torstai 25. syyskuuta 2014

Uusi vihreä energia syö enemmän kuin tienaa

Yhdysvaltalainen meriekologian tutkija, Charles Hall, havaitsi sellaisen yllättävän seikan, että jos kala joutuu käyttämään ravinnon hankintaan enemmän energiaa, mitä se saaliistaan saa, on lopputulos aika selvä ja huono kalan kannalta. Meillähän on tästä kotimainen sanonta menneiltä vuosisadoilta, jossa otsikon kolme ensimmäistä sanaa vaihtuvat sanoihin ”Hullu mies Huittisista…”. Vuonna 1981 Hall laajensi tuota havaintoaan energiasektorille, ja syntyi käsite EROI (Energy Returned On Investment) – siis investoinnin antama energia.

Energiateollisuudessa tuo tarkoittaa sitä, että kun esimerkiksi rakennamme voimalaitoksen, pitäisi meidän saada siitä ko. laitoksen elinkaaren aikana takaisin enemmän energiaa, mitä sen rakentamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja lopulta sen poistamiseen käytetään energiaa. Muutenhan tuollainen voimalainvestointi ei ole hyödyllinen saati kannattava. Voimalaan tehdyn yhden yksikön investoinnin saamiseksi pitää saada vähintään yksi yksikkö takaisin, jotta voisimme kestävästi edes katsella tuota voimalaa päivänvalossa. Tuo suhde on kannattavan energiainvestoinnin alaraja. Jos se tuottaa voimaa EROIE suhteella 1,2:1 (siis investoitu yksi yksikkö ja takaisin saadaan 1,2 yksikköä) voimme jo sytyttää lampun ja katsella voimalaa pimeälläkin. Jos suhde on 3:1, meillä voi olla varaa kutsua kavereitakin katsomaan sitä, ja järjestämme tanssit kerran vuodessa. Jos suhde on tuotakin oleellisesti parempi, pystymme kouluttamaan uusia ihmisiä rakentamaan voimaloita, jolloin niitä on mahdollista monistaa. Oikein hyvillä suhteilla meillä on varaa jopa tutkimuslaitoksiin, jotka kehittävät vielä paremmilla EROIE-suhteilla toimivia voimaloita, ja elintasomme nousee.
Daniel Weißbach

Luulenpa asian olevan riittävän selvää lukijalle, jotta voin mennä eteenpäin. Fyysikko Daniel Weißbach on analysoinut nykyisten sähköntuotantoon erikoistuneiden voimalaitostyyppien EROI-lukuja sakasalais-puolalais-kanadalaisen tutkijaryhmänsä kanssa. Heidän tutkimuspaperinsa ” Energy intensities, EROIs, and energy payback times of electricity generating power plants” ilmestyi viime vuonna Energy-julkaisussa. Tulokset ovat murskaavia sekä tuuli- että aurinkovoimalle. No katsotaanpa tarkemmin.

Weißbach on vertaillut aurinkokennoon, aurinkokeräimeen, biomassaan, tuulivoimaan, maakaasuun, hiilivoimaan, vesivoimaan ja ydinvoimaan perustuvia voimalatyyppejä olemassa olevien empiiristen seurantatietojen perusteella ja laskenut niiden EROI-luvut. Nämä hän on suhteuttanut siihen pienimpään lukuun, jolla kyetään ylläpitämään nykyaikaista länsimaista yhteiskuntaa. Tuo luku on Weißbachin ja eräiden muidenkin mukaan seitsemän (EROI 7).  Jos siis voimalan elinkaaren aikana siihen investoitua energiaa ei saada takaisin vähintään seitsemänkertaisesti, yhteiskunta taantuu rakentaessaan alhaisen luvun voimaloita aivan kuten kala laihtuu ajaessaan takaa saalista suupalan tuottamaa energiaa suuremmalla vaivalla. Kalat ovat oppineet vuosimiljoonien aikana, vaan miten on ihmiskunnan laita. Alla on tärkein kuva Weißbach et al. –paperista.


Kuvan sinisistä palkeista näemme, että periaatteessa aurinkokennoon ja biomassaan (esimerkissä maissin muuntaminen etanoliksi) perustuvia voimaloita lukuunottamatta muut  tarkastellut voimalatyypit ylittävät selvästi tuon EROI 7 –tason, joten ne ovat periaatteessa kestäviä ratkaisuja termodynamiikan kannalta tarkasteltuna. Tehokkuuserot ovat toki erittäin suuria. Mutta kun saadulle energialle asetetaan sellainen pieni lisävaatimus, että sen on oltava käytettävissä varmasti silloin, kun on kysyntää (keltaiset palkit, buffered), putoaa tuulivoima kannattavien paletista auttamatta pois ja vielä aika selvällä marginaalilla.



Duracell-pupuista ei ole avuksi
tuuli- ja aurinkovoimalle
Tuo lisävaatimus edellyttää, että energian siis on oltava saatavissa joko jatkuvasti suoraan voimalasta tai jostain sellaisesta energiavarastosta, joka kestää voimalan mahdolliset käyttökatkokset – esimerkiksi yön, jolloin auringon energiaa ei ole saatavilla, tai tuulettomat ajat. Tuoksi puskurivarastoksi Weißbach on valinnut taloudellisimman mahdollisen eli veden pumppauksen altaisiin. Siis päivällä pumppaamme auringosta tai tuulesta tehdyllä energialla vettä ylävirtaan altaaseen, josta voimme sitten laskea sitä vesivoimalan turbiinien läpi yöllä ja tyyninä päivinä. Jos puskurivarastona käytettäisiin jotain muuta energian varastointiin sopivaa nykyistä teknologiaa – esimerkiksi kemiallisia paristoja tms. – putoaisivat noiden ajoittain toimivien aurinko- ja tuulivoiman keltaiset EROI-palkit vielä alemmaksi.

Weißbachin paperi on tietysti synkkää luettavaa nykyisin hyvin ilmastotrendikkäiden aurinko-, tuuli- ja biovoimaloiden suhteen. Sehän osoittaa, että kuljemme kohti hyvinvointiyhteiskunnan tuhoa – kala sanoisi kohti nälkäkuolemaa – jos ne valitsisimme energiapalettiamme dominoiviksi. Jos pelkäämme fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamaa ilmastotuhoa, emmekä halua kuitenkaan taantua esiteollisen ajan tasolle, on ratkaisua etsittävä Weißbachin kuvan oikeasta reunasta, siis ydinvoimasta. Nykyisellä teknologialla ei ole juurikaan muita vaihtoehtoja, sillä ainakin länsimaissa vesivoima on jo rakennettu lähes maksimikapasiteettiinsa, eikä sen lisärakentamisella voida korvata nykyistä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei nykyisin tunnu kelpaavan Vihreille ja vihreille muissa puolueissa. Se on iso ongelma sekä ilmasto- että energiapolitiikoille, mikä on jo euromääräisesti heijastunut kaikkien muiden politiikan alojen puolille niiden kehittämismahdollisuuksia voimakkaasti heikentävästi. Näin käy, kun syö tienaamista enemmän. Eikä enemmän syöminen tässä auta yhtään, jos EROI-luku ei muutu.

Lohdutuksena mahdollisille vihreille lukijoilleni totean, että EROI-luvut muuttuvat ajan kuluessa, joskin aika hitaasti. Jotta aurinko- tai tuulivoimasta tulisi kestävää, tarvittaisiin tajunnan räjäyttävä läpimurto sekä niiden tehon kasvussa että niiden tuottaman energian puskurointimahdollisuuksissa. Sellaista ei ole näköpiirissä. Mutta 70 vuotta sitten meillä ei myöskään ollut paletissa nykyisiä painevesireaktoreita. Ehkäpä tutkimus johtaa tulevina vuosikymmeninä helpommin hyväksyttävän ydinvoiman käyttöönottoon tai johonkin muuhun uuteen ja paremman EROI-luvun omaavaan energiaratkaisuun, jolla fossiilisista polttoaineista päästäisiin eroon? Tätä polkua mm. tanskalainen ja vihreäksi poikkeuksellisesti järkevä professori Lomborg ehdottaa kuljettavaksi. Tuo polku olisi sitä varmempi, mitä vähemmän käytettäisiin varoja ja energiaa varman tuhon tielle – siis investointeihin vaikkapa nykyiseen kestämättömään tuulivoimaan – ja mitä enemmän todella uusien teknologioiden kehittämiseen.

Pääministeri Stubb valitsi uudeksi ympäristöministeriksi jonkun Sanni Grahn-Laaksosen. Satuin lukemaan Janne Salosen bloggauksen tulevan ministerin aiemmista tuulivoimalausunnoista. Lyön vaikka mistä vetoa, että sen paremmin Stubb kuin Grahn-Laaksonen eivät ole koskaan kuulleet EROI-käsitteestä, vaikka sen pitäisi olla ensimmäinen kriteeri arvioitaessa isoja energiaratkaisuja. No ei ole luultavasti tuo kirjoituksen alussa esimerkkinä käyttämäni kalakaan. Sanoisin kalan siitä huolimatta ja ehkä geeniperimänsä avulla käyttäytyvän järkevämmin ainakin energian suhteen. Se ei hötkyile, ellei saalistustilanteen EROI-suhde ole kohtuullinen. Jos kalan järki voittaa ministerien … voi voi meitä. Kehottaisin perehtymään EROI-maailmaan.


Ministereitä voidaan toki vaihtaa aina, kun se on tarpeellista. Mutta jos luotamme Weißbachin tutkimuksen tuloksiin, ei nykyinen tuulivoiman tukeminen ole muuta kuin sulaa hulluutta.

