keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Mikä tuulivoimaa pyörittää?

Professori Ross McKitrick
Joku saattaisi vastata, että tuulihan se on. Kanadalainen Guelphin yliopiston taloustieteen professori Ross McKitrick on eri mieltä. Hänen mukaansa pääasiallinen voima tuulivoimalan takana on raha, jota kerätään pakolla sähkön kuluttajilta ja veronmaksajilta - siis Sinun ja minun lompakosta - tukiaisiksi tuuliparooneille. McKitrickin mukaan yksikään teollisen luokan tuulivoimalakompleksi ei pyörisi ilman tuota rahaa, vaikka tuulisi. Eikä professori lopeta tuohon. Hän kertoo viileän analyyttisesti ja taloudellisesti perustellen, miten tuo pyörittäminen on haitallista tavallisille ihmisille, taloudelle ja yhteiskunnalle.

Olin tutkimassa netissä eräitä asioita liittyen ns. vihreään energiaan, kun jouduin kanadalaisen Sun News Networkin sivulle, jossa mainostettiin heidän uutta dokumenttiaan tuulivoiman vaikutuksista tavallisiin ihmisiin Ontarion provinssissa. Olin jo ohittamassa dokumentin, jonka katseluoikeuden hinta oli vajaat 10 Kanadan dollaria. Se kun oli niin pitkäkin, noin 95 minuuttia. Jostain syystä kuitenkin painoin nappia, joka vei minut poliittisesti sitoutumattoman StopTheseThings-kansalaisjärjestön sivulle. Siellä selvisi, että voisin Kanadan ulkopuolella asuvana katsoa dokumentin ilmaiseksi. No, minä katsoin, enkä katunut. Kyse oli DownWind-dokumentista, jota pidän paitsi todella laadukkaasti tehtynä myös hyvin vaikuttavana. Annan linkin dokumenttiin kirjoituksen lopussa.

Minä en vaikuttunut niinkään professori McKitrickin analyysistä, joka repi kappaleiksi joka ainoan tuulivoimalobbareiden ja vihreiden poliitikkojen argumenteista. Minuun tekivät vaikutuksen ne tavalliset ihmiset, joiden elämät Ontarion provinssihallinnon vuonna 2009 aikaansaama vihreä energialaki on mullistanut täysin. Tajusin löytäneeni ensimmäiset ihmiset, jotka voisi oikeasti luokitella ilmastopakolaisiksi, sillä he ovat joutuneet terveyttään suojellakseen pakenemaan kodeistaan ilmastopoliittisista syistä. Tuntui uskomattomalta löytää nuo tavalliset ja työtään tekevät maanviljelijät, opettajat, sairaanhoitajat, eläkeläiset ja lastenhoitajat Kanadan ehkä kehittyneimmästä provinssista, sillä YK:n lailla kuvittelin ensimmäisten löytyvän Aasian tai Afrikan kehitysmaista.



Noita Ontarion ilmastopakolaisia yhdistää voimattomuuden tunne, joka syntyy siitä, että heidän
Tyypillisiä Ontarion ilmastopakolaisia
elinympäristöstään on tuon vihreän energialain, tuulivoimaloiden ja provinssitason politiikan seurauksena tehty elinkelvoton. Ja sitä syventää se, että provinssin viherhömppään hurahtanut hallinto ei heitä kuuntele vaan on outojen kiemuroiden kautta liittoutunut tuulivoimayhtiöiden kanssa heitä vastaan.

Dokumentissa oikeilla nimillään ja kasvoillaan esiintyvät ihmiset eivät ole näyttelijöitä. Tai jos ovat, joka ikinen ansaitsisi Oscarin vuoden parhaasta sivuroolista. Eivätkä he ole olleet minkään sortin aktivisteja tai änkyröitä. Päinvastoin he ovat sellaisia kunnollisilta tuntuvia ihmisiä, jotka minä ainakin mielelläni toivottaisin tervetulleeksi naapurustoon.

Taustalla uusi naapuri
En lähde viemään pois jännitystä dokumentin katsojilta luettelemalla kaikkia niitä tuulivoiman vaikutuksia, joista ontariolaiset omakohtaisesti kertovat. Sanottakoon kuitenkin sen verran, että opin paljon lisää asiasta, vaikka olen lukenut satoja tuulivoimaa eri näkökulmista käsitelleitä julkaisuja ja kevyempiä juttuja. Nyt ovat kyllä Sun News Networkin parhaat pojat ja tytöt olleet tekemässä juttua.

