keskiviikko 29. lokakuuta 2014

EU:n olemattomasta sovusta ilmasto- ja energiapolitiikassa – peiliin katsomisen paikka

EU-maiden johtajat pääsivät Brysselissä viime torstain ja perjantain välisenä yönä ”sopuun” EU:n yhteisistä ilmasto- ja energiatavoitteista vuoteen 2030 mennessä. ”Sovittiin” – ja tarkoituksella panin tuon sanan lainausmerkkeihin – seuraavista tavoitteista:
1. Kasvihuonepäästöjen sitova vähennystavoite EU:ssa on vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
2. EU tavoittelee 27 prosentin energiansäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta laskettiin yön neuvotteluissa ehdotetusta 30 prosentista, eikä se sido jäsenmaita.
3. Kolmas tavoite on, että 27 prosenttia energiasta tuotettaisiin uusiutuvista lähteistä. Tavoite sitoo EU:ta, mutta ei yksittäisiä jäsenmaita.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy otti
lapsenlapsensa kokouskuvaan kertoakseen, ketä varten maailma
jälleen kerran pelastettiin. Jaloa!
Ensimmäisessä kohdassa mainittu 40 prosentin päästövähennystavoite jaetaan kansallisesti sitoviin osatavoitteisiin niin, että korkeamman bruttokansantuotteen omaavat maat - siis mm. Euroopan puhtaimman energian omaava Suomi - saavat kovemmat tavoitteet. Huomioon otetaan kuitenkin myös Suomen ajama ajatus kustannustehokkuudesta: vähennyksiä tulisi kohdentaa aiempaa enemmän köyhempiin maihin, jotka eivät ole vielä tehneet suuria toimenpiteitä. Tuota ensimmäistä kohtaakaan ei ole siis jyvitetty jäsenmaille, joista jokaiselle lisäksi jätettiin veto-oikeus kaikkiin niitä koskeviin tuleviin päätöksiin kaikkien kolmen asian osalta.

Lopputulema on se, että sovittiin eräistä tavoitteista, joita ainoankaan jäsenmaan ei tarvitse noudattaa tai tavoitella. Kansankielessä tätä voisi kutsua kokoontumiseksi toiveiden tynnyrin ympärille. Puola saa jatkaa energiantuotantoa halvalla kotimaisella kivihiilellä, ja vihreää ilmastopolitiikkaa voimakkaimmin ajanut Saksa voi jatkaa puhtaiden ydinvoimaloidensa korvaamista ruskohiilivoimaloita rakentamalla. Hiilen polttaminen siis tulee lisääntymään Euroopassa tulevina vuosina, mutta tästä huolimatta EU virallisessa politiikassaan siis pyrkii kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin. Minä en viitsi tuhlata aikaani enempää nollasovun analysointiin. Totean vain, että ”sopu” oli heikko yritys pelastaa väärän politiikan kasvot ja retoriikkaa, jolla johtava ilmastonmuutospropagoija yrittää selvitä marras-joulukuun vaihteessa pidettävän kansainvälisen Liman ilmastokokouksen yli.

Jos Eurooppa-neuvosto olisi halunnut keskustella ilmastopolitiikan suuntaviivoista, sen tietysti olisi pitänyt käsitellä niitä lähinnä ilmastomallinnuksiin perustuneita ennusteita, joihin tuon politiikan luonti kymmenkunta vuotta sitten perustui. Nuo ennusteethan ovat menneet dramaattisesti pieleen, sillä globaalisti ilmasto ei ole juurikaan lämmennyt koko modernin EU:n olemassaolon aikana 1990-luvun puolivälistä alkaen. EU-johtajien kannattaisi katsoa peiliin ja kysyä, josko joukossa on hankalia änkyröitä, jotka kieltävät ilmastossa tapahtuneet asiat. Ja jos se olisi halunnut keskustella energiapolitiikasta, olisi sen pitänyt ensin arvioida, miten toteutetun energiapolitiikan keskeiset olettamat ovat kestäneet aikaa. Nuo keskeiset olettamathan olivat vuonna 2008 seuraavat:
1. Fossiilisten polttoaineiden hinnat nousisivat vääjäämättömästi, kuin maailmanlaajuinen kysyntä ylittää tarjonnan jo lähitulevaisuudessa.
2. Eurooppa saisi teollista kilpailuetua olemalla ensimmäinen merkittävä alue maailmassa, joka kehittää uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa vähähiilistä taloutta.
3. Asteittain nouseva hiilidioksidin hinta nostaisi ulkoisten vaikutusten - kuten ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen - kautta hintaa, kunnes uusiutuvista energian tuotantomuodoista (tuuli- ja aurinkovoima, biopolttoaineet) tulisi täysin hintakilpailukykyisiä.
4. Voimakkaasti kohoavien energiakustannusten aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia globaalille kilpailukyvylle voitaisiin lieventää maailmanlaajuisella sopimuksella, jossa kaikki maailman suurimmat taloudet sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen vähentää päästöjä ja samalla korkeisiin energian hintoihin.