72 kommenttia:

  1. Weissbachin työnantaja on ydinvoimateollisuutta edustava tutkimuslaitos, joten ei voi hänen laskelmistaan muuta odottaakaan kuin ydinvoiman ylivoimaisuutta osoittavia tuloksia. Kaikki uusiutuvat energiamuodot todistetaan insinööriajattelulla kelvottomiksi eroi luvuilla. 1800-luvulla vaikutti taloustieteilijä Matlhuis, jonka keksimän laskukaavan mukaan elintarvikkeet kasvavat kehittyvässä yhteiskunnassa aritmeettisen sarjan osoittamalla vauhdilla (v), kun taas väestö kasvaa geometrisessa sarjassa (v^2). Koska matemaattisesti on todistettu, että v < v^2, elintarvikkeet eivät koskaan riitä nopeammin kasvavan väestö ruokkimiseen, on järjetöntä satsata sen paremmin maanviljelyn tehostamiseen kuin väestön kasvun hillitsemiseenkään. Näinhän Mäkisenkin logiikka toimii. Tulevaisuuden (eikä nykyisyydenkään) energiaratkaisut eivät kuitenkaan ole vain joitain insinöörien EROI-lukujen pyörittämistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Weissbachin paperi on hyvässä sopusoinnussa mm. seraavien tutkimusten kanssa, jotka eivät tule ydinvoimapuolelta:
      1. Graham Palmer, Energy in Australia: Peak Oil, Solar Power, and Asia’s Economic Growth; Springer 2014.
      2. Carbajales-Dale et al., Energy Environ. Sci. DOI: 10.1039/c3ee42125b.
      Tosin se on niitä kattavampi, syvempi ja ottaa huolellisemmin mukaan juuri tuon keskeytymättömän energiansaannin vaatimuksen.

      Kovin väärässä olleella Thomas Malthuksella ja minulla tai Malthuksella ja Weissbachilla ei ole mitään yhteistä. Mutta Malthuksen logiikalla on paljon yhtymäkohtia ilmastopanikointiin. Ei kannata jatkaa olkiukon rakentelua. Se ei tässä blogissa ole kommentointisääntöjen mukaista.

      Poista
  2. Nykyinen ongelma on tämä:

    "Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa ja lähes päästötöntä. Lisäksi tuulivoiman rakentaminen kasvattaa kotimaassa tuotetun energian osuutta ja vähentää tuontiriippuvuutta. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa (2013) on asetettu tavoitteeksi tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa tuotantokapasiteetin nostamista noin 3 000 MW:iin kyseisenä ajanjaksona."

    Täm on Motivan sivuilta:

    http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/tuulivoima

    Ojalan laskuopin mukaan tuossa kuvitellaan keskitehoksi saatavan peräti 34% nimellistehosta.

    Suomi on siis jo ehtinyt sitoutua myllymetsän ja siitä seuraavan toteemimetsän rakentamiseen, mutta ei sen purkamiseen, kun laakerit tai vaihteet ovat menneet sököiksi.

    Ei siis liene toivoakaan mistään positiivisesta muutoksesta.

    Tapsa

    VastaaPoista
  3. Kas kun ei taas ollut tupakkateollisuuden kätyri.

    Tutkimuslaitos tutkii ydinvoimaa, joten tutkija ei liene elokuvamaisteri tai eläinlääkäri joita suomessa kuunnellaan johtavimpana asiantuntijoina.

    Elä tuo tänne huonoa tapaasi joka on olla keskustelematta aloituksen aiheesta, ja yrittää suunnata keskustelu keskustelijoihin.

    Sanoisinkin Mikolle tässä tapauksessa että ad homnem tulee jatkumaan kunnes se loppuu, kun olen katsellut kyseisen veijarin tekeleitä liian kauan muuallakin..

    Weissbach.

    https://www.youtube.com/watch?v=w2KzC3LC2AI

    Ilkka

    VastaaPoista
  4. Haluatteko lukea SATUja?

    Niitä voi lukea energiaviraston palvelusta, joka on jostain syystä saanut nimekseen SATU!

    Sieltä löytyy mm. tuulivoimaloiden tavoitellut ja toteutuneet energiantuotot.

    https://tuotantotuki.emvi.fi/Installations

    Tapsa

    VastaaPoista
  5. Maissi on lähes huonoin mahdollinen bioenergian lähde. Suomessa tavoitteena oleva hakkuutähde paljon parempi. Toki siinäkin on omat ongelmansa, mutta en usko sen jäävän missään tapauksessa tuon seiskan alle. Lisäbonuksena se auttaa pitämään suomalaisen metsäinfran kunnossa siihen asti kun puulle löytyy taas järkevämpää käyttöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, maissi on huono, mutta siitä huolimatta sitä nykyisin vihreistä syistä käytetään valtavasti energianlähteenä. Weissbach viittaa erääseen "energiapajun" käyttöä selvittäneeseen tutkimukseen, jossa EROI-luvuksi oli saatu 13, mikä on selvästi kannattavan puolella.

      Metsähakkeemme ja muun ylijäämäpuun energiakäyttö lienee noissa suuruusluokissa. Tältä osin globaalisti ongelmallista taitaa olla se, että useimmilla mailla ei ole sellaisia puuhakelähteitä, joiden keskellä me asumme.

      Tässä linkki tuohon pajututkimukseen:
      http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/07352680500316334#.VCPoSfl_vkU

      Poista
    2. Onko esittää laskelmia hakkuujätteen hyödyistä? Suomessa kepu on puffannut haketta energiaksi. Kuitenkin siinä taitaa olla kyse siitä, että hakkeen avulla saadaan pumpata tukiaisrahoja maajusseille.

      Poista
    3. No on laskelmia noinkin tärkeästä asiasta.

      Kun tukiaiset pienenivät tuulivoiman hyväksi, näkyi ainakin itä-suomessa risut jääneen tienvarsille, eikä tuosta nyt muutenkaan ole kuin paikalliseksi energialähteeksi kun suomessa ei ole metsän biomassan vuosikasvua tarpeeksi vaikka hakettaisi tukkipuutkin.

      http://www.lamk.fi/ecomill/koulutus/Documents/Kettunen_Energiapuun%20hankinnan%20arvoketjut%20ja%20kannattavuus.pdf

      Kysymyksen asettelu oli väärä, olisi pitänyt kysyä onko lukutaitoisia päättäjiä joilla ei ole oma lehmä ojassa maassamme.

      Ilkka

      Poista
    4. Kepuhan valittaa, että bioenergian tukia olisi pienennetty. Miten lienee, mutta olen tässä lähellä ihmetellyt, että mitä tapahtuu puukasoille metsätien varrella. Siinä oli muutama kasa erilaista tavaraa risuista aina tukkipuuksi asti. Kaikissa oli lappu: BioWatti.

      Oli siis odotettavissa, mitä sitten männäviikolla tapahtui. Tuli hakekone ja iso yhdistelmäajoneuvo. Kaksi lastia se sai ja kaikki haketettiin paitsi se risukasa, minkä olisi luullut olevan se ensimmäinen haketettava. Kone taisi olla liian järeä risuille, kun se nielaisi kevyesti paksut tyvetkin. Taitaa jo talvesta asti mädäntynyt risuläjä jäädä niille sijoilleen maiseman kaunistukseksi.

      Onkohan nyt sitten puiden myyjä ollut niin tyhmä, että myi tukitkin poltettaviksi energiapuun hinnalla? Vai onko niin päin, että myyjä sai koko kasasta tukkipuun hinnan, tai sitten jotain siltä väliltä. Ihan varmasti tukiaset olivat pelissä, koska tukkipuun hinta taitaa olla vain n. neljäsosa kuitupuun hinnastakin.

      Tapsa

      Poista
  6. Kirjoittelin edellisen kirjoituksen yhteyteen kommentteja aamun Hesarin ammattitaidottomaan ja vailla asiantuntemusta tehtyyn uutisointiin liittyen. Siinä tarkoitushakuiset yritysjohtajat komppaavat ilmastonmuutoksen varjolla tehtäviä kalliita tyhmyyksiä mm. sanoen, että Helsingin yksi hiilikasa pilaa firman maineen, kun tuovat yritysvieraitaan Helsinkiin. Samaan aikaan Saksassa esim. keskellä Berliiniä on hiilisatama ja kasat laitoksineen, mutta sikäläiset yritysjohtajat iloitsevat nähdessään ne, koska energian hinta pysyy niiden ansiosta edes siedettävissä hinnoissa. Peittäkää siellä Helsingissä se kasa ja äkkiä, tai kuskatkaa yritysjohtajat Vuosaaren tai Ruoholahden kautta yritysvieranne edustuslinnoihinne.

    Mitä saksalaiseen tuuli- ja aurinkovoimaan tulee, niin Saksa on jo nyt aivan lirissä niiden kanssa, kun eivät tiedä minne tuulisella ja aurinkoisella säällä syytävät ylimääärisen sähkönsä. Tyynellä ja pilvisellä säällä on taas pula sähköstä, kun säätövoima ei ehdi mukaan.

    Mitä Suomen ja Helsingin biopolttoon tulee, niin onhan se maailman typerin asia, että ivestoidaan satoja miljoonia euroja biopolttoon, jolla polttoainekustannukset nousevat kymmeniä miljoonia euroja vuodessa, eikä maapalllon päästötkään sen avulla vähene, koska päästökaupan myötä vapautuneet päästöt saa käyttää Saksa, johon nousee 10 kertaa suurempia hiililauhdelaitoksia kuin sieniä satella, mitä Helsingissä on. Samaan aikaan koko maapallon hiilenkulutus kasvaa 500 000 tonnia per joka ikinen päivä, eli kahdessa päivässä sen mitä Helsinki poltaa hiiltä vuodessa pysyäkseen lämpimänä. Biolystin maksaa ja kokee nahoissaan helsinkiläinen veronmaksaja, joka omistaa energiayhtiönsä. Koska Fortumin omistaa valtio ja yksityiset pääomasijoittajat, he eivät laita rahaansa uusiutuviin, kuten ei joku Suomen suurin biovoimalakaan, Alholmens kraft, kun ei ole rahaa ostaa Suomesta biopolttoainetta, vaan poltetaan kustannustehokkaampaa hiiltä. No niin tekee Jyväskylä ja Kuopiokin ja moni muukin kaupunki. Helsingissä on niin saamarin yksinkertaiset päättäjät, että tällaiset hulluudet ovat mahdollisia ja maaseutua tukeva ilmastonmuutoksen pää-äänekannattaja Hesari oikein yllyttää Helsinkiä tyhmyyksiin.

