tiistai 4. maaliskuuta 2014

Kortin lähetyksestä ekopaaston ensimmäinen ilmastoteko



RSS-aikasarja julkaisi helmikuun lämpötilapoikkeamat. Pisin ajanjakso helmikuun lopusta menneisyyteen, joka näyttää lineaarisella trendillä mitattuna lämpenemättömyyttä, on nyt 210 kuukautta - siis 17 vuotta ja kuusi kuukautta. Tuo aika on kuusi kuukautta pidempi kuin ilmastotutkija Ben Santerin ilmoittama 17 vuoden jakso, joka riittää AGW-signaalin erottumiseen lämpötilamittausten kohinasta.
Kuvan alkuperä täällä.

Lämpenemättömyyden jaksolla on tietysti tapahtunut paljon niin ilmastopolitiikassa kuin ilmastotutkimuksessa. Ensimmäinen lämpenemisen hillitsemiseen tähdännyt kansainvälinen sopimus, Kioton pöytäkirja, on nuorempi kuin tuo jakso. Kioton pöytäkirja hyväksyttiin UNFCCC:n kolmannessa kokouksessa Kiotossa, Japanissa, 11. joulukuuta 1997. Kioton sopimuksen tarkoituksena oli hillitä hiilidioksidipäästöjä, joiden väitetään lämmittävän ilmastoa. Tosiasiassa hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut noin 10 prosentilla lämpenemättömänä aikana. En osaa sanoa, johtuuko lämpenemättömyys Kiotossa hyväksytystä paperinpalasta, mutta tuo paperi ei ole ainakaan CO2-päästöjä hillinnyt.

Euroopan Unioni on tehnyt koko lämpenemättömyyden ajan hyvin edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Sen eteen on uhrattu iso osa maanosan energiaintensiivisestä teollisuudesta ja miljoonia työpaikkoja. Sen seurauksena eurooppalaisten kuluttajien energialaskut ovat kasvaneet enemmän kuin koskaan ennen. Suomikin on ollut ilmastopoliittisesti aktiivinen koko EU-jäsenyytensä ajan, jona aikana globaali keskilämpötila on RSS-aikasarjan lineaarisen trendin mukaan noussut huikaisevat 0,056 astetta.

Suomen panos ilmastotalkoissa ei Kataisen hallituksen käsityksen mukaan ole riittävä, vaan meidän on ponnisteltava lisää lämpenemisen hillitsemiseksi. Tämän vuoksi hallituksemme on ajamassa EU:n jäsenmaille ensi vuosikymmenelle yksipuolisia ja kaksi kertaa isompia CO2-päästövähennystavoitteita verrattuna vuonna 2020 päättyvään tavoitejaksoon. Niistä päätetään jo tämän kevään aikaisissa EU:n huippukokouksissa. Mutta tämäkään ei riitä. Siksi hallitus haluaa säätää ilmastolain, jonka tarkoituksena on asettaa ilmaston lämpenemisen torjunta kaikkien muiden politiikkasektoreiden yläpuolelle ja niitä ohjaavaksi. Kun ilmastolain valmistelu aloitettiin pari vuotta sitten, oli globaalia lämpenemättömyyttä kestänyt vasta yli 15 vuotta. Kun laki, jota vihreitä painostusryhmiä lukuunottamatta ei kukaan muu Suomelta vaadi, mahdollisesti astuu voimaan 1.5.2015, saattaa lämpenemättömyyden jakso olla jo yli 20 vuotta pitkä.

Ilmastotutkijat ovat hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, raporttien mukaan tulleet vuonna 1995 julkaistun toisen arviointiraportin jälkeen yhä varmemmiksi ihmiskunnan syyllisyydestä ilmaston lämpenemiseen. Viimeisessä viidennessä arviointiraportissa tuota varmuutta luonnehdittiin jo 95-prosenttiseksi. Tuo lämpenemätön 17 vuoden ja 6 kuukauden aika muuten pitää sisällään IPCC:n arviointiraporttien 3 - 5 valmistelun, työstämisen ja julkaisun. En tiedä ainuttakaan muuta fysiikan, kemian tai matematiikan aluetta, missä varmuus teorian pitävyyteen kasvaa, jos mittaustulokset loittonevat teorian mukaisista mallinnuksista. Pitäisikö ilmastotutkimus siirtää samankaltaisempien teologian tai naistutkimuksen ainelaitosten yhteyteen, ettei oikeiden fyysikkojen maine kärsi?

