Kiinnostaako ilmastonmuutoksen torjunta vain eurooppalaisia?

Luin vihdoin kokonaan tuoreen eurobarometrin, joka pyrki selvittämään EU-kansalaisten huolia ilmastonmuutokseen. Tuon mittauksen kyselyt tehtiin marras-joulukuussa viime vuonna, ja pikkuisen siitä uutisoitiinkin nyt maaliskuun alussa mm. Hesarissa, Turun sanomissa, Kauppalehdessä ja Vihreässä Langassa vain muutamia mainitakseni. Uutisointi kuitenkin oli laimeaa tai olematonta ehkä kahdesta syystä.

1. Tulokset eri EU-maiden välillä poikkesivat aika paljon toisistaan. Joissakin maissa ilmastonmuutosta pidetään todella isona uhkana. Kysymykseen "Mikä (esitetyistä vaihtoehdoista) on mielestänne vakavin yksittäinen ongelma maailmalle" (kuva 2) nousi ilmastonmuutos Euroopan laajuisesti viidennelle sijalle (16 %), mutta vaihtelu oli suurta. Kolme huolestuneinta maata tältä osin olivat (suluissa tämän vaihtoehdon vastanneet) Ruotsi (38 %), Tanska (30 %) ja Malta (30 %). Häntäpään valvojat - siis ne maat joissa oltiin ilmastonmuutoksesta vähiten huolestuneita - olivat Portugal (6 %), Espanja (8 %) ja Kypros (8 %).
2. Samaa asiaa selvitettiin myös kaksi vuotta aiemmin. Vuoden 2011 tuloksiin verrattuna ilmastonmuutoshuoli on keskimäärinkin laskenut melkoisesti - keskimäärin noin viidenneksellä. Pari vuotta aiemmin ilmastonmuutoksen nimesi suurimmaksi huolenaiheeksi 20 % EU:n väestöistä, kun nyt sen priorisoi ykköseksi enää 16 %. Pudotus on Euroopan laajuisesti aika iso, joskaan se ei ollut kaikkia provinsseja koskettava. Joissakin se on kasvanut, kuten Ruotsissa (+9) ja Itävallassa (+5), mutta toisissa maissa ilmastonmuutoksen huoli on laskenut todella rajusti kahdessa vuodessa. Näitä olivat mm. Luxemburg (-17), Espanja (-16), Kypros (-16), Latvia (-13), Liettua (-9), Puola (-8) ja Slovenia (-8). Nuo suluissa olevat luvut siis tarkoittavat huolestuneiden prosenttimäärän muutoksia. Monissa tapauksissa se tarkoittaa, että ilmastonmuutosta pahimpana uhkana pitävien määrä on pudonnut alle puoleen verrattuna tilanteeseen kaksi vuotta sitten. Jos nykyisiä mielipiteitä verrataan vuoden 2008 vastaavan kyselyn tuloksiin, on pudotus vielä paljon rajumpi.

Kuva 2

Tiedän varmuudella, että tulokset ja etenkin mielipiteissä havaittu muutoksen suunta oli suuri pettymys EU-komissiolle, joka on vuosien varrella panostanut paljon poliittista pääomaa ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta ei näytä saavan vastakaikua kansalaisilta. Ehkä kotimaisten mediatalojemme vihertävissä toimituksissakin oltiin pettyneitä, ja siksi uutisointi oli niin laimeaa?

No, en mene syvemmälle tuohon eurobarometriin, sillä se ei ollut tämän jutun perusidea. Barometrin luettuani minua kiinnosti, mitä kansakunnat EU:n ulkopuolella ajattelevat ilmastonmuutoksesta. Ovatko intialaisten tai kiinalaisten ahdistukset ilmastonmuutoksen edessä yhtä syviä kuin eurooppalaisten? Muistetaan, että YK:n pääsihteeri on jokaisessa puheessaan viime vuosina muistuttanut ilmastonmuutoksen olevan maailman suurin uhka, jonka torjunta on aloitettava heti tai viimeistään reilut neljä vuotta sitten Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Yhdysvaltain presidentti Obama on luvannut lopettaa meriveden uhkaavan nousun jo ensimmäisen kautensa kampanjavaiheessa. Toisen kauden aikana hän lupasi nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan politiikkansa ykkösprioriteetiksi, ja hänen nykyinen ulkoministerinsä julisti vastikään ilmastonmuutoksen maailman suurimmaksi joukkotuhoaseeksi. Ovatko kansakunnat eri puolilla maailmaa kuunnelleet näitä superjohtajia herkällä korvalla? Katsotaanpa, mitä eräät tuoreet mielipidekyselyt kertovat.

