torstai 6. maaliskuuta 2014

Ilmastoherkkyyden suurista herkkyyksistä

Tänään on julkaistu kohtalaisen mielenkiintoinen selvitys yhdestä ilmastotutkimuksen suuresta mysteeristä, ilmastoherkkyydestä. Tuolla käsitteellä tarkoitetaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisen aiheuttamia vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen. Jos siis hiilidioksipitoisuus kaksinkertaistuisi vuoden 1914 arvosta 280 ppm (=miljoonasosaa) vuoteen 2114 mennessä tasolle 560 ppm, kuinka paljon ilmasto tuona aikana lämpenisi.

Ilmastoherkkyydestä puhuttaessa erotetaan lyhellä aikavälillä ilmenevä "välitön" vaikutus (TCR) ja useiden vuosikymmenten tai vuosisatojen viiveellä havaittavan tasapainoherkkyys (ECS), jolloin ilmasto on saavuttanut energiavirtojen tasapainon, eikä lämpenemistä enää CO2-tason vakiintumisen myötä tapahdu.
Kuva 1: Viime aikaisia ECS-arvioita

Selvityksen "Yliherkkää. Miten IPCC piilotti hyvät uutiset ilmaston lämpenemisestä" laatineet englantilainen ilmastotutkija Nic Lewis ja hollantilainen tiedekirjoittaja Marcel Crok ovat käyttäneet samaa materiaalia, jota hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, tutkijat käyttivät viimeisessä arviointiraportissaan (AR5 WG1). Lewis ja Crok päättivät julkaista selvityksensä, sillä heidän mielestään IPCC:n raportissa tutkimustieto jäi hämärän peittoon. IPCC:n WG1-työryhmässä onkin tiettävästi ollut melkoisia erimielisyyksiä noista herkkyysarvoista, ja pieneksi yllätykseksi paneeli ei suostunut julkaisemaan todennäköistä arvoa, vaikka samalla sen varmuus hiilidioksidipitoisuuden merkityksellisyydestä ilmaston lämpenemiseen kasvoi huomattavasti.

Olen seurannut aika pitkään oikean ilmastoherkkyyden - vai pitäisikö sanoa kadonneen sellaisen - metsästystä. Sen määrittäminen on monestakin syystä ollut hyvin vaikeaa, vaikka kyse on ehkä keskeisimmästä arvosta nykyisen vallitsevan ilmastokäsityksen ja sen mukaisen ilmastopolitiikan kannalta. Jos nimittäin ilmastoherkkyys on todellisuudessa esimerkiksi 4°C, on edessä melkoinen lämpeneminen haittavaikutuksineen seuraavan 100 vuoden aikana, vaikka tekisimme mitä tahansa hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi. Mutta jos arvo onkin 1°C, emme joutuisi minkäänlaisiin ilmaston lämpenemisestä johtuviin ongelmiin. Tällöin hyötyisimme muutoksesta.

Ilmastoherkkyyttä on yritetty selvittää viime aikoina monissa tutkimuksissa. Tulokset ovat melko vaihtelevia. Silmiinpistävää on suuri epävarmuus lähes kaikissa tutkimuspapereissa. Siksipä IPCC:kin on antanut välin 1,5 - 4,5°C alueeksi, jolta tuo arvo lopulta löytyy. Kuten kuvasta 1 näkyy, joissakin tutkimuksissa vaihteluväli on vieläkin isompi. On tietysti selvää, että kaikki kuvassa mainitut tutkimukset eivät voi olla oikeassa. Eikä ole varmaa sekään, että niistä mikään olisi oikeassa, sillä ECS:ä ei ole kyetty empiirisesti mittaamaan.