Minua nämä Suomen ja EU:n toimet ihmetyttävät niin paljon, että raapustin kuvassa näkyvän kortin, jonka vien ihan kohta allekirjoitettuna Siwan vieressä olevaan postilaatikkoon. Ajattelin ajaa tuon 50 metrin matkan, sillä sen jälkeen aion jatkaa reissua vielä 100 metriä ravintolaan nauttiakseni päivän ilmastotekoni kunniaksi tukevan lankkupihvin. Nythän on ekopaaston aika, ja jotain on minunkin yritettävä ilmaston lämpenemisen torjumiseksi. Sinäkin muuten voit tulostaa kuvan, taittaa sen keskeltä ja lähettää terveisiä hallitukselle. Ja sitä isommalla korttimäärällä ilahdutamme pääministeriä, mitä useampi linkkaa tämän jutun vaikkapa Facebookissa.

PS. Mainion lausunnon tuon kortissa mainitun ilmastolain tarpeellisuudesta voit lukea täältä.

44 kommenttia:

  1. Elä ota kovin vakavasti, kun kehittynein ilmastotiede on kehittänyt ehtymättöman energialähteen joka tekee sähköä maasta poisruvasta ir säteilystä.

    http://www.seas.harvard.edu/news/2014/03/infrared-new-renewable-energy-source

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Ihmettelen kovasti miksi Mikko valitsee postikorttiinsa Kataiselle lähettäväksi RSS:n tilastot, kun samasta satelliittiaineistosta laskettu UAH-ryhmän tulos samalle ajanjaksolle antaa selvästi kohoavan lämpötilantrendin. Samoin kaikki maanpintalämpötilasarjat (Hadcrut, Giss, NOAA, Best). Aikasarjoilla kikkailua voi tehdä loppumattomiin, kun valitsee sopivat ajanjakso, kuten ilmastoblogisti WUWT, mistä Mikko on mallinsa kopioinut. Otetaanpa vaikka ajanjakso 1992-2008, jolloin saadaan hyvin selkeä nousu (tilastollisesti merkittäväkin) yli 0.2 astetta per 10 v. Tämäkin on 17 vuotta. Eli valitsemalla sopivia pätkiä aikasarjoista saadaan milloin nousevia, milloin laskevia trendejä. Kuitenkin kokonaisuudessaan, kun mennään yli 20 vuoden paloihin, kaikki datalähteet antavat nousutrendia suunnilleen samalla tasolla noin 0.15 ast/10v. ENSO-vaihtelu heiluttelee lämpötiloja vuosien ajanjaksoilla ylös ja alas, mutta taustalla vaikuttaa CO2-signaali nostaen lämpötiloja pitkässä juoksussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. RSS-sarjaa käytin, sillä se julkaisi helmikuun tiedot ensimmäisenä.

      Kaikkien aikasarjojen 30 vuoden trendit ovat olleet laskusuunnassa jo 15 vuoden ajan, kun CO2-pitoisuus on samanaikaisesti noussut melko tasaisesti. CO2-signaali ei näytä mittausten valossa nostaneen lämpötiloja, jotka ovat pysyneet ennallaan 17,5 vuotta globaalisti. CO2:n muutosten ja globaalin lämpötilan välinen korrelaatio on olematon. Pitkällä juoksulla (vaikkapa viimeiset 1000 - 8000 vuotta) ilmasto on hieman viilentynyt ilmastorekonstruktioiden mukaan.

      Poista
    2. Oletko korreloinut CO2 vs. merenpinnan taso?

      Poista
  3. "Pitkästä juoksusta" en tiedä kun olen osallistunut vain parille ultralle, maratoneja ja vielä lyhyempiä juoksuja on kertynyt toki aika monta - mutta itse aiheeseen: en todelllakaan mitä pysty näkemään millaista uhkaa 0,1...0,2 asteen per 10 v tilastoista poimittu lämpötilan muutos tai samalla tavoin poimittu muuttumattomuus voisi edustaa. Ainakaan se ei millään tavoin korreloi tiedossa olevan CO2-pitoisuuden kanssa.

    Niin, niisä juoksuissa liika lämpö on pahasta, mutta muuten koen ennemminkin kylmyyden ongelmaksi.