Kuva 3

Aloitetaan Amerikan Yhdysvaltain Gallup-yhtiön uudesta tutkimuksesta, jossa kysyttiin yhdysvaltalaisia eniten juuri nyt huolestuttavista asioista (kuva 3) Vastausvaihtoehtojen joukossa (yhteensä 15) ilmastonmuutos jäi toiseksi viimeiseksi. Mutta on tietysti muistettava, että kuitenkin 24 % vastaajista kertoi ilmastonmuutoksen huolestuttavan paljon. Luin työhistoriani aikana usein kilpailevan Pew-tutkimuskeskuksen selvityksiä, joissa on hyvää seurantaa myös ilmastonmuutoksesta. Niissä selvityksissä ilmastonmuutos on yleensä ollut 17 - 20 esitetyistä huolenaiheista viimeisenä tai toiseksi viimeisenä. Tänä vuonna Pew:n mukaan se on tärkeysjärjestyksessä yhdeksästoista 20 mahdollisesta, mutta kuitenkin 29 % ihmisistä sen yhdeksi keskeiseksi kansalliseksi huolenaiheeksi nimesi. Kärkisijalla Yhdysvalloissa on ollut yleensä talous 80 - 90 %:n kannatusosuudella.

Kuva 4

YK on - vakavissaan tai ei - yrittänyt mitata koko maailman kansalaisten huolia Minun Maailmani -kyselyllä, josta kirjoitin aikanaan täällä. Tähän mennessä kyselyyn on vastannut noin 1,6 miljoonaa ihmistä maailman eri maista. Tuossa kyselyssä kysytään, mihin asiaan pitäisi panostaa, jotta maailmasta tulisi parempi. Kuudestatoista vaihtoehdosta toimenpiteet ilmastonmuutoksen suhteen jäävät viimeiseksi (kuva 4). Ne jäävät viimeiseksi niin miesten kuin naisten vastauksissa ja myös kaikissa ikäryhmissä paitsi yli 55-vuotiaissa. Vanhimpien ihmisten mielipiteissä ne ovat toiseksi viimeisellä sijalla. Tulokset ovat samanlaisia myös hallitustenvälisen ilmastopaneelin pääsihteerin, Rajendra Pachaurin, kotimaassa Intiassa, josta tulee muutaman vuoden kuluttua maailman väkirikkain maa.

Kuva 5

Palatkaamme vielä takaisin Eurooppaan. Eurobarometrissa kysyttiin vakavinta yksittäistä ongelmaa koko maailmalle. Jos kysyttäisiin suurinta huolen aihetta kansallisesta näkökulmasta, muuttuvat vastaukset todella merkittävästi. Ilmastonmuutosasenteita selvittäneessä barometrissä sitä ei kysytty, mutta lähes yhtä tuoreessa yleisemmässä eurobarometrissä kysyttiin. Siinä kyselyssä ilmastonmuutoksen nimesi kahden tärkeimmän ongelman joukkoon vain 5 % vastaajista (kuva 5). Ja tuohon vastaukseen oli niputettu mukaan myös energia- ja ympäristöasiat, joten kansallisesti ilmastonmuutoksen huomioimisen priorisoi ensisijaiseksi vain 0-5 % väestöstä.

Sanoisin, että Pääsihteeri Ban Ki-moonin puheilla ilmastonmuutoksen torjunnan äärimmäisestä kiireellisyydestä ei ole ollut paljoa vaikutusta maailmanlaajuisesti. Samaa väittäisin Yhdysvaltain johtajien puheista myös kansallisesti. Ja meidän valitsemattomien komissaariemme puheet ovat ainakin viime vuosina kaikuneet kuuroille korville pääosin. Ilmastonmuutos ei näytä huolestuttavan kovin paljoa useimpia, mutta varsinkin länsimaissa on asiasta ensisijaisesti huolestuneita paikoin huomattavan paljon - joskin poikkeuksetta selvä vähemmistö.

Ottaen huomioon sen, kuinka paljon ilmastonmuutosta on painotettu maailman ja ainakin joissain maissa myös kansallisten poliittisten johtajien puheissa - ja kuinka paljon siitä puhutaan ja kirjoitetaan mediassa - on mielenkiintoista havaita tutkimuksista kansalaisten huolen asiassa olevan paljon vähäisempää. Kun ruohonjuuritasolla olevat suuremmat huolet kilpailevat ilmastonmuutoksen kanssa keskeisistä taloudellisista resursseista, ei ilmaston säätely-yrityksille voi ennustaa kovin ruusuista poliittista tulevaisuutta sen paremmin globaalilla kuin EU-tasolla.