maanantai 3. maaliskuuta 2014

Meret sykkivät vuodenaikojen mukaan



WUWT-blogiin säännöllisesti kirjoittava Willis Eschenbach on käsitellyt mielenkiintoisella tavalla Argo-dataa
Kuva 1. Argon toimintaperiaate
ja saanut meret sykkimään. Argo-poijuthan keräävät tietoa mm. merten lämpötilasta aina 2000 metrin syvyyteen asti. Kun noiden noin 4000 poijun yhteensä liki 140 000 vuosittaisen sukelluksen tiedot pannaan yhteen, saadaan jollain tavalla kattava käsitys eri merialueiden lämpötilasta. Argo-poijujen toimintaperiaate näkyy kuvasta 1.

Argo-järjestelmä on ollut käytössä vasta kymmenisen vuotta, ja kattavaa dataa siitä on saatu oikeastaan vasta vuodesta 2005 alkaen. Eschenbach on käyttänyt datasettiä ajalta 2005-2012, ja saanut aikaan vuodenaikojen mukaan sykkivät meret. Kuvassa 2 näkyy merialueiden pintalämpötilan kuukausittaiset arvot kahdeksan kalenterivuoden aikana.


Kuva 2
Kuvassa 3 on koko 2000 metrin päällimmäisen vesikerroksen keskilämpötila samana aikana. Huomaathan, että väriasteikko tarkoittaa hyvin erilaisia lämpötiloja verrattuna kuvaan 2.
Kuva 3

Eschenbach tarjoaa myös helppotajuisena kuvana lämpötilan muutoksen tuon kahdeksan vuoden aikana. Tarkemmin sanottuna kyseessä on tuona aikana mitattu lämpötilan muutostrendi per vuosikymmen. Kuvassa 4 on esitetty merenpintalämpötilan muutos ja kuvassa 5 koko 2000 metrin vesipatjan keskilämpötilan muutos. Värikarttaselitteet ovat jälleen erilaiset kuvissa 4 ja 5.

Kuva 4
Kuvasta 4 näemme, että Pohjois-Atlantin pinta on hieman jäähtynyt, kun taas Australian länsipuolisen Intian valtameren pinta on lämmennyt.  Samaa näyttäisi koko 2000 metrin vesipatjan perusteella tapahtuneen samoilla alueilla kuvan 5 perusteella.

Lämpötilamuutokset vaikuttavat kuitenkin Argo-datan mukaan hyvin pieniltä. Pintalämpötilan muutostrendi koko järjestelmän mittaamalla alueella maailman merissä on ollut +0,03 astetta per vuosikymmen ja koko mitatun vesikerroksen keskilämpötilan trendi +0,02 astetta per 10v. Muutokset eivät mielestäni anna aihetta huoleen, eivätkä ne tue joidenkin ilmastopelottelijoiden esittämiä ajatuksia kasvihuoneilmiön tuottaman lämmön tilapäisestä piiloutumisesta salakavalasti merten syvänteisiin. Argo-data ei siis tuota piiloutunutta lämpöä ole löytänyt, joten se ei sitten ole oikeastaan voinut kadota muualle kuin avaruuteen. Tai sitten sitä ei ole ollut olemassakaan. Kuinka vaan, mutta huono juttu se on AGW-teorialle.

Kuva 5
Minä en tiedä, millaisia virhemarginaaleja pitäisi soveltaa Argo-dataan, eikä Eschenbachkaan sitä kerro. Sanoisin kuitenkin, että kahdeksan vuoden mittausaika on joka tapauksessa liian lyhyt varmojen johtopäätösten tekemiseen. Eikä 4000 poijun verkostokaan ole kovin paljoa merien laajuuteen suhteutettuna. Jokaiselle poijulle jää mitattavaa pinta-alaa noin 100 000 neliökilometriä tai 200 000 kuutiokilometrä, mikä on lämpömittarille aika paljon. Suomeen suhteutettuna se tarkoittaisi maamme yläpuolisen ilmakehän alimman kahden kilometrin keskilämpötilan mittaamista kolmella mittarilla. Kun vielä muistetaan, että jääolosuhteista johtuen Jäämereltä ja Etelämereltä sekä eräiltä muiltakaan merialueilta ei saada tuloksia, eikä virtausten kuljettamien Argo-poijujen jakaumakaan vesimassassa ole tasainen, täytyy virhemarginaalin olla selvästi asteen sadasosaa suurempi. Olisiko se asteen kymmenesosan luokkaa?