Epämiellyttävä totuus on nimittäin se, että mikään noista olettamista ei ole toteutumassa lähitulevaisuudessa tai edes mennyt siihen suuntaan. Fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat markkinoilla laskeneet. Eurooppa ei ole saanut minkäänlaista kilpailuetua. Se on valunut lähinnä Kiinaan ja jossain määrin Yhdysvaltoihin, jotka ovat halventuneella energialla onnistuneet houkuttelemaan miljoonia työpaikkoja Euroopasta ja vallanneet paitsi globaalisti markkinoita myös onnistuneet saamaan lisää sijaa EU:n sisäisillä markkinoilla. Uusiutuvat energian tuotantomuodot ovat yhtä kilpailukyvyttömiä kuin ennenkin, ja velkaantuva Eurooppa joutuu niitä nykyisen politiikan mukaisesti tukemaan hamaan tulevaisuuteen.  Eikä mikään viittaa siihen, että Pariisissa 2015 päästäisiin kattavaan kansainväliseen sopimukseen hiilidioksidipäästöjen vähennyksistä siten, että edes EU:n oleellisesti heikentynyt nykyinen taloudellinen kilpailukyky voitaisiin siltä osin turvata. Sellaista sopimusta ei tule, jossa Aasian isot maat sitoutuisivat päästöjen vähennyksiin ennen 2030-lukua, jolloin hiilivuoto Aasiaan ja Amerikkaan jatkunee ja lisäksi tullee rajuja ”ilmastokorvauksia”.

Lopuksi sanoisin, että ainakin ilmasto- ja energiapolitiikan suhteen eräs tunnettu suomalaispoliitikko on hyvin oikeassa sanoessaan: ”Missä EU, siellä ongelma.”

24 kommenttia:

  1. Tuota kuvaa katsellessa tuli vain mieleen. Kuinkahan ison velkataakan nuo poliitikot ovatkaan valmiita jättämään lastenlastensa maksettavaksi?

    VastaaPoista
  2. Jospa kyseessä oli kokoontuminen kankkulan kaivon ympärille.

    Ilkka

    VastaaPoista
  3. Miksi kirjoittaja ei maininnut mitään edustavan pääministerimme vaikuttamisesta kokouksessa? Hän ei ole kuvassakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tjaah, enpä tuota kulmaa valottanut. Mutta mahtoiko Stubb sanoa mitään kokouksessa? Vai nyökyttelikö vain Merkelille?

      Poista
    2. Kyllä Stubb kokouksen jälkeen haastattelussa sanoi että 40%
      tavoite on sitova, tarkoittiko sitte että sitoo suomea vai pelkästään ittiään, tiiä hänt' .

      Ilkka

      Poista
  4. Tippavaaran vanha isäntäkin näkyy sammuneen rattaisiin.

    Tapsa

    VastaaPoista
  5. Kumma juttu että vihreät ilmastojärjestöt eivät parahtaneet ajamiensa asioiden kannalta heikoista tuloksista kovinkaan äänekkäästi. Vai onko minulta mennyt jotain ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tieto pitää tietysti naarata itse ketun pesältä, voihan sitä pitää toisella kädellään nenäänsä kiinni jos ellottaa.

      http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmastosopu-syntyi-tavoitteet-j%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t-heikoiksi

      Happamia näyttää olevan pihlajanmasrjat, ja vihreät näyttävätkin suuntautuvan heille tärkeämpiin asioihin kuten avioliiton määritelmään.

      Ilkka

      Ilkka

      Poista
    2. Josko vihreät piirit eivät ole vielä tajunneet, että oikeastaan mistään ei ainakaan sitovasti sovittu?

      Poista
    3. Nuo piirit harrastavat pelkkää valtapolitiikkaa vanhoin neukkuopein. Nythän ne haukkuvat EU:n "sopimusta" liian lepsuksi ja sitten kun tehdään kansainvälinen "sopimus" vuoden päästä, kehuvat sitä, vaikka mitään ei sovittu.

      Tällä välillä kehuvat Kiinan ilmastotekoja, kun siellä tuulivoimakapasiteetti on isompi kuin ydinvoiman. Molemmat ovat täysin marginaalissa.

      Tapsa

      Poista
  6. Eikös Stubbi ja Sanni vois lopulta kutsua ilmastokokoontujia Suomeen. Ei tarvis maksaa suomalaisten ihan joka kerta kalliita ensimmäisen luokan matkoja toiselle puolen palloa.

