Virittelyä Ilmestyskirjan ratsastajien kohtaamiseen

Suurimmat tiedotusvälineemme, YLE ja Hesari, ovat viikonlopun aikana julkaisseet joukon juttuja, joilla valmisteltaneen lukijoita viikon alussa julkaistavaan hallitustenvälisen ilmastopanelin, IPCC:n, viidennen arviointiraportin toisen osan julkistukseen, jonka pitäisi tapahtua Japanin Jokohamassa 31.3.2014. Tuo toinen osahan käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, niihin sopeutumista ja niiden aiheuttamia haavoittuvuuksia.

Katsotaanpa, mitä Yleisradion toimittaja Jaana Kanninen on koostanut laatimaansa juttuun "Ilmastotutkijat: Ilmastonmuutos lisää poliittisia konflikteja". Ennen tekstin otteiden lukua, kannattanee muistaa, että Kanninen kunnostautui viime syksynä näyttävällä Malediiveja koskevalla ilmastonmuutosjutulla, jonka keskeinen väite näyttäisi olleen täyttä potaskaa. Lisää Kannisen ilmastonmuutosjutuista löydät täältä. No niin, nyt Kannisen uusimpaan juttuun, jonka otteet ovat sisennettynä ja kursivoituna. Kommenttini ovat normaalitekstillä.

Nyt julkaisuvuorossa on raportti, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Noin sata tutkijaa ja iso joukko hallitusten edustajia on usean päivän ajan viimeistellyt monisatasivuista raporttia, jonka mielenkiintoisin osa on 29-sivuinen, päätöksentekijöille tarkoitettu yhteenveto.

Kuva 1

Kanninen olisi voinut tietysti kertoa, että tuo 29-sivuinen yhteenveto ei ole tiedemiesten kirjoittama. Sen ovat koostaneet eri maiden ilmastopoliitikot ja -virkamiehet. IPCC:n käytännön mukaan varsinainen 1000-sivuinen raportti, jota harva jaksaa lukea, sitten sovitetaan sen mukaiseksi, millaiseen tyyliin poliittisesti sovittu yhteenveto on laadittu.

Sen luonnos vuoti julkisuuteen jo etukäteen. Uutistoimisto AFP kirjoitti, että raportti kertoo tulvien ja kuivuuskausien lisääntyvän "merkittävästi". Tämä puolestaan merkitsee mm. viljasatojen pienenemistä. IPCC:n tutkijat laskevat, että vehnän, riisin ja maissin sadot pienenevät noin kaksi prosenttia vuosikymmentä kohti. Samaan aikaan maapallon väestö kasvaa, ja ravinnontarve sen mukana.

Tarkistan myöhemmin mahdolliset väitteet viljasatojen ennustetusta pienenemisestä. Ennen niihin uskomista on hyvä katsoa tilastotietoja satojen muutoksista menneinä vuosikymmeninä, joiden aikana ilmasto on muutamalla asteen kymmenesosalla ainakin joissakin osin maailmaa lämmennyt. Kuvassa 1 on hehtaarisadon (tonnia hehtaarilta vuodessa) kehitys maailmassa keskimäärin maissin, vehnän ja soijapavun osalta vuosina 1960 - 2011. Sanoisin kuvan perusteella, että merkittävää näyttöä ei ole satoisuuden vähenemisestä, vaikka ilmasto on hieman lämmennyt. Toisaalta sen paremmin Kannisen jutuissa kuin IPCC:n käyttämissä mallinnuksissa tosiasioista ei välttämättä ole tarvinnut välittää.

Ilmastonmuutos sinänsä ei synnytä väkivaltaa, mutta kiristyvä kilpailu luonnonvaroista kylläkin. IPCC:n raportti yhdistää ensimmäistä kertaa selkeästi ilmastonmuutokseen monet Afrikan konfliktit, jopa arabikevään tapahtumat. 

Ilmastonmuutoksen yhdistäminen kilpailuun luonnonvaroista on mielenkiintoinen kytkös, jota Kanninen ei perustele. Mutta Afrikan ja arabimaiden konflikteja joskus tutkineena väitän niiden syiden olevan kaukana ilmastonmuutoksesta. Mutta en epäile, etteikö Kannisen fiktioissa niillä voisi olla suorastaan kausaalista yhteyttä.

Ruuan hinta nousee, kun ruuasta tulee pula, ja maanviljelijät joutuvat ahdinkoon. Tämä lisää levottomuuksia ja yhteenottojen mahdollisuutta, sanoo Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.

Kanninen toi seuraavaksi esiin auktoriteetin. Ehkä Petteri Taalas on meteorologian lisäksi ehtinyt opiskella maataloutta, taloustieteitä ja konfliktintutkimustakin - en tiedä, joskin epäilen. Mutta sen tiedän, että nämä taalasten ja kannisten ekovihreät hengenheimolaiset ovat vaatineet viljatuotteiden käytön lisäämistä biopolttoaineiden tuotantoon. Niin on myös käynyt, ja huomattavia osia mm. maailman maissin ja soijan sadoista käytetään länsimaiden varakkaiden kuluttajien autoissa, jolloin nuo osuudet ovat poissa ruokamarkkinoilta. Se muuten on nostanut ruoan hintoja eniten köyhissä maissa, joiden kuluttajia hintamuutokset ihan ymmärrettävästi hermostuttavat.

