Porojen laiduntamiskäytännöistäkö ilmaston lämpenemisen torjuntakeino?

Tutkimuksen avainsana kuvassa

Eräs Ilmastorealismi-blogin lukija herätti minut taas Lapin ilmastoasioihin. Nehän ovat tällaiselle vanhalle Lapin ystävälle tärkeitä. Tällä kertaa oli kyse mm. Lapin Kansassa ja Vihreässä Langassa uutisoidusta tutkimuksesta, jossa annettiin vähän lohtua yleensä synkkään uutisointiin asiassa. No lähdin selvittämään asiaa tutkimuksen rahoittajan, Suomen Akatemian, sivuilta. Siellä tutkimushanketta johtava akatemiatutkija Sari Stark kertoo uutisoidusta tutkimuksesta seuraavaa (kursivoituna ja sisennettynä, minun kommenttini normaalitekstillä):

Porojen alueellinen laidunnushistoria on merkittävä tekijä ilmaston lämpenemisen vaikutuksissa puuttoman tundran hiilinieluun, kertoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimus.

Wikipedian poro vaeltaa Kebnekaisen laaksossa Ruotsissa.

En halua tässä kirjoituksessa puuttua eräisiin tunnettuihin ongelmiin, jotka liittyvän porojen yli- tai alilaiduntamiseen. Toteanpa vain lukeneeni hyvin monta tutkimusta, joissa märehtijöiden vaikutusta ilmakehän kasvihuonekaasuihin on selvitetty erityisesti metaanin osalta. Sitähän tämä tutkimus ei tehnyt, mutta jäin pohtimaan tuota sanaa "merkittävä" ilmastonmuutoskontekstissa. No, katsotaan lisää Starkin perusteluja.

Ilmaston lämpenemisen vaikutus pohjoisten ekosysteemien hiilinieluun kiinnostaa kansainvälisesti, koska ilmaston lämmetessä maaperän humukseen sitoutunut hiili saattaa alkaa vapautua ilmakehään. Tämä voi fossiilisten polttoaineiden ohella lisätä ilmakehän hiilidioksidia ja siten edelleen voimistaa ilmastonmuutosta.

Kaikkien ekosysteemien hiilinieluominaisuudet taitavat nykyisin olla kiinnostavampia kuin ekosysteemien luonnontilaisuus tai hyvinvointi? Ehkä näin on, mutta melkoista pelottelua on vihjailu arktisen alueen humukseen varastoituneen hiilen karkaamisesta ilmakehään. Näin ei tiettävästi käynyt nykyistä 2-4 astetta lämpimämmän holoseenioptimin aikana noin 8000 vuotta sitten eikä sitäkin pari astetta lämpimämmän jääkausien välisen Eem-kauden aikana noin 120 000 vuotta sitten. Ja jossain määrin pidän liioitteluna mahdollisten (= voida-verbi) tundran CO2-päästöjen rinnastamisen ohella-sanan avulla fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin.

Poro eli tunturipeura on merkittävä laiduntaja koko arktisella alueella. Pohjois-Norjassa toteutetussa maastotutkimuksessa vertailtiin kokeellisen lämmityksen vaikutuksia kevyesti ja voimakkaasti laidunnetun tundran välillä. Alueiden laidunnushistoria erosi merkittävästi viimeisen 50 vuoden osalta. Hiilitaseet osoittivat, että kevyesti laidunnettu, varpuvaltainen tundra oli nykyisessä ilmastossa voimakkaampi hiilinielu kuin voimakkaasti laidunnettu, heinävaltainen tundra. Lämmitys alensi kevyesti laidunnetun alueen hiilinielua, mutta voimakkaasti laidunnetulla tundralla lämmitys ei vaikuttanut hiilitaseeseen. Pitkään laidunnettu alue siis reagoi heikommin ilmastonmuutokseen.

Siis jos halutaan nykyisissä oloissa tehostaa hiilidioksidin vähentämistä, olisi syytä suosia nykyisen varpuvaltaisen tundran säilymistä, koska se on heinävaltaisiin ylilaidunnettuihin alueisiin verrattuna parempi hiilinielu. Tuossa epäilemättä on ideaa, jos hiilinielun tehokkuus on ykkösasia. Silloin ylilaidunnus varmaankin pitäisi nopeasti lopettaa. Koska vihreät ja muut ilmastonmuutoksesta huolestuneet puuttuvat asiaan?