Vaikka dokumentti kertoo Atlantin toisella puolella suurten järvien kainalossa sijaitsevan Ontarion vihreän lainsäädännön vaikutuksista, on asia melko ajankohtainen suomalaisillekin. Myös meillä hallitus on säädättämässä vastaavaa lainsäädäntöä, joka voi päästää vihreän pullonhengen temmeltämään Suomessa kontrolloimattomasti. Nimittäin pian eduskunnalle annettava ilmastolain luonnos on meillä ns. Pekkarisen risupaketin jälkeen toinen ja sitä isompi periaatteellinen askel, jonka avulla tuulivoimateollisuudelle koetetaan raivata välillisesti tietä ja oikeuksia, joille tavalliset ihmiset tai kohta edes kunnat eivät voi mitään. Kuten Ontarion vihreää energialakia, sitä tullaan aikanaan käyttämään perusteena muiden lakien muuttamiseksi. Ontarion vihreä laki on aiheuttanut harmonisointitarpeita yli 20 muuhun lakiin, jotka ovat säädelleet mm. kunnallista itsemääräämisoikeutta, maanomistajan omistusoikeutta jne. Minä väittäisin, että varsinkin rannikkoseuduilla, Lapissa ja Järvi-Suomessa asuvien kannattaa katsoa dokumentti kurkistuksena tulevaisuuteen. Meillä voi olla tuollaisia ihmiskohtaloita vuonna 2020, ellei tuulivoimahullutukselle panna seuraavissa eduskuntavaaleissa pistettä.

Tässäpä Youtubesta löytynyt traileri kesäkuussa 2014 julkaistusta dokumentista:



Dokumentti kannattaa katsoa oikealla tietokoneella, sillä linkistä latautuu yli 12 gigatavun kokoinen ja 95 minuuttia kestävä HD-tasoinen Windows Media Player – tiedosto. Se ei taida aueta ainakaan kaikilla älypuhelimilla tai edes tableteilla. Ja suosittelen hyvien kuulokkeiden käyttöä. No niin, tässäpä linkki DownWind-dokumentin latauksen aloittamiseksi. Et kadu katsomista!

PS. Olen lainannut Ross McKitrickiltä muutakin lukemisen arvoista.

45 kommenttia:

  1. Suomen sitoutuminen omaehtoiseen ilmastolakiin joka sitoisi meidät tuulirupellihekvettiin näkyy takkuilevan.

    Eli ilmeisesti eduskunnan enemmistö haluaa ydinvoimaa maksamatta vihreille
    tuulivoima-aneita korvaukseksi, joka tietää vihreiden lähtöä hallituksesta,
    mikä ei paljon hetkauta risukeisareitten, tuuliparoonien ja turvepohatta Kutiaisenkin valvoessa etujaan.

    http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2010/08/suomi-ja-oljykriisi.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Nyt ne ovat vihdoin keksineet miten noista tuulivoimaloista saadaan energiaa, revitään ne alas ja poltetaan sementtiuuneissa, säästyy sekä hiiltä että heikkaa.

    http://joannenova.com.au/2014/09/finally-a-way-to-get-energy-from-wind-turbines-burn-them-make-cement/

    VastaaPoista
  3. On myös havaittu että jos vaihdelaatikko on rikki, rupellia ei parane pyörittää.
    Ehkä ovat vahingossa astentaneet matolaatikon vaihdelaatikon sijaan, ja asialla on ollut insinöörin sijaan Sitra Sosiologi tai joku Kanninen.

    http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/riutunkarin-rikkoontuneiden-tuulivoimaloiden-korjaus-ei-kannata/642434/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, nyt noita on vasta muutama, jenkkilässä oli muutama vuosi sitten jo 14000 hylättyä tuulivoimalanraatoa, ja niitä on muutaman kymmenen vuoden sisällä koko eurooppa täynnä. Ja on ihan turha kuvitella että ne rakentaneet firmat ne korjaisi, ne on siinä vaiheessa ollet konkassa jo vuosia, kaikki paskat jää veronmaksajien maksettavaksi.

      Poista
    2. Tuulivoimainsinöörit ovat tunnustaneet, että ongelmat ovat laakereissa. Jotta laakerit kestäisivät niiden pitäisi olla huomattavasti tuhdimipia, mutta samalla tuulivoimaloiden hyötysuhde alenisi liikaa. Nykyteknologialla ei pystytä tekemään riittävän keveitä ja kestäviä laakereita.
      Eli tuulivoimalaraatoja tulee varmasti lisää ja paljon.
      -PX

      Poista
    3. Mutta eivät ole tunnustaneet sitä tosiasiaa että koko konsepti on tehoton arvaamaton ja taloudellisesti täydellinen katastrofi, eli siis kaikenkaikkiaan älytön.