    Jotenkin tuntuisi, että kun on investoitu hiililaitoksiin, tässä maapallon ja globaalin hillenkulutuksen tilanteessa annettaisiin nykyisten voimalaitosten elää elikaarensa loppuun sillä polttoaineella, joille ne on sunniteltu ja sitten kun ovat käyttöikiensä tien päässä, tehdään polttoainevalinnat uudelle laitokselle sen mukaan, miten markkinat ohjaavat ne tekemään. Eikä niin kuin nyt, eli kuviteltu ilmastonmuutos yritysjohtajien ja Hesarin tuella painostaa Helsinkiä tekemään erittäin kalliit hätäratkaisut erittäin kalliin ja vaikeasti saatavan biopolttoaineen suuntaan, vaikka ilmasto on lämpenemispaussilla, eikä kaupungin vapaaehtoisella ja kalliilla ratkaisulla ole minkään valtakunnan vaikutuksia muuhun, kuin että yritysjohtaja voi kuska Mersullaan tai Bemarillaan vieraansa Rantatietä pitkin edustustiloihinsa.

    Paavo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, eihän noita "vihreitä" ole kuin Hesassa. Kumma kyllä, että eivät nykyisiä ydinvoimaloita kuitenkaan halua ajaa alas. Muuta järkeä saa turhaan etsiä.

      Sakemanneille voin antaa sen vinkin, että pyörittävät kesäpäivinä propellejaan aurinkosähköllä. Molemminpuolinen hyöty, tuulifirmatkin saavat tariffinsa, kun myllyt pyörivät, kukaan ei mittaa energian suuntaa.

      Tapsa

      Poista
  7. Tää on säkkipimeä tulos uusiutuvien pl. vesivoima kannalta. Eikös noilla EROI-luvuilla kannattaisi valistaa kansaa paljon painokkaammin. Pienimuotoinen tuuli- tai aurinkovoima voi sopia maatilalle tai mökille, mutta noilla luvuilla ei ole toivoa, että niistä tulisi korvaajaa minkäänlaiselle massatuotannolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei onnistu kansan valistaminen, vai meinaatko että valtamediamme julkaisisi Mikon Artikkelin mikä kyllä ansaitsisi sen.

      Valtamediasta tulee vain suoruisia uutisia tuulivoimasta ja sen eduista siihenliittyvine outoine mittayksikköineen eli kilovatteineen joka on
      200 wattia tai Megawatteineen joita mitataan asuikiinteistöjen lukumäärässä.

      Eikä hommaan ole tulossa muutosta kun Kemijoki Oy,n vesivoimalobbari valittiin ympäristömienisterinksi, mutta ei se hallituskauden ollessa finaalissa ehdi romuttamaan suomen ympäristölainsäädäntöä tuulivoiman tai sen varavoimaksi kaavaillun uuden tekoaltaan osalta.

      Ilkka

      Poista
  8. Ei muuten kelvannut Hesarille tämä asiallinen erään tuttavan tuulivoimakirjoitus:

    Tuulivoimatuotannolle asetetun 2500 MW:n tavoitteen edistämiseksi otettiin vuonna 2011 käyttöön ns. korotettu syöttötariffi, jossa uusille tuulivoimaloille maksetaan 12 vuoden ajan takuuhinta niiden tuottamalle energialle. Tähän tuulivoiman tuotantotukeen on tarkoitus käyttää 2-3 miljardia euroa. Tuki on osoittautunut voimakkaaksi kannusteeksi, uusia tuulivoimahankkeita on suunnitteilla nelinkertaisesti yli tavoitteen, mikä osoittaa alan olevan pahasti ylikuumentunut. Valitettavasti tuulivoimaloiden tuotantotuki otettiin käyttöön ennen kuin tuulivoimaloiden sijoittamista ja ympäristövaikutuksia koskevaa ohjeistusta oli riittävästi olemassa. Tästä johtuen monet jo valmistuneista tuotantoalueista on rakennettu niin lähelle asutusta, että ihmiset joutuvat kärsimään melusta, näin esim. Inkoossa, Haminassa, Vaasassa ja Porissa. Joissakin tapauksissa tuulivoimaloiden toimintaa on jouduttu melun vuoksi rajoittamaan ja ensimmäiset tuulivoimalat on jo jouduttu purkamaankin, mutta uusia alueita suunnitellaan yhä yhtä lähelle asutusta.
    Ympäristöministeriö on antanut ohjeistusta meluhaittojen ehkäisemiseksi ja nämä tuulivoimamelun suunnitteluohjearvot oli tarkoitus kirjata sitoviksi ohjearvoiksi vierillä olevaan asetukseen. Ympäristöministeriössä asiaa on valmistellut työryhmä, johon kuului viranomaisten ja tuulivoima-alan edustajia. Työryhmä on antanut ehdotuksen tulevaan asetukseen sisältyvistä tuulivoimamelun ohjearvoista, mutta ehdotus ei pääse eteenpäin tuulivoima-alan eriävän mielipiteen vuoksi. Tuulivoima-ala vaatii melun ohjearvojen lieventämistä ja perustelee julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan vaatimustaan sillä, että ehdotetut melurajat rajoittaisivat vireillä olevien hankkeiden toteutumista.
    Tuulivoimatuotanto ei ole Suomen olosuhteissa ilman tukia kannattavaa nykyisellä markkinahinnalla. Kun vireillä on runsaasti enemmän hankkeita, kuin tuen piiriin mahtuu, on selvää, että osa hankkeista tulee karsiutumaan taloudellisista syistä. Suomi on harvaan asuttu maa. Olisi järkevää ja moraalisesti oikein, että yhteiskunnan mittavalla tuella toteutettavat tuulivoimahankkeet sijoittuisivat sillä tavalla, ettei niistä aiheutuisi kansalaisille kohtuuttomia meluhaittoja. Siksi tuulivoimatuotannon melurajoja ei tule lieventää, vaan mieluummin kiristää. Sen seurauksena tuulivoimalat jouduttaisiin rakentamaan kauemmas asutuksesta, mutta niiden toimintaa ei myöskään tarvitsisi melun takia rajoittaa. Tuulivoiman yleisen hyväksyttävyyden paraneminen edistäisi hankkeiden nopeampaa etenemistä, kun niistä ei tarvitsisi meluhaittojen vuoksi valittaa. Eniten melua tuottavat hankkeet karsiutuisivat heti alussa.
    Kun kyse on suurelta osin veronmaksajien kustannuksella tapahtuvasta toiminnasta, päätöksissä pitäisi ottaa huomioon myös kansalaisten etu, ei ainoastaan alan toimijoiden etua. Maailmalla on jo runsaasti kokemusta tuulivoimaloiden meluhaitoista, niistä Suomessakin kannattaisi ottaa oppia, jotta meillä ei tehtäisi samoja virheitä. Toivon hartaasti, että viranomaisilla ja poliittisilla päättäjillä riittäisi malttia ja viisautta asettaa tuulivoimatuotannon melurajat riittävän alhaisiksi, muuten meillä on tulevaisuudessa edessämme loputtomasti ongelmia.


    Paavo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Toivon hartaasti, että viranomaisilla ja poliittisilla päättäjillä riittäisi malttia ja viisautta asettaa tuulivoimatuotannon melurajat riittävän alhaisiksi, muuten meillä on tulevaisuudessa edessämme loputtomasti ongelmia."

      Melu ei ole tuulivoiman ainoa ongelma, muita ongelmia on mm tehottomuus, arvaamatomuus, pilaa maisemat, tärvelee ympäristön, tappaa linnut ja lepakot, aiheuttaa ongelmia sähköverkolle, meri ja ilmavalvonnan tutkia, ei pienennä co2-päästojä eikä ole missään korvannut mitään olemassaolevaa, vaan on pitänyt rakentaa lisää säätövoimaa, esim hiiltä jne, puhumattakaan taloudellisesta katastrofista.

      Tuulivoimasta on erittäin vaikea löytää yhtään mitään hyvää, itse en ole keksinyt ainuttakaan hyvää asiaa, ja vaikka melusta päästäisiinkin, niin tuulivoimasta on tulevaisuudessa vain ja ainoastaan ongelmia.

      Mutta nämä tuulivoiman kaikki ongelmat olis helposti ratkaistavissa, ja siihen ei tarvita kuin poliittista tahtoa: lakkautetaan syöttötariffit.

      Poista
    2. No niimpa huvinniin, mutta en näe muutosta edessämme tuulivoimaan
      liittyvän suuren edunsaajajoukon vuoksi.

      Kun on ladottu ilmaista rahaa pöydälle, ottajia on riittänyt, ja tietysti
      ne puolustavat saavutettuja etujaan.

      Lisäksi Suomessa ollaan lukutaidottomia kun ei tiedetä mitä ns. uusiutuvan enerdian investoinneille on tapahtunut niissä maissa
      jotka ovat panostaneet eniten.

      Kyllä se opetus täällä tulee tapahtumaan kantapään kautta.

      http://www.bloomberg.com/news/2010-10-18/spanish-solar-projects-on-brink-of-bankruptcy-as-subsidy-policies-founder.html

      Ei se kannettu vesi ole kaivossa pysynyt ennenkään.