    VastaaPoista
  4. Eikö meren lämpeneminen tapahdu tällä planeetalla vai miksi sitä ei tarvitse mainita? Uskottavuushan tuossa menee...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aika usein kirjoittanut myös merien lämpötiloista. Ne eivät ole lämmenneet tilastollisesti merkitsevästi tällä vuosituhannella.

      Poista
    2. Taitaa Mikko keksiä lämpötilatilastot omasta päästään ja niiden trendit niin merissä kuin ilmassakin. -- Hyvästi jääkää ...

      Poista
    3. Ei keksi. Kyllä tiedot haetaan lämpöaikasarjoista, ja trendit lasketaan excelillä :-) Lähteetkin ilmaistaan, jotta halukkaat voivat laskelmat tai alkutiedot tarkistaa.

      Poista
  5. Missä on osoitettu että merten lämpeneminen ei ole tilastollisesti merkitsevää? Juurihan pari postausta sitten selvensit että meriin on säilöytynyt kosmisen suuri lisälämpömäärä vain vuosikymmenessä.

    ps. merten nousu on myös tilastollisesti merkitsevää, jä lämpenemisellähän on tässä iso osuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esimerkiksi Reynolds v2 SST -aikasarja antaa globaalin merenpintalämpötilan trendiksi viilenevää vuodesta 2001 alkaen (-0,046°C/10v). Viimeisen 17 vuoden trendi on +0,01°C/10v - siis asteen sadasosa kymmenessä vuodessa. Kyllä se on kaikilla mahdollisilla tavoilla määriteltynä surkean vähäistä ja merkityksetöntä paitsi tilastollisesti myös muuten.

      Poista
    2. Kirjoitin yli pari vuotta sitten lyhyen jutun otsikolla "Miksi meret eivät lämpene?" perustaen sen jutussa mainittuun Knoxin ja Douglasin vertaisarvioituun tutkimukseen. Juttuni ei ole vanhentunut. Meret eivät ole lämmenneet sen tekemisen jälkeenkään.

      Sellainen, mitä ei tapahdu, ei voi olla millään tavalla merkitsevää ainakaan fysiikassa. Politiikka on sitten asia erikseen. Siellä olematon lämpeneminen voi olla tärkeääkin joillekin ryhmille.

      Poista
    3. SST:llä ei ole merkitystä, vaan lämpeneekö koko vesipatsas? Nykytiedon mukaan lämpenee, selvästi ja merkitsevästi. Viittaamasi paperi vaikuttaa C-luokan tuotokselta jo pienen viittausmääränsä takia (8 kpl vuodesta 2010). Oletko tutustunut yhteenkään IPCC:n raportissa viitattuun tutkimukseen?

      Poista
    4. Kyllähän merenpintalämpötilalla on aika paljon merkitystä. Muutaman päällimmäisen metrin kerroksessa merivettä kun on auringosta tullutta energiaa lämpönä enemmän kuin koko ilmakehässä. Jossain syvänteessä olevalla lämpötilapoikkeamalla ei ole paljoakaan ilmastollista merkitystä ainakaan suoraan, sillä ilman pintaan tuloa se ei pääse vaikuttamaan ilmastoon.

      Tuo viittaamani Knoxin ja Douglasin tutkimus ei poikkea olennaisesti muista Argo-dataan perustuvista tutkimuksista. IPCC:kin on tunnustanut pitkän 1990-luvun lopussa alkaneen lämpenemättömyyden. Ei kai asiaa muuten käsiteltäisi AR5:n WG1-osassa peräti kolmen sivun verran?

      Poista
    5. Voi herra kiesus, "vaan lämpeneekö koko vesipatsas? Nykytiedon mukaan lämpenee, selvästi" vastahan tuli esiin että on kaksi kilometriä keskimäärin mittaamatta vesipatsaasta, joten kuinka "nykytiedon mukaan lämpenee selvästi"

      Eikö jo tullut selväksi että kadonnut lämpö on mallinnettu merten syvyyksiin, siksi ettei sitä voi vielä mitata, eikä myöskään kiistää.

      Oikea tieteellinen lähestyminen tälläisiin olemattomiin todisteisiin
      on se että se mistä ei ole todisteita, sitä ei ole myöskään olemassa tieteellisessä mielessä, eli ei voi ottaa huomioon.

      Ilkka

      Poista
    6. Ei ole mallinnettu syvyyksiin vaan suurin osa näkyy ARGOissa.

      Poista
  6. Kaikella tavoin noita aikasarjoja voi tutkailla. Samaisen sarjan mukaan viimeisen viiden vuoden keskiarvo on 0,0325 astetta viileämpi kuin viimeisten 20 vuoden keskiarvo.

