Emme tiedä syytä, joten syytetään varmuuden vuoksi ilmastonmuutosta

Pajulintu. Kuva Wikipediasta

Yleisradiomme kehitti uutisen maamme yleisimmän lintulajin, pajulinnun, määrän taantumisesta. Alla on sisennettynä osia uutisesta.

Vielä parikymmentä vuotta sitten pajulintu oli selvästi Suomen yleisin lintu. Nyt se uhkaa menettää ykkösijansa peipposelle. Syynä on pajulintukannan nopea hupeneminen. Vuosina 2001–2012 kanta taantui lähes kolmanneksen, 11 miljoonasta linnusta 8 miljoonaan lintuun.

Tuohan kuulostaa dramaattiselta ellei peräti katastrofaaliselta. Ilmeisesti laskentaan perustuen kanta on pienentynyt kolmella miljoonalla. Jos hupeneminen jatkuisi, voisimme kai epäillä viimeisten pajulintujen pesivän Suomessa joskus ensi vuosikymmenen loppupuolella?

Tarkkaa syytä kannan hupenemiselle ei tiedetä. Pajulinnulle sopivan elinympäristön, nuoren lehtimetsän, määrä ei ole Suomessa vähentynyt.
– Tänä kesänä pajulintujen pesinnät sujuivat huonosti, ja nuoria pajulintuja oli loppukesästä vähän liikkeellä. Se ei kuitenkaan selitä pitkän aikavälin muutosta, sanoo BirdLife Suomen vs. toiminnanjohtaja Jan Södersved.

Miksihän pesintä tänä vuonna sujui huonosti? Ettei syynä olisi ollut tavanomaista kylmempi kesäkuu, jolloin ensimmäinen pesintä saattoi epäonnistua kylmyyteen tai ravinnoksi kelpaavien hyönteisten ja hämähäkkien puutteeseen? Tämän vuoden touko- ja kesäkuun jakso nimittäin oli kylmin Etelä-Suomessa koettu tällä vuosituhannella, ja yleensä se on kylmyys, joka luonnonvaraisia eläimiä verottaa enemmän. Mutta oleellista on se, että haastateltu toiminnanjohtaja Södersved ei tunnusta tietävänsä syytä kannan vähenemiseen tänä vuonna tai tällä vuosituhannella.

Todennäköisesti syyt pajulintujen kadolle löytyvätkin sen talvehtimispaikoista ja muuttomatkan varrelta. Esimerkiksi ilmastonmuutos lisää aavikoitumista ja pidentää Saharan yli lentävien lintujen muuttomatkaa.

No niin, nyt Ylen toimittaja pääsi asiaan, vaikka haastateltava ei ainakaan uutisjutun mukaan inahtanutkaan ilmastonmuutoksesta. Katsotaanpa pikaisesti täällä Etelä-Suomessa (60-65N, 20-30E) pesivien pajulintujen pesimäajan lämpötilapoikkeamat ja niiden Itä-Afrikassa sijaitsevien talvehtimisalueiden (20N-20S, 30-40E) vastaavat. Hain kuvassa 2 olevat lämpötilatiedot arvostetusta CRUTEM4-aikasarjasta.

Kuva 2

Sanoisin tuon kuvan perusteella, että ainakaan ilmaston lämpeneminen ei liene syynä, sillä sen paremmin talvehtimis- kuin pesintäalueilla ei näy lämpenemistä.


Toimittajan kehittämä Saharan laajeneminenkin taitaa olla jo vanhaa tietoa, sillä satelliittikuvaukset näyttävät

Maapallon lehvästön kasvu 1982-2010 CSIROn mukaan

Saharan reuna-alueiden vihertyneen muutaman viime vuosikymmenen aikana. Se tosin ei juurikaan taida pidentää tai lyhentää muuttomatkaa - kuten ei aavikoituminenkaan tekisi. Matkat eivät pitene aavikoitumisesta.

– Joidenkin lajien kohdalla vaikuttaa se, että maata on otettu tehokäyttöön enemmän, jolloin niiden levähdys- ja talvehtimismahdollisuudet ovat heikentyneet. Toisten lajien kohdalla taas aavikoituminen pidentää muuttomatkaa ja lintuja kuolee enemmän matkalle, Södersved sanoo.

Södersved ilmeisesti otti puheeksi aavikoitumisen, joskin ilman ilmastonmuutoskytkentää. Olkoon menneeksi, jos muuttoreitti pitenee ylittämättömän aavikon kiertämiseksi, rasitus kasvaa, ja heikoimmat voivat uupua kesken. Mutta kun Sahel on kaikkien tietojen mukaan vihertymässä.

Sama ilmiö on havaittu myös Ruotsissa. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kertoi tällä viikolla, että Pohjois-Ruotsissa pajulintukanta on puolittunut vuodesta 2005.

Yle näytti ottaneen uutisidean SVT:lta. Ilmeisesti alkuperäinen uutinen ei ollut tarpeeksi opettavainen tai dramaattinen. SVT:n uutisestahan puuttui ilmastonmuutoskytkentä kokonaan. Siihen haastateltu Lundin yliopiston eläintieteen professori Åke Lindström vastasi kysymykseen, miksi kanta on pienentynyt seuraavasti: "Me emme kertakaikkiaan tiedä. Meillä ei ole hypoteeseja."

Ylessä näköjään tiedetään. Tai jos ei tiedetä, osataan syyttää ilmastonmuutosta, vaikka kummempaa muutosta ei po. ajan lämpötiloissa tai muissakaan säätekijöissä näy. Se on laadukasta ilmastoaktivismia mutta heikkoa journalismia.