maanantai 29. syyskuuta 2014

Ratkaisematonta ilmastoasiaa YK:n ilmastokokoukselle

Väärinymmärtäjät  ilmastokokouksen aikoihin
järjestetyllä ilmastomarssilla New Yorkissa
Yllä olevalla otsikolla ilmestyi artikkeli Financial Post -lehdessä 22.9.2014, jolloin YK:n yleiskokouksen yhteydessä pidettiin isoa ilmastokokousta. Artikkelin teksti oli arvostetulta ilmastotutkijalta, jonka henkilöllisyys selviää kirjoituksen loppupuolella. Olen sisentänyt alkuperäisen artikkelin suomennetun tekstin ja lisännyt muutaman kommenttini normaalisisennyksellä.

Lehdistötilaisuudessa viime viikolla YK: n pääsihteeri Ban Ki-moon totesi: "Toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat kiireellisiä. Mitä enemmän niitä lykkäämme, sitä enemmän me maksamme ihmishenkinä ja rahassa." Hiljattain nimitetty YK: n rauhanlähettiläs, Leonardo DiCaprio, totesi: " Keskustelu on päättynyt. Ilmastonmuutos on todellisuutta nyt. "

Nämä lausumat heijastavat väärinkäsitystä ilmastotieteen tilasta ja siitä, missä määrin voimme syyttää ihmiskunnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta kielteisistä seurauksista kuten äärimmäisistä sääilmiöistä. Ilmasto on aina muuttunut ja muuttuu edelleen. Ihmiskunta on lisännyt hiilidioksidia ilmakehään, ja hiilidioksidilla sekä muilla kasvihuonekaasuilla on lämmittävä vaikutus ilmastoon.

Niinpä. Väärinkäsitystä on tarkoituksellisesti julkisuudessa ja sillä ajavassa politiikassa. Kirjoittaja – aivan kuin minäkin CAGW-skeptikkona – myöntää kasvihuonekaasujen vaikutuksen, mutta jättää viisaasti kertomatta vaikutuksen suuruuden. Sitä ei nimittäin tiedä riittävällä varmuudella tai virhemarginaalilla kukaan. Ehkä siksi viestinviejiksi tarvitaan mm. hyviä näyttelijöitä?

Näiden perusasioiden takana on kuitenkin huomattavaa epävarmuutta, ja useimmat ilmastotieteen tärkeimmät näkökulmat ovat kiivaan tieteellisen keskustelun kohteena: Onko lämpeneminen vuodesta 1950 pääosin ihmiskunnan syytä, ja miten ilmasto kehittyy 21. vuosisadalla luonnollisista ja ihmiskunnan aiheuttamien syiden vuoksi? Yhteiskunnalliset epävarmuustekijät varjostavat vastauksia kysymyksiin, onko lämpeneminen "vaarallista" ja onko meillä varaa radikaalisti vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Silmiinpistävää oli se, että luonnollisesta ilmastonmuutoksesta, jolle emme voi mitään, tai ilmastonmuutoksen epävarmuuksiin liittyvistä asioista ei taidettu lausua sanaakaan YK:n poliittisessa ilmastokokouksessa.

Viimeaikaisen tieteellisen ilmastonmuutoskeskustelun ytimessä on vuodesta 1998 lähtien alkanut lämpenemistauko, jonka aikana maapallon keskimääräinen pintalämpötila ei ole noussut. Tämä havaittu tauko on ristiriidassa vuoden 2007 IPCC: n neljännen arviointiraportin odotuksiin, joiden mukaan lämpeneminen jatkuisi nopeudella 0,2 °C per vuosikymmen 21. vuosisadan alkuvuosikymmeninä. Lämpenemistauko herättää vakavia kysymyksiä siitä, onko ilmaston malliennusteista 21. vuosisadalle paljoakaan hyötyä päätöksenteossa ottaen huomioon epävarmuustekijät ilmastoherkkyydessä hiilidioksidin suhteen sekä muutokset tulevaisuuden tulivuorenpurkauksissa, auringon aktiivisuudessa ja vuosikymmenten ja vuosisatojen aikavälin heilahtelut merivirtausten vaihtelussa.

Lämpenemistauko kuului niinikään ”kiellettyihin” puheaiheisiin Ban Ki-moonin kokouksessa. Miksihän se on niin herkkä asia, että aihe on yritettävä vaieta kuoliaaksi?

