lauantai 20. syyskuuta 2014

Ilmastoherkkyyttä arvioimassa kotikonstein

Voisivatko viisaammat lukijat auttaa minua pienessä ongelmassa, joka minulla on herkässä asiassa. Kyse on tietysti ilmastotutkimuksen keskeisestä kysymyksestä tai arvoituksesta siis ilmastoherkkyydestä. Suomenkielinen wikipedia osaa kertoa tuosta asiasta seuraavaa:
Ilmastoherkkyys on ilmaston lämpötilatasapainon muutos hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa.
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi neljännessä arviointiraportissaan maapallon ilmastoherkkyydeksi 2–4,5 °C, todennäköisimmin 3 °C. Lämpötilanousun jäämistä alle 1,5 °C:n pidetään erittäin epätodennäköisenä. Mahdollisuutta, että ilmastoherkkyys olisi yli 4,5 °C, ei voida sulkea pois, vaikka se ei sovi kovin hyvin yhteen havaintojen kanssa. Arvio on noussut jonkin verran vuonna 2001 julkistetusta, joka oli 1,5–4,5 °C.

Viidennessä arvioraportissaan (AR5, julkaistu lokakuussa 2013), on IPCC laskemassa ilmastoherkkyyden alarajaa arvoon 1,5 °C. Samalla on IPCC luopunut ilmoittamasta todennäköisen arvon. Syynä luopumiseen on IPCC:n arvioraportissa mainittu olevan konsensuksen puute IPCC:n tiedemiesten keskuudessa.

Vuosina 2011-2013 on ilmastoherkkyyttä tutkittu erityisen paljon. Näiden uusimpien tutkimusten mukaan ilmastoherkkyyden arvo 95% todennäköisyydellä on välillä 0,7 - 1,8 °C. Todennäköisimmän arvon ollessa 1,3 °C.

Tutkitaanpa asiaa pienen ajatusharjoituksen avulla. Olen laskenut alempana olevaan kuvaan muutamia kuvaajia erilaisilla nykyisen ilmastoparadigman mukaisilla oletuksilla. No tosiasiassa olen noita oletuksia vähän kotioloihin pelkistänyt, mutta vain vähän. Oletukset ovat mediastakin aika tuttuja:
1. Maapallon ilmaston keskimääräisellä lämpötilalla on jokin tasapainoarvo, joka vallitsi ennen ihmiskunnan sekaantumista asiaan. Tämä alkoi teollisesta vallankumouksesta – siis ns. hyvinvointiyhteiskuntien kehityksen aamunkoitossa – 1700 luvun lopulla. Olettakaamme, että maapallon keskilämpötila vuonna 1780 – siis tuo tasapainoarvo – oli +14°C. Tuohon arvoon tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä ilmastomme lämpötila pitäisi kaikkien vihreiden ryhmien mukaan säätää.
2. Kaikki tai lähes kaikki lämpeneminen sitten teollisen vallankumouksen alun johtuu ihmisen aiheuttamasta fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mikä on aiheuttanut ilmakehän hiilidioksidin nousun vuoden 1780 arvosta 280 ppm (ppm = miljoonasosaa) tasolle 400 ppm tänä vuonna. Mm. hallitustenvälinen ilmastopaneeli on yli 95-prosenttisella varmuudella tätä mieltä, joskaan kenellekään ei ole vielä selvinnyt, miten noinkin korkeaan varmuuteen on päästy.
3. Ilmastoherkkyyden mukainen lämpötila voidaan laskea vähän yksinkertaistetusti kaavalla T(c)=14°C+Ilmastoherkkyys×ln(c/280 ppm)/ln2 , jota mm. ilmastomallinnukset käyttävät vähän eri muodossa ja muilla tekijöillä täydennettynä. Tuota kaavaa olen käyttänyt kuvassa. Siis
  • T(c) on maapallon alailmakehän keskilämpötila määrätyllä ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella c.
  • 14°C on maapallon keskilämpötila vuonna 1780. Kukaan ei tiedä, osuuko arvo kohdalleen, sillä tuohon aikaan lämpömittareita oli aika harvassa. Mutta sillä ei nyt ole merkitystä tämän ajatusharjoituksen kannalta. Sama pätee lukuun 280 yhtälössä. Tuo luku on arvio hiilidioksidipitoisuudesta vuonna 1780. Vuonna 2014 hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm.
  • Lämpötilan nousu esiteollisesta ajasta vuoteen 2014 on ollut noin +0,7°C.
  • Ilmastoherkkyys on se tuntematon vakio, jota mm. IPCC on yrittänyt arvata jo 25 vuoden ajan pääsemättä edes likimääräiseen päätelmään.
  • Yhtälön loppusosa kuvaa hiilidioksidipitoisuuden logaritmisesti pienenevää vaikutusta pitoisuuden kasvaessa. Tästä ei ole tieteellistä erimielisyyttä. 
No niin, mennään graafiin. Se on aika helppolukuinen.




