perjantai 12. syyskuuta 2014

Emme tiedä syytä, joten syytetään varmuuden vuoksi ilmastonmuutosta

Pajulintu. Kuva Wikipediasta
Yleisradiomme kehitti uutisen maamme yleisimmän lintulajin, pajulinnun, määrän taantumisesta. Alla on sisennettynä osia uutisesta.
Vielä parikymmentä vuotta sitten pajulintu oli selvästi Suomen yleisin lintu. Nyt se uhkaa menettää ykkösijansa peipposelle. Syynä on pajulintukannan nopea hupeneminen. Vuosina 2001–2012 kanta taantui lähes kolmanneksen, 11 miljoonasta linnusta 8 miljoonaan lintuun.
Tuohan kuulostaa dramaattiselta ellei peräti katastrofaaliselta. Ilmeisesti laskentaan perustuen kanta on pienentynyt kolmella miljoonalla. Jos hupeneminen jatkuisi, voisimme kai epäillä viimeisten pajulintujen pesivän Suomessa joskus ensi vuosikymmenen loppupuolella?
Tarkkaa syytä kannan hupenemiselle ei tiedetä. Pajulinnulle sopivan elinympäristön, nuoren lehtimetsän, määrä ei ole Suomessa vähentynyt.
– Tänä kesänä pajulintujen pesinnät sujuivat huonosti, ja nuoria pajulintuja oli loppukesästä vähän liikkeellä. Se ei kuitenkaan selitä pitkän aikavälin muutosta, sanoo BirdLife Suomen vs. toiminnanjohtaja Jan Södersved.
Miksihän pesintä tänä vuonna sujui huonosti? Ettei syynä olisi ollut tavanomaista kylmempi kesäkuu, jolloin ensimmäinen pesintä saattoi epäonnistua kylmyyteen tai ravinnoksi kelpaavien hyönteisten ja hämähäkkien puutteeseen? Tämän vuoden touko- ja kesäkuun jakso nimittäin oli kylmin Etelä-Suomessa koettu tällä vuosituhannella, ja yleensä se on kylmyys, joka luonnonvaraisia eläimiä verottaa enemmän. Mutta oleellista on se, että haastateltu toiminnanjohtaja Södersved ei tunnusta tietävänsä syytä kannan vähenemiseen tänä vuonna tai tällä vuosituhannella.
Todennäköisesti syyt pajulintujen kadolle löytyvätkin sen talvehtimispaikoista ja muuttomatkan varrelta. Esimerkiksi ilmastonmuutos lisää aavikoitumista ja pidentää Saharan yli lentävien lintujen muuttomatkaa.
No niin, nyt Ylen toimittaja pääsi asiaan, vaikka haastateltava ei ainakaan uutisjutun mukaan inahtanutkaan ilmastonmuutoksesta. Katsotaanpa pikaisesti täällä Etelä-Suomessa (60-65N, 20-30E) pesivien pajulintujen pesimäajan lämpötilapoikkeamat ja niiden Itä-Afrikassa sijaitsevien talvehtimisalueiden (20N-20S, 30-40E) vastaavat. Hain kuvassa 2 olevat lämpötilatiedot arvostetusta CRUTEM4-aikasarjasta.
Kuva 2

Sanoisin tuon kuvan perusteella, että ainakaan ilmaston lämpeneminen ei liene syynä, sillä sen paremmin talvehtimis- kuin pesintäalueilla ei näy lämpenemistä.