Mallinnusten lämpötilat eroavat mitatuista lämpötiloista
Suurin osa kuvan 1 tutkimustuloksista on saatu ilmastomallinnuksista, joiden kyky ennakoivasti mallintaa ilmastollisia tekijöitä vaihtelee käyttötarkoituksesta riippuen umpisurkeasta välttävään. Tiedämme mm. Alabaman yliopiston tohtorien Christy ja Spencer selvityksistä (kuva 2), että tulevan keskilämpötilan ennakoinnissa mallinnuksista noin 97 % on harhautunut järkevien luottamusvälien ulkopuolelle verrattaessa niitä empiirisesti mittaamalla saatuihin lämpöihin.

Lewisin ja Crokin ansiot ilmastoherkkyyden haarukoinnissa eivät rajoitu pelkästään herkyysepävarmuuden peittelyn paljastamiseen ja tämän selvityksen laatimiseen. He ovat myös yrittäneet itse sitä määrittää hieman erilaisella menetelmällä. He ovat perustaneet tutkimuksensa mittauksiin ja saaneet niiden perusteella arvoväliksi 1,25 - 3°C ja todennäköisimmäksi arvoksi 1,75°C, mitkä ovat huomattavasti alempia lukuja verrattuna tietokonemallinnusten tuloksiin. Niiden keskiarvohan on 3,2°C ja vaihteluvälin yläraja jopa 5°C.

Minä en tiedä, onko millään muulla fysiikan tutkimusalueella tapana sivuuttaa empiirisiä havaintoja ja laskelmia mallinnuksilla. Olen jokseenkin varma siitä, että millään fysiikan alueella empiirisiin mittauksiin perustuvia laskelmia ei voitaisi piilotella tieteeltä, päätöksentekijöiltä ja alan tutkimuskustannukset maksavilta veronmaksajilta. Nic Lewisin ja Marcel Crokin selvitys paljastaa, että ilmastotutkimuksessa näin voidaan tehdä, sillä IPCC:n 5. arviointiraportin ensimmäisen osan tiivistelmässä, yhteenvedossa päätöksentekijöille (SPM), ei mainita paria tärkeää asiaa. Siellä ei kerrota empiirisiin mittauksiin perustuvista oleellisesti alemmista ilmastoherkkyysarvoista eikä siellä kerrota edes tietokonemallinnuksiin perustuvien arvioiden merkittävästä alenemisesta viime vuosina. Ovatkohan Ilmatieteen laitoksemme edustajat muistaneet kertoa omille poliittisille päättäjillemme asiasta?

Lewisin ja Crokin laskema herkkyysarvo ja muutkin alle kahden asteen arvot tarkoittavat käytännössä sitä, että tuo poliittisesti päätetty  ja maaginen kahden asteen lämpenemisraja (verrattuna esiteolliseen aikaan) ei ylittyisi, vaikka CO2-päästöjen hillitsemiseksi ei edes ponnisteltaisi. Tästä taitaa löytyä syy siihen, että IPCC päätti olla julkaisematta todennäköistä ECS-arvoaan. Tiedon julkaiseminen voisi tyrehdyttää niitä muutaman kymmenen miljardien kumulatiivisia rahavirtoja, joita ilmastotutkimuksen nimellä toimiva ja kukoistava tutkimusteollisuus on saanut. Ja vaarassa olisivat myös yli tuhannen miljardin vuosittaisella liikevaihdolla toimiva globaali ilmastonmuutoksen torjuntateollisuus - mm. veronmaksajilta revittävillä rahoilla toimivat tuuli- ja aurinkovoimalat. Mahdottomaan tilanteeseen joutuisi myös YK, joka havittelee 1000 miljardin vuosittaista synninpäästöveroa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen aiheuttaneille länsimaille tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. EU:n osuus tuosta olisi suurin piirtein saman verran, mitä on tähän mennessä pantu rahana Etelä-Euroopan talouskriisien hoitoon - mutta nyt siis joka vuosi.

Lewisin ja Crokin selvitystä vastaan tullaan hyökkäämään rajusti. Sitä voimakkaampia sanoja käyttävät ne, joilla on isoimmat taloudelliset intressit asiassa. Mutta avainsana on ilmastoherkkyys. Sitä pitää vastedes kysyä jokaiselta merkittävältä poliitikolta. Ja vastaukseen liittyen pitää kysyä perusteluja, jotka löytyvät osin piilotettuna myös IPCC:n 5. arviointiraportista ja avoimemmin Lewisin ja Crokin selvityksestä.