26 kommenttia:

  1. "eivät mielestäni anna" ei ole kovin tieteellistä tai kvantitatiivista. Voisitko laskea montako joulea energiaa meriin on tuona aikana sitoutunut ja kuinka suurta eroa säteilytasapainossa tuo vastaa watteina per neliömetri? Virhemarginaalit on taatusti laskettu auki ARGO-systeemiä kuvaavissa julkaisuissa joten voit kaivaa luvun esille sieltä ilman että täytyy turvautua arvailuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole tuohon virhemarginaalikysymykseen uskottavaa vastausta löytänyt. Mutta tiedän sen, että yhdellä mittarilla on erittäin vaikeaa mitata vaikkapa Helsingin uimastadionin veden keskimääräistä lämpöä asteen sadasosan tarkkuudella. Kun merten päällimmäisessä 2 km:n kerroksessa on vettä noin 260 700 000 000 000 uimastadionin verran, jää jokaiselle Argo-poijulle mitattavaksi noin 65 miljardin uimastadionin lämpö. Keskimäärin tuo lämpö mitataan sekä pinnasta että syvyydestä noin 10 päivän välein, jonka sukellus kestää. Pyöristys-, adjusteeraus- ja muille virheille täytyy antaa aika paljon tilaa, vaikka ei epäilisi yksittäisen sensorin mittaustarkkuutta, joka varmasti on asteen sadasosan luokassa.

      Otan mielelläni vastaan perusteltuja näkemyksiä virhemarginaalista täällä kommenttiosuudessa, mutta näkemyksiä ja arvauksia nekin taitavat olla.

      Poista
    2. No eipä tuosta virhemarginaalista voi sanoa paljonkaan kun valtamerten
      keskisyvyys on 3800m, eli kaikenkaikkiaan yli puolet jää vaille minkaanlaista mittausta.

      Minä en sanoisi lämpösisällöstä noilla eväillä yhtään mitään, mutta
      kaipa tuloksista olisi nähtävissä jos joku suure olisi muuttumassa
      radikaalisti.

      Voihan sitä huvikseen laskea montako gigajoulea merten lämpösisältö muuttuu kun valtamerten keskilämpö muuttuisi 1/1000 asteen verran,
      mutta varatkaa tarpeeksi desimaaleja käyttöönne, ja mikä olikaan mittaustarkkuus?

      Ilkka

      Poista
  2. Merten pinta-ala on 6.5 * 10^7 km2 eli ylimmän kahden kilometrin tilavuus on 1.3 * 10^8 km3. Tämän vesimäärän lämmittämien 0.03 asteella vaatii aivan julmetusti energiaa. Vertailun vuoksi sama energimäärä riittäisi nostamaan 50km kanttiinsa olevan vesikuution lämpötilaa 30 asteella...

    Jos joku haluaa väittää että tällainen muutos ei ole mittaustarkkuuden rajoissa merkitsevä, hän kaivakoot ARGO-lähdeviitteet esiin.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kyllä. Hurjia energiamääriä siirtyy merissä vuosittaisen kierron mukana, kuten noista sykkivistä kuvista näkyy. Mutta silti 65 miljardin uimastadionillisen lämpötilan mittaaminen yhdellä mittarilla asteen sadasosan tarkkuudella on toiveunta.