Kuva 1


Kuvan oikean laidan selitteessä on esitetty aiemmin selostamani ilmastoherkkyysyhtälön muuttujan ”ilmastoherkkyys” arvot. Esimerkiksi jyrkimmin nouseva violetti kuvaaja kertoo lämpötilan muuttumisesta, jos ilmastoherkkyyden arvo olisi 4,5°C. Sehän on IPCC:n ilmastoherkkyysarvon yläraja, joskaan järjestö ei ole halunnut sulkea pois tuota korkeampiakaan arvoja. Jos ilmastoherkkyys olisi tuota luokkaa, olisi keskilämpötilamme 1,6°C nykyisin mitattua korkeampi.

Musta kuvaaja on IPCC:n ilmoittaman todennäköisimmän ilmastoherkkyysarvon mukainen. Jostain syystä olemme lähes asteen tuon arvon alapuolella kohdalla 400 ppm. Meidän Ilmatieteen laitoksemme jakaa edelleenkin tähän arvoon perustuvia ennusteita maakunnille, vaikka itse IPCC viimeisessä arviointiraportissaan tuosta arvosta 3°C luopui.

Punainen kuvaaja osuu parhaiten empiirisiin mittauksiin vuosien 1780-2014 välillä. Sen mukaisesti ilmastoherkkyys olisi em. oletuksilla 1,4°C, mikä tosin on hieman alle IPCC:n arvion alarajan. Nyt tulee tärkeä asia: Jos ilmastoherkkyys on tuota luokkaa, on koko ilmaston lämpeneminen pantava hiilidioksidipitoisuuden kasvun syyksi. Mitään osaa lämpenemisestä ei voi silloin asettaa luonnolliselle vaihtelulle. Ja jos ilmasto edelleen pitkällä aikavälillä lämpenisi tuolla herkkyydellä, ei ihmiskunta voisi koskaan lämmittää ilmastoa hiilidioksidilla yli +2°C esiteolliseen aikaan verrattuna, sillä taloudellisesti energiantuotantoon nykytiedon mukaan hyödynnettävissä olevat hiilivarannot loppuvat jossain ennen 800 ppm:n saavuttamista. Tämä voisi tapahtua joskus ensi vuosisadalla tai myöhemmin riippuen tietysti hiilen, öljyn ja kaasun käytön määristä.  Jostain syystä tuon vaikeasti saavutettavan kahden asteen rajan välttäminen on asetettu ilmastonmuutoksen torjuntatoimien tavoitteeksi.

Katsotaanpa sitten, miten ilmastoherkkyysyhtälö pärjää reaalimaailman mittauksia vastaan. Alla olevassa kuvassa sininen kuvaaja (HadCRUT4, 10 vuoden liukuva keskiarvo) on mittauksiin ja niiden adjusteerauksiin perustuva aikasarja maapallon keskilämmöstä. Se siis kertoo ainakin suuntaa antavasti, miten maapallon lämpötila on muuttunut viimeisen 135 vuoden aikana. Nousua on 0,71°C.

Kuva 2


Punainen ja vihreä kuvaaja kertovat, miten lämpötilan olisi pitänyt muuttua, jos se olisi tapahtunut toteutuneen CO2-pitoisuuden muutoksen ja ilmastoherkkyysyhtälön mukaisesti ilmastoherkkyysarvoilla 3 ja 1,4. Näemme tietysti heti, että ilmastoherkkyysarvo 3 ampuu ylös reaalimaailmalle vieraalla tavalla, vaikka se onkin ilmastotutkimuksen ns. todennäköinen arvo. Sen ero vuonna 2014 mitattuun lämpötilaan on 0,6°C, mikä on valtavan paljon – lähes koko tuon 135 vuoden nousun verran.

Vihreä kuvaaja – ilmastoherkkyys 1,4 – näyttäisi seuranneen parhaiten toteutunutta lämpötilaa. Mutta siinäkin on muutamia ongelmia. Sekin ampuu yli vielä tällä vuosikymmenellä, jos lämpenemispaussi jatkuu. Kasvava joukko tutkijoita on vihjaamassa sen mahdollisesti jatkuvan vielä 20-40 vuotta. Ja vielä kertauksena: Tuokaan ilmastoherkkyys ei jätä minkäänlaista selitysvaraa muille lämpötilaa nostavasti vaikuttaville tekijöille, joita on paljon (auringon aktiivisuus, maankäytön muutokset, merivirtausten oskillaatiot, pilvisyyden ja vesihöyrypitoisuuden muutokset jne.).