Itse uskon Lewisin tehneen rehellistä työtä empiirisiin mittauksiin perustuvassa arviossaan ilmastoherkkyydestä. Mutta tuo tulos riippuu paljon noista mittausarvoista, joita on kovin paljon adjusteerattu. Minulla on epäilykseni, että tulevaisuudessa saamme paremmilla mittauksilla yhä alempia arvioita CO2:n ilmastoherkkyydestä. En ihmettelisi tuloksia, jotka antaisivat ECS:lle jopa alle 0,5°C arvoja. Ja silloin kyllä nykyinen paradigma saisi kokonaisuudessaan kyytiä. Siksi ilmastoherkkyys on niin herkkä ja kallis asia.

Jos jokin vedonlyöntitoimisto joskus panisi käyntiin kisan todellisesta ECS-arvosta, ja siihen saataisiin objektiivinen vastaus, veikkaisin itse jotain arvoa professori Lindzenin tutkimustuloksen (kuvassa 1 viides alhaalta) liepeiltä. Mikäs on Sinun veikkauksesi? Rohkeimmat ehkä liittävät veikkaukseensa perustelutkin.

Lewisin ja Crokin selvitys on saanut jo nyt melkoista huomiota. Enemmän voit lukea asiasta englanniksi mm. täältä, täältä ja täältä. Lisäilen tähän loppuun hyviä asiaa koskevia linkkejä, kunhan niitä ilmestyy.

35 kommenttia:

  1. Minun veikkaus on että ilmastoherkkyys on tällä hetkellä nolla tai
    vähän alle koska ei lämpene.

    Olen nimittäin päätellyt että ovat alunperin iteroineet ilmastoherkkyyden 1900 luvun lievästä lämpenemisestä, ja astettaneet sen syötteeksi ilmastmalleihinsa.

    Saahan siintä hienoja Watteja neliömetrille väärinkäyttämällä SB lakia, mutta tämä todistelu on väärn päin.

    Nyt sitten ilmasto osoitti ettei korrelaatio ole sama kuin kausaliteetti, joka on aiheuttanut harmaita hiuksia ilmastotutkijoille, jotka ovat tuoneet mitä ihmeellisempiä selityksiä miten tässä nyt näin pääsi käymään.

    Tuo ilmastoherkkyyden laskeminen fysikaalisia suureita käyttäen näkyykin olevan mahdoton tehtävä liian suuren muuttujajoukon vuoksi, semminkin kun emme edes voi tuntea niitä kaikka.

    Ps. löytyihän yksi juttu suomeksikin, eli tämä sinun.

    Tämä ihmiskunnan kohtalonkysymykseen liittyvä aihe ei tunnu kiinnostavan suomen ilmastotiedettä saatikka ilmastosta huolestunutta mediaa, mutta emmeköhän saa kohta CO2 raportista lukea suomeksi Guardian lehden eli
    AGW "Rapid Response Teamin"näkemyksen aiheesta.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meret lämpenevät ja SB-laki pätee yhä kaiken lämpöisille kappaleille, eivätkä mitkään kvantti-ilmiöt estä kylmemmästä kappaleesta lähteneitä fotoneja absoboitumasta lämpimämpään kappaleeseen. Faktat eivät tästä muutu.

      Poista
    2. SB laki ei käsittele kappaleita, koska kappale on kolmiulotteinen.

      Kappaleiden sisällä lämpö ei siirry säteilemällä vaan muin keinoin.

      Ilkka

      Poista
    3. Miten tuo liittyy asiaan? Aurinkokunta ei ole yksi kiinteä kappale.

      Poista
    4. Siten että limatolookeilta on mennyt Arheniukset ja Ängströmmit sekaisin.

      SB laki ei tunne mitään takaisinsäteilyä, eli sitä että kylmempi lämmittäisi kuumempaa, eikä termodynamiikkakaan.