      Ilkka

      Poista
    3. Laskinko oikein noista linkeistä että mwh:n markkinahinta on suunnilleen 46€ /mwh (keskihinta spot hinnoista tältä vuodelta) ja tuki sen päälle verorahoista 67 €7mwh vai tulkitsinko ihan pieleen? eli maksamme markkinahinnan päälle tuplat tukea verorahoista tai oikeastaan lainalla?

      Poista
    4. Linkissä on tämän hetken markkinahinta.

      Maksamasi kWh hinnan saat jakamalla laskun summan kilowateillasi,
      jolloin sähkölaskun ja markkinahinnan erotus on siirtomaksuja
      sähköveroja sun muita.

      Ei sähkölaskussasi lue mitään mistään tukiaisista eikä myöskään seinästä ottamaasi sähkön kWh hintaa, mutta ainahan vit kilpailuttaa tuon rapiat 4 centtiä, muut tulee kaupan päälle.

      http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx

      Ilkka

      Poista
    5. En maininnut mitään mistään siirtohinnoista, niitä ei spot hinnoissa ole. Luulit minun miettivän asiaa kuluttajan kannalta jonkin sähkölaskun kautta, vaikka en puhunut niistä mitään.

      Sähkön hinta käsittääkseni määräytyy spot markkinoilla ja niiden keskimääräinen kuukausittainen hinta on tuo 46 €/mwh. Tuen hinnan taas laskin tuolta sivulta jossa mainitaan mikä oli kunkin tuulivoimalan tuoen alainen tuotto ja paljonko sille maksettiin tukea. Yksinkertainen jakolasku. Ja tulos oli että heille maksetaan tukea palttiarallaa 67€/mwh...

      Poista
  9. Joo, Helsiki saa mitä tilaa noiden Vihreiden muodossa. Heitähän tässä sitten hassutetaan suurten puolueiden taholta käyttäen hyväksi tuota kuviteltua ilmastonmuutosta. Hassutus menee älyttömän helposti läpi, koska vihreät uskovat ihan kaiken ilman mitään itsekritiikkiä ja luulevat, että rahaa saa pankista ja sähkö tulee tepselistä.

    Kuten moneen kertaan todettu, kuviteltua ilmastonmuutosta hyödynnetään poliittisesti ja taloudellisesti sekä itäblokkimaiseen tapaan oman lähisuvun hyvinvoinnin edesauttamiseksi. Siksihä Kepu siirsi energiatuet biosta tuuleelle. Nyt kun bio on kallista, ekä maaseudun voimaloilla ole varaa käyttää sitä, kepulainen maakuntalehdistö mukaan lukien Hesari, ajavat sitä, että Helsinki polttaisi nuo maaseudun ylimääräiset puut. Ilmastonmuutolsen nimissä tietysti ja siksi, helsinkiläisillä on liikaa rahaa. Vihreät taputtavat käsiään, kun eivät ymmärtä, että millaisia rajallisia puumääriä Suomessa kuitenkin on olemassa. Jos koko Suomen vuotuisella puun kasvulla tehtäisiin pelkkää sähköä, saataisiin sillä tuotettua noin puolet tarpeesta, ekä puita jäisi saunan pesiin tai takkoihin puhumattakaan saha- ja paperiteollisuudesta. Kai siinäkin syvä ympäristöllinen järki piilee, että maapallon vähiä öljyvaroja käytetään rekkaralliin, jolla maaseudun puut tuodaan Helsinkiin. Sähköt viedään sitten takaisin maalle sähköllä lämpiäviin taloihin.

    Kokoomus taas ajaa tuulimyllybineksessä kauppakamarinulikoiden ja muurariveljien yrittäjyyden tukemista. Se on kovaa peliä, eikä siinä kansalaiselle anneta mitään arvoa. Nyt kun on uusi ympäristöministeri ja uusi työryhmä miettimässä tuulivoiman sijoittelumääräyksiä, lopputulos tulee olemaan se, että niitä saa laittaa ihan mihin vaan, vaikka kenen tahansa takapihalle. Muualta maailmasta ja Suomessakin saatujen kokemusten perustella hyviksi tunnistetut suojaetäisyydet tuulimyllyhin saavat huutia tässä raa'assa pelissä, jossa ihmisellä ja asumisviihtyvyydellä ei ole mitään arvoa. Raha ja hyvät puolueelle tai suvulle tukea tuovat suhteet ratkaisevat tässä räikeässä tuulimyllypelissä, mitä kuvitellun ilmastonmuutoksen nimissä pelataan.

    Paavo

    VastaaPoista
  10. Näitä juttuja voi kirjoittaa halutusta näkökulmasta puoleen jos toiseen.

    Mutta markkinat näissä ratkaisee. Jos ydinvoiman rakentamisen ja purkamisen kustannukset otetaan huomioon, niin riittääkö rakentajilla raha.

    Fennovoiman tapauksessa siis esimerkin mukaan pitäisi varata vielä miljardi purkamiseen ja 2 miljardia loppusijoituspaikan rakentamiseen. (varovainen arvio)

    Lisäksi pitää ottaa toiminnan kannalta vakuutus, muutenhn nämä kaatuu yhteiskunnan syliin niinkuin on nähty.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Economics_of_nuclear_power_plants

    Yhteiskunnan kannalta pitää miettiä myös työllistävyyttä. Ydinvoimalan muutamalla sadalla työpaikalla ei ole juuri merkitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ydinenergialaeissa on asioista säädetty, jollet sattunut tietämään.

      Tuulirupelleilla tuskin on mitään takuumaksua niiden tullessa tiensä
      päähän ja tuuliparoonin paettua Bahama saarille nauttimaan eläkepäivistään, eikä konkurssiin mennyt vispilänpyörittäjäfirma pura yhtään mitään.

      http://yle.fi/uutiset/tuulivoimayhtio_mervento_alkaa_olla_konkurssikypsa/7471013

      Poista
    2. Tuulivoiman purkukustannukset kaatuu kaikki veronmaksajien syliin, siinävaiheessa kun myllyt tulee käyttöikänsä päähän niin ne rakentaneet tuuilvoimayhtiöt on taatusti konkurssissa joka ikinen, ja tästä on jo karuja esimerkkejä, esim USA:ssa on jo yli 14000 hylättyä tuulivoimalaa.

      Mitä sitten tulee työllisyyteen, niin mitä kalliimpi energia, sitä enemmän työttömyyttä. Espanjassa kokeilivat 10 vuotta ns vihreätä taloutta, tuuli- ja aurinkovoimaloineen, ja lopputuloksena oli että jokainen vihreä työpaikka hävitti 2.2 muuta työpaikkaa muualta ja näistä vihreistäkin työpaikoista vain joka kymmenes oli pysyvä.

      Eli se ydinvoiman muutama sata työpaikkaa on kokonaisuuden kannalta selvästi parempi kuin vaikkapa tuulivoimaan muutama tuhat.

      Poista
    3. Ja hehkutetut vihreät ja uusiutuvat työpaikatkin uusiutuivat Ranskaan,
      tietysti veronmaksajien ja kuluttajan karttuisan käden avittamana,
      kun suomalaiset valmistajat ovat ajautuneet konkurssiin valmstettuaan sutta ja sekundaa joita ollaan nyt vaihtamassa tai purkamassa,

      http://www.talouselama.fi/uutiset/alstomilta+yhdeksan+tuuliturbiinia+vartinojalle+oulun+kupeeseen++35+miljoonan+euron+sopimus/a2267564

      Ilkka

      Poista
    4. Kukas anonyymi taas kirjoittaa soopaa? Mikä on nähty kaatuvan yhteiskunnan syliin? On kyllä tiedossa, että nykyiset ydinvoimalat tai rektorit seisovat aika pitkään ennen kuin ne voidaan purkaa. Muu kiinteistö on kyllä käyttökelpoinen senkin jälkeen vaikka uuden rektorin käyttöpaikkana.

      Kumpi on isompi ongelma, yksi jököttävä ydinvoimala vai tuhat rapistuvaa tornia ympäri rannikkoa? Lisäksi tarvitaan se varavoima toimiville myllyille. Suomen olosuhteissa on vielä vaikea arvioida myllyjen käyttöikää. 10 v voi olla realistinen. On huomioitava, että Suomessa ei ole yhtään myllytehdasta, joten tänne ostetut myllyt on tarkoitettu lämpimämpiin olosuhteisiin.

      Tapsa

      Poista
    5. Lisännen vielä että Vartinojan voimaloissa on paha suunnitteluvirhe.

      Jos 119 metriä korkessa tornissa on 122 metriä pitkät lavat niin ensipyörähdyksessa silpoutuu lavan päästä 3 metriä jollei pahempaakin.

      Kovin on puutteellista tuo suunnittelu, taasko Sitra sosiologit ja
      Tekes teologit asialla?

      Ilkka

      Poista
    6. Toivotaan, että eivät lavat katkea, jämähtävät vaan paikalleen, niin tukiaiset jäävät saamatta eikä tule terveysongelmia naapureille.

      Tapsa

      Poista
    7. Näitä nyt tehdää:

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014092618697399_uu.shtml

      Ei kerrottu, mistä myllyt tulevat, mutta sama se, kun kotimaisia tehtaita ei ainakaan ole.

      Mistäköhän maista nuo 2200 htv:n porukka mahtaa tulla?

      Tapsa

      Poista
    8. No ei ole kotimaista tuotantoa, ei ole, ei.