Keskeinen argumentti päästövähennysten puolesta on huoli säätuhojen kasvavista kustannuksista. Ne liittyvät väestönkasvuun ja vaurauden kasvuun herkillä alueilla, eivätkä äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen, saati mahdolliseen ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutoksen lisään. IPCC:n asiaan paneutuneesta SREX-erikoisraportista löytyi vähän näyttöä ihmiskunnan aiheuttamasta äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisestä. Maailmalla näyttäisi olevan kollektiivinen "sään muistinmenetys", sillä nykyistä yleisemmät sään ääri-ilmiöt 1930- ja 1950-luvuilla näyttävät unohtuneen.

Ilmastotiedettä ei ole sen paremmin "ratkaistu" kuin ihmiskunnan aiheuttama ilmaston lämpeneminen on "huijausta". Olen huolissani siitä, että ilmastonmuutoksen ongelmaa ja sen ratkaisua on huomattavasti yksinkertaistettu. Syvä epävarmuus perusasioiden takana olevista asioista on yleinen ilmastonmuutoksen ongelma, jota usein luonnehditaan "pirulliseksi sotkuksi". Tällä ongelmalla on monimutkaiset mitat, joita on vaikea määritellä ja jotka muuttuvat ajan myötä. "Sotkulle" on ominaista toisiinsa liittyvät monimutkaiset asiat, joihin on osaratkaisuja, jotka luovat uusia ongelmia.

Kuitenkin varma ennakkokäsitys ihmisen toiminnan aiheuttamasta vaarallisesta ilmastonmuutoksesta on lähtökohta kauaskantoisille suunnitelmille vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Suunnitelmien osia voidaan pitää yhtä merkityksellisinä energiapolitiikkaan, talouteen, kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä. Väite siitä, että ylivoimainen oikeutus suunnitelmille perustuu ihmiskunnan aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen, tekee karhunpalveluksen sekä ilmastotieteelle että poliittiselle prosessille. Tiede ei sanele yhteiskunnan valintoja, mutta tiede voi arvioida, mitkä politiikat eivät toimi ja voi antaa tietoa siitä epävarmuudesta, joka on kriittistä päätöksentekoprosessissa.


Suomeksi sanottuna jutun lähde kertoo ilmastopolitiikkamme siis olevan vaaraksi paitsi tiedepolitiikalle myös monelle muulle ilmastoalisteiselle politiikan alueelle. Sanoisin, että näistä merkittävimmät ovat energia-, liikenne-, yhdyskunta- ja ympäristönsuojelupolitiikat. Kyse on vuositasolla miljardiluokan kysymyksistä yksin Suomen mittakaavassa.

Voimmeko tehdä hyviä päätöksiä, vaikka meillä olisi syvä epävarmuus ilmastonmuutoksesta? Epävarmuus ei sinänsä ole syy toimimattomuuteen. Vähäpäästöisen energiateknologian tutkimus ja energiatehokkuutta koskevat toimenpiteet ovat esimerkkejä "vahvasta" politiikasta, joka on vain vähän haittapuolia, ja samalla saadaan sivuhyötyjä, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Mutta yritykset muuttaa ilmastoa vähentämällä CO2-päästöjä voivat osoittautua turhiksi. Havaittu lämpenemistauko viimeisten 16 vuoden aikana osoittaa, että CO2 ei ole säädin ilmaston vaihtelevuuteen vuosikymmenen aikajänteellä. Vaikka CO2-päästöjen hillitsemisstrategiat onnistuisivat ja ilmastomallien ennusteet olisivat oikeassa, ei niiden vaikutusta ilmastoon ole odotettavissa ennen 21. vuosisadan loppupuolta. Auringon aktiivisuuden vaihtelu, tulivuorenpurkaukset ja pitkän aikavälin valtamerien heilahtelut aiheuttavat edelleen arvaamattomia ilmastollisia yllätyksiä.

Pahentaapa ihmisen toiminnasta aiheutuva ilmastonmuutos äärimmäisiä sääilmiöitä, alttius sään ääri-ilmiölle pysyy niille herkillä alueilla jatkossakin johtuen väestönkasvun ja vaurauden kasvusta. Ilmastonmuutos (riippumatta siitä, onko ensisijainen syy luonnollinen tai ihmisen toiminnasta johtuva) voi olla useimmilla alueilla vähemmän tärkeä syy haavoittuvuuteen kuin kasvava väestö, maankäyttötapojen muutos ja ekosysteemien rappeutuminen. Alueet, jotka löytävät ratkaisuja ilmaston vaihtelun ja sään ääri-ilmiöiden nykyisiin ongelmiin ja kykenevät vastaamaan väestönkasvu haasteisiin, ovat todennäköisesti hyvin valmistautuneita kohtaamaan ilmastonmuutoksesta aiheuttamia rasituksia.

