiivisuuden muutokset vaikuttavat vaikkapa pilvisyyteen. Pienikin muutos keskimääräisessä pilvisyydessä ja ilman kosteudessa heilauttaa lämpötiloja aika paljon verrattuna laskennalliseen CO2-pakotteen muutokseen.

      Tältä osin science is not settled, vaikka monet ilmastotutkijat tietämättömyydessään niin väittävätkin.

      Poista
    3. Tuo Anteron linkki vertaa kahta GISS:n eri aikaan tuottamaa US lämpötila-anomaliakäyrää keskenään. Tähän ei voi todeta kuin että jos havaitaan että aikaisempi analyysi tai data on ollut puutteellista niin toki täytyy täsmentää viimeisen tiedon mukaisesti. Ja sekin taatusti kohta muuttuu kun tiedetään vielä enemmän.

      Kyseessä on pitkälti iteratiivisesti ymmärrystämme tarkentava tieteellinen prosessi jossa absoluuttista viimeistä totuutta ei ole. Se löytyy ihan muista piireistä.

      GISS datan taustoja löytyy täältä

      http://data.giss.nasa.gov/gistemp/

      Poista
    4. Jostain minulle käsittämättömästä syystä kaikki ”korjaukset” ovat systemaattisesti tietyn suuntaisia, painetaan 1900-luvun alun arvoja alas ja loppupuolen arvoja ylös. Ainakin minun tekee mieli saada perusteet näkyviksi. Olisi hyvä saada selitys, miksi lähes jokaisen usalaisen paikkakunnan pitkäaikainen (1800-luvun lopulta lähtien) raakadata ei osoita lämpenemistä vaan jopa viilenemistä. Sen sijaan erilaiset yhdistelmädatat korjauksineen näyttävät lämpenemistä. Korjaamattomat datat eivät osoita katastrofaalista lämpenemistä CO2:n huimasta noususta huolimatta. Ainakin hyvin tutkitussa USA:ssa monien mittausasemien maksimilämpötilat eivät ole nousseet (korkeimmillaan 1920-1940-luvuilla), mutta minimilämpötilat ovat. Ilmiö näkyy erityisen selvästi kaupunkien läheisyydessä tai niiden vaikutuspiiriin kehityksen kehittyessä joutuneiden mittausasemien datoissa. Ihmisen toiminta siis vaikuttaa sääasemien minimilämpötiloihin paitsi CO2:n kautta myös urbanisaation ym. kautta. Havaittu ero maksimi- ja minilämpötilojen käyttäytymisessä viittaa siihen, että urbanisaatiolla on luultua suurempi merkitys.

      P.S. Urbanisaation vuoksi "korjaukset" pitäisi kaiketi tehdä juuri päin vastoin eli laskea nykyajan lämpötiloja.

      Parhain terveisin, Antero

      Poista
    5. Kyllä lämpötiladatan homogenisoinnissa ja adjusteeraamisessa on oikeasti hämäriä piirteitä. Saattaisin vielä ymmärtää sääasemien välissä olevien hilapisteiden uudelleenlaskennan, mutta kun asemienkin lämpötilat muuttuvat, ja muutos on jokseenkin aina 1900-luvun alkupuolen lämpötiloja viilentävä tai 2000-luvun ja aikaisempien vuosikymmenten lämpötilaeroja suurentava.

      Lisää esimerkkejä täällä ja täällä.

      Poista
    6. No seuraavassa Anthony Watts selittää tunnin sääaseman käsiin tarttuneista kalkkivelleistä sekä radiolähettemimien sijoittamista mittausmehiläispesään
      lämmittämään, lähes tunnin ajan.

      On se niin hätänen säkättäjä että mulla kesti ohjelman ajan nähdäkseni eli kuullaksini koko haastattelu, kun ei ollut oikotietä.

      http://wattsupwiththat.com/2013/09/01/my-50-to-1-project-interview-is-now-online-along-with-the-main-video/#more-92941

      Ilkka

      Poista
    7. Antero, oletko tutustunut Richard Mullerin tutkimuksiin missä hän lähti nimenomaan tutkimaan näitä urbanisaation vaikutuksia lämpötilakäyriin..

      Berkeley Earth was founded in early 2010 with the goal of addressing the major concerns of skeptics regarding global warming and the land surface temperature record...

      Hänen ryhmänsä töitä löytyy täältä

      http://berkeleyearth.org/


      Tässä viimeisessä asiaa sivuavassa paperissa http://www.scitechnol.com/2327-4581/2327-4581-1-104.pdf päädytään tulokseen että tällä urban heat island efektillä ei ole merkittävää vaikutusta globaaleihin trendeihin. Itse asiassa muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta (esim Tokio) vaikutus olisi lievästi negatiivinen.