      "Arrhenius thus used a correct version of Stefan-Boltzmann's Law with one-way heat transfer from warm to cold without DLR, while Anders Ångtröm suggested an empirical formula for DLR reminiscent of an incorrect two-way form of Stefan-Boltzmann's Law. Climate alarmism eventually picked up CO2 from Arrhenius and DLR from Anders Ångström."

      http://claesjohnson.blogspot.fi/2013/01/arrhenius-and-angstrom-vs-stefan.html

      Mitä Arheniukseen tulee, se että hän oli väärässä. johtui senajan puutteellisista mittavälineistä, vannokoon FMI sun muut vieläkin sen nimeen.

      http://members.casema.nl/errenwijlens/co2/arrhrev.htm

      Koska on tarkoitus saada aikaan loputon inttäminen ilman tieteellisiä vastatodisteita, lopetan tältäosin tähän, tämähän ei kuulu edes keskustelun aiheeseen.

      Ilkka

      Poista
    5. Termodynamiikan väärinymmärryksistä ei voi vieläkään johtaa mitään. Kylmästä kappaleesta lähteneet fotonit absorboituvat lämpimämpään kappaleeseen, tätä ei estä mikään. Fotonit myös kantavat energiaa, ja energiahan ei tunnetusti häviä...johtopäätös? :)

      Poista
    6. No en voi mitään että väärinymmärrät termodynamiikan.

      Voimme keskustella muualla johtuuko se kompetenssisi tai tahtosi puutteesta.

      Aihettä käsittelee Kirchoffin laki fotonien näkökulmasta, laki joka löytyy fysiikan konstekstista toisin kuin takaisinsäteily.

      "IMPORTANT POINT: since the different energy levels are discretely spaced, some photons will not have precisely the right amount of energy to cause the electron to jump to another level. Those photons are not absorbed by the atom. "

      http://www.physics.rutgers.edu/~matilsky/documents/kirchoff.html

      Ilkka

      Poista
    7. Jahas Ilkka, esität siis että fotonisäteily menee kiinteiden kappaleiden lävitse? Miksi ilmiötä ei kuitenkaan havaita nk. reaalitodellisuudessa?

      Poista
    8. Fotoni voi mennä kiinteän kappleen läpi jos kappale on läpinäkyvä.
      Toisaalta se voi heijastua, eikä silloinkaan absorboidu.

      Siksi sulla on lasia ikkunoissa ettei tarvitse kantaa valoa säkillä tupaan.

      Ilkka

      Poista
    9. Siis esität että taivaalta tuleva lämpösäteily menee planeetan läpi? Heh. Heijastuakaan se voi kuin pieniltä osin koska maaperän heijastavuus on infrapuna-alueellakin hyvin pieni. Tästä voimme päätellä että ehkä 90% tai yli taivaan lähettämästä säteilystä lämmittää maaperää.

      Poista
    10. Onko planeettamme siis läpinäkyvä mielestäsi.

      Tuossa sinulle takaisinsäteilymittari, oikeastaan toimii samalla periaatteella jolla FMI,kin mittaa takaisinsäteilyä.

      http://www.halfbakery.com/idea/Cosmic_20Background_20Refrigeration

      Ilkka

      Poista
    11. OK, kyllästyin kirjoituksen aiheen ohi menevään kirjoitteluun. Ei kannata enää yrittää. Deletoin tästä ilmastoherkkyyden ohi iskevät kommentit.

      Poista
  2. Ilmastoherkkyydestä on sentään epävarmuutta, mutta hiilidioksidin tuplaantumisen suorasta vaikutuksesta ollaan ihan varmoja, eikös se ole 1,1 astetta. Tätäkään ei kyllä missään labaraoloissa voida mitata niin, että se vastaisi ilmakehän olosuhteita, kun vain pieni osa ulos lähtevästä säteilystä tulee maanpinnalta asti.