      Tuulella on tehty sähköä jo yli 125 vuotta eikä se ole toistaiseksi osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi yhtään missään.

      Poista
  4. Ei tarvitse odottaa vuoteen 2020.. Olen perheeni (mies ja eläimet) kanssa sumpussa tulevien tuulivoimaloiden kanssa pahimmillaan jo ensi vuonna tai viimeistään v. 2016. Ja pelkään todella, että täällä ei voi sitten enää asua. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulivoima kansalaisyhdistyksessä on paljon kohtalotovereita. Yhdistyksestä saat myös hyviä neuvoja ja ihan suoraa apuakin taistelussa tuulimyllyjä vastaan.

      http://tvky.info/

      Poista
  5. Missä Maarit kisuinesi ja mies-lemmikkisi kanssa asut?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella.

      Poista
    2. Hyvä Maarit ja kisut!

      Ainoat asiat, jotka teitä voivat auttaa välttämään videossa näytettyjen ontariolaisten kohtalon, ovat
      1) kunnanvaltuutettunne, jotka hylkäävät kaavan, jollei sitä ole vielä hyväksytty,
      2) valitus hallinto-oikeuteen kaavan hyväksymisen viivyttämiseksi (tähän tarvitaan lainopillista apua)
      3) kansalaisliike, joka panee poliitikot järjestykseen.

      Minä en voi paikallisia oloja tuntematta auttaa muuten kuin vihjaamalla esittelemäni videon esittämiseen mahdollisimman monelle. Onnea yritykselle. Ensi keväänä kannattaa kysellä kansanedustajiksi ehdolla olevilta vesiselvä kanta tuulivoimaan ja sen kehittämiseen.

      Poista
    3. Tai ehkä voinkin. Jos saan sähköpostiini tiedot Kalajoen suunnitelmista ja paikallisista näkemyksistä turbiinien lähialueilla, saatan innostua kirjoittamaan asiasta. Yhteydenottolomakkeen (oikea yläkulma) kautta saa nopean yhteyden.

      Poista
  6. Vastustettiinko 1500-luvulla tuulimyllyjä ? Entä Suomessa vähän myöhemmin ?
    http://historianet.fi/kysy-meilta/miksi-hollannissa-on-tuulimyllyja

    Jos ei, niin siitä mallia ja eräs uuskonservatiivipuolue siihen tukemaan suomalaiskansallista perinnettä, niitä pelloille ja kylille rakentamaan pilvin pimein ;D

    VastaaPoista
  7. Kiiros Mikolle taas hyvästä linkistä. Suomen oloihin video tosin oli turhan pitkä. Ihan kokonaan ei jaksanut keskittyä kielen ymmärtämiseen, kun puhetta ja toistoa oli paljon. Se kuitenkin kävi selväksi, että lähiseutujen asukkaille myllyjen terveyshaitat olivat kiistattaomat ja todettujen oireiden lista pitkä. Sellainenkin tiedonmuru jäi takaraivoon, että pelloille rakennetut myllyt köyhdyttivät maaperää, kun jopa madot ja lierot lähtivät karkuun myllyjen aiheuttamaa infraääntä ja staattista sähköä. No, jos myyrät ovat olleet vaivaksi, niin olishan tuossa nyt sitten tehokas myyränkarkoitin:)

    VastaaPoista
  8. Se että ihmiset häiriintyy näistä myllyista ei ole niiden ainoa ongelma. Sen lisäksi että ne on taloudellisesti täydellisen kannattamattomia, ne aiheuttaa paljon muitakin ongelmia, arvamattomalla toiminnallaan ne rasittaa sähköverkkoa, pitää olla koko ajan nopeasti käynnistyvää varavoimaa rinnalla, ja monessa paikkaan on maksettu tuulivoimayhtiöille siitä että pitävät vispilänsä seisomassa kun tuulee.
    Samoin saksan naapurimaat, esim puola on todennut että he katkaisevat sähköyhteytensä saksaan kun tuule, sillä heidän verkko ei kestä sitä notkumista minkä tuulivoima aiheuttaa.

    http://www.telegraph.co.uk/earth/energy/windpower/8770937/Wind-farm-paid-1.2-million-to-produce-no-electricity.html

    Lisäksi nämä tuulivoimalat aiheuttavat ongelmia ilma- ja merivalvonnan tutkille, tappavat lintuja ja lepakoita monisatakertaisesti verrattuna siihen mitä vihreät suostuvat ikinä myöntämään jne.