      "The effect of urban heating on estimates of global average land surface temperature is studied by applying an urban-rural classification based on MODIS satellite data to the Berkeley Earth temperature dataset compilation of 36,869 sites from 15 different publicly available sources. We compare the distribution of linear temperature trends for these sites to the distribution for a rural subset of 15,594 sites chosen to be distant from all MODISidentified urban areas. While the trend distributions are broad, with one-third of the stations in the US and worldwide having a negative trend, both distributions show significant warming. Time series of the Earth’s average land temperature are estimated using the Berkeley Earth methodology applied to the full dataset and the rural subset; the difference of these is consistent with no urban heating effect over the period 1950 to 2010, with a slope of -0.10 ± 0.24/100yr (95% confidence).

      Tuo GISS:n lämpötilasarjan muutos johtui ohjelmointivirheestä jonka taustoihin pääsee vaikka sivun http://data.giss.nasa.gov/gistemp/updates/ kautta.

      Aug. 7, 2007: A discontinuity in station records in the U.S. was discovered and corrected (GHCN data for 2000 and later years were inadvertently appended to USHCN data for prior years without including the adjustments at these stations that had been defined by the NOAA National Climate Data Center). This had a small impact on the U.S. average temperature, about 0.15°C, for the period 2000-2006 (since NOAA stopped updating the GHCN data used in USHCN in March 2006), and a negligible effect on global temperature, as is shown here. (Added later: this correction stopped having any effect whatsoever as soon as the USHCN data were extended beyond March 2006)

      This August 2007 change received international attention via discussions on various blogs and repetition by some other media, with no graphs provided to show the insignificance of the effect. Further discussions of the curious misinformation are provided by Dr. Hansen on his personal webpage (e.g., his post on "The Real Deal: Usufruct & the Gorilla").


      En jaksa uskoa että tässä olisi systemaattinen salaliitto jolla historiaa kirjoitettaisi uudestaan jonkun teoria tukemiseksi.

      Poista
    8. No Mullerin tuotokset herättivät kovasti kritiikkiä, eikä esiintyyminen
      katuvana "entisenä skeptikkona" (hän itse ja media käyttivät sanaa) ei
      ainakaan lisännyt luottamusta Mullerin suorittamaan Mannin lätkämailan
      toisintoon.

      Hänhän sai mm. "mustan silmän" Dr, Judith Curryltä löperyytensä vuoksi.

      Aihe on jo tieteen roskatunkiollla, mitäpä sitä enään kaivelemaan.

      Tulinen täti tuo Jutta, on se tulinen.

      http://judithcurry.com/2012/08/04/the-irresistable-story-of-richard-muller/

      Ilkka


      Poista
    9. Kiitos tiedosta "Numero 1"! Kyllä minä olen tutustunut Mulleriin ja moniin muihin (mm. tämä, http://www.int-res.com/articles/cr/17/c017p045.pdf). Mutta ennen kaikkea olen tutustunut alkuperäiseen mittausdataan, verrannut sitä ”korjattuun” dataan ja yrittänyt muodostaa kokonaisnäkemyksen kaiken tiedon perusteella. Mainitsemani minimi- kontra maksimilämpötilojen ”käyttäytymisero”, joka näkyy raakadatassa, puhuu urbanisaation puolesta. Pelottavaa ihmisen aiheuttamaa ilmastonlämpenemistä on myös hyvin vaikea löytää raakadatoista. Otetaan taas esimerkki hyvin tutkitusta USA:sta: http://stevengoddard.wordpress.com/data-tampering-at-ushcngiss/

      Parhain terveisin, Antero

      Poista
    10. Kerrotko Antero miksi mielestäsi "viralliset" käyrät eroavat noin voimakkaasti Goddardin ja sinun tulkinnasta

      Poista
    11. En tiedä mitä tarkoitat "virallisilla". Sama kuin "korjatut"? Ymmärtääkseni raakadata on raakadataa eikä vaadi tulkintaa. Tulos näkyy suoraan eri mittausasemien tuloksista. Toisekseen minulla ei ole erityistä omaa tulkintaa, yritänpähän vain saada asiasta tolkkua. Jos homma olisi "settled", sen ei kaiketi pitäisi olla näin vaikeaa. Antero

      P.S. Miten itse tulkitset tuon minimi- ja maksimilämpötilojen "käyttäytymisron"?