      Ilmeisesti veronmaksajien rahat eivät riittäneet ylläpitämään sitä.

      http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/te+tuulivoimalat+tuottavat+suomessa+karmeita+tappioita+ja+konkursseja/a642563?service=mobile&page=5

      Ilkka

      Poista
  11. On totta, että tuulivoimaloiden tuottama melu ei ole tuulivoimaloiden ainoa huono puoli, mutta melua koskeva ohjeistus on ainoa asia, joka on edes vähän rajoittanut tuulivoimaloiden rakentamista joka niemeen, notkoon, saarelmaan. Asiassa mennään kuitenkin yhä enemmän ojasta allikkoon.
    Ensin olivat ympäristöministeriön ohjeistukseen sisältyvät melun suunnitteluohjearvot. Niiden "noudattaminen" johti siihen, että tuulivoimaloita rakennettiin 500-800 metrin päähän asutuksesta, eli ihan joka paikkaan ei saanut rakentaa, jos lähempänä oli asutusta. Melurajoista huolimatta asukkaan kärsivät melusta.
    Sitten perustettiin työryhmä miettimään tuulivoimamelulle uusia ohjearvoja. Työryhmä päättyi esittämään, että aikaisemmat suunnitteluohjearvot kirjattaisiin sitoviksi tulossa olevaan asetukseen, mutta tämä ei kelvannut tuulivoima-alalle. Ala vaatii melun ohjearvojen tuntuvaa lieventämistä, alan esittämät melurajat johtaisivat käytännössä siihen, että tuulivoimaloita voitaisiin rakentaa lähes mihin hyvänsä, pahimmillaan parinsadan metrin päähän asunnoista.
    Seurauksena oli, että melutyöryhmä hajotettiin ja melurajoja pohtimaan valittiin uusi työryhmä, johon kuuluu jäsenenä mm. entisen ympäristöministerin entinen avustaja, joka tunnetaan paremmin tuulivoimaloiden halaajana, ja puheenjohtajana toimii henkilö, joka julkisuudessa kertoo, että hänen mielestään Suomeen pitäisi rakentaa tuulivoimaloita niin paljon kuin mahdollista. Pelättävissä siis on, että kun tämä työryhmä saa työnsä valmiiksi, ainakaan tuulivoimamelun ohjearvot eivät tulevaisuudessa enää tuulivoimarakentamista rajoita.
    Entinen ympäristöministeri tunnettiin tuulivoiman innokkaana kannattajana. Ympäristöministerin vaihtuminen olisi tietysti saattanut tuoda jotain järkeä tähän asiaan, mutta uusi ympäristöministerimme on hankkinut tähän astiset kannuksensa lähinnä turhien säädösten purkajana ja ryhtyykin ensimmäisenä tehtävänään vetämään ympäristöasioihin liittyvän sääntelyn purkamiseen tähtäävää työryhmää.
    Näin ollen taitaa olla varmaa, että saamme tulevaisuudessa rynsaasti enemmän tuulivoimaa, kun kaikki mahdolliset rajoitteet tuulivoimarakentamisen tieltä on pian saatu raivattua.

    VastaaPoista
  12. Lisännen vielä että Helsin Sanomat on pitänyt energia-aiheesta jonkilaisen paneelin, joka saa Helsingin energiasopan näyttämään varsinaiselta sekametelisopalta, näin maallikon silmissä.

    Eihän tuosta selkene muuta kuin että eri edunsaajaryhmät haluavat oman
    viipaleensa jaossa olevasta energiakakusta, asukkaiden energiatarpeiden
    jäädessä sivuseikaksi, kun luulisi asukkaiden haluavan ensisijaisesti edullista ja luotettavaa energiaa, joten laskua energiaratkaisujen hinnasta ei ole näytillä kuluttajille jolloin tämä varsin tärkeä asia tuskin vaikuttaa energiaratkaisuihin.

    http://www.hs.fi/kaupunki/Vihreiden+Niinist%C3%B6+HSn+energiapaneelissa+Me+poliitikot+olemme+k%C3%A4mm%C3%A4nneet/a1411656840530

    Ilkka

    VastaaPoista
  13. Helsingissä energia-asioille riittää neuvojia. Muut Suomessa paitsi ydinvoima saavat olla aika rauhassa. Se on hassua, koska ydinvoimaa rakennettaisiin ilman veronmaksajien tukia. Tuulivoimakin saisi olla rauhemmassa, jos rakentaisivat myllynsä 2 km päähän lähimmistä taloista ja sen mukaan, kun tekevät ympäristömallinnukset. Nythän rahan ahneudessa lupavaiheessa tehdään pienille myllyille erilaiset selvitykset ja vielä valehdellaan valitusvaiheessa hallinto-oikeudelle. Sitten tehdäänkin isot myllyt ilman että kukaan siihen puuttuu. Herravarjele, jos ydinvoimala rakennettaisiin toisin kuin on luåia haettaessa sanottu. Kyllä otsikot kirkuisivat asiaa. Nyt tuuliparonit ovat julkisen sanan suojeluksessa jopa niin, että niihin liittyviä keskusteluja poistetaan tietyiltä foorumeilta.

    Mitä vielä Helsingin energiaratkaisuihin tulee, niin miksi siellä ei saisi toimia samoilla pelisäännöillä, mitä EU:saa toimitaan? Yleisinä ohjauskeinoina ovat päästökauppa, verotus, tukiaiset jne. Helsinki tekisi tuulimyllyjäkin Inkoon edustalle kauas lähimmistä mökeistä, mutta ei saa, vaikka paikka on maakuntakaavassa kaavoitettu tuulivoiman tuotantoon toisin kuin paronien hamuitsemat paikat keskeltä kirkonkyliä. Miksi julkinen sana, vuoroneuvokset, Hesari ja kulttuurirahasto Sitra eivät kohdista sanojaan noita yleisiä ohjauskeinoja laativille tahoille ja pyri sitä kautta vaikuttamaan siihen, että huuhaa energioihin investoitaisiin kilpailukyvyn kautta koko Suomessa. Nyt ollaan tunkemassa meidän stadilaisten asukkaiden ja yrittäjien kukkarolle, kun samaan aikaan Fortum voisi tehdä Espoosta cleantech kaupungin ihan vaan malliksi meille, kuten Rauhamäki sanoikin. Rahaakin luulisi olevan, koska ovat nostaneet Espoossa lämmön hinnan korkeaksi.

    Paavo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. onneksi teillä hesalaisilla on vihreät; he takaavat jatkossa energian hinnan nousun ja kalleuden?! on tietysti halpoja ratkaisuja ja hyvä malli olisi vaan jatkaa halvan hiilen käyttöä. sitä kuitenkin jatkaa niin kuopion energia ja näyttää käyttävän jyväskylän energia. ei näytä puuhake enää juurikaan kiinnostavan ja siitä voi olla jo saatavuusongelmia.
      yksi syy hiilen suosioon on tietysti hinta mutta muitakin löytyy; aikoinaan sekä vihreät ja pekkarointipuolue esitivät ydinvoiman lisärakentamisen. nyt tämä yksikin lisävoimala olisi helpottanut vaikka teidän helsinkiläisten energiavajetta.

      Poista
  14. Lasketaanpas vähän puunpolton lisäämismahdollisuuksia ja syitä siihen.

    Motivan mukaan vuonna 2012 Suomen enrgian kulutus oli 378 TWh, josta puupolttoaineen osuus oli 23 % ja hiilen 10 %.

    http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energian_kokonaiskulutus

    METLA:n mukaan Suomen metsien vuotuinen kasvu on 104,5 milj. m^3.

    "Hakkuut ovat viime vuosina olleet vajaat 70 % kestävistä hakkuumahdollisuuksista. Metsien terveydentila on yleisesti hyvä."

    http://www.metla.fi/tiedotteet/2013/2013-09-16-vmi-metsien-kasvu.htm

    Kuinka suuri osuus on sitten nämä vähemmän kestävät hakkuumahdollisuudet, kuten esim. kansallispuistojen puuston kasvu.

    Vaikka tämä ym. osuus oletettaisiin nollaksi, nykyinen puuston käyttö on energiaksi muutettuna 146 TWh. Puun energiakäyttö on 87 TWh.

    Pystytäänkö puulla korvaamaan tämä kammoksuttu hiilen 10 %:n osuus eli 37,8 TWh? Tiukkaa tekee.

    Metsäteollisuuden mukaan teollisia hakkuita voitaisiin lisätä 20 milj. m^3, mikä olisi kokonaan energiaksi muutettuna melko tarkkaan tuo nykyinen hiilen osuus.

    http://www.metsateollisuus.fi/painopisteet/metsat-puuhuolto/metsien-vastuullinen-kaytto/Suomen-metsavarat-kasvavat-jatkuvasti-73.html

    Koko hakkuun lisäyksen pitäisi siis mennä poltettavaksi lähes tukkipuun hinnalla, jotta se kaupaksi menisi. Onko järkee?

    Tapsa

    VastaaPoista
  15. No mikä sitten on puunpolton EROI.

    Eipä taida syntyä paljoa lisäarvoa, kaipa sitä voisi pienillä tukiaisilla pyörittää paikallisesti maaseudun elävöittämiseksi.

    Houreet Helsingin risusavotasta johtaisivat siihen että stadilaiset joutuisivat kilpailemaan Brittien kanssa Pohjois Amerikan hakkeesta, jolloin markkinat asettaisivat hakkeelle tukiaisten suoman hinnan, joka tulisi asukkaiden maksettavaksi kalliina energiana, minkä ei luulisi olevan kaupungin johdon tehtävä,
    olkoon kuin vihreitä tahansa.

    Entä se EROI, kaipa tuo näyttää olevan kuin Mikon taulukossa yleensä biomassan
    kohdalla, ei siinä herran huonetta rakenneta.