    http://www.cfact.org/2013/03/18/wind-turbines-kill-up-to-39-million-birds-a-year/

    Ja jos verrataan perinteiseen 2200 MW hiilivoimalaan, niin vastaavan tuotantokapasiteetin tuulivoimapuisto vaatii aivan tolkuttomasti enemmän tilaa, ja raaka-aineita. (rahasta puhumattakaan)

    http://grumpydenier.wordpress.com/guest-posts/tony-from-oz/power-plant-comparison-coal-fired-versus-wind/

    Eikä ne edes vähennä AGW kammoksumia CO2 -päästöjä.

    http://www.telegraph.co.uk/earth/energy/windpower/9889882/Wind-farms-will-create-more-carbon-dioxide-say-scientists.html

    Tuulivoimasta on kertakaikkiaan vaikea löytää yhtään mitään hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps. Yksi asia liittyen tuulivoima-alan puuttuviin kustannushyötyanalyyseihin on se asteluku, millä tuulivoimalat hidastavat/madaltavat ilmaston lämpenemistä. Jos uskoisimme yleisesti käytössä olleita joskin epäonnistuneita ilmastomallinnuksia, Ontarion tai Suomen tuulivoimaloiden vaikutus voisi olla suuruusluokassa, joka raportoitaisiin asteen miljoonasosissa. Siinä asteelle tulee hintaa.

      Poista
    2. Eiköhän tuo miljoonasosakin ole liioittelua tai etumerkistä ei ainakaan ole varmuutta.

      Tapsa

      Poista
    3. Eivät suomalaiset myllyt hidasta ihmisperäistä hiilidioksidista johtuvaa ilmastonmuutosta, jos sellainen nyt ylipäätään on, yhtään mitään. Ei myöskään biopolttoon siirtyminen. Suomi nimittäin on mukana päästökaupassa, jolla on rajoitettu EU-tason päästöt tietylle tasolle. Kun Suomi kovalla rahalla rakentaa myllyjä ja alkaa polttaa metsiään energiakattiloissa, vapautuneet päästöoikeudet käyttää mm. Saksa, joka siirtyy ydinvoimasta hiilivoimaan rakentamalla kaine aikaa lisää hiilen peruskuormavoimalaitoksia , eli lauhdevoimalaitoksia, jotka hyödyntävät polttamansa hiilen noin 40-prosenttisesti. Se 60 prosenttia hiilen sisältämästä energiasta menee veteen ja ilmaan.

      Poista
  9. Plus vai miinus? kun noita tutkimuksia tutkimuksia tuulivoimaloiden vaikutuksista CO2 päästöihin lukee, niin osassa todetaan että ne ei juurikaan niitä vähennä ja toisissa todetaan että jopa lisäävät niitä.

    VastaaPoista
  10. Tämän aamun Hesarissa oli hyvä juttu tähän liittyen. Ihmisistä viis, kun myllyjä rakennetaan.

    Myllyille ei haluta tiettyjä etäisyyksiä siksi, että niiden melu häiritsee ihmisiä. Halutaan desibeliraja siksi, että sen mallinnuksen tuloksen on yksityisen ihmisen mahdoton kiistää. Lisäksi kuten Latamäessä ja monessa muussa paikassa mallinnus tehdään pienille ja matalille myllyille. Kun sitten luvat ja oikeuskäsittelyt on tehty, tehdään korkeammat ja suuremmat myllyt, eikä kukaan mahda sille yhtään mitään. Huvittavuuden huppu on siinä laissa haluttu 20 desibelin häiriötilanneylitys. Mikä ihmeen häiriö pistää myllyn lavat suhisemaan 10 kertaisella äänellä normaaliin tilanteeseen nähden. Kuka valvoo noita häiriötilanteita ja niihin liittyviä ääniä? Laiteaanko jatkuvatoimiset desibelimittarit lähitaloihin? Kuika pitkää "häiriö" saa kestää?

    Tämä on täysin käsittämätöntä, että 200 miljoonaa rahatukea vuodessa, on saavuttanut tällaisen vallan aina ministeriöitä myöten. Selkeä 2 kilometrin matka lähimpään taloon tai mökkiin, niin thats it. Helkkarin simppeliä, eikä tarvitse spekuloida desibeleillä, eikä tehdä kalliita mallinuksia ja mittauksia. Lunastakoon tuuliparoni sitten tontteja käypään hintaan, jos joku on lähempänä kuin 2 km.