Toimittajan kehittämä Saharan laajeneminenkin taitaa olla jo vanhaa tietoa, sillä satelliittikuvaukset näyttävät
Maapallon lehvästön kasvu 1982-2010 CSIROn mukaan
Saharan reuna-alueiden vihertyneen muutaman viime vuosikymmenen aikana. Se tosin ei juurikaan taida pidentää tai lyhentää muuttomatkaa - kuten ei aavikoituminenkaan tekisi. Matkat eivät pitene aavikoitumisesta.
– Joidenkin lajien kohdalla vaikuttaa se, että maata on otettu tehokäyttöön enemmän, jolloin niiden levähdys- ja talvehtimismahdollisuudet ovat heikentyneet. Toisten lajien kohdalla taas aavikoituminen pidentää muuttomatkaa ja lintuja kuolee enemmän matkalle, Södersved sanoo.
Södersved ilmeisesti otti puheeksi aavikoitumisen, joskin ilman ilmastonmuutoskytkentää. Olkoon menneeksi, jos muuttoreitti pitenee ylittämättömän aavikon kiertämiseksi, rasitus kasvaa, ja heikoimmat voivat uupua kesken. Mutta kun Sahel on kaikkien tietojen mukaan vihertymässä.
Sama ilmiö on havaittu myös Ruotsissa. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kertoi tällä viikolla, että Pohjois-Ruotsissa pajulintukanta on puolittunut vuodesta 2005.
Yle näytti ottaneen uutisidean SVT:lta. Ilmeisesti alkuperäinen uutinen ei ollut tarpeeksi opettavainen tai dramaattinen. SVT:n uutisestahan puuttui ilmastonmuutoskytkentä kokonaan. Siihen haastateltu Lundin yliopiston eläintieteen professori Åke Lindström vastasi kysymykseen, miksi kanta on pienentynyt seuraavasti: "Me emme kertakaikkiaan tiedä. Meillä ei ole hypoteeseja."

Ylessä näköjään tiedetään. Tai jos ei tiedetä, osataan syyttää ilmastonmuutosta, vaikka kummempaa muutosta ei po. ajan lämpötiloissa tai muissakaan säätekijöissä näy. Se on laadukasta ilmastoaktivismia mutta heikkoa journalismia.

45 kommenttia:

  1. Kiitos, Mikko, mukava saada lukea vaihteeksi lintujuttu! Lintukannat vaihtelevat suuresti monista eri syistä. Ilmastonmuutosta on tietysti helppo syystä kaikesta. Ilokseni huomasin, että sekä Södersved että Lindström eivät ilmeisesti syyllistyneet tähän helppoon kikkaan. Valitettavasti sen teki toimittaja. Ilmeisesti juttuja on mahdotonta myydä ilman kauhukuvia.

    Olen ollut mukana lintulaskennoissa 1960-luvulta lähtien ja muistan monia dramaattista lintukantojen romahduksia, joita on usein seurannut elpyminen. Esimerkiksi Suomen leppälintukanta romahti 60-luvulta 70-luvun puoliväliin mennessä (Kilpisjärven kanta jopa 75 %), mutta on sittemmin palannut entiselleen. Romahduksesta syytettiin – luultavasti aivan oikein - pitkäaikaista kuivuutta Sahelin alueella, jossa laji talvehtii. Tuolloin ei kohistu ilmaston lämpenemisestä vaan kylmenemisestä. Nyt kun Saharan reunat ovat alkaneet vihertää, kaukomuuttajien kuten pajulinnun ja leppälinnun aavikkomatkan ylitys on luultavasti helpottunut. Ilmastonmuutosta suurempi uhka linnuillekin on muu ihmisen toiminta kuten elinympäristöjen tuhoaminen ja rakentaminen.

    Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mistä se oli rempassu Saharan aavikoitumisen syyksi uutisessa,
      vai onko sittenkin syynä Saharan vihertyminen, tai sekä että?

      Ota tuosta sitten selevää?

      http://news.nationalgeographic.com/news/2009/07/090731-green-sahara.html

      Ilkka

      Poista
  2. Tuosta kartasta näkyy, että "aavikoitumista" on tapahtunut lähinnä Siperiassa ja Alaskassa, liekö ilmastonmuutoksen takia? Sahara taas etelälaidaltaan kapenee, osiyyain CO2-pitoisuuden kasvun ja osittain lisääntyneen metsän istutuksen takia.

    Syitä Suomen paju- eli uunilinnun kannan pienenmisestä ei siis aavikoituminen selitä. Kannattaisi tutkia, muuttokantojen muutoksia suuntaan ja toiseen. Se voisi johtaa jäljille. Miten pikkulintujen pyydystys on mahtanut kehittyä muuttomatkoilla?

    Miksi sitten pitää uutisoida pajulinnusta? Tämä juttu taisi tulla Ruotsista. Voisin ehdottaa tutkimaan naurulokin ja molempien (villien) kyyhkyslajiemme lisääntymissyitä.

    Tapsa

    VastaaPoista
  3. On vähän lyhynen tuo aika tuossa kuvassa. 30-40-vuotta olisi paljon parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten niin? Eikö se ole juuri samanmittainen kuin tutkimus lintupopulaation vähenemisestä?

