Pissaa sukassa erittäin merkitsevästi?

Edellinen bloggaukseni, joka sai inspiraationsa Pekka Hjeltin kirjoituksesta, pani minut etsimään tietoa, josko saman kaltaisia huomioita ilmaston lämpenemisväitteiden perustumisista tilastollisiin menetelmävirheisiin olisi tehty muualla maailmassa. No onhan niitä tehty.

Yhdistyneen Kuningaskunnan parlamentissa on käyty aika pitkää kirjeenvaihtoa asiasta.  Ylähuoneen jäsen, lordi Donoughue, on jo yli vuoden ajan tiedustellut hallitukseltaan, mihin tilastollisiin malleihin se perustaa väitteensä tai Met Officen väitteet siitä, että viime vuosikymmeninä on lämpöaikasarjoissa havaittu tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä. Kysymyksissään lordi Donoghue on viitannut samoihin ongelmiin, joihin Hjeltkin viittaa kirjoituksessaan.

Energia- ja ilmastonmuutosministeriön (ihan totta, briteissä on tuon niminen ministeriö) alivaltiosihteerin vastaukset ovat olleet kysymysten yksityiskohtia vältteleviä, mutta lopulta siellä on ilmeisesti jouduttu antamaan periksi. Alivaltiosihteerin viimeinen vastaus nimittäin kuuluu seuraavasti:

Hänen majesteettinsa hallitus ei luota mihinkään yksittäiseen tilastolliseen malliin globaalien lämpöaikasarjojen tilastollisissa analyyseissä.

Maapallon lämpötila kuten monet muutkin ilmastojärjestelmän osat analysoidaan käyttäen pikemminkin fysiikkaperusteisia matemaattisia malleja kuin pelkästään tilastollisia malleja.

Vihreä ja sininen palloviiva kuvaavat mitattua ilmaston
lämpötilan muutosta. Muut viivat ovat mallinnusten
tuloksia ja musta palloviiva niiden keskiarvo.

Tuon vastauksen ensimmäinen virke tietysti mahdollisimman lievästi tunnustaa sen, että lämpöaikasarjoista ei käytetyillä menetelmillä saada tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä esiin siten, että se kestäisi kriittisen tarkastelun. Poliittisista syistä asiaa ei haluta selkokielellä sanoa. Saapa nähdä, käytetäänkö termiä "tilastollisesti merkitsevä" enää jatkossa. No, tässä ei ole sinänsä mitään uutta, sillä jopa IPCC on myöntänyt, että tilastollisen merkitsevyyden esiin saaminen riippuu käytetystä tilastollisesta mallista. Hjeltin esittämiä ARIMA-malleja ei ilmeisesti haluta käyttää, koska niillä merkitsevyyttä ei liene koelaskelmissa saatu esiin. Ja ilmastotutkimuksessa yleisesti käytetyt autoregressiiviset mallit tiedetään nykyisin tarkoitukseen kelvottomiksi? Eipä ihme, että Suomenkin Ilmatieteen laitoksella on radiohiljaisuus. Vai olisiko "hiljaa kuin pissa sukassa" -vertaus tässä parempi?


Toisessa virkkeessä sitten kerrotaan käytettävän ilmastomallinnuksia ilmaston lämpenemisen arvioinnin perustana. Se on erikoinen vastaus, sillä ilmastomalleissa ei käsitellä mitattua ilmastoa. Niillä yritetään mallintaa ilmastoa enemmän tai vähemmän arvatuilla parametreillä, joilla on jonkinlainen tutkimuksellinen perustansa. Me tiedämme - kuten IPCC:kin tietää pohtiessaan asiaa kolmen sivun verraan viimeisessä arviointiraportissaan - että nuo mallinnukset käyvät aivan liian kuumina verrattuna reaalimaailmaan. Niiden ennustekyky on jo muutaman vuoden sisällä mallinnushetkistä karannut kaikkien järkevien merkitsevyysrajojen ulkopuolelle. Joten niiden perusteella taitaa olla mahdotonta sanoa juuri mitään merkitsevää menneestä ilmastosta ja sen lämpenemisestä. Tai ehkä sen, että mennyt ilmasto on mitattu väärin?

Tulevaa ilmastoa noiden mallien voi tietysti väittää ennustavan, jos malleihin uskoo. Uskon täytyy olla vahva, jos noihin kuvassa esitettyihin ja keskenäänkin kovin ristiriitaisiin mallinnuksiin luottaa. Mutta siitähän tässä ei ollut kysymys, eikä sitä käsitykseni mukaan Pekka Hjeltkään bloggauksessaan kysynyt.

Tuohon lordi Donoughuen ja energia- ja ilmastonmuutosministeriön (naurattaa tuo sanahirviö vieläkin) väliseen kysymysten ja vastausten vaihtoon voi tutustua tarkemmin Bishop Hill -blogissa (englanniksi). Ja Pekka Hjelt on jatkanut tuota alun linkistä avautuvaa kirjoitustaan kahdella uudella, jotka avautuvat aikajärjestyksessä täältä ja täältä.