    VastaaPoista
  11. Nyt jäi anonyymin postauksesta epäselväksi, mikä oli Hesarista ja mikä hänen omasta päästään enkä voi tarkistaa, kun oöen lopettanut Pravdan tilauksen. Liekö juttu nettipuolella?

    Tapsa

    VastaaPoista
  12. En minäkään Hesaria kauaa enää tilaa johtuen siitä, että agw-usko on sielläkin niin voimakas, että ...tuttaa ankarasti lukea. En myöskään osta iltapäivälehtiä, jos lööpeissä on sää- tai muita agw-juttuja. Hullunkurista on toisaan se, että tuulivoimalan saa rakentaa äänimallinnuksen tuloksen perusteella, joka tehdään varmaan samalla tietokoneella, kuin agw-lämpenemiskäyrä. Sitten se on siinä ja melua tulee miten tulee, eikä siihen kukaan enää mitenkään puutu. Latamäen kuprun, eli väärät lähtötiedot löytyvät netistä esim. Hallinto-oikeuden päätössivuilta / myllyjen rakentajan julkaisemista tehtyjen myllyjen mitoista. Laitan Hesarin kirjoituksen tuhon perään.

    VastaaPoista
  13. Mahtuuko tämä nyt merkkien puolesta
    Tässä Hesarin kirjoitus:

    HS

    Ministeriöt kiistelevät, paljonko tuulivoimala saa meluta
    Ympäristöministeriö haluaisi sitovat desibelirajat, elinkeinoministeriö ohjeelliset rajat

    Porilaisen Anita Rantasärkän kotipihaa reunustaa kolme tuulivoimalaa. Porin Peittoon tuulipuisto on ollut toiminnassa kahdeksan kuukautta.
    Voimaloista kuuluva ääni kuulostaa lähestyvältä lentokoneelta.

    "Voimaloiden meluun ei totu, vaan siihen tuskastuu enemmän ja enemmän. Kun olen puutarhatöissä, joudun menemään välillä sisälle, koska ärsytyskynnys ylittyy", Rantasärkkä kertoo.

    Lähin voimala sijaitsee puolen kilometrin päässä Rantasärkän pihasta. Hän toivoo, että voimalat pitäisi rakentaa vähintään esimerkiksi kahden kilometrin päähän asutuksesta.

    Tällaisia kilometrirajoja ei ole tulossa, vaan tuulivoimalarakentamisessa käytetään jatkossakin desibelirajoja. Ympäristöministeriön työryhmä jätti torstaina mietinnön, jossa esiteltiin asetukseen kirjattavat melurajat.

    Melutason sääntelystä repesi kuitenkin ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välinen riita, eikä mietintö lähde lausuntokierrokselle.

    TEM:n mukaan ympäristöministeriön haluamat raja-arvot karsisivat huomattavasti suunniteltuja tuulivoimalahankkeita sekä pienentäisivät voimalapuistojen kokoa. Niinpä TEM irtisanoutui mietinnöstä ja jätti yhteisen eriävän mielipiteen kahden etujärjestön, Suomen tuulivoimayhdistyksen ja Energiateollisuuden, kanssa.

    Eriävässä mielipiteessä moititaan työryhmän työskentelyä epäonnistuneeksi. Sen mukaan työryhmän jäsenten kommentit hylättiin ilman perusteluita, ja ympäristöministeriö sivuutti runsaasti näyttöä.

    Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Esa Härmälä, joka siirtyy Metsähallituksen toimitusjohtajaksi, kertoo, että työryhmän toiminta oli hataralla pohjalla.

    "On aivan selvää, ettei tuulivoiman melusta saa aiheutua haittaa ihmisille, puhumattakaan terveydellisistä vaikutuksista. Nyt on kysymys siitä, miten melua mitataan ja millaisilla malleilla", Härmälä sanoo.

    Ympäristöministeriö oli suostunut nostamaan vapaa-ajan asutuksen yöajan desibelirajaa aiemmin suunnittelemastaan 35:stä 37:ään.

    TEM taas ehdottaa yöajan alimmaksi raja-arvoksi 40 desibeliä. Tämä kolmen desibelin nosto tarkoittaisi äänenpaineen kaksinkertaistumista.

    Ympäristöministeriö haluaisi desibelirajoista sitovat. TEM ja etujärjestöt taas haluaisivat niistä ohjearvot, jotka mahdollistaisivat tapauskohtaisesti arvon ylittämisen. TEM:n ehdotuksessa on joustoa myös lyhytaikaisessa äänenpaineessa. Ministeriön ehdotuksen mukaan äänenpaine voisi ylittää lyhytaikaisesti yöohjearvon 20 desibelillä. Lyhytaikainen ylitysmahdollisuus kirjattaisiin asetukseen lähinnä häiriötilanteiden varalta.

    Ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä ei halua puida työryhmän toimintaa ja riitaisuutta.

    "Moitteita on tullut monelta suunnalta, ja osa niistä on keskenään täysin ristiriitaisia."

    Ympäristöministeriö perusti torstaina uuden työryhmän viemään asiaa eteenpäin. Säterin vetämän ryhmän pitäisi päättää ensi kuun loppuun mennessä meluarvot.

    Edellisen ryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Ari Saarinen painottaa, että meluarvot on saatava kerralla kohdalle.

    "Kestävä kehitys on tässä tapauksessa sitä, että saamme ympäristövaikutukset kuten melun minimoitua ja sitä myöden pidettyä tuulivoimalarakentamisen hyväksyttävyyden korkealla tasolla."

    Anita Rantasärkkä haluaisi voimalan melulta edes hetkittäisen rauhan. "Kesällä emme voineet pitää ikkunoita auki yöllä. Oleminen helpottuisi, jos voimalat pysähtyisivät välillä, vaikka yöaikaan."

    Toni Lehtinen HS

    VastaaPoista
  14. Hieno juttu aloittajalla.

    Koska oletan että kaikilla ei ole hallinnassa kolmas kotimainen, saanen selittää.

    Adjustoimalla lähellä kipukynnystä oleva möly yli 20 Desipelleä alemmaksi selättääkseen luonnonsuojelunormit, se on on korruptiota, siis ovat muuttaneet DesiBelin dBG,ksi taatakseen rahavirran tuuliparoooneille sun muillle Pekkaroinnin vävymiehille

    "Thus, for example, the Chen infrasonic tests were at 110dB at 2.14Hz. This is 82dBG. In contrast, a "child-on-a swing" is also quoted by some acousticians as "not-a-problem", when it is experiencing 110dB"

    Lisäksi

    DesiBeli on hauska suure, ylläolevasta paljastuu ympäristöministeriön kasvattaneen tuulirupellien yöaikaisen melun lähes kaksinkertaiseksi.

    "Ympäristöministeriö oli suostunut nostamaan vapaa-ajan asutuksen yöajan desibelirajaa aiemmin suunnittelemastaan 35:stä 37:ään."

    Ilkka


    VastaaPoista
  15. Sehän on hyvä, että myllyporukalle tulee 2 M€ turpiin päivässä. Sehän tarkoittaa, että veronmaksajat säästävät saman verran.

    Tapsa

    VastaaPoista
  16. Paitsi myllyporukka ei maksa, maksun langetessa kuluttajille.
    Ehkä suomenkin entisen Fortumin johtajat saavat miljardioptiot
    kaupattuansa puotinsa jollekkin Carunalle josta ei ota selvää muuta
    että hallituksessa ja hallintoneuvostossa on jotain tuntemattomia
    ilmastopoliitikkoja eli jotain kunnallisia kynnysmattoja.

    Ilkka

    VastaaPoista
  17. Tässä on kerta toisensa jälkeen toistettava, että lupa myllyjen rakentamiselle annetaan tieto koneella arvatun desibeliarvon mukaisesti. Kun tietokonearvo on kohdallaan, kaikki on ok. Sillä mikä on sitten todellinen desibeliarvo, ei ole enää mitään merkitystä. Sitten vaan paronit selittelevät ja munattomat viranomaiset ovat rähmällään. Sama koskee sitä millaisille myllyille desibeliarvaus tehdään. Se ei sido mitenkään paronia sen suhteen mitä rakentaa. Esimerkkejä tästä on monia ympäri Suomen. Kun myllyt rakennetaan 2 km päähän, mökinmummokin osaa mitata matkan, ja asia on kaikkien osapuolten kannalta selvä ja yksinkertainen.

    VastaaPoista
  18. Saanen sen verran korjailla tuon Hesarin dB-määritelmää, että 3 dB:n lisäys ei nosta äänenpainetasoa tuplaksi, vaan vasta 6 dB:n korotus sen tekee. Äänenpaine on verrattavissa vaikka jännitteeseen, jonka tuplaus on myös 6 dB:n suuruinen.

    Tapsa

    VastaaPoista
  19. Käytätkö dBm,ää vai bBV tä.

    Äänestoisossa 3dB korotus on juuri kaksintertaistaminen, jolloin
    2dB korotus on vajaa puolet kuten kirjoitin.