    Ollaanko siis saavutettu jo 20 v:n seisahdus?

    Tapsa

    VastaaPoista
  7. Ilmastotaide on porskuttanut sillä, että jokainen seuraava vuosikymmen on aina ollut -70 luvulta lähtien edellistä lämpimämpi.

    Ei tästä ole irti päästy ihan vieläkään, vaikka noita vuosikymmeniä tarkkailtaisiin tarkemminkin kuin vain pyöreinä lukuina. Tästä taaksepäin tutkien kulunut vuosikymmen oli kyllä 0,02676 astetta edellistä lämpimämpi, mutta jos tämä trendi jatkuu, vuoden parin päästä voidaankin todeta, että tämäkään mantra ei enenää päde.

    Tapsa

    VastaaPoista
  8. On se tuon anonyymin logiikka varmaan vertaisarvioitua. Jollain tavalla hän olettaa pohjavesien lämmenneen 0,01 astetta tjsp., siis siitä n. 4:stä asteesta ja se on katastrofaalista. Merenpinnan lämpötilalla taas ei ole merkitystä!

    Vielä jäi selvittämättä, miten tuo 0,01 astetta lähes jääkylmästä merenpohjasta pullahtaa ilmastoamme lämmittämään ja miten se lämpö on alun perin sinne syvälle tunkeutunut.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan Tapsaa ja lisään: Kun otetaan huomioon kaikki epävarmuustekijät ja se että puhumme sadasosa-asteista, lienee luotettavinta sanoa, että mitään lämpöä ei ole ollut olemassakaan. Antero

      Poista
    2. Kyse on siitä että tällä hetkellä meret ovat imeneet säteilyepätasapainon tuottaman lisälämmön, ja tämä kompensaatio ei jatkut ikuisesti. Erityisesti ei pidä päätellä että planeetta ei tällä hetkellä lämpene vaikka ilmakehän lämmöt ovatkin pysyneet lähes samassa.

      Poista
  9. Vielä lisäisin, kun anonyymi on löytänyt UAH-aikasarjasta selvän lämpenevän trendin. Spencer juuri viimeisimmän käppyrä tuosta julkaisi http://www.drroyspencer.com/ , no siitä RSS-sarjasta saa kyllä etsiä eroja kissojen ja koirien kanssa.

    "Selvä lämpenevä trendi" on molemmissa eli n. varttiasteen nytkähdys 90-luvun puolivälin jälkeen muutamassa vuodessa. Muu aika, lähes 30 v, onkin sitten ollut hiljaisempaa. Korrelaatio CO2-pitoisuuden kanssa on aika vaatimaton.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko tehnyt korrelaatiolaskuja lämpötila vs. CO2? Vai perustuuko käsityksesi vain silmämääräiseen arvioon? Lineaarinen korrelaatiokerroin Hadcrut4 lämpötiladatojen ja CO2:n välillä vuosikeskiarvoissa 1959-2012 on 0.98 ja sama viimeisten 30 vuoden ajalta 0.85 eli siis vähän yli 50 vuoden aikana noin 96 % lämpötilan vaihtelusta selittyy CO2:n pitoisuuden kasvusta, ja 30 viime vuodenkin aikana vielä yli 70 %, kun Enso-vaihtelu on ollut korrelaatiota heikentämässä.

      Poista
    2. No mutta kun viimeisimmän 20 vuoden aikana korrelaatio onkin pudonnut nollaan, mikä näkyy siten ettei lämpene vaikka CO2 pitoisuus on noussut Keeling suvun salaisella menetelmällä tuottaman globaalin CO2 pitoisuuden noustessa, samalla kun 98% ilmastomallinnuksista menee aivan metsään.

      Sen vuoksihan turvautuvat mitä ihmeellisimpiin selityksiin miksei lämpene.

      http://www.climatedepot.com/2014/02/27/a-new-cause-of-the-global-warming-pause-according-to-nasa-coincidence-coincidence-conspired-to-dampen-warming-trends/

      Ilkka

      Poista
    3. Lisään vielä IPCC näkemystä, mikä jäi siltä "vahingossa" uutisoimatta.

      http://www.thegwpf.org/oversensitive-ipcc-hid-good-news-global-warming-2/

      Ilkka

      Poista
    4. Kun tuo CO2-pitoisuuden ja HadCRUT4-lämpötilan korrelaatio lasketaan autokorrelaation poistamiseksi vuosikeskiarvojen differensseistä, saadaan vuosilta 1914 - 2013 korrelaatioksi 0,14, vuosilta 1959 - 2013 arvo 0,29, vuosilta 1984 - 2013 arvo 0,15, ja vuosilta 1994 - 2013 0,11. Hyvin pieniä lukuja siis, ja todella kaukana Anonyymin (6.3. klo 11:49) arvoista 0,85 - 0,98.