Meillä huomiota herättävät ajoittain Helsingin kauppatorille nouseva merivesi, tulvat lähinnä Pohjanmaalla ja alavilla mailla jokien varsilla sekä korkeaa puustoa kaatavat myrskyt. Kauppatorin ja merenpinnan korkeusero on viimeisen 100 vuoden aikana kasvanut noin 15 cm, joten ongelma on pienentynyt. Samoin on käynyt jokivarsien tulville ruoppauksista ja muista tulvasuojelutoimista johtuen. Harvennetut talousmetsämme saattavat olla alttiimpia myrskyille, joiden määrän merkitsevää lisääntymistä kukaan ei tietääkseni ole todennut. Mutta on selvää, että kiinteistöille ja muulle omaisuudelle syntyy vahinkoja, jos niitä rakennetaan tai sijoitetaan tulvaherkille alueille, kuten viime vuosikymmeninä on tapahtunut.  Mutta väitteet ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen näkymisestä tuhovaikutustilastoissa eivät pidä paikkaansa. Data ja muut todisteet eivät niitä tue.

Yksinkertaistus, joka väittää " tieteen ratkaisseen" kaiken ja unohtaa epävarmuustekijät paitsi vaikeuttaa poliittisia prosesseja ja todellisiin ratkaisuihin tarvittavaa vuoropuhelua tässä erittäin monimutkaisessa maailmassa, myös hidastaa tieteen kehitystä. On aika tunnustaa ilmasto-ongelman monimutkaisuus ja pirullinen luonne, jotta voimme käydä merkityksellisempää vuoropuhelua siitä, miten käsitellä monimutkaisia ​​haasteita ilmaston vaihdellessa ja muuttuessa.

Professori Judith Curry
Kirjoittaja on erityisesti ilmastotutkimuksen varmuudesta likipitäen päinvastaista mieltä verrattuna vaikkapa meidän Ilmatieteen laitoksemme johtokaksikkoon, Petteri Taalakseen ja Mikko Alestaloon. Ilmastotutkimusta itse tekevänä ja muiden tutkimustuloksia aktiivisesti seuraavana hän on eri mieltä myös useimpien poliitikkojemme kanssa siitä, että debatti ilmastoasioista olisi muka ohi.


Jutun lähde on Earth and Atmospheric Sciences Georgia Institute of Technologyn hyvin arvostettu ja tunnettu professori Judith Curry. Minun tietääkseni hän ei ole sitoutunut Yhdysvalloissa mihinkään poliittiseen ryhmään. Professori Curry julkaisee tutkimuksia ahkerasti eri tiedejulkaisuissa ja myös päivittää ilmastotutkimukseen keskittyvää blogiaan useita kertoja viikossa. Olen hänen tuoreimpia papereitaan selostanut muutamia kertoja. Niistä ehkä mielenkiintoisin on tämä. Judith Curryn ajatuksiin voi tutustua myös alla olevan tuoreen videon välityksellä.


12 kommenttia:

  1. Voinee kiinnittää myös huomiota siihen että siellä saatiin aikaan jonkinlainen julistus, jossa haluttiin määriteltäväksi hiilelle jonninmoinen hinta, julistuksen allekirjoitti 74 valtiota.

    Eipä noilla julistuksilla sinänsä muuta kuin sielunhoidollista arvoa julistajille,
    joten huomio kiintyykin siihen ettei Obama itse allekirjoittanut vaikka tavoittelee maailman ilmastojohtajuutta vai sanoisinko hegemoniaa.

    http://www.nytimes.com/2014/09/28/world/americas/presidents-drive-for-carbon-pricing-fails-to-win-at-home.html?_r=2

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. FMI/WMO johtaja Petteri Taalaskin kehuu olleensa kokouksessa, joten kaipa tasapuolisuuden nimessä sopisi laittaa tähän Petterinkin näkemys aiheesta,
    jotta voisimme arvioida kuinka kauas FMI näkemys on erkaantunyt Curryn näkemyksestä, joka on mielestäni tieteellinen, Petterin näkemyksen ollessa
    mielestäni ilmastopoliittinen ja kaiken lisäksi paljolti toiveajattelua.