      Tapsa

      Poista
    2. On. Olin näköjään vähän hätäinen. Katsoin vain kuvaa. Noin yleisesti 10 vuotta on liian lyhyt aika nähdä trendejä.

      Poista
    3. Kymmenen vuotta on YK:n osana toimivan Maailman meteorologisen järjestön mukaan lyhin aikaväli tarkastella ilmastoa. Minä pidän enemmän pidemmistä ajoista - mieluiten yli 70 vuotta - jotta useamman vuosikymmenen kestävät syklit saadaan näkyviin. Mutta tällä kertaa halusin pysyä Ylen jutun aikajaksossa.

      Poista
    4. Taitaa sama päteä lintupopulaatioihinkin.

      Tapsa

      Poista
  4. Kylmä alkukesä verotti rajusti lintukantoja tänä vuonna. Kanalinnut, sorsalinnut ja monen pikkulinnut kärsivät siitä. Samoin luultavasti usean kalalajin poikastuotto jäi tänä kesänä huonoksi.

    Kuitenkin kuten Södersved totesi, tämä kesä ei selitä kannan laskua vuosina 2001-2012, koska tämä kesä oli vuonna 2014.

    VastaaPoista
  5. Kyselin hieman uutisen ilmastonmuutoksen perään Anna Takalalta ja vastaus oli seutaavanlainen:

    "Hei!

    Kiitos palautteestasi. Useampi asiantuntija, joiden kanssa puhuin mainitsi ilmastonmuutoksen. Siihen viittasivat myös SVT:n uutisessa haastatellut asiantuntijat.

    Hyvää viikonloppua!

    Terveisin,

    Anna Takala"

    Terveisin Miksu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, paitsi että SVT:n uutisenasiantuntijat eivät siihen viitanneet. Mitä tuo vastaus kertoo toimittaja Takalasta?

      Poista
    2. Lähetin Annalle vastakysymyksen:

      ""Okända orsaker

      – Vi vet helt enkelt inte. Vi har inga hypoteser, säger Lindström."

      Näin sanottiin alkuperäisessä uutisessa eikä ilmastonmuutosta mainittu. Näyttäisi, että arvon toimittaja teki alkuperäisen uutisen perusteella raflaavan ilmastouutisen, vaikka alkuperäisessä uutisessa ilmastoa ei mainittumillään tavalla. Todella suoraselkäistä toimintaa.""

      Saapas nähdä tuleeko vastausta;D

      Terveisin Miksu

      Poista
    3. Anna vastasi näin:

      Hei!

      SVT:n uutisessa todetaan myös, että osa epäilee vähenimisen johtuvan muutoksista Afrikassa. Kysyin kolmelta suomalaiselta asiantuntijalta, mitä nämä ruotsalaisten mainitsemat muutokset ovat ja kaikki mainitsivat yhtenä ilmastonmuutoksen.

      Anna Takala"

      Terveisin Miksu

      Poista
    4. Jos ilmasto ei ole lämmennyt eikä aavikoituminen edennyt jää jäljelle vain perätön lämpenemis alaarmi.

      Ei mullakaan ole juuri äänihavaintoja pajulinnusta tältä kesältä,
      kun tunnistan eli eroitan sen peipon värssystä.

      Tuskin Anna raasulla on näyttöä kuka asiantuntija on sanonut ja mitä.

      Taitaa olla kuulusta Audubon seurasta, mistä kuikka alaarmikin näkyi olleen kotoisin, että sellaisia "asiantuntijoita" kyllä riittää.

      Ilkka

      Poista
    5. Ettei vaan Anna kysynyt lintuasiantuntijoilta Ilmatieteen laitokselta.

      Anonyymi väitti arktisten lintujen kärsivän lämpenemisestä. Valkoposkihansi on ilmeisesti kärsinyt niin paljon, että on muuttanut tänne Etelä-Suomeen pesimään.

      Kyllähän sellaiset lajit voivat kärsiä, jotka joutuvat kilpailemaan uusien lajien kanssa, kuten naali kärsii ketun leviämisestä Lappiin.

      Tapsa

      Poista
  6. Asiantuntijoiden olisi pitänyt tehdä Mikon jutussa ollut lämpötila-analyysin (kuva 2) ennen kuin syyttivät "ilmastonmuutosta" pajulintukannan muutoksesta vuosina 2001-2012. Antero

    VastaaPoista
  7. Liekö pajulintu alaarmi syntynyt Amerikoissa kuikka alaarmina, julkaistu Climate Progressissa ja kettutyttömedian käsissä muuttunut pohjoismaisemmaksi pajulintualaarmiksi.