Jotta noille muille tekijöille, jotka ovat väistämättä nostaneet 1900-luvulla lämpötiloja, jäisi jotain selitysvaraa, täytyy ilmastoherkkyyden olla alle arvon 1,4. Siksi olen kuvaan 1 sijoittanut myös kuvaajat ilmastoherkkyyksille 0,9 ja 0,4°C. Mielestäni ne ovat edelleen mahdollisia arvoja ja jopa noita suurempia arvoja todennäköisemmin lähellä todellisuutta olevia.

Nonniin. Minä en saanut kotikutoisilla keinoilla – Excelillä ja KNMI Explorerista hakemillani mittausarvoilla – varmuutta ilmastoherkkyydestä. Ehkä tuossa kaavassa on vikaa? Isoin ongelma on se, että ilmaston lämpötilaan vaikuttavista tekijöistä on tutkittu vielä niin vähän, että vähänkin pintaa raapaisemalla törmäät valtaviin epävarmuuksiin. Näin on siitä huolimatta, että Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas väittää fysiikan jo ratkaisseen kaiken. Mutta Taalashan onkin aika erikoinen ja tuollainen postmoderni tapaus fyysikkojen joukossa. Hän luottaa jostain syystä enemmän tietokonemallinnuksiin kuin mittauksiin. Panenpa sitten alimpaan kuvaan vielä viimeisen mallinnussarjan tulokset yhdessä tuon HadCRUT4-sarjan kanssa.

Kuva 3


Mallinnuksissa, joista kuvaan olen valinnut sen lievimmin lämpenevien projektioiden keskiarvon (RCP2.6) lienee käytetty ilmastoherkkyysarvoa n. +3°C, jota on sitten jouduttu korjaamaan jo toteutuneen ilmaston osalta erilaisilla parametreillä – lähinnä aerosolivaikutuksilla – jotta kuvaajat on saatu edes samalle kinkeripiirille havaintojen kanssa, ja sekin on tehty huonolla menestyksellä. No, vaikeaa on, jos on pakko pitää kiinni korkeasta ilmastoherkkyydestä. Ja siitä on ilmastotutkimuksen kai pakko pitää kiinni, sillä ilmastopaniikin lietsominen ja isojen tutkimusmäärärahojen saaminen ei ole mahdollista alle arvoilla 1,5.

Niin se ongelma. Olisiko kellään paremmin kotikonstien ulottuvilla olevaa keinoa määrittää ilmastoherkkyyttä?

48 kommenttia:

  1. No tuohan on lähtökohtaisesti virheellinen kun CO2 pitoisuuden lähtöarvo 280 ppm
    ei perustu oikeen mihinkään, tai on asetettu lähtöarvoksi todistamaan CO2,hden
    kiihtyvää nousua nykypäivään.

    http://www.philosophical-investigations.org/Historical_CO2_levels

    Itse laskin päässä säteilypakotteen viimeisten parinkymmenen vuoden ajalta
    ja sain virherajojen puitteissa puhtaan pyöreän nollan.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojuu, CO2-pitoisuudesta ennen 1950-lukua ja varsinkin edeltävillä vuosisadoilla on ristiriitaisia havaintoja. Mutta tein tuon Excel-harjoituksen ilmastopaniikkia lietsovien premisseillä, ja mielestäni nekin osoittavat, että syytä paniikkiin ei ole. Se minua hämmästyttää.

      Poista
    2. Muistutetaanpa, että Turun yliopiston fysiikan professori (emeritus) Jyrki Kauppinen laskeskeli taannoisessa tutkimuspaperissaan ilmastoherkkyydeksi noin arvon 0,2.

      http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2014/04/vedenkierron-vaihtelu-ilmaston.html

      Poista
    3. No niimpa hjuvinniin, pitää siis tarkastella mistä IPCC on tekaissut säteilypakotteensa.

      Mielestäni on paljastunut että ovat iteroineet sen viime vuosisadan lopun ilmeisestä lämpenemisestä kontra CO2 pitoisuuden väitetty kasvu MLO,lla.

      Ko. pakotteen ektrapoloimisen tulevaisuuteen seuraukset ovat nyt nähtävinämme erona mallinnusten erkaantumisena reaalimaailmasta, niin kipeetä kuin se tekeekin tietyille tahoille.

      Tuostahan jää jäljelle että CO2 ei ole määräävä tekijä ilmastonvaihteluissa, mutta ei ne voi oikein poistaakkaan sitä mallinnuksista koska silloin mallinnukset näyttäisivät vain suoraa
      viivaa ts. kohinaa.