    Liekö 2dB 1,1412.... joka on lähes kaksintertaistaminuminemin.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos et nyt yrittäisi opettaa minulle dB:n määritelmää.

      Ei dBm eikä dBV liity mitenkään äänenpaineeseen. Ensimmäinen on dB verrattuna mW:iin eli tehon yksikkö ja jälkimmäinen on dB verrattuna Volttii eli jännitten yksikkö.

      Äänenpaineen yksiköksi on jotenkin vakiintunut pelkkä dB, mutta, jos halutaan mitata melua, sen taakse lisätään jokin suodatin, esim. dB(A). Se ei varmaan sovellu tuulihärpättimien melun mittaamiseen.

      Jos mitataan tehosuureita, dB määritellään 10lg(P), tällöin 3 dB:n lisäys tuplaa tehon. Jos mitataan vaikka jännitettä dB:n määritelmä on 20lg(U), vasta 6 dB:n nousu vastaa jännitteen tuplausta. Määritelmien ero johtuu siitä, että dB-lukeman halutaan muuttuvan samaan tahtiin sekä teholla että jännitteellä.

      Äänenpaine vastaa tässä mielessä jänitettä eli dB määritellään tyyliin 20lg.
      3 dB:n lisäys siis nostaa kyllä äänen tehotiheyden kertoimella 2, mutta äänenpainetason muutos on vain sen neliönjuuri.

      Tapsa

      Poista
    2. Opeta itte sitte minua paljon on 0 dBm ja miten sillä kerrotaan
      tuulivoimamallinnuksilla äänenvoimakuuksia jotka eivät ole kuultavissa.

      Mitä haluat tietää?

      https://www.youtube.com/watch?v=jCQRBJwUt2s

      Ilkka

      Poista
    3. Lisännen vielä tarkennuksen.
      Kun amplitudin kaksinkertaistaninen vaatii nelinkertaisen tehon
      mikä vastaa logaritmeja 10 tai 20, mikä olikaan ongelmasi.

      Sen vuoksi dBm kiinnittää tapahtuman teholliseen maailmaan, eikä kuulokynnykseesi.

      Ilkka

      Poista
    4. Juurihan tuossa opetin.0 dBm tarkoitta yhden milliwatin tehoa. Toivottavasti sellaista kukaan ei saa korvaansa, koska siitä seuraisi kovin kivulias kokemus ja tärykalvon repeäminen.

      Ihmisen kuulokynnyksenä pidetään äänenpaintasoa 20 mikroPascalia. Siihen sitten verrataan näitä desibeliarvoja.

      Pascal on Newton/m^2.

      Kipukynnys on 120 dB

      Tapsa

      Poista
    5. Sitähäm miekin tartuttuani puolanjohtoon että tehohan se eikä
      amplitudi, koska olen hengissä.

      Tarkoitukseni oli vain tuoda esille, ovatko infra äänet, vaikkei ihminen niitä kuulekkaan, niillä ollensa tehonsa terveysriski, kun kuuluu
      olevan oireita.

      Bärosundiinkin ehtivät ekoterroristit.

      http://janne1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/137774-saba-tuulen-viimeinenkin-tuuliturbiini-barosundissa-puretaan

      Ilkka



      Poista
  20. Tuulivoiman melu- ja kaikki muutkin ongelmat olisi erittäin helposti ratkaistavissa, siihen ei tarvita kuin poliittista tahtoa: lakkautetaan syöttötariffit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on niin mukavaa lukea lyhyitä kommentteja, jotka eivät sisällä linkkejä, ja jotka kertovat kaiken oleellisen ;-)

      Poista
    2. Sitten arvioinkin määrityksesi mittaustarkkuudesta sellaiseksi jota en
      kiistä, kun itse en uskalla sanoa mitään.

      Täällä näkyy olevan paljonkin asiantuntijoita, minä sitten kysyn laitettuani Megavatin taivalle, miksi saan vai pikoWarin takaisin.

      Onko tämä se takaisinsäteily?

      Ilkka

      Poista
  21. No mikä jottei.

    Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

    Itte olen jo Kaakana, eli se lintu mikä lentää haalikon kantaman uloittumattomissa.

    Koska Spektrin käsite on hieman hankala ilmastokohinan selvittämiseksi,
    kun jaksoja ihmetellään, vilkaisin aineistoa impulssimomentilla.