    Minä en linkkaa Climate Progressiin mutta aihetta käsitellään
    seuraavassa Greenie Watch linkissä.

    " More prophecy spun out of thin air .......

    It is a bird. And what is the story based on? Is is based on a series of annual population counts that show a decline? That would be the scientific way. But this is Warmism, not science, so there is no word of that."

    http://antigreen.blogspot.fi/

    Ilkka

    VastaaPoista
  8. Hesari kirjoitti mm. pajulinnusta Huhtikuussa 2013 ja tiesi kertoa kadon johtuvan kylmästä talvesta ja keväästä ja pyydystämisestä mutta myös aavikoitumisesta.

    http://www.hs.fi/tiede/10+miljoonaa+muuttolintua+tapetaan+vuosittain+Egyptin+rannikolla/a1366956454185

    ps. Sahelin alueen kehittymisestä olisi mielenkiintoista tietää enemmän.

    VastaaPoista
  9. ”Ilmastonmuutos”, silloin kun se on lämpimään eikä kylmään suuntaan, on hyvin harvoin haitallista linnuille ja muulle luonnolle. Vuosikymmenien ellei vuosisatojen ajalta on sitä vastoin lukematon määrä tieteellisiä tutkimuksia, jotka osoittavat, että kylmä tappaa ja että lämpiminä kausina sekä luonto että ihmiset kukoistavat. Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arktiset lajit kyllä lämpenemisestä kärsii.

      Poista
    2. Eivät kärsi oleellisesti, jos "muutos" eli vaihtelu on sitä luokkaa (joitakin asteita) mitä se on ollut viimeisten vuosituhansien aikana. Jopa 10 asteen suuruiset vuosittaiset erot eivät haittaa vaan niistä on pelkästään hyötyä: poikkeuksellisen hyvinä eli lämpiminä vuosina eliökannat elpyvät huonojen eli kylmien vuosien tuhoilta. Kuuluisa suomalainen kasvi/talousmaantieteilijä Ilmari Hustich käytti näistä kylmistä vuosista nimitystä "avainvuodet" eli kylmyys - ei lämpö - säätelee kasvien ja eläinten menestymistä tai menehtymistä arktisilla alueilla. Lintujen osalta pääsee alkuun vaikkapa väitöskirjani avulla (Järvinen, A. 1984. The breeding ecology of hole-nesting passerines in extreme northern conditions. - Ph. D. Thesis, Dept. Zool., Univ. Helsinki).

      Antero

      Poista
    3. Hei Tomi, mukava kuulla sinusta! Lyhyesti: ainakaan naalikadolla ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Hyvin todennäköisesti sama pätee myös tunturipöllöön. Antero

      Poista
  10. Ensimmäinen asia, joka toimittajan olisi pitänyt tehdä ja selvittää lukijoille, olisi ollut se, kuinka pajulinnun parimäärät (11 miljoonaa versus 8 miljoonaa paria) on saatu ja kuin luotettavia nämä arviot ovat. Suomessa koko maata koskevat lintupariarviot saadaan ns. linjalaskentamenetelmällä, jossa edustava tai vähemmän edustava osa maasta käydään läpi vuosittain edustavan tai vähemmän edustavan laskijajoukon voimin enemmän tai vähemmän edustavissa (sää)olosuhteissa jne. Laskentalinjalta (yleensä noin 4 km/kesäamu) kirjataan ylös sekä nähdyt että kuullut linnut. Lintuhavainnot muutetaan arvioksi pareja/neliökilometri (ja siis pareja/Suomi) erilaisten monimutkaisten korjaus(kuuluvuus)kertoimien avulla. Saadut parimäärät ovat siis likiarvoja, joiden tarkkuus ei ole läheskään samaa luokkaa kuin esimerkiksi Suomen ihmispopulaation laskentatarkkuus. En epäile etteikö pajulintukanta olisi taantunut, mutta onko taantuma uutisessa mainittu (11 miljoonasta 8 miljoonaan pariin) vai pienempi (esimerkiksi 10 miljoonasta 9 miljoonaan pariin) tai jopa suurempi onkin jo eri juttu.