      Tämä taas johtuu siintä että IPCC,n piti todistaa ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos CO2,hden avulla ja jättää luonnolliset tekijät huomioitta, ja tässä sitä nyt ollaan paljaan niskan kanssa tilanteen käydessä mielenkiintoiseksi asetemman pirstaloituessa ryhmäkuntaisiksi kuten, kehitysmaat rahoitustoiveineen, YK,n tosiuskovaiset, AGW,n torjuntaan sijoitetut pääomat, Obaman toiveet ilmastojohtajuudesta, sekä heräävä ilmastoreaalipolitiikka Euroopassa.

      Onkin mielenkiintoista mitä ensi viikolla New Yorkissa tapahtuu, tai pikemminkin ovatko eri tahot soviteltavissa edes yhteisen hyväntahdon julkilausuman taakse.

      Ilkka

      Poista
    4. CO2-pitoisuus nousee hitaasti, mittaukset joiden mukaan ennen Mauna Loaa yms. CO2-pitoisuus heittelehti rajusti ovat tietenkin tuubaa.

      Poista
  2. Mielenkiintoista, että Sammaltunturin mittaukset osoittavat suunnilleen samoja lukemia kuin Mauna Loan, tosin kesäisin pitoisuudet ovat toista kymmentä ppm:ää alempia kuin talvisin.

    Ongelma on se, että ylös mentäessä CO2-pitoisuuden pitäisi nousta ja Sammaltunturilla sen siten pitäisi olla n. 35 ppm:ää alempi kuin Mauna Loalla!

    Sammaltunturin tulokset oavt siis mallinnettuja täsmäämään Mauna Loan kanssa.

    Entä, jos päätetään virittää CO2-pitoisuus Mauna Loalla 280 ppm:ään? Täällä merenpinnan tasolla oltaisiin sitten n. 240 ppm:ssä. Kuinkahan täällä silloin tultaisiin pärjäämään?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täh? Sammaltunturin mittaukset on "väärennetty"? Miksikö näin?

      Poista
    2. No voi sentään. Ei väärennetty, vaan sovitettu Mauna Loan numeroihin. Jos et satu tietämään, korkeammalla ja siis kylmemmässä CO2_pitoisuus kasvaa. Tuolla Mauna Loan observatorion korkeudella se on n. 40 ppm:ää korkeampi kuin vuoren juurella.

      Tapsa

      Poista
    3. Hiilidioksidi on ns. hyvin sekoittunut kasvihuonekaasu. Sen määrä pysyy vakiona aina troposfäärin yläosaan asti eikä suinkaan riipu korkeudesta tai lämpötilasta. Lähellä maankamaraa ollaan lähellä hiilidioksidin lähteitä, jolloin ei voida mitata ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tausta-arvoja.

      I.K.

      Poista
    4. Mistäköhän lähteestä I.K. on tämän tiedon saanut? Vaikuttaa enempi mutulta.

      Tästä löytyy alarmistiveljesten tekemä ohjelma, jonta sivun oikeassa laidassa on kuva, johon voit vaihtaa lämpötilan sijaan CO2-pitoisuuden. Havaitsetko mitään korkeusriippuvuutta?

      http://forecast.uchicago.edu/modtran.html

      Tapsa

      Poista
    5. Hyvin sekoittunut CO2 on AGW myytti jolla pyritään oikeuttamaan Mauna Lean tulivuorimittausten kattavuus koko globeen, eli kyseessä on vain yksi valheellinen ilmastoindikaattori muiden joukossa.

      http://disc.sci.gsfc.nasa.gov/featured-items/airs_acos_co2_satellite_observations

      Kothta olisi tulossa tarkemman resuluution mittauksia, uuden satelliitin myötä, mutta kestäneekö AGW sinni esittää niitä?

      http://www.nasa.gov/mission_pages/oco2/#.VCgZP1c8A4U

      Ilkka

      Poista
    6. Tapsa,

      Jos asia kiinnostaa, voit aloittaa Google haulla "vertical distribution of co2 in the atmosphere".

      I.K.

      Poista
    7. Ahaa, I.K.;kin on tätä sarjaa, joka mielellään kuukkeloituttaa toisia, mutta ei anna suoraan omia hakutuloksiaan. Etkö siis ole ollenkaan omaa hakutermiäsi kokeillut? Tuon perusteella alan epäillä, että olet nimimerkkiä vaihtanut L4, hänellä kun on tuollainen "ominaisuus".

      Huomasin kyllä oudon jutun tuon linkkaamani Modtranin eri versioista. Siinä on vuosikaudet ollut melkoisen mutkan tekevä vertikaalikäppyrä, mutta nyt löysin yhden, jossa se on aivan pystysuora, erikoista.