      Argo-tutkijat ovat varoittaneet tekemästä oikeastaan mitään johtopäätöksiä datasta, sillä he pitävät alle kymmenen vuoden mittausjaksoa kovin lyhyenä ja sen aikaisia muutoksia kovin pieninä. Mutta jos uskoisimme kuvaa 4 - siis merenpinnan lämpenemistrendiä 0,03 astetta/10 v - voisi merenpinta trendin jatkuessa lämmittää ilmaston vuonna 2100 noin 0,25 astetta nykyistä lämpimämmäksi. Minua ei tuollainen lämpeneminen kovasti huoleta. Se kun on murto-osa normaalista vuosittaisesta ilmastollisesta vaihtelusta missä tahansa maapallolla.

      Poista
    2. En sitä pointtia oikein löytänyt Anonyymin postauksesta, mutta itse laskin merten pinta-alaksi 3,65*10^8 km^2.

      Tapsa

      Poista
  3. Täällä hyvä esitys ARGOISTA: http://ceres.larc.nasa.gov/documents/STM/2013-10/14_Global_averages.pdf

    "Manufacturers spec is +/-0.002C in temperature" eli lämpömittarit varsin hyviä.

    VastaaPoista
  4. No ei se kuitenkaan mittaa yli 2 km syvyydestä, niin miksi sinne piti lisätä
    0,1W/m^2 lämpenemistä.

    Siinäkö se kadonnut lämpö, eli fudge factor.

    "Deep (> 2000 m) warming contributes 0.1 W/m2 (average over Earth su"

    Alkakaa vain loputon inttäminen mittamattomien mittausten todistusvoimasta.

    Ilkka

    VastaaPoista
  5. Merivesien lämpenemisnopeus olisi siis luokkaa: 0,002 ± jotain °C/v. Kun kylmä meri jäähdyttää ja lämmin meri lämmittää ilmakehää, niin tuossahan se sitten voisi likelllä olla pitempiaikainen ilmakehän pintalämpötilan nousunopeuskin keskimäärin? Siis oletus, että ilmakehän keskimääräinen pintalämpötila määräytyisi merkittävästi merien keskimääräisestä lämpötilasta. Jos mantereet lämpenevät välillä nopeampaan, sinne tuulee ja sataa enempi mereltä jne.

    Joka tapauksessa merien jättäminen pois ilmastomalleista tarkoittaa, että ilmastomallilla ei voi ennustaa.

    VastaaPoista
  6. Entäs sitten pilvet? Vaikuttaa, ettei niiden vaikutusta tutkita ollenkaan tai sitten siellä piilee jokin epämiellyttävä totuus.

    Tapsa

    VastaaPoista
  7. Meret lämpenevät....

    VastaaPoista
  8. Niin siis pilvet jotka absorboivat paljon tehokkaamin kaiken taajuista säteilyä viilentävät maapalloa. Ne myös estävät tehokkaasti yläilmakehän kylmän ilman laskeutumisen alaspäin. Sen sijaan hiilidioksidi supervaarallisena myrkkynä tekee juuri päinvastion. Ja sitten pitää muistaa että sen jäkeen kun auringon säteily on maapalloa lämmitänyt ei vähäisellä säteilyenergialla ole juurikaan mitään tekemistä, minkään lämpöenergiatasapainon kanssa. Haihtuminen, konvektio ja sekoittuminen vastaa energiasiirosta ilmakehän alaosissa noin 99,8%:sti. Säteily vasta silloin kun ollaan lähempänä tyhjää avaruutta, kun muilla energiasiirtymismuodoilla ei enää ole madollisuuksia toimia harvan kaasun takia. Alalempana hiilidioksidin alhasempi ominasilämpökapasiteetti verrattuna esim happeen ja typpeen tarkoittaa sitä että sen lisääntyessä ilma ei sido niin paljoa energiaa ja lämpötila laskee. Ylhäällä taas kasvanut hiilidioksidi luovuttaa lämöenergiaa enenmmän säteilynmuodossa kuin pinemmillä pitoisuuksilla. Samoin jos ilmakeä lämpenisi se myös laajenisi jolloin lämpöenergiaa luovuttava pinta-ala kasvaa. Näiden syiden takia hiilidioksidilla ei ole mitään vaikutusta maapallon keskilämpötilaan, jota ei myöskään ole jostain kumman syystä koskaan pystytty todistamaankaan muuta kuin malleilla ja väärin ymmärretyillä fysiikan kaavoilla.