    Antero

    VastaaPoista
  11. Meillä oli syntymäkodissa törmässä kanavan reunalla penkkoja ja pajupuskia. Siellä me pikkupojat oltiin ritsasotasilla joka kesä. Heti kun heinäpellolta päästiin ja käytiin syömässä lähdettiin ritsasotasille. Melkein kaikki vapaa-aika käytettiin aina paremman ja voimakkaamman ritsan tekoon (muina aikoina etsittiin vahvaa katajaa josta saisi hyvän jousen).

    Ennen kuin ritsasota alkoi, käytiin porukassa keräämässä sorakuopalta ja radan varresta kiviä taskut täyteen ja sitten jaettiin joukkueet - ja ei kun törmään jossa armoa ei annettu, vaikka ensin sovittin "herrasmies" säännöt.

    Sääntö oli, että jos on ihan lähellä ja toinen antautuu - ei saa ampua, mutta eihän se toiminut. MUkavahan se oli posauttaa toista ottaan kun osui.

    ///////

    Silloin oli pajupuskissa paljon pajulintuja, ne oli pieniä kuin "kolibrit". Jotkut pahat pojat ampui pajulintuja ritsasotasien aikana ja rikkoi niiden pesiä. Mutta aina niitä oli pajupuskat täynnä. En koskaan osallistunut pajulintujen ampumiseen ritsalla, ammuskelin vain vihollisia - ja parhaiten.

    /////

    Sitten kun sain ilmakiväärin, menin pajupuskiin ja ammuin pajulinnun - ajettelin, kun se on niin pieni maali, osunkohan ja halusin osua - ja osuin eka laakilla.

    Mulla tuli surku ja kerroin isosiskolle joka kertoi isälle. Ja sain selkään, enkä sinä kesänä enää saanut ilmoskia itse käyttää - vain isän kanssa pihalla, jos ammuttiin pilkkaa.

    ////

    Pajulintuja on nykyään vähemmän, koska pajupuskia ja törmiä joissa pikkupojat voi olla ritsasotasilla ei enää ole. Jos pikkupojat menee puskaan ritsasotasille, niin paikalle hälytetään poliisi, palokunta ja ampulanssi jotka lopettaa mokoman lapsellisuuden.

    Pajulintuja on vähemmän ihan samalla tavalla kuin kottaraisia on vähemmän. Ei ole niittyjä, ei ole kottaraisia. Samoin päskysiä on vähemmän, koska ei ole penkkoja ja räystäitä jossa pesiä.

    Kaikki on niin siistiä ja holhottua ja tehoviljeltyä ja kliinistä.

    Jos kaikki räplää älypuhelinta - mihin linnut joutuu?!

    ////////

    Ei ole ilmaston lämpenemisestä kyse. Kyse on siitä, että ympäristö on muuttunut. Pajupuskat ja törmät tuhottu - maisemoitu. Paikalle isutettu muualta tuotuja kukkia.

    Eikä pikkupojat saa olla enää ritsasotasilla.

    - buuri johannesbuurista -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kaikki on niin siistiä ja holhottua ja tehoviljeltyä ja kliinistä."

      Hyvä analyysi! Antero

      Poista
    2. Hyvä oli ja helppo ja hauska lukea kappalejakoineen. Suosittelen muillekin, myös itselleni.

      Tuosta Sahelin "aavikoitumisesta" löytyy monia kirjoituksia. Nehän koskee aikaa muutama tuhat vuotta sitten, jolloin Sahara aavikoitui.

      Viimeaikoina meno on taas ollut toisensuuntaista:

      "The greening of the Sahel: natural vegetation dynamics or land use change?

      Tämäkään tutkimus ei myönnä hiilidioksidin lisääntymisen merkitystä, mutta myöntää vihertymisen.

      http://www.cirad.fr/en/research-operations/research-results/2010/the-greening-of-the-sahel-natural-vegetation-dynamics-or-land-use-change

      Tapsa

      Poista
    3. Niimpa hyvinniin, samoin on pikkupojatkin kadonneet joenpenkoilta
      oli pajupensaita tai ei, nyt ne on hampurilaisbaarissa tai chattailee netissä.

      Ainut luontoelämys Espoossapäin lapsukaisille on että joku vie ne Nuuksion "erämaahan" ja näyttää miten tehdään makkaratikku ja paistetaan makkaraa keittokatoksella, joita he pitävät luonto-ihmeenä ja ovat valmiita ilmastolähettiläiksi palastamaan luontoa joka on minulle
      täällä lähes kaupunkimaisemaa.