    Voisi myö tarkastella Petterin purkauksen "asia"sisältöä, koska moni esitetty asia on mielestäni ns. muunnettua totuutta, tai oikeammin sanottuna valhetta.

    http://ilmatieteenlaitos.fi/ajankohtaista/18877295

    Ilkka

    VastaaPoista
  3. Kylläpä on hiljaista kommenteissa! Ajattelin Curryn "Science is not settled" -haasteen kirvoittavan enemmänkin keskustelua, kun meillä median ja tieteen virallinen linja on ollut jokseenkin päinvastainen.

    VastaaPoista
  4. Hiljaisuuden syy: "Discussion is settled"

    FMI pitää tiukasti kiinni omasta ilmastopoliittisesta kannastaan ja näkemyksistään, olivat ne sitten tieteellisiä tai ei. Propagandalaitokset (FMI, YLE) jatkavat pokkana disinformaation (josta osa on tietysti totta) levittämistä. Mielestäni se on jokseenkin tyhmää, mitä ne siitä edes hyötyvät?

    Jos ajatellaan esim. Venäjän informaatiosotaa ja propagandaa, niin se pyrkii hyödyttämään Ukrainan poliittista ja taloudellista haltuunottoa (asevoimien laajamittainan käyttö on vasta viimeinen keino).

    En siis ymmärrä propagointia, josta sen tekijälle ei ole hyötyä (voidaan tietysti ajatella FMI:n tapauksessa tutkimusmäärärahojen säilymistä, Niitä tuskin lisätään nykyisessä taloudellisessa tilanteessa).

    Myös media on "lukinnut ohjuksensa" ihmisen aiheuttamaan ilmastonlämpenemiseen, joka tietysti on osasyy luonnollisten tekijöiden ohella.

    Mitä media hyötyy tästä? Ainakin sen, että uutiset "ilmastokatastrofista" ovat myyviä ja lehti saa tuloja. Enemmän kuin tutkivasta journalismista, joka on aikaavievää (on omia kokemuksia) ja ei ehkä ole myyvää kamaa (ei ihmiset sitä aina edes ymmärrä tai jos joku ymmärtää, ei jaksi lukea).

    Summa summarum: kaikki (jätin tässä poliitikot käsittelemättä) makaavat juoksuhaudoisssaan odottaen "seuraava ohjusta" jonka voisivat ampua alas. Mutta kun sitä ei tule, olemme "asemasodassa" jossa tapahtumat ovat vähissä. Radiohiljaisuus on siirtynyt näin ollen internetin bittiavaruuden keskustelupalstoille.

    Käsi sydämelle: Kuka jaksoi katsella ja kuunnella prof. Judith Curryn erinomaisen tieteellisen esityksen kokonaan?

    Myönnän, että en minäkään. Tosin suurin osa siitä oli tuttua, sillä olen tutustunut aiheeseen jo 2000-luvun alusta saakka (ja olen keskustellut siitä fyysikoiden, kemistien ja lämmönsiirrosta tietävien diploomi-insinöörien kanssa, jotka ovat olleet työtovereitani).

    Ja olen lukinnut ohjukseni tieteelliseen näkemykseen (Judith Curry). Mutta kun ilmastohysteria on levinnyt globaaliksi uskonnoksi, olemme voimattomia ja mietimme, onko nykyinen hiljaisuus hyvästä vai pahasta? Kuka tai ketkä tästä "jäätyneestä konfliktista" hyötyvät?





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpa tietenniin, mutta niin kauan kun on elämää, on toivoakin.
      Tuo AGW on pesiytynyt yhteikunnallisiin rakenteisiin, eikä se lähde sieltä ilman kunnon syöpäläiskuuria.

      Vertaisin tilanteen olevan sama kuin entisen Suomettumisen aikana, Suomettumisen joka kaatui Neuvostoliiton kaatumisen myötä suhtkoht kivuttomasti, eikä ko. aikaa tunnusteta laajemmalti edes olleen, ei ollut ainakaan suuremmin tahtoa tarkastella aihetta jälkikäteen vaikkapa jonkinlaisen totuuskomission kautta, mitä nyt pari räävitöntä ja humoristista novellia idänpolitiikan ja idänkaupan ihmeistä on ilmestynyt naureskeltavaksemme, ilman syvällisempää analyysiä aiheesta.

      Kaipa meidän täytyy odottaa Pariisin suureen "lopulliseen" ilmastokokoukseen, jonka Petteri Taalas näkee "Odotukset ovat korkealla Limassa joulukuussa 2014 ja Pariisissa 2015 pidettäviin päästöjen vähentämisneuvottelujen suhteen".