    Se näkyy hyvin mm tässä kokeessa: http://wattsupwiththat.com/climate-fail-files/gore-and-bill-nye-fail-at-doing-a-simple-co2-experiment/

    VastaaPoista
  9. Merten nousukin todistaa niiden lämpenemisestä...ARGO on oikeassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä merenpinnan nousu?

      https://stevengoddard.wordpress.com/2013/10/11/more-on-the-satellite-sea-level-fraud/`

      Ilkka

      Poista
    2. Ai nytkö Envisatkin sensuroidaan, ja väärennetään?

      Häpeän että ESA oli joskus palkanmaksajanil, tyjjäänkö tein?

      https://stevengoddard.wordpress.com/2013/02/19/satellite-sea-level-fraud/

      Ilkka

      Poista
  10. Merenpinta nousee jykevästi:

    http://sealevel.colorado.edu/
    http://www.aviso.altimetry.fr/en/data/products/ocean-indicators-products/mean-sea-level.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän siellä väitetään. Täältä LG:n nimeämältä "hömppäsaitilta" kannattaa kuitenkin lukea mittaustarkkuuksista ja virhelähteistä:

      http://wattsupwiththat.com/2013/09/20/sea-level-rise-climate-change-and-an-ocean-of-natural-variability/

      Kun nyt viran puolesta toisessa ketjussa väitit muiden tekijöiden, kuin ihmisperäisen lämmittämisen olevan olematon tekijä merenpinnan tasoon, niin täältä vähän tukea uskoosi tai sitten ei. 0,8 mm/y aiheutuu pohjavesien käytöstä:

      http://www.un-igrac.org/publications/422

      Satelliittipojat ovat pienessä piirissä päässeet sovittamaan uskomattomia tarkkuuksia toisiinsa ja vanhat mittaputket saavat mennä.

      Ylimmässä linkissä oli hyvä kommentti, miten mittaustarkkuuksia parannetaan: lisätään vaan nollia pilkun jälkeen! Hienoa.

      Täällä sitten väitetään merenpinnan nousseen pienellä jääkaudellakin, liekö totta, en tiedä:

      http://www.americanthinker.com/2013/06/could_global_warming_slow_sea_level_rise.html

      Miksiköhän GPS pääsee vain n. 10 m:n tarkkuuteen? Mittausten toistamisen autuus on vähän samanlaista hömppää kuin lämpötilojen osalta, jos vuorokautinen vaihtelu on monta dekadia suurempi kuin muka mitattu nousu.

      Tapsa

      Poista
    2. Tässä vielä yksi kommentti satelliittimittaustarkkuuksiin:

      "The effects of sea level around the globe are largely effected by the changes in gravity from the different points around the earth. Since the earth gravity is not distributed equally around the globe/ellipsoid, the effects are dramatic (IMO) on the comparative height of the sea level, which can be as much as 200 meters between two points on the earth."

      Että tarkkaa hommaa tuon aaltoilevan merenpinnan mittaaminen. Ei taida pallomme gravitaatio vaadittavalla tarkkuudella edes pysyä vakiona kokonaista vuottakaan.

      Jos nämä mittaajat eivät ole piirtäneet tuloksiaan kovin kovalle paperille, tiedän kyllä niille käyttöä.

      Onkohan niin, että tämä viimeinenkin oljenkorsi on napsahtamassa poikki, jos ei vielä ole?

      Tapsa

      Poista
    3. No IPCC vetoaa satelliittimittauksiin aiheessasi muttei lämpötilamittauksissa mikä on yksinkertaisempaa.