      Toisaalta Espoon asunnossani aukeaa luonto parvekkeen alta kahden
      kerrostavon välistä, missä näkee kaikkea mielenkiintoista kun osaa katsoa, lähimpien liito-oravien majaillessa 200 metrin päässä olevalla pienellä lahonneella kuusikkohaaskiollla, mistä en kyllä kerro kenellekkään, ettei tule tunkua moista jokapäiväistä ihimettä kattomaan.

      Espoossa kuusipeurat tyhjäävät illankuhjossa lintulaudat ja Nuuksiossa kaveri ei uskalla mennä ulos kun susi kurkkii ikkunasta.

      Täällä on suuri lajikirjo ihan ikkunan alla jos osaa katsoa ettei tarvi mennä tuhannen kilometrin päähän jollekkin lavastetulle kojulle katsomaan kuinka opetettu karhu tulee haaskalle syömään päivittäisen ilmaisateriansa.

      Ilkka

      Poista
  12. Onhan näitä lisää, Sahel vihertyy ja syykin on selvillä:

    "However, the greening cannot be explained solely by the increase in rainfall.
    There were vegetation increases in areas where rainfall was decreasing,
    suggesting another factor was responsible for the greening in these areas.
    This other factor might have been the rise of atmospheric CO2 levels. The
    aerial fertilization effect of the ongoing rise in the air’s CO2 concentration
    increases greatly the productivity of plants. The more CO2 there is in the air,
    the better plants grow. Rising atmospheric CO2 levels also have an anti-
    transpiration effect, which enhances the water-use efficiency of plants and
    enables them to grow in areas that were once too dry for them."

    http://www.thegwpf.org/images/stories/gwpf-reports/mueller-sahel.pdf

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on on, mutta kun nämä tuomionpäivän Kassandrat eivät kestä
      mitään positiivisia tulevaisuuskuvia, ja jopa vastustavat niiden
      toteuttamista rypeäkseen itsesäälissä ripotellen tuhkaa päällensä.

      Se on varmaan joku geneettinen homma ihmissuvussa että osa on aina kilisyttelemässä tuomionpäivänkelloa.

      http://hockeyschtick.blogspot.fi/2014/09/review-finds-global-biomass-production.html

      Ilkka

      Poista
  13. siinain niemimaalla kerrotaan olevan 700km lintuverkkoa, joten ei ihme jos jokunen kottrainen löytyy jonkun mullahin padasta. monissa maissa kuten italiassa ja maltalla ammutaan erilaisia lintuja noin vain huvin vuoksi ja kas kummaa eu ei saa siellä ilmeisesti mitään kuria aikaan. miten se täällä menikään haahkan metsästyksen kanssa?
    tässä talvilintuja on tullut syöteltyä ja aina niissä joukoissa jokunen on poissa; tällä kertaa jo usean vuoden viherpeippo.

    VastaaPoista
  14. Niin, EU keskittyy ilmastomme "pelastamiseen". Kottaraisia menee mullahien ja monien muidenkin patoihin ja napoihin, viherpeippoja vähemmän, vaikka ne minunkin mielestäni ovat täällä vähentyneet.

    Keltasirkun kohtalo on jo kauan tiedetty. Ihmisetähän lajia ruokivat kuhilaillaan, mitä ei enää nää.

    Mikä on sitten vanhaa kaupunkilintua; naakkaa, runsastuttanut maaseudullakin nuorisokielellä: ihan sikana, ei minulle aukea.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naakka on yleistynyt ja levinnyt valtavasti viime aikoina ainakin Keski-Suomessa. Mikäköhän lienee syynä?

      Poista
    2. Kottarainen lienee kärsinyt siintä ettei lehmät pahemmin pasko laitumille niin kuin ennenvanhaan.

      Espoossa viimeinen havainto kottaraisesta Espoon golf kentän tienoolta aikaa sitten kun siinä oli vanhaa kulttuurimaisemaa, ja vanhoissa koivuissa pönttöjä.

      Keltasirkkua en ole kuullut aikoihin, ja kultasirkun lienee Ranskalaiset laittaneet patoihinsa.