    Ymmärtääkseni tuo luku on ensinnäkin saatu tuplaamisen oletetusta säteilyn vähentymisestä avaruuteen. Ja tällä sitten pitäisi olla suoraan laskettavissa S-B:n lain mukaan lämpeneminen maanpinnalla. Ei ole.

    Tämä 2 m:n lämpötila ei kyllä kasva kaasukerroksen absorptiosta, vaan maanpinnalta johtumisesta. Maanpinnan lämpötila taas riippuu tulevasta säteilystä niin auringosta kuin ilmakehästäkin.

    Ilmakehästä alas lisääntyvä säteily nostaa maanpinnan lämpötilaa vaivaiset n. 0,3 astetta. Tähän voidaan pläjäyttää sitten päälle nämä tuntemattomat herkkyyslukemat.

    Tapsa

    VastaaPoista
  3. Onko teillä tietoa hiilidioksidin kyllästymis kritiikistä? (co2 saturation)
    Ja mikä on virallinen vastaus tähän kritiikkiin.
    En löytänyt kuin vajavaisia vastauksia.
    Voitko Tapsa antaa linkin tai kaavion miten sait 0,3 astetta lämpenemistä?
    Vilijonkka


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain sen aikanaan netistä ilmaiseksi saadun Modtran-ohjelman avulla. Valitettavasti se näyttää nyt muuttuneen maksulliseksi.

      Sillä voi simuloida näitä infrapunasäteilyintensiteettejä ylös ja alas haluamiltaan korkeuksilta.

      Tuosta kyllästymiskritiikistä en ymmärtänyt mitään!?

      Tapsa

      Poista
    2. Olisko noista apua, tai haittaa?

      Ikäänkuin skeptisenä kerron artikkelien esiintuomisen aiemmin
      aiheuttaneen suurtakin rähinää koska neeovat ristiriidassa AGW
      teorian kanssa.

      http://hockeyschtick.blogspot.fi/2010/06/physicist-co2-greenhouse-effect-is.html

      Mitä tulee Modran malliin tai muihin malleihin, ne eivät perustu vain fysiikkaan vaan oletuksiin spektriviivojen leviämisestö, mitä nyt ei oikein pysty mittaamaan kun sen vaikutus on niin pieni, mitä nyt J. Kauppinen
      mittasi kammiossaan saaden CO2 tuplaamisen yksin aiheuttavan muistaakseni n.1 asteen lämpenemisen.

      http://claesjohnson.blogspot.fi/2013/03/the-fabrication-of-co2-alarmism-decoded_19.html

      Ilkka

      Poista
    3. Tuossa Sähköteurastajan kopioimassa kirjoituksessa Kauppinen kertoo ilmastoherkkyyden arvoksi noin 0.22°C. Tuo on myös konitohtorin arvio. On häpeällistä, ettei Suomi24 palstalla enää ole tallella Kauppisen alkuperäistä kirjoitusta mutta jutun lukeneena voin todistaa, että Sähköteurastajan kopio vastaa alkuperäistä.
      http://keskustelu.suomi24.fi/node/10829070#comment-56543396
      konitohtori

      Poista
  4. Tiede.fi :ssä keskusteleva nim merkki H on tehnyt vakuuttavan laskelman, laskelmakehikon tuosta ilmastoherkkyydestä. Suomeksi.

    http://koti.mbnet.fi/ppppp/Hiilidioksidin_vaikutus_H.pdf

    Minäkin uskon sen tuottamaan tulokseen, vaikka on toki tunnustettava, etten ainakaan enää ole sellaisessa matemaattisessa iskussa, että osaisin sen oikein ruotia. Enkä myöskään osaa varmistaa kaikkia sen alkuolettamuksia ja lähtötietoja.