    Toki heille pitäisi kustantaa sapuskat virman piikkiin, mutta siitäkin voisimme säästää, jos tarjoamme heille keväällä niin suomalaista ja herkullista pääsiäishanukasta. Kyllä yksi hanu riittää materiaaliksi vähän isommallekin porukalle. Villekin on sen verran pulskistunut, että riittää ainakin yhdeksi päivälliseksi.

    Tapsa

    VastaaPoista
  7. Ilmaston kovasti lämmetessä tulee väkisinkin mieleen vanha lasten laulu:

    Mä tiedän paikan, mis' ei vesi jäädy. Ei paista aurinko ei loista kuu. Niin vaikeaa on sinne sisään pääsy, tiheän kaislan peitos on sen suu.

    Ei pyssymies voi riistaa sieltä saada, ei ansojansa sinne virittää. Se on kuin kevätpuro kirkas sininen, mi vapahana juosta lirittää.

    Mut illalla, kun aurinko länteen laskee, mä hiljaa hiivin lammen rannalle ja sieltä otan pienen palkovenheen, mi hiljaa työnnän lammen sinehen.

    Niin kauan edestakaisin mä soudan, kun venhe pieni alkaa vuotamaan ja tyytyväisnä tähän souturetkeen, mä vedän rannalle sen kuivumaan.

    Monia muitakin versioita on rakkaalla lapsella.

    Tapsa

    VastaaPoista
  8. Olen aina ihmetellyt, että miten vesihöyryn määrää pystytään vähentämään vaikkapa 40 % jonkun menneen vuoden tasosta?

    Eikö tuollaiseen operaatioon tarvita jotain todella radikaaleja toimenpiteitä?
    Mitä ne voisivat olla?

    Vesihöyryhän on voimakkain kasvihuonekaasu, ja kun puhutaan kasvihuonekaasuista, tarkoitetaan varmasti myös voimakkainta kasvihuonekaasua, vai mitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on helppoa, tiputetaan vaan hiilidioksidin määrää muutamalla %-yksiköllä, niin vesihöyryn määrä seuraa sitä jopa vahvistuneena. Tähänhän ilmastomallit perustuvat. Näin on, usko pois.

      Tapsa

      Poista
    2. Pitää käyttää nykytieteen uusimman saavutukseen eli ilmastoplaseboteoriaan.

      Siis suunniteltujen päästörajoitustoimien kasvattaminen pudottaa ilmastoplasebo ilmiön kautta lämpenemistä suoraan verrannollisesti suunniteltujen rajoitusten suuruuteen ja kalleuteen.

      Tosin, kuten plasebo hoidolla on tapana, mitä kalliimpi lääke, sen paremmin se tehoaa, eli on syytä olla harkitsevainen lääkkeen tehoa
      määriteltäessä, ettei tule liian tehokas ja tulos rapsahda jääkauden puolelle.

      http://joannenova.com.au/2014/10/global-placebo-effect-windmills-taxes-solar-panels-already-slowed-global-warming-before-they-were-built/

      Ilkka

      Poista
  9. ei ole kuolemanspiraalin joutuneesta arktisesta alueesta mitään kuulunut päämediassa. meneekö jäänlähtö ehkä väärään suuntaan.
    kiina saa 80% sähköstään hiilestä. intia aikoo sähköistää lähes koko maan. hiiltä siihenkin tarvitaan. mitä vaikutusta näissä oloissa on olla etunenässä?
    kiina lisäksi haluaa nostaa bruttokansantuottee nsa jenkkien tasolle ja pitää kansan kurissa.
    katsokaapa roy spencerin sivuilta "Green meme friday". siinä kerrotaan kuvallisesti
    miten eräät lentelee mielenosoitukseen fossiilisia vastaan.
    sitten, mutta" teidän julkkiksilla on varaa näihin jahteihin ja yksityiskoneisiin"...
    mutta, sitten" meillä ei kuitenkaan ole varaa edes sähköön"... ym.
    eu ja co ovat ajamassa tätä porukjkaa yhä ahtaamalle.

    VastaaPoista
  10. Iloisia uutisia Tanskan maalta. Hesarin ilmastonmuutostoiittaja oli käynyt haastattelemassa Tanskan ilmastonmuutosuskovaisia ja Keski-Tanska on kuulemma lämmennyt jo 1,5 astetta johonkin aiempaan tilanteeseen nähden. Sen mihin, ei käy ilmi uutisesta. Viinirypäleitä alkavat jo viljelemään Tanskassa. Vallejakin rakentavat sen varalle, jos lämpenee lisää ja merenpinta nousee. Saateet kuulemma ovat lisääntyneet, kuten Suomessakin, vaikka se ei näy tilastoissa, kun katselemme FIMin ääri-ilmiötilastoa.

    http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia

    Näin se ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos etenee, vaikka ei näy missään, koska kyllähän tuommoista valtakunnan arvostettua lehteä on uskottava tässäkin asiassa, koska taustat on kaikissa uutsissa varmistettu tarkkaan.