      Naakkaa riitti, kun niillä oli tukikota läheisen koulun kattorakenteissa,
      mutta eipä ole näkynyt pahemmin kun koulu oli homeongellmien vuoksi rempassa tänä kesänä, en olisi huomannut jos et ois ottanut asiaa puheeksi, jospa uudet rakenteet eivät tarjoakkaan naakoille yhdyskuntapalveluja?

      Sepelkyyhky voi hyvin lähiömaisemassa, pari päivää sitten kulkuttikin vielä
      vastakkaisen talon räystäältä, liekö tuokin kaupungistunut, kun täällä on noita cityrusakoita sun muita, ja taannoin lähellä Leppävääran keskustaa piskiä ulkoiluttaessani tuli kettu vastaan, ja seurasin mielenkiinnolla koiran ilmettä kun se ei tiennyt mikä se on 5 metrin päästä.

      Oli ilmeisesti citykoira kun ei älynnyt lähteä takaa ajoon.

      Ilkka

      Poista
    3. Jaa, etkö tiedä mikä koirasi on miehiään? Rotuja taitaa olla nelisensataa. Omat noutajani eivät kyllä lähteneet minkään perään, ammuttujen raatojen noutamiseen, kun ovat jalostetut.

      Yhden kultsuni kirsulle laitoin, kuinkas muuten, lasiin lentäneen pajulinnun. Jaloillaan se pysyi siinä jonkin aikaa taju kankaalla, kunnes pyrähti lentoon.

      En suosittele tätä kokeilemaan kotona, jos ihmisen paras ystävä ei satu olemaan tottelevaisuusvalio, joka oma kaverini oli. Tämän arvon haltijoita taitaa olla kerralla hengissä alle kymmenen koko maassa. Ei siis helppo koulutustehtävä.

      Tapsa

      Poista
    4. Ei se ollut minun koirani, se oli Kiinan harjakoira (puuterihuisku), kyllä se aina susikoiran kimppuun yritti nähdessään, ja jos dobermanni tuli sadan metrin päähän, täyteen raivoonhan se.

      Kuulin toissapäivänä täällä Espoossa kun liito-orava oli kopsahtanut
      parvekkeen ikkunaan isäntäväen ollessa kauhuissaan yövieraasta, mutta se oli toipunut ja toimitettu matkaansa, eli oli poistunut toinnuttuaan,
      ja kaverille yöllä pyöräillessään oli läpsahtänyt nahkarukkanen lärviin,
      ja pyöräilijä taisi pelästyä kaupunkilaispoikana enemmin.

      Ilkka

      Poista
    5. No hyvä, ettei ollut omasi, koulutus oli sille, lähes karvattomalle, unohdettu antaa. Kymmenen minuutin koulutus päivässä pennulle muutaman kuukauden, auttaa sen, ettei tarvitse silmiä päästään hävetä sitä ulkoiluttaessaan. Jos ei sitä osaa, kannattaa hakea apua vaikka paikallisesta kennelkerhosta.

      Mulle ei tullu nahkarukkasta, mutta variksenpoikasen siipi hipaisi naamaa, kun pyrähti ilmaan edestäni fillarireissulla.

      Tapsa

      Poista
  15. Me kun Ilkan kanssa ajettiin Celicalla Vaalaan naisiin, niin edessä nähtiin kun joku ajoi jäniskoiran yli. Mutta onneksi oli Kurttilan Esa, vanha lukion kaveri rajamiäs. Kajaanin sotilaskouluttaja ja Poikolan poika. Tuli Corollalla takaa, otti pistoolin vyöltä ja lopetti hyvän jäniskoiran.

    Me Ilkan kanssa jatkettiin matkaa Vaalaan naisiin.

    http://www.youtube.com/watch?v=SMcfUjIguSs

    - buuri johannesbuurista -

    VastaaPoista
  16. viimeksi leivonen lauloi, ja lenti lentokentällä, joitakin vuosia sitten. ei ole tullut tarkistettua mikä nyt tilanne on. samoin kivitasku, ei ole mitään havaintoa pitkiin.
    tervapääsky tai kirskulintu, on menestynyt kaupunkiolosuhteissa kohtalaisesti. hyviä pesäpaikkoja ja ruokaa ilmeisesti on.
    aika ihmeellistä, että lentokentällä(kuopiossa) saattoi ainakin aiemmin nähdä useita lintulajeja(haukat, leivoset, ym.) ja melu ei yhtään haittaa. lienee suuri nurmikenttä, jolta
    ötökkää löytyy sapuskaksi. oli myös jäniksiä haukoille, jotka pesivät läheisessä metsässä.