    Ilkka

    VastaaPoista
  16. puuyhtiöt nyt tuntuvat olevan tyytyväisiä puunhankintahintaan ja kuulemma(eilen tilaisuudessa mukana) tuli sitten kiitosta metsänomistajille.
    energiapuun hankinta takkuilee ja jossain sitä ostetaan ja jossain ei.
    eilisen kuuleman perusteella on vaikea uskoa suomalaisen puuhankkeen metsänhoidon sivutuotteena olevan kovinkaan merkittävä energiatuotannossa.
    ei puutavarayhtiöt suomessa halua puuta polttaa vaan jalostaa.
    ei siis muutenkaan järkevää. roskapuun metsästä ajatelma on hankala toteuttaa ja haluaako metsänomistaja antaa tulevan metsän lannoitteen pilkkahinnalla ulos.
    ydinvoima ja vesivoima, siinä tärkeimmät, muita pikkutekijöitä voi harrastella siinä sivussa.

    VastaaPoista
  17. En tiedä puuntpolton EROI:ta, mutta sen tiedän, että puunpoltolla meikäläinen pääsee aika paljon halvemmalla kuin sähkölämmityksellä. Ostin runsas vuosi sitten 28 m^3 rankaa. Siitä on kyllä vaikea arvioida kiintokuutiometrejä. Hinta oli 1300 €, josta kuljetuksen osuus 300 €. Siitä on vielä n. 1/3 jäljellä. Yhtään en käyttänyt sähköä lämmitykseen, en edes kesällä käyttövedelle. Silti kuukausittainen sähkölasku pyörii 50 €:n huippeilla. Puuhun meni vuodessa n. 850 ja silti sähköön siis n. 600 €,

    Pelkällä sähköllä kulut olisivat olleet n. 3000 €.

    Muistelen, että 90-luvun alussa jokakuukautinen sähkölasku pyöri 150 mk:n haminoissa, vaikka lämmitin pelkällä sähköllä. Inflaatio huomioon ottaen nyt sähkökuluni ovat samat, vaikka lämmitän kokonaan puilla. "Pientä" nousua on siis tapahtunut.

    Halvin hinta netistä briketeille oli 200€/ tonni. Energiasisällöksi luvattiin 4,8 kWh/kg. "Siirtohinta" 0 €. Erittäin helppokäyttöistä ja varastoitavaa kamaa ja kWh:n hinta siis runsas 4 senttiä. Pieni ongelma kyllä tarjoukseen sisältyi. Pitää itse purkaa eli pitäisi olla trukki tai nosturi käytössä. Kyllähän yhden tonnin purkaa käsipelilläkin 10 kg:n paketteina, mutta kestääkö se kuskin mielestä liian kauan, en tiedä.

    Sähkön hintojen kanssa mattimeikäläiselle polttopuu on kyllä kilpailukykyistä, jos tulisijat ovat valmiina ja asukkaalla riittää intoa puun käyttöön.

    Ihan eri asia on puun käyttö sähkötuotantoon.

    Tapsa

    VastaaPoista
  18. Joo, koivuklapit ovat kilpailukykyisiä sähkölämmitykseen nähden, jos ei laske työlleen vaivaa ja joku pitää torpan lämpöisenä, kun olet Thaimaassa golfaamassa.
    Koivupinom^3 sisältää n. 1580 kwh energiaa. Tuo kuutio koivuhalkoja maksaa 80 euroa, niin energisn hinta on 5 c/kwh. Sähköllä pelkän energian hinta pyörii siinä 5 centin paikkeilla ja siihen päälle perus- ja siirtohinta sekä verot, niin ollaan 12-15 centin hinnoissa. Vertailussa on huomioitava, että sähkö jää mökkiin 100 prosenttisesti, mutta jonkun avotakan hyötysuhde on noin 60 %. Ja jos tarkkoja ollaan, niin takka tarvitsee palamisilmaa ja kun se tulee 20 asteen pakkasella sisään ikkunoiden ja ovien raosta, niin hyötysuhde huononee entisestään. Kaukolämmön hinta taitaa olla kilpailukykyinen puun polttoon verrattuna.

    Kun Helsinkiä miettii puun polttamisen kannalta, niin piirretään 100 km:n tai jopa 200 km:n ympyrä Helsingin ympärille ja katsotaa paljonko metsiä jää sen sisään. Vastaan itse, että ei paljon Suomessa olevia metsiä. Tuo 100 km on jo aika kallis matka ajella rekkoilla vomalsitoksille, koska dieseliä ja kumia palaa ja tappavia dieselin pienhiukkasia on tienvierukset pullollaan. Niin ja tuon Helsingin ympäri piirretyn ympyrän sisään jää todella monta jo olemassa olevaa biovoimlaitosta, kuten Lahti, Forssa, Kerava, Järvenpää, Jyväskylä, Porvoo jne jne.

    Puun tarvetta energiantuotantoon kuvaa hyvin se, että jos 1500 megawatin Olkiluodon uusi voimalaitos tuottaisi sähkönsä koivuhaloilla, niitä kuluisi 3000 mottia tunnissa, eli metri kertaa metri ja 3 km korkea torni yhdessä tunnissa. Jotta tuo 1500 MW saadaan lauhdevoimalassa syntymään, kattilan polttoaine teho on noin 4000 MW. Hupaa kamaa energiantuotannossa tuo uusiutuva puu.
    Paavo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolta löytyy polttoaineiden hintoja voimalaitostoimintaan liittyen. Hinta lämmöntuotannossa tai sähkötuotannossa. Noissa taulukoissa olevat hakkeet ovat niitä halvimpia. Pelletti on jalostettu tuote ja kallista, mutta kuljetuskustannukset ovat halvempia, koska niiden energiasisältö on alhainen.

      http://tilastokeskus.fi/til/ehi/2013/03/ehi_2013_03_2013-12-18_tie_001_fi.html

      Sähkö ja lämpö on yksityiselle ihmiselle halpaa puuklapiinkin verrattuna, koska sähköä tehdään pääosin halvoilla polttoaineilla tai vedellä isoissa yksiköissä, joissa savukaasut saadaan tehokkaasti puhdistettua ja tuotanto on muutenkin tehohokasta. Mutta kuten sanottu, maaseudun voimalaitkaan eivät puuta käytä, kuten Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Pietarsaari, vaan kuskaavat hiiltä laitoksilleen osin myös siksi, että energianhuoltovarmuus on sen ansiosta turvatumpaa.

      Paavo

      Poista
    2. Jois saivarrellaan niin myös sähköstä 0% jää mökkiin, kyllä se kaikki menee pakkasella ulos jollain aikavälillä. Avotakan hyötysuhde lämmityksessä lienee jotain 30% luokkaa. Omasta kokemuksesta tuntuu että se vain imaisee sähköllä lämmitetyn ilman taivaan tuulin. Mutta nykyaikainen varaava tulisija saattaa toimia hyvinkin 85 % hyötysuhteella. Ja tulisijallehan pitäisi olla oma korvausilman tulo jos asia on suunniteltu hyvin. Itsellä parin pesällisen poltto päivässä pakkasilla pitää kyllä torpan lämpöisenä ja puuta kuluu todella vähän.

      Jussi

      Poista
  19. No en suosittele avotakkaa lämmityslaitteeksi. Se on korkeintaan tulenkatseluväline.

    Laskelmasi antavat hyvän kuvan suuruusluokista energia-asioissa. Suureen voimalaitokseen roudausmatkat nousevat helposti keskimäärin yli 200 km:iin. Yhtä noin isoa voimalaitosta tuskin kannattaa tehdä, mutta tuohon tehomäärään tarvitaan yhdistelmäajoneuvo pihaan n. kerran minuutissa ympäri vuorokauden ja joka päivä.

    Tuollaiset vehkeet kuluttavat suunnilleen litran kilsalla, joten dieseliä kuluu tunnissa ym. arvion mukaan 24 000 litraa, Energian kulutus on siis n. 240 MWh, melkoinen lovi hyötysuhteeseen, mikä ei muutenkaan ole kovin kummoinen, jos lämmitykseen ei pystytä merkittävästi käyttämään.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos puolitat tuon arvion polttoaineen kulutuksesta niin päästään aika lähelle totuutta. Pöllirekka vie kuormauksineen ehkä noin 50-60 litraa satasella riippuen toki paljon metsätien osuudesta ja paluu tyhjällä ehkä 25-30 litraa. Hakeautossa kulutus jonkin verran pienempi. toki sitten täytyisi myös laskea paljonko löpöä palaa haketukseen.

      Jussi

      Poista
    2. Ok, niin taitaa olla. Minulle puukuorman tunut mies väitti menevän litra/ kilometri, ehkä halusi sillä perustella rahtihintaa. Tietysti kuormaus ja purkukin dieseliä veivät.

      Isot haketuskoneet ovat kyllä hurjia vehkeitä, mutta kyllä sitä hakettakin tulee melkoista vauhtia.

      Miten sitten hake kuivataan? Vettähän siinä roudataan melko paljon.

      Tapsa

      Poista
    3. Tarvinneeko tuota enään kuivata, kun jo 2012 esiteltiin hakepoltinkeksintö
      joka tekee vedestä palavaa, kaipa Sitra ja Tekes ovat rahoittaneet kattilan
      tuotantokuntoon, sitä kun vähän vielä virittelee niin eipä tarvi hakettakaan, ja energiaa syntyisi pelkkää vettä polttamalla.

      http://yle.fi/uutiset/hakepoltinkeksinto_tekee_vedesta_palavaa/5069901

      Ilkka

      Poista
    4. Varmaan on niin, että jos puuta aletaan polttaa mittavia määriä Helsingissä, polttoaine kannattaa tuoda ulkomailta aina Kandasta asti Suomeen juuri tuon valtavan rekkaliikenteen ja sen kalleuden vuoksi.