AFP:n näkemän luonnoksen mukaan on laskettu, että ilmakehän lämpötilan nousu 2,5 celsiusasteella verrattuna esiteolliseen aikaan merkitsisi bruttokansantuotteen laskemista jopa parilla prosentilla. Tällä hetkellä ilmakehän lämpötila on noin 0,8 astetta korkeampi kuin sata vuotta sitten.

Jeps, varmaan on jollain tietokonemallilla laskettu. En menisi myöskään luottamaan kovin pitkälle - esimerkiksi 100 vuoden päähän - sen paremmin taloudellisiin malleihin kuin ilmastomalleihinkaan. Jälkimmäisethän ovat osoittautuneet täysin epäluotettaviksi ja ensimmäistenkin tuloksia korjaillaan melkoisesti kvartaaleittain.

Kuulopuheiden mukaan AFP:n jutun mukaisen ilmaston lämpenemisen taloudellinen vaikutus on tuossa julkaistavassa raportissa arvioitu välille  0,2 - 2,0 % BKT:sta. Jostain syystä Kanninen ei halunnut mainita alarajaa. Eikä hän halunnut mainita sitäkään, että aiemmin paljon lainatun ja nykyisin paljon haukutun Sternin raportin arvio ennustetun ilmastonmuutoksen kustannuksista on kertaluokkaa suurempi - muistaakseni suuruusluokassa 5 - 20 %. Taitaa Sternin raportti joutaa roskikseen?

Luonnoksessa ennakoidaan myös "satojen miljoonien" ihmisten joutuvan jättämään tämän vuosisadan aikana alavilla merenranta-alueilla sijaitsevat kotikontunsa kohoavan merenpinnan ja rantojen eroosion seurauksena.

Tjaah, taas ilmastopakolaiset nousevat esiin. Vuonna 2006 YK ennusti ilmastopakolaisia olevan 50 miljoonaa vuoteen 2010 mennessä. Minne ne ovat kadonneet? Jaana Kanninen kävi etsimässä ilmastopakolaisia Malediiveille suuntautuneella lomatyöretkellään. Ei tainnut löytyä ainuttakaan?

Edellinen, vuonna 2007 julkaistu IPCC- raportti sisälsi muutamia virheitä, jotka söivät pahoin satoja ilmastotutkijoita yhdistävän paneelin mainetta. Esimerkiksi Himalajan jäätiköiden ennustettiin katoavan muutamassa vuosikymmenessä olemattomiin, mikä myöhemmin osoitettiin virheelliseksi väitteeksi. Petteri Taalas sanoo, että tällä kertaa raportin luotettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.
– Tietojen arviointiprosessi on nyt tehty aiempaa systemaattisemmin, millä toivomme välttävämme virheet.

Joudumme noita vuoden 2007 raportin virheitä tietysti arvioimaan nyt kohta julkistettavan uuden raportin pohjalta. Katsotaanpa rauhassa, millaisia eroja raporteissa on.

Taalaksen mukaan tiedeyhteisö on erittäin yksimielinen ilmastonmuutoksen luonnontieteellisestä pohjasta ja etenemisestä.

Tuo riippuu kovasti siitä, millaiseksi määrittelemme tiedeyhteisön. Jos se määritellään kalleimpia resursseja käyttäviksi tietokonemallintajiksi ja muiksi nörteiksi, jotka eivät viitsi enää tehdä empiirisiä mittauksia ja kokeita, Taalas on varmaan oikeassa. Mutta jos mukaan otetaan perinteinen fysiikka ja kemia soveltavine tutkimusalueineen, taitaa Taalaskin elää fiktioissa?

– Mutta siinä vaiheessa kun aletaan arvioida, millä tavoin ihmiskunta reagoi elinympäristönsä muutoksiin, tulevat tiedemiesten erilaiset näkemykset esille.
Tästä esimerkkinä toimii vaikkapa raportin yhden keskeisen kirjoittajan, hollantilaisen professorin Richard Tolin vetäytyminen kirjoittajaryhmästä vain muutamaa päivää ennen raportin valmistumista. Lehtitetojen mukaan hän piti yhteenveto-osan muotoiluja "liian alarmistisina" eli pelkoa lietsovina. Toisin kuin IPCC-raportti, professori Tol haluaa painottaa niitä myönteisiä vaikutuksia, joita ilmastonmuutoksella voi olla esimerkiksi maanviljelyyn.

Kuva 2

Nostan pikkuisen lipan reunaa Kanniselle siitä, että professori Tolin protesti ylitti julkaisukynnyksen. Tosiasiassa kyse on aika paljon isommasta asiasta, sillä Richard Tol on hyvin verkottunut taloustieteilijöiden joukossa. Vetäytymisellään Tol jätti tilaa itselleen ja kannallaan oleville julkaistavan raportin ja ennenkaikkea sen 29-sivuisen tiivistelmän vapaampaan arviointiin ja kritisointiin. Se on hyvä asia, sillä tutkimus etenee nopeimmin kriittisten äänenpainojen hallitessa uutta keskustelua.

Hesarin juttusarjaan, jonka lienee laatinut aktivistitoimittaja Heli Saavalainen, en pysty tässä bloggauksessa tarkemmin paneutumaan. Vähän minun käy sääliksi Helin painajaiset, joista hyvän yhteenvedon saa kuvan 2 korjatulla painoksella Ilmestyskirjan ratsastajista.

Pysypä Ilmastorealismia-kanavalla, niin saat lähiaikoina tietoa IPCC:n uudesta raportista.