    VastaaPoista
  17. HALOO, TIEDOKSI KAIKILLE
    YLEssä on itsekin havaittu, että toimittajat pistelee uutisiin omia uskomuksiaan. Tästä syystä Yleisradio on perustanut journalististen standardien ja etiikan päällikön viran. Tehtävässä aloittaa lokakuun alussa Riitta Pihlajamäki , 57. Tehtävänä on Ylen mukaan valvoa "Ylen journalismin laatua sekä journalistisen etiikan ja standardien toteutumista Ylen ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettisten ohjeiden mukaisesti".
    Nyt on siis olemassa osoite, jonne voi uutisten virheellisyyksistä lähettää palautetta.

    VastaaPoista
  18. No katsotaan mitä tuleman pitää.

    "Haastattelija kysyy:
    "TV1:llä 9. marraskuuta 2009 esitetyssä MOT-ohjelmassa sivuutettiin kiistaton tieteellinen konsensus siitä, että ilmaston lämpeneminen on ihmisen aiheuttamaa. Mihin faktojen selvittäminen oli jäänyt?2

    Riitta Pihlajamäki vastaa:
    "Onko siitä konsensus? Ilmaston lämpeneminen on iso aihe ja politisoitunut teema. On hyvää journalismia esittää sellaisia juttuja, joissa aihetta katsotaan toisestakin näkökulmasta."
    Linkki[1]"

    http://keskustelu.skepsis.fi/message/FlatMessageIndex/299461

    Ilkka

    VastaaPoista
  19. olen hiukan skeptinen... epäilen pihlajamäen saaneen jo tässä vaiheessa riittävästi "koulutusta" konsensuksen oikeellisuudesta. voi hyvin kertoilla ettei 2009 tiennyt mitä nyt sitten tietää.
    olisin mielelläni väärässä. jos siis kuitenkin alkaa järjenkäyttö toimia ylessäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiemmin oli enemmin valinnanvaraa mediassamme, kun oli rahoittajia CIA,sta KGB,hen ja siltä väliltä, joka aiheutti silloin kutsuttua lehdistön moniarvoisuutta, joka näkyi siten että lehdestä riippuen oli aina ihan eri
      tarina.

      Nythän meillä on vain yksi totuus mediassa, tuli se mistä hyvänsä.

      Kevennän pikkasen muistellessani 70 lukua jolloin olin kesät aina rakennuksilla töissä, ja jopa rakennustyömaan ruokalassa saattoi valita
      kansan uutisten tai tiedonantajan väliltä, mutta demaria ei näkynyt.

      Heitetään kuitenkin hesarille kepiät mullat kun se on itse rapauttanut itsesnä julkaisupolitiikallaan.

      Ilkka

      Poista
  20. Eihän se järjenkäyttö toimi ilmastoasioissa julikisen sanan neuvostossakaan, sitä on kokeiltu. Miten ihmeessä se toimisi YLE:n sisäisessä valvonnassa?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisäisessä valvonnassa, sehän se onkin ongelma, eikä sen puute.

      Toimittajilla on perinteinen konsensus, joka on peräisin Tampereen Yliopiston Hemanuksilta ja suomettuneisuuden, teiniliiton sekä stalinistisen toimittajaliiton ajoilta.

      Asiaa ei koskaan selvitetty, ja mediakulttuuri jäi elämään koska ei tehty tiliä menneisyyden kanssa, mikä ei ollut kaunista katseltavaa.

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/623385

      Ilkka

      Poista
  21. Pajulintu on Lapin tunturikoivikoiden runsaslukuisin lintulaji järripeipon ohella. Mikon suosiollisella avustuksella tein lämpötila-analyysin Kilpisjärven alueen kuukausittaisista keskilämpötiloista ajalta 1950-2013 (64 vuotta). Minkäänlaista lämpötilamuutosta, joka olisi voinut vaikuttaa pesimäalueen lintukantaan ei löytynyt. Kaikki Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimet ovat kaukana tilastollisesta merkitsevyydestä, varsinkin niiden kuukausien (huhti-syyskuu), joilla on Suomessa viipyville pajulinnuille merkitystä.

    Antero

    VastaaPoista