      Ainakin maailma on jakautumassa eri leireihin, ja jos Obama saakin aikaan
      jonkinlaisen ilmastokoalition fossiilisten polttoaineiden käytön kieltämiseksi, se jää surkiaan vähemmistöön, ja kuten tuntemattomassa tokaistiin, ja meidän nilkit juoksee perässä.

      Jossain vaiheessahan AGW hihhuloinnin taloudelliset seuraamukset tulevat niin kipeiksi, että kun ei toimita nyt, sitten aikanaan itketään ja toimitaan pakon iessä.

      Ilkka

      Poista
  5. Ilmastopolitiikka on nousemassa kevään eduskuntavaalien yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Pelin avasi tänään Demarit turvallisuuspoliittisella teemalla, josta Nykypäivä uutisoi otsikolla: "Suurin turvallisuushaaste on ilmastonmuutos"
    http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/SDP%20kaynnisti%20turvallinen%20suomi%20kampanjan-26170

    Toivon muidenkin puolueiden valitsevan kantansa ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan. Toivottavasti ainakin perussuomalaiset nousee vastustamaan ilmastonmuutoksen torjuntaa. Se toisi puolueelle suuren vaalivoiton, kuten tapahtui Australiassa.

    Olisi mukava lukea viiltävää analyysiä puolueiden vaalikampanjoiden Ilmastopolitiikan linjauksista tässä blogissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuomioja tuskin pääsee henkisetä Mao lakistaan koko ikänään,
      mutta tuskin demareilla on mitään yhtenäistä ilmastokantaa.

      Niitten energianäkemyksetkin levisivät kuin Jokisen eväät, mm. Tuomiojan äänestäessä ydinvoimaa vastaan äskettäin.

      Demareilla taitaa olla vasemmistosiipi, tai sanoisinko oppositio joka on lähempänä vihreitä ts.kommunisteja.

      Tämä taas vaikuttaa duunarin äänestyskäyttäytymiseen, eli duunarit ovat jo muuttaneet äänestymiskäyttäytymistään, eikä politiikka joka on tarjoavinaan kaikille haluamansa, anna lopuksi kenellekkään mitään.

      Siis nyt tarjoavat ydinvoimaa ja ei ydinvoimaa, ja rauhaa sekä sotaa ilmastonmuutosta vastaan, sotaa joka rahoitetaan entisen pää-äänestäjäkunnan eli duunarin selkänahasta.

      No hyvältähän tuo näyttää täältä päin katsottuna, eikö vain?

      Ilkka

      Poista
  6. Kuka on Judith Curry? kysyy suomalainen.
    .
    Yhtä hyvin voisi esitellä suomalaisille yhtä tuntemattoman Vani Harin joka on sentään jenkeissä pannut miljardien dollarien panimot ja ruokateollisuuden polvilleen.
    Koska tunteikkaampi ja kauniimpi:

    http://www.100daysofrealfood.com/wp-content/uploads/2012/06/Vani-Hari-Final-Headshot.jpg

    http://www.thestar.com/life/food_wine/2014/06/14/why_big_food_fears_the_food_babe.html

    Ruoka koskettaa jokaista, ilmasto ei.

    VastaaPoista
  7. Tämä on niin vaikea aihe ja asia, että jos joku tervepäinen henkilö, ja vieläpä naishenkilö kyseenalaistaa ilmastonmuutosennustuksen, että siitä ei keskustelua synny puhumattakaan siitä, että joku uutisoisi asiasta. No eihän muistakaan agw:lle epäsuotuisista asioista tehdä uutisia. Etelämannerkin on ennätysjäissä, mutta asiasta ei hiiskuta sanaakaan. Suomessa Eija-Riitta Korhola ei saa ääntää kuuluville, mutta joku erotettu naisministeri kyllä.