      Tapsa

      Poista
  3. Sammaltunturin lukemat unohdin antaa:

    ftp://aftp.cmdl.noaa.gov/data/trace_gases/co2/flask/surface/co2_pal_surface-flask_1_ccgg_event.txt

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikko julisti, että "Ilmastorealismia" blogi ei ole tieteellinen foorumi, mutta silti hän tässä uusimmassa kirjoituksessaan lähtee ikäänkuin tieteelliseen pohdintaan lämpötilan noususta co2-pitoisuuden kasvun mukana. Tarkastelu menee metsään jo siinä, että hän ei erota kahta aivan eri käsitettä: "Transient climate sensitivity" ja "Equilibrium c. s.". Kannattaisi opiskella mitä ne tarkoittavat. Siinä auttaa IPCC:n raportit, jossa asia on kerrottu juurta jaksain. Alkuun pääsee myös Wikipediasta. Mikon laskelmat ovat unohtaneet valmerien puskurivaikutuksen tyystin. Tällä tutkielmayritteellä ei läpäisisi edes meteorologian approbatur -tenttiä.

      Poista
    2. No ei tietenkään läpäisisi. Sitä equilibrium c. s.- tilannetta odotellessa. Kauankohan pitää odottaa?

      Tapsa

      Poista
    3. Hyvä Anonyymi20.9. klo 9:19

      Tiedän hyvin TCS:n ja ECS:n käsitteet, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ne sellaisinaan nielaisisin. Olen niistä muuten kirjoittanutkin, joskaan en tähän pitkähköön kirjoitukseen niitä enää halunnut mukaan. Tavallaan TCS on kyllä mukana kuvassa 3, sillä ilmastomallinnukset tottakai käyttävät lyhyen aikavälin projektioissaan sitä. Siksikin tuo kuva 3 on tämän bloggauksen tärkein. Se osoittaa jokseenkin kiistatta sen, että ilmastomallinnusten CO2-herkkyys on kenties jopa kertaluokkaa liian suuri. Ja silloin nykyiseltä ilmastopolitiikalta putoaa pohja.

      En tavoittele enää meriittejä miltään suunnalta. Olen saanut niitä sen verran, etten kehtaa niistä enää julkisesti kertoa. Minä vain harrastan kirjoittelua ja koetan nauttia siitä. Toivon, että muutkin saavat juttujeni lukemisesta tyydytystä. Jos juttu ärsyttää, kommentointi voi olla hyvä keino purkaa ärtymystä, joten siitä vaan harrastamaan terapiaa. Mutta jos blogini tuntuu ylivoimaisen ärsyttävältä, sitä ei kannata lukea.

      Poista
    4. Mutta ECS antaa vain lopputuloksen mihin lämpötilaan päädytään. Mutta minkälaista käyrää pitkin sinne noustaa ei ole niin yksinkertainen kuin käyttämäsi WUWT-blogisti antaa ymmärtää. Käyttämäsi aikariippuvuus ei pidä paikkaansa sillä eihän lämpötila nouse/muutu vain CO2:n kasvun tahdissa. Tarkasteluun pitää ottaa mukaan ilmakehä/valtamerien energian vaihdot Ensot ja muut, aerosolit jne.

      Poista
    5. No mihin päädytään? Päästöt eivät tule vähenemään ainakaan 50 v:een.

      Tapsa

      Poista
    6. En minä ole käyttänyt muuta kuin KNML Explorerista hettuja tietoja, Excel-taulukkolaskentaa ja omaa rajallista järkeäni. Mikä käyttämäni WUWT-blogisti?

      Arrheniuksen kaavaa (tai tarkemmin siitä johdettua kaavaa) olen kyllä käyttänyt, mutta sen oikeellisuuden peräänhän mm. Ilmatieteen laitos näyttää vannoneen. Kuten sanoin, olen käyttänyt vallitsevan ilmastoparadigman puolustajien kaavoja, mallinnuksia ja lämpöaikasarjoja. Ja ne todistavat, että mallinnukset ja IPCC:n todennäköisyysrajoissa olevat ilmastoherkkyydet eivät kuvaa reaalimaailmaa. Kysyinkin, josko jollakulla olisi noita paremmin tähän todelliseen maailmaan sopivia kaavoja/malleja tms.

      Poista
  4. Ensimmäisellä 20 ppm:llä hiilidioksidia on suurin vaikutus lämpötilaan. Noin 200 ppm:n jälkeen CO2 on tehnyt tehtävänsä kasvihuonekaasuna ja on absorboinut lähes kaiken infrapunaenergian, jonka se voi absorboida. Kun CO2 on tasolla 400 ppm (nykytaso), sen kaksin- tai jopa nelinkertaistumisella on hyvin vähän vaikutusta lämpötilaan. Tästä syystä menneinä vuosimiljoonina, jolloin CO2-taso oli jopa 25 kertaa nykyistä korkeampi, maapallon lämpötila ei karannut korkeisiin lukemiin. Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antero,

      Ilmastoherkkyys ilmoitta lämpötilan nousun per kaksinkertaistuva CO2-konsentraatio. Nousu 400 ppm:stä 800 ppm:ään aiheuttaa siis saman nousun maapallon keskilämpötilassa, kuin nousu 200 ppm:stä 400 ppm:ään.