      Poista
    12. Raakadata on raakadataa -- ja jos mittauspisteen ympäristössä, mittalaitteessa tai näytteenotossa ei tehdä muutoksia niin kaippa se kelpaa sitten sen mittauspisteen historian kuvaamiseen. Tosin mainituissa aina silloin tällöin tulee muutoksia jolloin on syytä arvioida kuinka nämä itse mittaamisesta aiheutuvat epäjatkuvuudet yms saadaan eliminoitua ja varsinainen lämpötila ulos siitä raakadatasta. Ja sitten jos halutaan yhdistää useassa eri lokaatiossa olevia havaintoja melekkääksi statistiikaksi vaikeusasteet kasvavat.

      Ainakin hyvin tutkitussa USA:ssa monien mittausasemien maksimilämpötilat eivät ole nousseet (korkeimmillaan 1920-1940-luvuilla), mutta minimilämpötilat ovat. Ilmiö näkyy erityisen selvästi kaupunkien läheisyydessä tai niiden vaikutuspiiriin kehityksen kehittyessä joutuneiden mittausasemien datoissa. Ihmisen toiminta siis vaikuttaa sääasemien minimilämpötiloihin paitsi CO2:n kautta myös urbanisaation ym. kautta. Havaittu ero maksimi- ja minilämpötilojen käyttäytymisessä viittaa siihen, että urbanisaatiolla on luultua suurempi merkitys.

      Eikös tuo minimilämpötilojen nousu (ainakin osittain) selittyisi myös sillä että kasvihuoneilmiö tekee töitä myös yöllä jolloin sen lämmittävä vaikutus tulee selvemmin esille minimilämpötiloihin kuin maksimilämpötiloihin päivällä?

      http://www.knmi.nl/publications/showAbstract.php?id=706

      http://www.iac.ethz.ch/people/wild/2006GL028031.pdf

      Poista
    13. Ihanko vakavissasi kirjoitit noinkin pitkään, ja ketä vakuuttaaksesi?
      Ei kai vaan itseäsi.

      Seuraavassa sinulle hieman himoitsemaasi adjustointia.

      http://hidethedecline.eu/pages/ruti/europe/scandinavia.php

      Poista
    14. Enpä jaksa innostua haaskaamaan aikaani saittisi kanssa

      http://hidethedecline.eu/pages/who-are-we.php

      Mutta kerro jos ovat julkaisseet jossain oikeassa tiedesarjassa (siis jossain muussa kuin "Energy and Environment" mihin menee läpi lähes (?) mikä tahansa kunhan se on siististi kirjoitettu ja kyseenalaistaa AGW:n)

      Poista
    15. Kerro itse miksi yksittäisistä mittaussarjoista jotka eivät näytä lämpenemistä
      ilmastotieteen tekemissä esityksissä löytyy aina enemmin tai vähemmin lämpenemistä ja erilaisia lätkämailoja.

      Anterohan ihmetteli palstalla ymmärtääkseni samaa.

      "For the entire Scandinavian land area - including the Russian Karel part – there is no warming measured by thermometers. The area has approximatel same size as Greenland. Any extraordinary warming claims for the Scandinavian therefore would have to be based on massive changes in data, even though practically all thermometers tell a very similar story indeed. It’s a tough job to claim that all Scandinavian thermometers not only has errors, but errors that result in very similar “error” trends. No, the conclusion is: No extraordinar warming in Scandinavia at this point."

      Ilkka

      Poista
    16. Antakaa nyt lisää syöttejä että ymmärrän mitä te nyt haluatte. Olette kuitenkin kolunneet tarkkaan nämä vakiosivut joissa kerrotaan miten systeemi toimii

      https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/ef79acf4-61a6-49ff-b2c9-dcc80ddccdfc/suomen-saa-ja-ilmastohavaintoverkosto.html

      Ja vaikka nämä

      http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/joc.2046/abstract

      http://yle.fi/aihe/sites/aihe/files/migrated/mot_ohjelmat/u3219/lmasto_suomen_keskilampotilat_tietavainen_al.pdf

      Mikä on tarkkaanottaen ongelma? Mikä/mitkä ovat Skandinavian tutkimukset jota vastaan olette "sotajalalla"?

      Poista
    17. Mikko, tuossa sinun linkaamassasi auringon aktiivisuuskuvassa nykyinen aktiivisuus on alempana kuin kylmalla 70-luvulla. Miksi nyt on paljon lampoisempaa?

      Poista
  5. Mekanismi, jolla "kadonneen" lämmön arvellaan siirtyneen meriin, on kumpuaminen, kuten La Ninan tapauksessa. Ei siis lisääntynyt takaisinsäteily.

