Kortin lähetyksestä ekopaaston ensimmäinen ilmastoteko

RSS-aikasarja julkaisi helmikuun lämpötilapoikkeamat. Pisin ajanjakso helmikuun lopusta menneisyyteen, joka näyttää lineaarisella trendillä mitattuna lämpenemättömyyttä, on nyt 210 kuukautta - siis 17 vuotta ja kuusi kuukautta. Tuo aika on kuusi kuukautta pidempi kuin ilmastotutkija Ben Santerin ilmoittama 17 vuoden jakso, joka riittää AGW-signaalin erottumiseen lämpötilamittausten kohinasta.

Kuvan alkuperä täällä.

Lämpenemättömyyden jaksolla on tietysti tapahtunut paljon niin ilmastopolitiikassa kuin ilmastotutkimuksessa. Ensimmäinen lämpenemisen hillitsemiseen tähdännyt kansainvälinen sopimus, Kioton pöytäkirja, on nuorempi kuin tuo jakso. Kioton pöytäkirja hyväksyttiin UNFCCC:n kolmannessa kokouksessa Kiotossa, Japanissa, 11. joulukuuta 1997. Kioton sopimuksen tarkoituksena oli hillitä hiilidioksidipäästöjä, joiden väitetään lämmittävän ilmastoa. Tosiasiassa hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut noin 10 prosentilla lämpenemättömänä aikana. En osaa sanoa, johtuuko lämpenemättömyys Kiotossa hyväksytystä paperinpalasta, mutta tuo paperi ei ole ainakaan CO2-päästöjä hillinnyt.

Euroopan Unioni on tehnyt koko lämpenemättömyyden ajan hyvin edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Sen eteen on uhrattu iso osa maanosan energiaintensiivisestä teollisuudesta ja miljoonia työpaikkoja. Sen seurauksena eurooppalaisten kuluttajien energialaskut ovat kasvaneet enemmän kuin koskaan ennen. Suomikin on ollut ilmastopoliittisesti aktiivinen koko EU-jäsenyytensä ajan, jona aikana globaali keskilämpötila on RSS-aikasarjan lineaarisen trendin mukaan noussut huikaisevat 0,056 astetta.

Suomen panos ilmastotalkoissa ei Kataisen hallituksen käsityksen mukaan ole riittävä, vaan meidän on ponnisteltava lisää lämpenemisen hillitsemiseksi. Tämän vuoksi hallituksemme on ajamassa EU:n jäsenmaille ensi vuosikymmenelle yksipuolisia ja kaksi kertaa isompia CO2-päästövähennystavoitteita verrattuna vuonna 2020 päättyvään tavoitejaksoon. Niistä päätetään jo tämän kevään aikaisissa EU:n huippukokouksissa. Mutta tämäkään ei riitä. Siksi hallitus haluaa säätää ilmastolain, jonka tarkoituksena on asettaa ilmaston lämpenemisen torjunta kaikkien muiden politiikkasektoreiden yläpuolelle ja niitä ohjaavaksi. Kun ilmastolain valmistelu aloitettiin pari vuotta sitten, oli globaalia lämpenemättömyyttä kestänyt vasta yli 15 vuotta. Kun laki, jota vihreitä painostusryhmiä lukuunottamatta ei kukaan muu Suomelta vaadi, mahdollisesti astuu voimaan 1.5.2015, saattaa lämpenemättömyyden jakso olla jo yli 20 vuotta pitkä.

Ilmastotutkijat ovat hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, raporttien mukaan tulleet vuonna 1995 julkaistun toisen arviointiraportin jälkeen yhä varmemmiksi ihmiskunnan syyllisyydestä ilmaston lämpenemiseen. Viimeisessä viidennessä arviointiraportissa tuota varmuutta luonnehdittiin jo 95-prosenttiseksi. Tuo lämpenemätön 17 vuoden ja 6 kuukauden aika muuten pitää sisällään IPCC:n arviointiraporttien 3 - 5 valmistelun, työstämisen ja julkaisun. En tiedä ainuttakaan muuta fysiikan, kemian tai matematiikan aluetta, missä varmuus teorian pitävyyteen kasvaa, jos mittaustulokset loittonevat teorian mukaisista mallinnuksista. Pitäisikö ilmastotutkimus siirtää samankaltaisempien teologian tai naistutkimuksen ainelaitosten yhteyteen, ettei oikeiden fyysikkojen maine kärsi?

Minua nämä Suomen ja EU:n toimet ihmetyttävät niin paljon, että raapustin kuvassa näkyvän kortin, jonka vien ihan kohta allekirjoitettuna Siwan vieressä olevaan postilaatikkoon. Ajattelin ajaa tuon 50 metrin matkan, sillä sen jälkeen aion jatkaa reissua vielä 100 metriä ravintolaan nauttiakseni päivän ilmastotekoni kunniaksi tukevan lankkupihvin. Nythän on ekopaaston aika, ja jotain on minunkin yritettävä ilmaston lämpenemisen torjumiseksi. Sinäkin muuten voit tulostaa kuvan, taittaa sen keskeltä ja lähettää terveisiä hallitukselle. Ja sitä isommalla korttimäärällä ilahdutamme pääministeriä, mitä useampi linkkaa tämän jutun vaikkapa Facebookissa.

PS. Mainion lausunnon tuon kortissa mainitun ilmastolain tarpeellisuudesta voit lukea täältä.