      I.K.

      Poista
    2. Miksei sitten väitetty CO2 pitoisuuden kasvu näy lainkaan lämpötilan
      nousuna, tuon vuoksi en edes viitsi selittää CO2 absorption saturaatiota, eli mitä se tarkoittaa, ja olisihan se muutenkin hyödytöntä.

      Ilkka

      Poista
  5. Kuka on sitten määritellyt edes säteilypakotteen? Jostain kumman syystä selaiseksi on valittu avaruuteen pääsevän säteilyn muutokset eikä alas tulevan säteilyn muutoksia.

    Kun suurin osa karkaavasta säteilystä pitäisi lähteä ilmakehästä eikä maan pinnalta, jostain syystä oletetaan absorption lisääntymisen aiheuttavan juurikin sitä vastaavan säteilypakotteen ja unohdetaan, että hot spotti ylätroposfäärissä lisää säteilyä avaruuteen enemmän kuin maan pinnalle.

    Ai niin, ei sitä hot spottia ole kukaan tainnut löytääkään.

    Kuitenkin, 60-luvulta tähän päivään alas tulevan säteilyn olisi pitänyt lisääntyä tuollaiset 1,3 W/m^2 eli lämmitysvaikutus n. 0,27 K.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säteilypakote lasketaa troposfäärin suhteen ylöspäin ja alaspäin suuntautuvien säteilyjen erotuksena. Standardina on, että säteilypakotteen muutos 1 W/m^2 aiheuttaa 0.8 °C muutoksen maapallon lämpötilaan, kun kaikki lisäenergia on pulpahtanut valtameristäkin ilmakehään (Equilibrium tila)

      Poista
    2. Mikä hemmetin standardi? Tuo ilmastoherkkyys"standardi" on ainakin IPCC:n mukaan varsin levällään. Mistä olet keksinyt tuon 0,8 astetta ilman virherajoja?

      Entä miltä korkeudelta haluat mitattavan tuon ylös ja alas menevän säteilyn eron? "Hot spotin" ylä- vai alapuolelta?

      Tapsa

      Poista
  6. Co2 uskovaiset ilmeisesti käyttää raamattunaan Gilbert Plass:in tutkimuksia? Kovin huonosti se lämpötila nyt kuitenkin seuraa pitoisuuden nousua vaikka silloin jo "tiedettiin" että tuplaantuminen nostaa lämpötilaa 3.6°c? Nojaako tatteri myös samaan lähteeseen kun höpäjää samanlaisista lämmönnousuista?
    Yhtäkkiä laskien nyt lämpötilan pitäisi olla noussu vuoden 1780 tasosta 2.8°c .

    VastaaPoista
  7. Pitäisihän se nyt sen verran tajuta että "säteilypakote" W/m^2 ei ole minkään
    fysikaalisen laskun tulos, vaan se on uutettu W/m^2 muotoon takaperoisesti
    vuosituhannen lopun länpenemisestä ja väitetystä CO2 pitoisuuden noususta Mauna Loalla.

    Tällöinhän "säteilypakotteen" arvo on riippuvainen ilmaston käyttäytymisestä, ja nyt kun ei lämpene, säteilypakote on nolla.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Väitetystä" noususta? Onko kyseessä salaliitto?

      Poista
    2. Noihin ilmastoindikaattoreihin on suhtauduttava epäillen kun kaikki muut ovat osoittautuneet valheellisiksi.

      Sen vuoksi näkemukseni tulee esille sanassa "väitetty" koska en usko että tuokaan on totta, eli että Mauna Lean pitoisuus vastaisi globaaln
      CO2 pitoisuuden keskiarvoa, mitä ei ole voitu edes mitata, mitä nyt on uusi satelliitti sitä tekemässä, mutta kukahan analysoi datat ja kalibroidaanko tulokset taas Mauna Lean Keeling suvun salaisella metodilla tuotettuun lukemaan?

      http://junkscience.com/2013/05/11/mauna-loa-manipulation-is-the-400-ppm-co2-reading-confounded-by-volcanic-emissions/

      Ilkka

      Poista
    3. L4 se siellä taas salaliittoja tarjoilee, no mikäpäs siinä. Ilmastotiede ei hirveästi kerro tekemisistään, joten salaliitto käy minulle. Vai onko joku kertonut, miksi nämä "globaalit" pitoisuudet pitää mitata yli 3 km korkeudella.