    Kasvihuonekaasujen aiheuttama lämpenemissignaali datassa on pieni verrattuna luonnollisen vaihtelun amplitudiin. Tästä syystä kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemistä ei voi todeta lyhyitä ajanjaksoja tutkimalla. Yleisesti minimiajanjaksoa, jolla lämpenemissignaalin voi nähdä, pidetään 20-30 vuoden jaksoa.

    Pilvien vaikutusta ei pidetä "settled sciencenä". IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan pilvien aiheuttama takaisinkytkentä tunnetaan vielä heikosti (Level of Scientific Understanding on "low", kappale 2.9.1).

    Kosaka ja Xie tekivät kolme koetta. HIST, POGA-H ja POGA-C. HIST sisälsi vain historialliset säteilypakotteet (mikä sisältää kasvihuonekaasut, tulivuorenpurkaukset ja aurinkopakotteen), muutoin lämpötilat saivat kehittyä simulaatioissa vapaasti. POGA-H sisälsi HIST:in ja trooppisen Tyynenmeren alueen historialliset merenpinnan lämpötilat, muutoin lämpötilat saivat kehittyä vapaasti. POGA-C sisälsi vain trooppisen Tyynenmeren alueen historialliset merenpinnan lämpötilat (säteilypakote vuoden 1990 tasolla), muutoin lämpötilat saivat kehittyä vapaasti.

    POGA-H tuotti erinomaisen tuloksen verrattuna havaittuihin lämpötiloihin, se selitti 97 prosenttia havaituista lämpötilavaihteluista (Figure 1a). Se siis myös toisti viimeaikaisen lämpötilan nousun pysähtymisen (hiatus).

    POGA-C ei kykene selittämään havaintoja hyvin (sen näkee vertaamalla kuvia Figure 1a ja Figure 1b). Vuosien 1975-2002 välillä Tyyni valtameri vaikutti noin 0.2 asteen verran vahvistavasti havaittuun lämpötilan nousuun. Mutta havaitut Tyynenmeren lämpötilat sisältävät lämmenneen ilmaston vaikutuksen, ulkoisten pakotteiden vaikutuksen, koska emme kykene havainnoimaan lämpötiloja ilman pakotteiden vaikutusta (meillä ei valitettavasti ole "kontrollimaapalloa", jossa lämpenemistä ei ole tapahtunut).

    Tarkemmin: http://blog.chron.com/climateabyss/2013/08/learning-from-the-hiatus/

    Ystävällisesti,
    Ilmastonmuutoksesta kiinnostunut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meilla on kuin onkin vertailukohteita aurinkokunnassa.
      Pointtihan on se ettei muiden planeettojen ilmastonmuutoksista
      voi oikein syyttää ihmistä, eli voi olettaa ilmastonmuutosten tapahtuvan
      jostain muusta syysta kuin ihmiskunnan syntien tähden.

      http://news.nationalgeographic.com/news/2007/02/070228-mars-warming.html

      Mitä tulee "Ilmastonmuutoksen ystävän" luentoon kadonneen lämmön
      seikkailusta, palautan mielliinne kadonneen lämmön joitakin vaiheita.

      Kadonnut lämpöhän syntyi ilmastomalleissa tropiikin yläilmakehään, mutta
      kun se oli ehkä mallintajien tietämättä kartotettu sääpalloilla suhteellisen kattavasti, joten ko. lämmöllä ei ollut siellä asuinsijaa eli sille piti löytää uusi paikka, minkä seurauksena se olikin piiloutunut merteen syvyyksiin mittausvälineitten ulottumattomiin.

      Kun tuo nyt vaikutti kertakaikkisen absurdilta, on keksitty korvaavia selityksiä
      kadonneen lämmön sekoittuneen desimaalien olottumattomuuteen, jolloin selityksiä ei voi kumota, mutta ei todistaakkaan kuten ylläolevassa yritetään tehdä.

      Odotellaan vain rauhassa IPCC AR5 raporttia, kun maailmalla liikkuvien huhujen mukaan raportissa kerrotaan kadonneesta lämmöstä kadonneen suurehkon osan,
      mutta poliitikot hierovat AR5 raportin lopulliseen muotoonsa tämän kuun lopussa naapurimaassa, kai me siihen asti jaksetaan odottaa, ilmastototuudethan saattavat muutua niin paljon että tämäkin keskustelu oli hyödytön.

      Se on niin eläväinen tuo AGW, se muuttaa jatkuvasti muotoaan.

      Ilkka

      Poista