      Korrelaatio muuten ei todista kausaliteettia, kuten Anonyymi vihjaisee. Mutta jos korrelaatio on lähes heikko, kuten minun tuloksissani, on todennäköistä, ettei kausaliteettia ole tai se on vain heikko.

      Poista
    5. Kun lasket differensseistä, hävität samalla pitkäjaksoiset trendit, jolloin analyysi ei kerro mitään CO2:n ja lämpötilan välisestä pitkäjaksoisesta riippuvuudesta.

      Poista
    6. Niin, jos katsoo tilanteen alkupisteessä ja sitten sata vuotta myöhemmin, niin saa melkein minkä kahden asian välille tahansa vankan korrelaation huolimatta siitä, mitä sillä välillä on tapahtunut. Näinkö haluat asian ajatella?

      Tapsa

      Poista
    7. Autokorrelaatio on vain Big Oil- propagandaa, Mikko :-) Ei satatuhatta Taminoa voi olla väärässä.

      Poista
    8. Mitä jos laskettaisiin ihan perinteinen Pearson-korrelaatio käytten perinteistä laskukaavaa? Onko tieteenhämärrys Amerikoissa menossa niin pitkälle että korrelaation laskukaavakin on muutettu??

      Poista
    9. Pearsonin funktiolla minä ylempänä olevat tulokset sain.

      Poista
    10. Pearsonin kaavassa ei näy "vuosikeskiarvojen differenssejä" vai näkyykö? Mikä ihmene operaatio on kyseessä?

      Poista
    11. Differenssit lasketaan ensin ja vasta sen jälkeen korrelaatio. Antero

      Poista
  10. "Keeling-suvun salainen menetelmä" - tooodella uskottavaa (not).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usko puolestasi mihin haluat.

      http://www.rense.com/general75/0223_inconvenient_gore.pdf

      Ilkka

      Poista
    2. Pialiletko? Lähdekritiikki? Vai riittääkö puoluekirja tekemään jutusta uskottavan?

      Poista
  11. Hihi, tuo "salaisella menetelmällä" laskettu kuvaaja ei tyydykään mutkittelemaan vain pitoisuusakselilla vaan ottaa välillä taka-askeleita myös aika-akselilla. Todella jännittävä piirros!

    VastaaPoista
  12. Mikä on Pearsonin korrelaatio merenpinnan taso vs. CO2 tai lämpötila vs. CO2. Voisiko joku laskea?

    VastaaPoista
  13. Sehän on hyvä, mutta kumpi onkaan muna ja kumpi kana, on sitten hiukan auki, vai miten sen avtun limpparipullon käykään, kun se siirretään jääkaapista pöydälle.

    Ai niin merethän "happamoituvat", siis neutraloituvat CO2:n takia. Mutta miksi kaikkein emäksisimmät kohdat löytyvät kylmältä jäämereltä?

    Tapsa

    VastaaPoista
  14. Niin, miksi kaikkein emäksisimmät kohdat löytyvät(?) jäämereltä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksipä niin? Ja miksi mm. Suomen järvet ovat toipuneet happamoitumisestaan, miksi lisääntyvä hiilidioksidi ei niihin vaikuta?

      Olisiko vaihteeksi syy, että haukutaan väärää puuta? Oikeat happosateet ovat Euroopassa loppuneet, mutta entä Kiinassa?

      Tapsa

      Poista
  15. Mihin kaikki korrelaationlaskijat katosivat heti kun huomautettiin että korrelaatiota laskiessa tulee käyttää korrelaation laskuun tarkoitettua totuttua kaavaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. .... joka soveltuu hyvin esimerkiksi henkilöiden painon ja pituuden korrelaation laskemiseen, ei niinkään aikasarjoille, joiden havainnot ovat autokorrelaatiossa keskenään.

      Poista
  16. Laske itse eläkä intä.

    Syntaxi:

    PEARSON(array1, array2)

    Ilkka

    VastaaPoista