      Tapsa

      Poista
    4. Kuka tahansa voi mitata CO2-pitoisuutta joten on aika posketonta esittää että mittaukset olisi voitu väärentää vuosikymmeniä. Tietysti mittaukset pitää tehdä mahdollisimman kaukana paikallisista hiilidioksidin lähteistä joten vuortenhuiput soveltuvat tähän hyvin.

      Poista
    5. Sinäkö väität, että CO2-pitoisuus säilyy vertikaalisuunnassa vakiona. Aika posketonta tai aivotonta!

      Tapsa

      Poista
    6. Japanin Ibuki satelliitti näytti niin hämmästyttäviä tuloksia CO2,hden
      jakautumisesta globaalisti, jotta mediakin meni mykäksi.

      http://johnosullivan.livejournal.com/41060.html

      Ilkka

      Poista
    7. Kas, että mallintamatonta dataa on vuotanut julki! Kyllä ne kohta julkaisevat korjauksen, jossa on vain fossiilisen isotoopin mittauksia.

      Tapsa

      Poista
  8. Katastrofin ennustajat ovat väittäneet, että niin nopeaa ilmastonmuutosta kuin 1980 ja-90-luvuilla tapahtui ei ole koskaan tapahtunut tai ainakaan miljooniin vuosiin.

    Tämänhän ennustettiin jatkuvan hamaan tuhoon asti. Nyt sellainen on tapahtunut taas ihan luonnollisista syistä, jos uskomme ilmastomalleja ja miksipä emme uskoisi. Tämän rajun nousun on nyt sitten muut syyt kompensoineet, kun ei lämpene.

    Yhtä nopeita muutoksia voi siis tapahtua ihan luonnollisista syistä. M.O.T.

    Tapsa

    VastaaPoista
  9. KATin juttuihin ei kannata vastata.

    Tapsa

    VastaaPoista
  10. roy spencerillä oli kirjoitus tulevasta ilmastomarssista; tyyliin 100 000 ihmistä marssii fossiilisija vastaan ja 300 miljoonaa on poissa.
    marssijat tulevat paikalle käyttäen fossiilisia polttoaineita ja heidän koko elämänsä kaikkineen perustuu fossiilisiin energioihin.
    että voi olla teennäistä ja typerää.
    spencer toteaakin että joskus meillä on puhdasta energiaa ja voidaan luopua saastuttavista energiamuodoista MUTTA aina on mutta tai siis vielä ei ole aika tehdä niin.
    näyttää myös sille että tämä aktivistiporukka on huonosti tietoinne siitä minkä puolesta marssii tai sitten onkin tarkoitus ajaa jenkit ja maailma takaisin kivimkaudelle.

    VastaaPoista
  11. Kyse on vain green climate fund 100 miljardin rahastosta, joka on tyhjä, eli sen
    täydentämisestä kutsumalla "maailman johtajat" koolle.

    No meiän Sale menee sinne ei tietääkseni itse päätapahtumaan
    eli mielenosoitukseen vaan myöhemmin, ehkä sillä on lakkarissaan
    pieni panostus veronmaksajilta rahaston kartuttamiseksi.

    YK,lla oli kuitenkin kassanpohjalla sen verran että on palkattu satoja PR toimistoja sekä tuhansia NGO organisaatioita ilmastobakkanaaleja jäejestemään.

    Ilkka

    VastaaPoista
  12. Tsadissa ilmastomarssijoita haastateltiin uutisissa ja voi voi sääliksi käy noita. Yks nainen valitteli että kyllä se hiilidioksiidin poltto pitää saada loppumaan. Kukahan nää on saanu aivopestyä tollaselle marsille koska ne on näköjään aivan pihalla siitä mitä reaalimaailmassa tapahtuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nämä ilmastoasiantuntijat ovat valmiina kieltämään vaikka
      dihydro-oksidin vaarallisena kasvihuonekaasuna.

      Onhan se tietysti hauskaakin jollei se olisi niin surullista.

      https://www.youtube.com/watch?v=yi3erdgVVTw

      Ilkka

      Poista
    2. Aamulla ilmestyy bloggaus Helsingin ilmastomarssista. Säästelkääpä ruutia siihen. Ja arvatkaapa, olinko mukana?

      Poista
    3. Odotellaan mielenkiinnolla, ja ei tarvinne arvailla.

      Ilkka

      Poista
  13. Judith Curryn ja Nic Lewisin uunituore paperi arvioi ilmastoherkkyyden TCR-arvoksi 1,33 C, joka näyttäisi täsmäävän varsin hyvin myös Mikon laskelmiin. Onnittelut!

    http://link.springer.com/article/10.1007/s00382-014-2342-y

    -Zuul

    VastaaPoista
  14. Löysin linkin Suomi24:n keskusteluista ja päätän kantaa korteni kekoon.