    Terveisin Vesa Tanskanen
    (keskustellut aikoinaan nimimerkillä vesku tiede.fi:ssä)

    VastaaPoista
  5. Kun vieläö ymmärettäisiin ettei kaasuja pysty lämmittämään infrapunasäteilyn avulla, koska ne eivät absorboi kuin erittäin suuritehoista säteilyä, joka ylittää kynnysenergian jotta absorptio kaasumolekyyleissä olisi edes mahdollinen. Kylmän kapplaleen lämpösäteily (vaikkakin se voidaan mitatat sähkömagneettisen taajuuden perusteella, joka kuvaa sen lämpörilaa) ei siis missään oloissa voi edes teoriassa absorboitua lämpimämpään. Edes veden lämmittäminen infrapunasäteilyn avulla on erittäin tehotonta verrattuna esim mitä johtumalla samalla teholla saadaan aikaan. Koko lämpösäteilyyn perustuva teoria unohtaa niin paljon muita lämmönsiirtomekanismeja, että yksistään se ei kerro yhtään mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täyttä roskaa. Kylmän kappaleen lämpösäteily absorboituu lämpimämpään kappaleeseen koko ajan, mikäs sen estäisi? Fotoneilla ei ole muistia.

      Poista
    2. Energianpuute, ihan yksinkertaisesti.

      Poista
  6. Vähän kirjoitusvirheitä kun kännystä näitä kirjoittelee pikaisesti, mutta asia tuli varmasti ymmärretyksi.

    VastaaPoista
  7. suosittlen kaikille musikaalia 2c tai sinnepäin, josta oli ykkösen aamuohjelmassa puffi.
    siinä laulajatar esi vuorela kertoin tutustuneensa ilmastoasioihin ja vakuuttuneensa asian tärkeydestä säveltäjä kuusiston kanssa ja musikaalin tärkeydestä.
    uskon, että on lukenut hs:n ilmastoartikkeleita ja saanut erittäin hyvän kuvan katastrofista joka meitä nyt sitten uhkaa.
    voisin suositella essi vuorelalle musikaalin nimen vaihtamista esimerkiksi, "3,5 miljardia köyhää" jolloin tarina olisi hiukan todenperäisempi.
    sitä ei juuri löydy hs:n sivuilta ja ei taida olla vuorelan tiedossakaan eikä suurempi huolenaihe.

    VastaaPoista
  8. Huomenna taas Ykkösaamussa esiintyy Ville Niinistö. Hänelle voi lähettää kysymysehdotuksia: tv1.ykkosaamu@yle.fi

    Tapsa

    VastaaPoista
  9. jos siltä kysyy: miksi troposfääri kieltäytyy lämpenemästä ilmastomallien mukaan, niin vastaus on: uskon tieteeseen...
    But….

    The troposphere has not warmed as fast as almost all climate models predict.

    tämä toteamus löytyy IPCC:n analyyseista.
    Lainattu Tisdalen artikkelista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli tuota ei kannata kysyä. Pitää keskittyä ilmastopolitiikan puolelle, jota mm. E-R Korhola kovasti kritisoi ottamatta kantaa IPCC:n mallien pätevyyteen.

      Esa Härmälä on sitä mieltä, että hiilidioksidipäästöt tulevat kasvamaan ainakin 25 v, tekipä EU mitä tahansa.

      Tältä pohjalta kysymyken voisi laatia. Omani jo lähetin.

      Tapsa

      Poista
    2. Ehkä realiteetit lopettavat vihdoin tämän hyödyttömän ilmastointtämisen,
      kun eihän tässä alunperinkään ole ollut tieteestä edes kysymys.

      Vai voivatko lisätä öljyn ja kaasun käyttöä vähentämällä sitä kuvitteellisesti, en usko että menisi läpi edes asiasta kiinnostumattomille.

      Tässä valossa näyttää että päättäjien mielestä ilmastoherkkyydellä ei
      ole suurta merkitystä, tai koko herkkyys unehtui kun tuli tärkeämpää teklemistä.

      http://www.nytimes.com/2014/03/06/world/europe/us-seeks-to-reduce-ukraines-reliance-on-russia-for-natural-gas.html?_r=0

      Ilkka

      Poista
    3. Juu hallitus, puolueesta riippumatta, pätevien virkamiesten opastamana on oppinut, että fiskalisia veroja on kansalta helppo kerätä pelotteluperiatteella.