      Siinä on muistettava sekin, kuinka paljon jatkuva rekkarakalli jostakin Pohjois-Suomesta ohi Keski-Suomen biovoimaloiden kuluttaa tiestöä. Tosin hyötynä on se, että mielenterveyspotilaat saavat hyviä maalitauluja lisää, mutta voin niihin joku viatonkin Konginkankaan tapaan törmätä. Nimittäin Suomen hyödyntämättömät metsät ovat muistaakseni Metlan mukaan jossakin Kainuun korvissa, eli 500-600 kilometrin päässä pääkaupungista. Se on sillai kyllä viisasta tuoda puuta ulkomailta, että saavat siellä ulkomailla itse polttaa halvat hiilet ja kaasut omissa kattiloissaan, jotta Helsinki saa sädekehän isolla rahalla päänsä päälle. No päästökauppa tietysti pitää EU:n tasolla huolen siitä, että Saksa saa käyttää esimerkillisen Helsingin päästöt ja kustannushyödyt.

      Sitä olen kyllä hieman ihmetellyt, että puuta tuodaan Suomeen, jossa on puuston liikakasvua, valtavat määrät esim. Venäjältä. Ja kyllä Alholmens Kraftkin tuo biopolttoaineita ulkomailtakin Suomeen. Miksi julkinen maaseudun sana ei ole pahana siitä, että tuota puuntuontoa harrastetaan samaan aikaan, kun Suomen puut kelottuvat metsiin?

      Itse kannatan lämpmästi sitä, että torpat lämmitetään nykyaikaisissa varaavissa takoissa puilla ja niillä saunatkin lämmitetään. Sähkö- ja öljylämmitys pitäisi lailla kieltää maaseudulla, joka sijaitsee liikakasvua potevien metsien keskellä. Aikamoinen irvikuva on se, että tuulimyllyt tuottavat sähköä lämpöpattereihin.

      Paavo

      Poista
    5. No niimpa hyvinniin.

      Kyllä Helsingin haikailtu risusavotta johtaisi kilpailuun US. metsien
      hakkeesta, ja nykytilanteenkin järkevyys eli hakkeen raijaaminen toiselta puolelta maailmaa on asetettu kyseenalaiseksi.

      Pohjois amerikoissa vain sikäläiset Hattuvaara liikkeet odottavat nousuaan, sitten kun siellä harrastetut aukkohakkuut olkavat pistää silmään, eli kun joku taho saa herätyksen aiheessa, aiheessa on myös epävarmuustekijöitä.

      Energian käyttö politiikanteon välineenä tuottaa tälläisiä kestämättömiä ratkaisuja, itse eläessämme juuri nyt keskellä tätä surkeutta kun ei saada edes yhtä hyväksyttyä ydinvoimalaa eteenpäin pikkusielujen lyödessä kapuloita rattaisiin.

      Suomen itse tehty energia-anemia on ainakin 1000 MW, eli tuon verran tai siis yli on alvariinsa tuontia, eli yhden ydinvoimalan verran, tai vielä paremmin yhden Inkoon voimalan verran, joka on yllätys yllätys suljettu,
      vaikkei sitä ole korvattu millään.

      Esitänkin tässä sähkön kotimaisuusasteen nostamiseksi Inkoon voimaloiden uudelleenkäynnistämistä sähköomavaraisuuden nostamiseksi, tietäen kyllä kivihiilen olevan omantunnonkysymys monille, joten polttoaineeksi suosittelenkin Saksalaista ruskohiiltä koska se on jopa Saksassa hyväksytty osaksi siirtymistä uusiutuvaan energiantuotantoon.

      Oli miten oli' pääasia näkyy unehtuneen lähes kaikilta, eli päästöt.

      Puun käytön CO2 päästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen, ja sen ns. päästöttömyys on vain laskennallinen eli ilmastopoliittinen päätös.

      Nykytilanteeseenhan on johtanut perusteettomat väitteet ilmaston lämpenemisestä, joka on sen jälkeen pyörittänyt epäjohdonmukaista
      energiarulettia, ja emmeköhän ole näkemässä kuinka ruletti pysähtyy ja energiakuula rapsahtaa koloonsa, pitää vain katsoa mitä siinä lukee.

      Nykyhallitukselta ei ole odotettavissa yhtään mitään, uuden ympäristöministerinkin kompastuttua kengännauhoihinsa jo alkumetreillään.

      Kumpa ensi vaaleista tulisi energiavaalit, mutta kun kansalaiset työn touhussa ovat tottuneet saavansa sähköä pistorasiasta, ja kuumaa vettä raanasta tuskin kiinnostuvat aiheesta niin kauan kun sitä riittää, tai energian hinta ylittää kipurajan.

      http://www.dailymail.co.uk/news/article-2581887/The-bonfire-insanity-Woodland-shipped-3-800-miles-burned-Drax-power-station-It-belches-CO2-coal-huge-cost-YOU-pay-cleaner-greener-Britain.html

      Ilkka

      Poista
    6. Ilkan mainitsema hakepoltinkeksintö ilmeisesti osoittautunut melkoiseksi sudeksi mutta en nyt tähän hätään löytänyt siitä lähdettä, mutta muistelisin jopa ylen sivuilta jotain tällaista lukeneeni. Käytännössä hakkeen kuivaaminen tapahtuu metsässä varastointipaikalla. Risukasa on melko ilmava ja kun siihen päälle vedetään sellusta tehty suoja jonka voi hakettaa myös niin vuoden päästä hake on melko kuivaa. Ihan perinteisiä juttuja siis. Vanha viisaus on että märkää puuta ei kannata polttaa ja enkä ole tähän kyllä vielä lääkettä löytänyt.

      Suomessa olisi paljon metsissä hyödynnettävää energiaa, mutta esim. dieselpottoaineen verotus tekee siitä kannattamatonta. Jos ihan oikeasti haluttaisiin hyödyntää kotimaista energiaa niin verotuksella asiaan voitaisiin tehdä suoraan paljonkin. Nyttenhän systeeminäö on se että veroilla tapetaan kannattavuus ja sitten tuetaan verorahoilla että saataisiin hommasta kannattavaa. Älytöntä.

      Poista
    7. Signeeraus unohtui eli edellisen viestin julkaisi Jussi....

      Poista
    8. Liekö tuossa ollut kyseessä edes keksintö, saatikka uusi.

      Mulla oli ammoin hyppysissäni sota-aikaisen autokuskin häkäpöntön käsikirja jossa prosessi oli kuvattu niin selkeästi että nykyväivän insinöörikin saattaisi tajuta jos olisi siintä terävimmästä päästä.

      Siis pilkkeet eivät saa olla liian kuivia, ja pöntön kuumuudessa osa kosteudesta tosiaankin dissosioituu vedyksi ja hapeksi, palaakseen sylinterissä.

      Näin siis automies 1940 luvulta, ja on vaadittu 70 vuotta ja massiivinen yliopistolaitos tuhansine sosiologeineen keksimään tämä arkipäiväinen asia uudelleen ja medianeropatti kuvailemaan kansalaisille veden polttamista ja yli 100% hyötysuhteita.

      Ilkka

      Poista
    9. Empä mene takuuseen tuosta kemiallisesta prosessista häkäpönttöautoissa, mutta pitää muistaa, että nuo pilkkeet kuumennettiin ulkopuolisella tulella, joka kulutti energiaa varmaan enemmän kuin se pilkekasa tuotti moottoriin, energia ei siis tyhjästä tullut.

      Tapsa

      Poista
    10. No ei niitä kuumennettu ulkopulisella tulella vaan vähällä hapella
      pöntössä jolloin epätäydellisestä palamisesta johtuen syntyy häkää eli
      CO ja vähän vetyä joka kelpaa polttoaineeksi, vaikka aneeminenhan polttoaine tuo on.

      https://www.youtube.com/watch?v=hXp6ttRqpdc

      Ilkka

      Poista
    11. Tuo näytti pikemminkin vieterivetoiselta traktorilta.

      Tässä uutisia kuunnellessani toisella silmällä nain videon katsoin enkä kuunnellut ollenkaan. Paineastioilta nuo näyttivät traktorin persuksissa. En tiedä, miten huonolla hapella palava puu pystyy työntämään mitään moottoriin. Sen tiedän, että kuummennetusta puusta tulee ns. puukaasua, joka paineastiasta töräyttää ilmoille melkoisen suihkun, jos vähän pönttöä raotetaan. Tästä on omakohtaisia kokemuksia lapsuudesta.

      Toki jossain vaiheessa tuli mieleen keksiä ruutia. Vanhaan aikaan sai apteekista rikkiä ja salpietaria, hiili oli helppo tehdä itse. Lehtipuupalikoita vaan tyhjään maalipurkkiin, kanteen pieni reikä, kansi kiinni ja eiku saunanpesään. Hetken päästä sieltä tuli puolimetrinen, sininen liekki kovalla huminalla.

      Veikkaan asiantuntemattoman, että tällä autot sota-aikaan kulkivat.

      Mistä lie kaksi eri termiä, puhutaan häästä ja puukaasusta? Minä suosittelen tuota jälkimmäistä, ei tarvi join pitkään vääntää vetoa.

      Tapsa

      Poista
    12. Ei se ollut vieterin vetämistä, vaan lietso joka lietsoo ilmaa palamisprosessiin ennen käynnistämistä.

      Itse tutkimassani oli useampi pönttö, häkäpönttö, joka tuotti puukaasua, ts. häkää kaksi suodatinta joissa toisessa oli pilkkeitä toisessa lastuja, välissä lauhdutin johon prosessiin jäänyt vesi tiivistyi.

      Sitten vasta kun lietsotusta häkäpöntöstä tuleva sauhu palaa,
      voi moottoria yrittää startata, ja jos hyvin käy eli käynnistyy,
      moottori itse imee palokaasut pöntöstä jolloin veivimies voi siirtyä kuskiksi, ja kuulemma sota-aikana linja auton ollessa kyseessä matkustajat siirtyivät ulos autosta autoa työntämään, ainakin ylämäissä.

      Ilkka

      Poista
  20. Tuollaisen löysin mutta kun kysessä on joku viherpiipertäjien yhdistys niin asiaanhan pitää suhtautua tietyllä varauksella...

    http://yle.fi/uutiset/lestijarven_ymparistoyhdistys_maran_puun_poltto_on_kallis_fiasko/7420496

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja taas lähettäjänä Jussi...