    No mutta onko Mikko Mäkinen Excelillä sitten päätellyt Suomen ilmastoherkkyyden? Oikein kiva, mutta jos haluatte oikeasti kaataa nykytietämyksen suosittelen teille, että laitatte oman koneenne laskemaan tieteellisiä malleja.

    Monia teitä mietittää, että millä minä voisin saada IPCC:n satojen tuhansien tutkimuksien koosteen nurin? Et varmasti yhdellä Excelillä. Nurinsaaminen vaatii miljoonien koneiden laskutehoa ja sitten se on mahdollista. Kaiken lisäksi se on sinulle helppoa ja tulokset ovat totta!

    Mikko Mäkisen blogi kysyy: "Olisiko kellään paremmin kotikonstien ulottuvilla olevaa keinoa määrittää ilmastoherkkyyttä?" Vastatkaa Mikon kutsuun ja tehkää kuten minä. Laittakaa koneenne laskemaan tarkkaa ilmastomallia, joka kumoaa IPCC:n tietämyksen hetkessä. Eikä sinun tarvitse tehdä paljoakaan, kuin odottaa.

    Alapuolella on ohjeet, miten toimia:
    1.
    Käytä tietokoneen (Windows, Mac, Linux tai Android) joutoaikaa parantamaan sairauksia, tutkimaan ilmaston lämpenemistä, löytämään pulsareita ja tekemään monia muita tieteellisiä tutkimuksia.

    2.
    lataa BOINC ohjelman koneellesi osoitteesta: http://boinc.berkeley.edu/download.php

    3.
    Lataa climateprediction projekti koneellesi:
    http://www.climateprediction.net/

    4. Odota ja tee silloin kaikkea kivaa mitä haluat. Mitä enemmän olet poissa koneen äärestä, sitä enemmän koneesi laskee! koneesi laskee joutoajalla ilmastomallia joka jonain päivänä kaataa nykytietämyksen ja saamme me nauraa tieteelle. Me mukamas foliohatut ja blogiuskovaiset olimme oikeassa.

    Mitä enää emmit? Mene saman tien sivustolle ja LAITA koneesi laskemaan

    PS. Tarkoittaako tämä sitten sitä, että blogin kirjoittaja myöntää ilmastotieteen mitanneen ilmastoa ihan oikein ja ilmasto on oikeasti lämmennyt vuosikymmenten aikana?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Monia teitä mietittää, että millä minä voisin saada IPCC:n satojen tuhansien tutkimuksien koosteen nurin? Et varmasti yhdellä Excelillä. Nurinsaaminen vaatii miljoonien koneiden laskutehoa ja sitten se on mahdollista. Kaiken lisäksi se on sinulle helppoa ja tulokset ovat totta!"

      IPCC ei tee itse mitään tutkimusta, se vaan kerää sellaisia olemassaolevia tutkimuksia jotka sopivat sen poliittiseen agendaan ja tekee niistä yhteenvedon ja niihin sopivia skenarioita, se ei edes kutsu niitä ennusteiksi, koska ne ei täytä tieteellisen ennustamisen kriteereitä.

      Mitä tulee noihin ilmastomalleihin, niin ne on vain malleja jotka saadaan näyttämään ihan mitä halutaan, absoluttista totuuttaa niistä on ihan turha etsiä.

      Poista
    2. Kysymys: "No mutta onko Mikko Mäkinen Excelillä sitten päätellyt Suomen ilmastoherkkyyden?"

      Vastaus: Ei. Kyse oli globaalista arvosta, jota kotikonstein yritin aproksimoida pääsemättä asiassa varmuuteen.

      Kysymys: "Tarkoittaako tämä sitten sitä, että blogin kirjoittaja myöntää ilmastotieteen mitanneen ilmastoa ihan oikein ja ilmasto on oikeasti lämmennyt vuosikymmenten aikana?"

      Vastaus: Ei. Lämpötilan mittaaminen asteen kymmenesosien tarkkuudella on jo sinänsä vaikeaa. Ja varsinkin jonkin globaalin lämpötilan keskiarvon määrittäminen harvoilla historiallisilla ja kovin oudosti viime aikoina adjusteeratuilla mittausarvoilla voi olla hyvinkin harhaanjohtavaa.

      Oleellista kuitenkin on se, että mallinnusten ennusteet ja paikalliset mittaukset eroavat toisistaan ajan kuluessa yhä enemmän. Jos hypoteesin mukainen mallinnus ei täsmää mittauksen kanssa, on hypoteesissa vikaa. Tämä on ilmastotutkimuksen iso ongelma.

      Poista