    Mitä siellä on, kattokaa ite.

    https://www.youtube.com/watch?v=NjxNnqTcHhg

    Ilkka

    VastaaPoista
  22. Blogimerkinnön kirjoittaja kertoo videon sisältävän analyysia, " ... joka repi kappaleiksi joka ainoan tuulivoimalobbareiden ja vihreiden poliitikkojen argumenteista." Sitten hän sanoo: "En lähde viemään pois jännitystä dokumentin katsojilta luettelemalla kaikkia niitä tuulivoiman vaikutuksia, joista ontariolaiset omakohtaisesti kertovat."

    Jos oikein kauniisti pyydän, olisiko mahdollista että kirjoittaja sittenkin referoisi nuo mainitsemansa asiat tässä blogissa? Itsellä ei oikein ole mahdollisuutta katsella, kielikin voi tuottaa vaikeuksia. Todella, todella suuresti haluaisin tietää juuri nuo asiat joitka kirjoittaja mainitsee videon sisällöstä!

    Olisi lisäksi ehdottoman välttämätöntä saada asiat kirjallisesti levitettävään muotoon, koska: "Myös meillä hallitus on säädättämässä vastaavaa lainsäädäntöä, joka voi päästää vihreän pullonhengen temmeltämään Suomessa kontrolloimattomasti." Sitä suuremmalla syyllä, jos videolla on tuulivoima-asiaa tiiviisti seuranneelle kirjoittajallekin uusia näkökulmia ja seikkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisko tuosta apua.

      Kun edunsaajat "säätävät" normit, "tutkivat" terveysvaikutukset,
      myöntävät rakennusluvat ja hallitsevat mediaa, keräten tuulianeet liekö liikaa sanottu taistelevamme tuulimyllyjä vastaan, eli äänemme ei kuulu, vaan satuja tuulivoiman ihanuudesta.

      http://waubrafoundation.org.au/resources/open-letter-clean-energy-council-formerly-australian-wind-energy-association/

      En itse oikein osaa kääntää tuota kun luen sen alkukielellä kääntämättä sitä.

      Ilkka

      Poista
    2. Hyvä Anna-Liisa

      Ymmärrän tarpeen tarkemmasta bloggauksesta tämän asian tiimoilta. Nyt siihen ei aika riittänyt. Mutta tuulivoima pysyy agendalla Ilmastorealismissa.

      Poista
  23. Tuulivoimaa pyörittää myös se, että myllyjen omistajat eivät joudu maksamaan siipien silpomia rauhoitettuja eläimiä, joiden tappamisesta ympäristöministeriö, jonka suojeluksessa myllyt pyörivät, on antanut uudet hinnat tavisten maksettaviksi, jos moiseen rikokseen syyllistyvät.

    Muuten olen sitä mieltä, että valkoposkihanhien metsästys pitäisi sallia täällä etelässä.

    Tapsa

    VastaaPoista
  24. Hannu Aro kirjoitta blogisaan tuulimyllyn tarvitsemasta turva-alueesta, joka on hänen mukaansa jopa 50 ha! Tämä johtuu varmaan siipien mahdollisesti heittämästä jäästä tai siivistä irronnesta palasista. Voidaanko siis metsääkään kaataa tällä alueella, kun sitä pääsääntöisesti tehdään talvisin?

    Marjat ja sienet jäävät myös metsiin liikkumiskiellon takia. Valtava määrä pinta-alaa jää siis hyödyntämättä ja tästä vielä maksetaan hirveät tukiaiset! Äly hoi!

    http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175545-ei-mitaan-turhaa-melua

    Tapsa

    VastaaPoista
  25. Villen mielestä Suomen energiatulevaisuus kääntyy väärään suuntaan. Sen kun pitäisi kääntyä tuulen mukaan. Kun ei tuule se seisoo.

    Ville lähtee tippa linssissä oppositioon vaaleja odottamaan.

    Olkiluoto 4 vaan tyrmättiin ja Loviisa tuppaa kylmenemään ennen uusien valmistumista. Vapaavuorikin epäilee, että molemmat vanhat luvat voivat kaatua. Ei vaan sanonut, mitä tulisi tilalle.

    Tapsa

    VastaaPoista
  26. Tässä hyviä kommentteja ilmastoaktivismia vastaan energiapolitiikassa ja tukea sille, mikä tuulimyllyjä pyörittää eli ydinvoimalle:

    Janne Korhonen: http://planeetta.wordpress.com/2013/11/06/kommentteja-leo-straniuksen-blogiin-ilmastoaktivistien-ei-kannata-uhrata-voimia-ydinvoiman-puolustamiseen/

    Tapsa

    VastaaPoista