      Poista
    2. Tuossahan tuo laitos esitellään, ja ei kuulemma tuota tuhkaa lainkaan, mutta uutisesihan paljsti tuhkan jota ei pitänyt syntyä menneen naapurien iloksi.

      Eli sellaista päästötöntä tekniikkaa tällä kertaa.

      https://www.youtube.com/watch?v=cgEDHeolJSM&feature=youtu.be

      Ilkka

      Poista
  21. Oli aika surulista katteltavaa tämän päivän pääministerin ilmoitus energiapolitiikasta.
    Vasurit on näköjään jo kaikkein vihrein sakki ja yks hullu huuteli että onko eduskunnassa vielä joku joka kiistää ilmastonmuutoksen. Jopa persut myönsi sen mitä kukaan täysijärkinen ei kiistä. Kalliiksi tulee toi sakki kun harvasta suusta tuli järjen ääntä.

    VastaaPoista
  22. Tuossa on se istunto, kai se on minunkin kärsittävä kun jäi eilen istumati.
    Jos jollain sinni kestäisi.

    http://areena.yle.fi/tv/2377710?ref=leiki-arp

    Ilkka

    VastaaPoista
  23. No ei näkynyt vakuutettua konsensusta, vain pari rusinaa ilmastopullabannassa.

    Ihmettelin vihreiden kymmentä energiaprofessoria joita ei sitten löytynyt, saatte itse täydentää sidonnaisuudet WWF,ään ja tuulirupelleihin.

    "


    Professorityöryhmässä ovat olleet mukana
    Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme,
    WWF(Minna Halme (KTT) on vastuulliseen liiketoimintaan erikoistunut johtamisen ... mahdollisuudet puheenjohtajana, ollut Suomen WWF:n hallintoneuvoston jäsen.

    Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne I. Huikkinen,

    Jyväskylän yliopiston fysikaalisen kemian emeritusprofessori Jouko Korppi-Tommola,

    Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen,
    Susino OY ( http://www.tuulisaimaa.fi/drupal/?q=fi/board-of-directors)


    Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Liski,

    Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio,

    Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund,

    WWF(Peter Lund, joka on WWF:n hallintoneuvoston jäsen ja WWF:n ilmastoasiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja. ”

    Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen energia-, ympäristö- ja kehityskysymysten tutkimusjohtaja Jyrki Luukkanen,

    Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinoiden ja sähköverkkojen professori Jarmo Partanen (http://www.tuulisaimaa.fi/drupal/?q=fi/board-of-directors”

    Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Markku Wilenius.

    WWF(http://markkuwilenius.fi/2014/clean-is-our-future/wwf-future/)

    Ilkka

    VastaaPoista
  24. Energiapeli saattaa mennä täysin uusiksi nopeammin kuin arvaammekaan. Siitä tulee bloggaus viikonloppuna. Sitä odotellessa myykää tuulivoimaosakkeenne ja Fennovoimakin. Ostakaa Talvivaaraa. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaan jo mitä tarkoitat. Odotan mielenkiinnolla.
      Beta

      Poista
    2. Jaa, ruvetaanko nyt polttamaan nikkeliä? Muuten olen sitä mieltä, että Loviisaan pitäisi rakentaa uusia reaktoreita ennen kuin vanhat joudutaan pysäyttämään. Osa laitoksesta varmaan säilyy käyttökelpoisena, vaikka paineastiat joudutaan uusimaan.

      Tapsa

      Poista
  25. Taas tuota Jyväskylän uutta sellutehdasta mainostettiin. Hyvä, jos sieltä vientiä saadaan, epäilen vain, että melkoisia tukiaisia vaatii.

    Kerrottiin, että 35 junanvaunullista päivässä tullaan reilaamaan Vuosaareen päivässä. Ei kovin suuri määrä verrattuna siihen, että ydinvoimalan kompensointiin vaadittasiin suunnilleen sama määrä puuta puolessa tunnissa.

    Onneksi sellutehdas tuottaa lisäksi jonkinverran sähköä ja lämpöäkin Jyskälään.

    Tapsa

    VastaaPoista
  26. Suomessa se ainakin syö paljon enemmän kuin tienaa, kun kaikki ilmastonmuutoshömppä on tuontitavaraa, tuulimyllyjen lisäksi myös lämpöpumput:

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ilmalampopumput+ovat+japanilaisjuhlaa/201409698515

    Tapsa

    VastaaPoista
  27. Tapsalle: tuontitavaraa ovat myös fossiiliset polttoaineet, uraani ja ydinvoimalat.

    Halusin vielä kommentoida alkuperäistä kirjoitusta: fossiilisista polttoaineista ainakin öljyn EROI on heikkenemässä, mikä johtuu siitä, että öljyä joudutaan pumppaamaan yhä vaikeammista paikoista. Tästä johtuu myös öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu pitkällä aikavälillä. On syytä odottaa, että sama kehitys jatkuu tulevaisuudessa. Kun öljyn EROI saavuttaa tuon arvon 7, emme voi investoida enään mihinkään. Sen tähden emme mielestäni voi jäädä odottelemaan energiantuotannossa mitään ihmeellistä tieteellistä läpimurtoa, jota ei välttämättä koskaan tule.
    Ydinvoimakeskusteluissa usein unohtuu, että ydinpolttoaineeksi sopivan uraanin tunnetut varat ovat sangen rajallisia, minkä vuoksi ydinvoima ei voi globaalissa mittakaavassa korvata fossiilisia polttoaineita merkittävissä määrin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi voi taas, mistä on tietosi kotoisin, ei kai vaan Greenpeace/WWF pamfletista.

      Katsos kun "öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu" ilman öljynhinnan nousua on aika absurdi käsite, vähän sama kuin maailman johtavimman ilmastotieteen kylmääkuumaa ja kuumenemisen aiheuttama jäätyminen.

      Jotain rotia sentään.

      Olenkin antanut Exelin laskea tilastollisesti hämmästyttävään tuloksen, eli teollisuuden siirryttyö Kiinaan öljymme on ilmaista koska sillä ei ole käyttäjiä eikä ostajia.

      http://newnostradamusofthenorth.blogspot.fi/2014/10/plummeting-oil-prices-will-weaken.html

      Lisäys jos sallitaan selvennykseksi.

      https://www.youtube.com/watch?v=xwtdhWltSIg

      Ilkka

      Poista
    2. Onhan ne, mutta niistä on sentään jotain hyötyä. On tietysti lämpöpumpuistakin ilmastopolitiikan nostamilla energian hinnoilla.

      Tapsa

      Poista
    3. Lämpöpumppu ei tuota energiaa, vaan kuluttaa sitä

      Se on lämmönvaihdin jonka hyötysuhde on 100% jos nykäsee töpselin
      irti silloin kun sisä ja ulkoilman läpötila ovat sopivassa suhteessa.

      Mutta jos haluaa tuuletusta, nollaenergiatalossa täytyy avata lämpöpumppu ilmaisella tuulirupellisähköllä, kun normaalijärkisessä talossa avataan ikkuna.

      Toinen vaihtoehto on lyödä lekalla ikkunaan, niin kyllä
      viisikinkertaisetkin ikkunanlasit kajahtaa alas jotta helähtää,
      Tai poistaa seinä valon ja tuuletuksen tuomiseksi tupaan säkillä.

      Ilkka

      Poista
    4. Sähköhan on itse asiassa nykyään aika halpaa. Itse tein 2 vuoden soppareita kesällä hintaan alle 5 c/kwh. verkkoyhtiön siirtomaksu on 3,5 c/kWh + perusmaksu + sähkövero niin lopputulema on että siirto maksaa enemmän kuin sähkö. outoa muuten että sähköverot kerätään siirtomaksuista.

      Itse pidän kyllä ilmalämpöpumppua varsin hyödyllisenä laitteena. Tällä hetkellä itsellä on niitä käytössä neljä. Kaikki niistä toimivat vielä 20 asteen pakkasella kutakuinkin lämpökertoimella 2. Niitä pitää tietysti osata käyttää oikein. Bonuksena tulee vielä tarvittaessa viilennystoiminto helteillä.

      Ilkalle kysymys että eikö ikkunoihin muka tehdä enään saranoita että ei tarvitse lekaa käyttää?

      Jussi

      Poista
  28. Ajatellaanpa, että talo on öljylämmitteinen. Siihen tuodaan ilmalämpöpumppu, joka tipauttaa vuotuista öljylaskua 600 € eli suunnilleen 600 l öljyä kuluu vähemmän.

    Pumpusta on hyötyä, kun on leudot kelit, mutta pakkasilla, kun ei tuule eikä barsinkan paista, sen hyöty menee huonoksi.

    Sähköä kuluu kuitenkin 300 €:n verran enemmän. Mistä tämä sähkö on peräisin? Ei tuulesta eikä auringosta, vaan fossiilisista tai tuonnista, kun ydinvoimaa ei voi lisätä.

    Sähkön generoinnin hyötysuhde on 30 %:n tienoilla, joten mitenkäs tässä sitten käy? Laskevatko ne vaaralliset hiilidioksidipäästöt?

    Tapsa

    VastaaPoista
  29. http://www.tekniikkatalous.fi/energia/tuulivoiman+menestystarina+saksassa+onkin+itsepetosta++energiakoyhat+kansalaiset+eivat+pysty+maksamaan+sahkolaskujaan/a1021510
    Toi taitaa olla vihreitten ja vasureitten tarkoitus myös täällä ja pekkarisen tariffi avittaa asiaa. Siis tehdä ihmiset niin köyhiksi että ei ole varaa kuluttaa, tosin koko hallitus on myös ollut mukana kuluttamattomuustalkoissa.

    VastaaPoista