      Kyse on siitä ovatko mittaustulokset sopivia ilmastomallinnuksiin.

      Tosin satelliittikorkeusmittaukset on adjustoitu voimakkaasi, mutta se siintä tällä kertaa.

      Kun kysyit noista tarkkuuksistai, John Daly kirjoitti aikanaan aiheesta aikanaan aivan omaan luokkaansa, joka tarkoittaa myös selkeästi.

      Voithan muodostaa oman käsityksen aiheestasi.

      http://www.john-daly.com/altimetry/topex.htm

      Ilkka

      Poista
  11. Mitä tarkoittaa "adjustoitu voimakkaasti"? Tarkoitatko että mittaukset ovat korkeatasoisia koska niin suuri määrä mittauksiin vaikuttavia vakioita ja muuttujia on otettu huomioon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kun sitä että satelliittimittaukset ovat kalibroidut Hong Kongin
      mittauspaikkaan jonka tiedetään vajoavan 3mm vuodessa, ja GIA adjustoinnista jossa on syynä jääkauden jälkeinen maankohominen,
      joka on kyllä vedetty hihasta.

      Nämä kun lasketaan yhteen saadaan tulokseksi keksitty ilmastoindikaattori joka väittää merenpinnan nousevan 3,2mm/yr,
      vaikkei se nouse käytännössä yhtään.

      https://www.youtube.com/watch?v=cUObjw9wQKc

      Ilkka

      Poista
    2. Altimetriamittauksia ei taatusti ole "kalibroitu" johonkin yksittäiseen mittauspaikkaan. Missäs moista on väitetty? Lähdeviite peer-review julkaisuun tai viralliseen altimetriadokumenttiin puuttuu, löytyykö sellaista?

      Poista
  12. Lisännen vielä että "adjustoitu voimakkaasti" tarkoittaa sitä että kaikki 3,2mm/yr
    nousu mikä on monesti toistettu ilmastonlämpenemistodiste koostuu vain näistä adjustoinneista.

    Ja jjuri tuli kuin tilauksesta satelliittimittausten virheistä.

    http://stevengoddard.wordpress.com/2014/04/14/satellite-sea-level-error-greater-than-the-trend/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä Morganin kommentissa on hyvä linkki, tosin käppyrä koskee vain yhtä paikkakuntaa, mutta pitäisi sielläkin näkyä se nousuvauhdin tuplaantuminen, mikä sattumalta tapahtui juuri, kun satelliittimittaukset tulivat käyttöön.

      http://tidesandcurrents.noaa.gov/sltrends/trends/1612340.png

      Tilanne on toisin päin, kun lämpötilamittauksissa, missä mittausdata joutui "vääriin käsiin". Kiinteät merenpintamittarit taas eivät ole niin manipuloitavissa kuin alun perin hallussa olleet sääasemat.

      P.S. Miten hemmetissä tuo tide gauge oikein pitäisi kääntää härmäksi? Vuorovesimittariksiko?

      Tapsa

      Poista
    2. No sehän se onkin, mutta nimitys lienee periytynyt sen alkuperäisestä tarkoituksesta kieleen.

      Lienee muillakin ollut vaikeuksia kun se suomeksi on mareografi,
      eli sitä ei kai sitten ole suomennettu sen kummemmin.

      Ilkka

      Poista
  13. Tarttui hyppysiin oiva kirjoitus merenpinnan noususta, joka kirjoituksen perusteella olisi koostunut pääosiin dataan tehdyistä adjustoinneista tai kutsutaan noita säätöjä miksi hyvänsä.

    Oli miten oli lopputuloksenahan meille on esitetty täsmälleen ilmastomallien tuottama nousu eli 3,2 mm/v.

    http://notrickszone.com/2014/04/18/long-term-tide-gauge-data-show-21st-century-sea-level-rise-will-be-approximately-as-much-as-the-20th-century/?utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter

    Ilkka

    VastaaPoista