    VastaaPoista
  11. Kyllähän se ilmaston muutos näkyy, kuten jutussa kerrotaan: "Tanskalaisessa politiikassa ilmastonmuutos ja sen vaikutukset sen sijaan näkyvät tässä ja nyt."

    Politiikassa siis näkyy, mutta ei muualla. Näinhän se on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta. Mutta niinhän se näkyy suomalaisessakin politiikassa ja arjessa ja elämässä tuo poliittinen ilmastonmuutos, vaikka se ei näy elohopeamittarissa tai säässä, kun 50 vuotta sitten ja muulloinkin on ollut ihan samanlaista kuin nyt, eikä lämpenemistrendejä ole, koska ovat pausilla. Silti rahaa hakataan tuulimyllyihin, biopolttoaineisiin ja tehdään kainkelaista huuhaata, jotta saadaan kansantalous polvilleen ja energian hinta pilviin. Kiina senkun porskuttaa ja riemuitsee tälle poliittisille ilmastonmuutokselle. Kun nyt vielä alettaisiin rakentaa valleja Helsingin ympärille!! Eiköhän sekin päivä pian nähdä, sen verran ihmisiä nykyään kaikissa tiedotusvälineissä pelotellaan.

      Poista
    2. No eikö mennyt jakeluun ottä homma on menossa, ja on perustettu sadoittain neuvottelukuntia ja palkattu tuhansittain virkamiehiä hommaa hoitamaan.

      Rahaa on Helsingissä budjetoitu ainakin 20 M€ vuodessa, ja kaipa ne tuolla rahalla ovat saaneet ropsautetuksi leikkisangollisen kutusoraa
      Mätäojaan ja tuottaneet 10 tonnia mietintöjä aiheen ympäriltä
      ja tuhannella aiheeseen liittyvällä ilmastosyöttiläällä on varmasti hyvä mieli osallistuttuaan ilmastotalkoisiin ja kuitattuaan kokouspalkkiot.

      Tämä ilmastosyöpäläinen kun on itseäänruokkiva otus ja jakaantuu tiheään niin kauan kun "ilmaista" rahaa on jaossa, muuten se kuihtuu pois.

      http://fi.opasnet.org/fi/Keinoja_ilmastonmuutokseen_sopeutumiseksi_Helsingin_kaupungissa

      Ps. jokaisella kaupungilla on omansa, ja taitaa olla monella kylälläkin.

      Ilkka

      Poista
  12. Siellä onkin ilmaista AGW rahaa jaossa patovallituksiin.

    Varkaus on edelläkävijä AGW patorakentamisessa, kun EU,ssa eivät älynneet sen sijaitsevan 90 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sinne eivät yllä johtavimmankaan ilmastotieteen mahtavimmatkaan skenaariot.

    Myös Helsinki käyttää 20 miljoonaa € vuodessa estääkseen AGW,n tulvimasta kauppatorille, paljonko saanee ilmastoanerahaa EU,lta tuohon.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei loppupelissä saa yhtään, vaikka niin uskotellaankin moneen projektiin. Suomi kun on nettomaksaja eli maksaa n euroa enemmän kuin saa.

      Siitä välistä nappaa virkamiesporukka, joka miettii mihin rahaa syytää. Lopputulos on, että Suomen nettomenot kasvavat sitä enemmän mitä enemmän EU:lta "saamme".

      Tapsa

      Poista
  13. 2. EU tavoittelee 27 prosentin energiansäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta laskettiin yön neuvotteluissa ehdotetusta 30 prosentista, eikä se sido jäsenmaita.
    3. Kolmas tavoite on, että 27 prosenttia energiasta tuotettaisiin uusiutuvista lähteistä. Tavoite sitoo EU:ta, mutta ei yksittäisiä jäsenmaita.

    Tai ikä kyllä olla niin, että nämä päätökset tulevat sitomaan vain Suomea, Suomea ja Suomea

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida mennä noin, kun noi luvut eivät koske yksittäisiä EU maita
      vaan EU,ta yhteisesti.

      Suomennettuna se tarkoittaa aettä annamme Saksalaisten tehdä kaikkensa jotta saavuittaisimme tavoitteet, jotka kylläkään eivät ole
      sitovia.

      Eli vielä selvemmin sanottuna esittämäsi luvut ovat sanahelnää ja näyttävätkin paperilla edistyksellisiltä, mikä olikin niiden tarkoitus.

      Ilkka

      Poista