Lappi on hitusen jäähtynyt

Hyvältä tuntui se, että tutkijat joutuivat kokeellisesti lämmittämään tutkimusalueitaan. Sehän johtunee siitä, että luonnostaan lämmenneitä koealueita ei vielä ole käytettävissä? Eipä kai, sillä geofysikaalisessa lähihistoriassa Lappi on hieman viilentynyt.

Tärkein syy laidunnushistorian aiheuttamaan eroon oli, että laidunnetulla tundralla nopeakasvuiset heinät pystyivät nopeasti lisäämään yhteyttämistä ja hiilen sitomista lämpötilojen kohotessa, mutta sama ilmiö ei tapahtunut kevyesti laidunnetulla tundralla, jossa ravinteiden määrä rajoittaa kasvien perustuotantoa. Lisääntynyt hiilen sidonta kompensoi lämmityksen vaikutukset ekosysteemin vapauttaman hiilidioksidin määrään.

”Laidunnus muuttaa useita ekosysteemin ominaisuuksia, kuten kasvilajiston koostumusta ja maaperän ravinteisuutta, mikä puolestaan muuttaa sen vastetta ilmaston lämpenemiseen”, kertoo akatemiatutkija Sari Stark Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Palaan vielä ylilaiduntavien porolaumojen röyhtäilyyn, piereskelyyn ja ulostamiseen, johon aiemmin viittasin metaanin osalta. Mahtavatko ne kompensoida heinien sitoman hiilidioksidin, jolloin porojen laiduntamisen vaikutuskin jää arvailujen varaan? Tutkimus ei siitä kerro.

Poron laidunnushistorian merkitystä tundran hiilitaseeseen ei ole aiemmin tutkittu. Tulokset vaikuttavat ilmastomalleihin, joissa yritetään ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia hiilen globaaliin kiertoon. Tutkimus osoittaa, että ennusteissa on tarpeen tuntea pitkäaikainen laidunhistoria, joka vaihtelee alueellisesti perinteisten ja nykyisten poronhoidon käytäntöjen mukaan.

Jään jännityksestä väristen odottamaan tutkimustulosten järisyttävää vaikutusta ilmastomalleihin. Monellako asteella tulevissa tietokoneajoissa ennustettu lämpeneminen Lapin heinikoitumisen ansiosta nyt pienenee? Toivottavasti Suomen Akatemia raportoi tutkimuksellisesta läpimurrosta aikanaan.

Minun mielestäni tutkimus ei ole kuitenkaan osoittanut, että ennusteissa tai ilmastomalleissa pitäisi tuntea pitkäaikaista laidunhistoriaa. Jos asia olisi merkittävä, kai tutkijat olisivat jotenkin yrittäneet määrittää laiduntamishistorian vaikutuksen suuruuden edes johonkin ilmastolliseen tekijään.


En ehdi nyt enempää tarkastella tätä tutkimusta. Kokonaisarviona sanoisin, että sen suurin merkitys liittyy samaan asiaan, josta kirjoitin aiemmin erääseen toiseen tutkimukseen liittyen. Tutkimusteollisuus saa nykyisin parhaiten rahoitusta linkittämällä kaiken mahdollisen hypoteettiseen ihmisperäiseen ilmastonmuutokseen. Siitä tässä epäilisin olevan kysymys. Mutta jos joku osaa kertoa oikeasti ja omin sanoin perustellen, miksi tämä tutkimus toisi lisäarvoa joltain osin, otan mielelläni vastaan kommentteja. Pidetäänhän ne muutenkin tämän tutkimuksen aihepiirissä!

Ettei tulisi väärinkäsityksiä, korostan sitä, että en tällä bloggauksella kritisoinut Lapin Kansan tai Vihreän Langan juttuja asiasta. Päinvastoin, minusta Lapin Kansan juttua seuraava kommenttiosio osoittaa, että juttu oli julkaisemisen väärtti.

Kiitos Lapin Kansan lukijalle juttuvinkistä!