    Sen sijaan taas sai kuulla WWF:n arvauksia uutisista ja lukea lehdistä, että ihminen tuhoaa luontoa, mutta kuviteltu ilmastonmuutos myös. Eläimiä katoaa maailmalta, mutta jos sattuisi niin, että edes Suomessa hieman lämpiäisi, meille saataisiin suotuisat elinolosuhteet sekä eläimille ja ihmisille. Aamulla toisin näytti huonolta sen suhteen, kun oli aika rapsakka ilmastonmuutoskeli Helsingissä. Saimaan Norppakin on kuulemma kärsinyt, kun on olut neljä ennätyksellistä lumitalvea ja yksi vähälumisempi. Se vaan on niin, että ihmispopulaation kasvulle 85 miljoonalla joka vuosi ei mahdeta mitään, eikä sille, että maapallon fossiiliset polttoaineet käytetään loppuun jollakin aikavälillä. Sillekään ei mahdeta mitään, että ihminen tuhoaa luontoa, rakentaa asuntoja luonnonilmiöiden kannalta täysin sopimattomiin paikkoihin ja syö eläimet suihinsa sekä kaventaa kaikin tavoin niiden elintilaa. Pääsiäissaarilla aikanaan taisivat lopuksi syö toinen toisensa ja vain muiston ovat kivipaadet.

    toinen edelliseenkin liittyvä asia oli Hesarissa, kun jotkut amerikkalaiset meteorologit ovat pystyneet erittelemään jotkut maapallon varsin normaalit äärisääilmiöt kuvitellusta ilmastonmuutoksesta johtuviksi, vaikka IPCC:nkin mukaan lämpeneminen on 52 syyn vuoksi paussilla. Aika veijareita nuo meteorologit, joita ennen vanhaan taidettiin kutsua poppamiehiksi. Inkkarithan pitivät niiden johdolla sadetanssejaan, kun oli sen aikaisesta ilmastonmuutoksesta johtuvia kuivuuksia ja Suomessakin on annettu luojalle lahjuksia. Jossakin Perussa uhrattiin ihmisiä ja eläimiä suotuisten säidenkin saamiseksi. Nyt nämä tämän ajan poppamiehet, meteorologit ovat uskossaan vahvoja ja ovat ihan samalla tavalla kuin muinoin, höynäyttäneet valtavan määrän heimolaisia uskoonsa. Eikä siinä mitään, onhan noita uskontoja, mutta tämä ilmastouskonto tulee valtavan kalliiksi ja liiaksi yksipuolista julkisuutta se saa. Esim. Hesari voisi tasapuolisuuden nimissä julkaista kristinuskoon liittyviä ennustuksia, ksoka on vielä paljon sellaisia ihmisiä, jotka uskovat, että ylempi taho lähettää vitsauksia ja kuivuuksia sun muita maapallolle, koska teemme niin paljon syntiä.

    Ne rahat, jotka presidentti Niinistökin lupasi ilmastonmuutoksen torjuntaan, voisi käyttää varsinaisen syyn torjumiseen, eli syntyvyyden säännöstelyyn. Samoten Suomi voisi torjua varsinaista maapallon luonnon tuhoutumista sillä, että ratifioitaisiin Suomen maksimi pääluvuksi vaikka 6 miljoonaa ihmistä.

    Paavo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se WWF:n hemmo veti esimerkin eläinpopulaatioiden vähenemiseen ilmastonmuutoksen takia Saimaan norpan kuuttien tilasta yhtenä lauhana talvena ja toimittaja hykerteli vieressä. Mitähän Saimaan luonnon monimuotoisuudelle tapahtuisi, jos tuo ilmastonmuutoksen symboli häviäisi? Tulee mieleen kysymys: kuinka se Päijänne voi pärjätä?

      Paras vitsi tältä jepeltä oli kuitenkin se, että kun ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja yli 2 kertaan sen sietokyvyn, niin hän kehotti käyttämään yhä enemmän uusiutuvia luonnonvaroja eli esim. polttaamaan metsiä.

      Syntyvyyden säännöstely on vaikea nakki. Kuten tiedetään tyttöjen koulutus on siinä avainasemassa. Joissain maissa ählämijohtajat vaan tehokkaasti estävät heidän koulutuksensa. Katolinen kirkko on toinen kusipää monissa maissa, mutta kuten huomataan ei sekään ole kaikkivoipa kehittyneissä maissa. Esim. Italiassa syntyvyys on varsin pientä.

      Tapsa

      Poista
    2. No noi on niitä Rooman klubin malleja.

      Tuo eläinpopulaatio-ilmastomalli on kotoisin tuolta, uskokoon ken tahtoo.

      Suomessakin on näitä demografeja, joten meillä on nähty jopa
      valkoinen jänis, ja jopa punkki siellä missä ei ole muistiinpanoja jotka todistaisivat että olisi nähty aiemmin.

      http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9635-2/Description

      Ilkka

      Poista
  8. Onkohan jollakin jäänyt kommentointiohjeet lukematta vai ovatko unohtuneet.

    Tapsa

    VastaaPoista