      Tapsa

      Poista
  10. VARMA-mallini osoittaa vakuuttavasti, että globaali lämpötila on riippumaton ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta. Tämä on nähtävissä aikasarjoista 1959:1 - 2013:12. Ilmastoherkkyys on käsite, jolla ei ole sisältöä sen enempää kuin hiilijalanjäljelläkään.

    VastaaPoista
  11. Lisännen vielä että onko ilmastoherkistelyllä järkeä, kun ilmestyi
    juuri bittiavaruudesta.

    http://www.thegwpf.org/economist-climate-sense-sensitivity/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuin hyvin tiedetään, on IPCC kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas, niimpä Se on antanut meidän tietää, mikä katastrofi ihmiskuntaa kohtaa viimeistään tämän vuosisadan lopulla. Sillä on käytössään liuta hyödyllisiä id... anteeksi saarnamiehiä, jolla sanoma viedään perille.

      Nyt ongelmaksi on kuitenkin muodostunut kansalaisiin levinnyt uskonpuute, kun todisteet tämän katastrofin tulosta ovat hävinneet.

      Onko kuitenkin yksi oljenkorsi jäljellä, meren kohoaminen? Ei taida olla. Löytyi nimittäin linkkisi keskustelusta toinen linkki, jossa on otteita lukuisiin tutkimuksiin, joiden mukaan ei näihin olisi käymässä. Jostain kuului naksahdus, mikäköhän katkesi?

      http://www.c3headlines.com/are-oceans-rising/

      Tapsa

      Poista
    2. Sehän eli FMI o vain väärä vitonen, uskokoon ken tahtoo.

      http://www.youtube.com/watch?v=8z8i2qbIpbU

      Väärä vitonen!

      Ilkka

      Poista
    3. Ei se ollut Mollijorin, vaan Veikko Lavin isä, joka löysi sen Käkisalmen markkinoilta ennen sotia.
      http://www.youtube.com/watch?v=CsGaa1-GmKk&feature=kp

      Tapsa

      Poista
    4. Myönnän että Veikko Lavi on sanoittanut, ja sen kunniaksi.

      "Veikko Lavin sanoittama trad. kappale on levytetty vuonna 1969. Music of "Emsalö-valsen", sävellys hallinnoija:
      One or more music publishing rights collecting societies. Lyrics:

      Kun Käkisalmen markkinoilta ennen sotia
      väärän vitosen, isä toi kotia
      sanoi, että raha meille onnen suo
      rikkautta, rakkautta pirttiin tuo.
      Vaan aamusella talo paloi kivijalkaan,
      lehmä kuoli ja ylimalkaan
      onni käänsi meille sen, arkisen puolen.
      Niin isä tuumas silloin mulle;

      Paa poika pussiis tuo,
      ehkä vielä raha sulle onnen suo
      Sieppaa myös sirmakka mukkaa
      ettei mää illat hukkaa.
      Näin ensi reissullain
      ruokarahat tienasinkin soitollain.
      Pois kaikki murheet haihtui
      ja riemuksi itkut vaihtui.

      Sain Käkisalmen markkinoilta ruplan setelin
      viime kesänä, kun polkkaa vetelin
      Sen antoi mulle pitkäletti Tatjaana
      kiitellessään uuden polkan tahtia.
      Heti minä ymmärsinkin lemmenpostin
      keinuun nostin ja shultsinat ostin.
      Tytön silmät loisti, jännityksen poisti
      kun hanurikin polkan toisti.

      Tää polkka poikaa on
      silloin kun on elo musta onneton.
      Soitan, et suorat on palkeet
      ja taas ovat päivät valkeet.
      Karjalan korvissa
      suomalaisten säveleiden sorvissa
      syntyivät polkan aiheet
      väärän vitosen vaiheet."

      Sen kunniaksi:

      http://www.youtube.com/watch?v=Ea1kdTl0Wn0

      Ilkka



      Poista