lauantai 15. maaliskuuta 2014

Pissaa sukassa erittäin merkitsevästi?

Edellinen bloggaukseni, joka sai inspiraationsa Pekka Hjeltin kirjoituksesta, pani minut etsimään tietoa, josko saman kaltaisia huomioita ilmaston lämpenemisväitteiden perustumisista tilastollisiin menetelmävirheisiin olisi tehty muualla maailmassa. No onhan niitä tehty.

Yhdistyneen Kuningaskunnan parlamentissa on käyty aika pitkää kirjeenvaihtoa asiasta.  Ylähuoneen jäsen, lordi Donoughue, on jo yli vuoden ajan tiedustellut hallitukseltaan, mihin tilastollisiin malleihin se perustaa väitteensä tai Met Officen väitteet siitä, että viime vuosikymmeninä on lämpöaikasarjoissa havaittu tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä. Kysymyksissään lordi Donoghue on viitannut samoihin ongelmiin, joihin Hjeltkin viittaa kirjoituksessaan.

Energia- ja ilmastonmuutosministeriön (ihan totta, briteissä on tuon niminen ministeriö) alivaltiosihteerin vastaukset ovat olleet kysymysten yksityiskohtia vältteleviä, mutta lopulta siellä on ilmeisesti jouduttu antamaan periksi. Alivaltiosihteerin viimeinen vastaus nimittäin kuuluu seuraavasti:
Hänen majesteettinsa hallitus ei luota mihinkään yksittäiseen tilastolliseen malliin globaalien lämpöaikasarjojen tilastollisissa analyyseissä.
Maapallon lämpötila kuten monet muutkin ilmastojärjestelmän osat analysoidaan käyttäen pikemminkin fysiikkaperusteisia matemaattisia malleja kuin pelkästään tilastollisia malleja.
Vihreä ja sininen palloviiva kuvaavat mitattua ilmaston
lämpötilan muutosta. Muut viivat ovat mallinnusten
tuloksia ja musta palloviiva niiden keskiarvo.
Tuon vastauksen ensimmäinen virke tietysti mahdollisimman lievästi tunnustaa sen, että lämpöaikasarjoista ei käytetyillä menetelmillä saada tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä esiin siten, että se kestäisi kriittisen tarkastelun. Poliittisista syistä asiaa ei haluta selkokielellä sanoa. Saapa nähdä, käytetäänkö termiä "tilastollisesti merkitsevä" enää jatkossa. No, tässä ei ole sinänsä mitään uutta, sillä jopa IPCC on myöntänyt, että tilastollisen merkitsevyyden esiin saaminen riippuu käytetystä tilastollisesta mallista. Hjeltin esittämiä ARIMA-malleja ei ilmeisesti haluta käyttää, koska niillä merkitsevyyttä ei liene koelaskelmissa saatu esiin. Ja ilmastotutkimuksessa yleisesti käytetyt autoregressiiviset mallit tiedetään nykyisin tarkoitukseen kelvottomiksi? Eipä ihme, että Suomenkin Ilmatieteen laitoksella on radiohiljaisuus. Vai olisiko "hiljaa kuin pissa sukassa" -vertaus tässä parempi?


Toisessa virkkeessä sitten kerrotaan käytettävän ilmastomallinnuksia ilmaston lämpenemisen arvioinnin perustana. Se on erikoinen vastaus, sillä ilmastomalleissa ei käsitellä mitattua ilmastoa. Niillä yritetään mallintaa ilmastoa enemmän tai vähemmän arvatuilla parametreillä, joilla on jonkinlainen tutkimuksellinen perustansa. Me tiedämme - kuten IPCC:kin tietää pohtiessaan asiaa kolmen sivun verraan viimeisessä arviointiraportissaan - että nuo mallinnukset käyvät aivan liian kuumina verrattuna reaalimaailmaan. Niiden ennustekyky on jo muutaman vuoden sisällä mallinnushetkistä karannut kaikkien järkevien merkitsevyysrajojen ulkopuolelle. Joten niiden perusteella taitaa olla mahdotonta sanoa juuri mitään merkitsevää menneestä ilmastosta ja sen lämpenemisestä. Tai ehkä sen, että mennyt ilmasto on mitattu väärin?

Tulevaa ilmastoa noiden mallien voi tietysti väittää ennustavan, jos malleihin uskoo. Uskon täytyy olla vahva, jos noihin kuvassa esitettyihin ja keskenäänkin kovin ristiriitaisiin mallinnuksiin luottaa. Mutta siitähän tässä ei ollut kysymys, eikä sitä käsitykseni mukaan Pekka Hjeltkään bloggauksessaan kysynyt.

Tuohon lordi Donoughuen ja energia- ja ilmastonmuutosministeriön (naurattaa tuo sanahirviö vieläkin) väliseen kysymysten ja vastausten vaihtoon voi tutustua tarkemmin Bishop Hill -blogissa (englanniksi). Ja Pekka Hjelt on jatkanut tuota alun linkistä avautuvaa kirjoitustaan kahdella uudella, jotka avautuvat aikajärjestyksessä täältä ja täältä.

17 kommenttia:

  1. Kannattaisi myös varmaan varioida käytetyn mallin parametrejä ja katsoa millaista tulosta tulee.

    VastaaPoista
  2. Mitä tarkoitat varioinnilla? Arvojen vaihtamista vai parametrien vaihtamista? Arvot määräytyvät käytetyn aikasarjan havainnoista, joten ei niitä pidä vaihtaman. Mallin muoto parametreineen määräytyy perussäännön riittävä ja vähäparametrinen malli mukaan. Mallia ei suinkaan valita etukäteen kuten regressiomalli, vaan aikasarjan autokorrelaatiorakenne antaa hyvän lähtökohdan alustavaksi malliksi. Estimoinnin jälkeen päätellään selkeän tilastotieteellisen säännöstön perusteella, täyttääkö malli vaatimukset. Ellei täytä, jäännössarjan autokorrelaatiorakenne antaa vihjeet siihen, mitä pitää muuttaa. Tässä suhteessa ARIMA-mallit poikkeavat ratkaisevasti regressiomalleista, jotka eivät muutenkaan sovi tähän tarkoitukseen. P.H.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikko tarkoittanee fysikaalisia ilmastomalleja ja parvimallinnusta. Täältä saanee jonkinlaisen käsityksen asiasta:
      http://en.wikipedia.org/wiki/Climate_ensemble

      Poista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Mikä bloginkirjoittajalla on tieteentekemistä vastaan?

    VastaaPoista
  5. Lordi Donoghue, P.Hjelt jne elävät 2D-mallinnuksen maailmassa, "litteässä meterologiassa" kun taas oikeammat ilmastomallittajat käyttävät kehittyneempiä 3D-mallinnuksia.

    Litteästä meteorologiasta ym ks.:
    http://www.tieteessatapahtuu.fi/032/rinne.pdf
    (Juhani Rinne, s.41 ja 42)

    Vastaava virhe olisi arvioida asteoidien ilmastonmuutosuhkaa tuijottamalla vain pelkkiä "1D" menneitä tilastoja kun niitä pitää (myös) mallittaa nykyisillä 3D-malleilla. Vastaväitteeksi on huono sanoa, että "pyh, perustuu arvattuihin parametreihin" tai "ei ole voitu testata kokeellisesti kertaakaan aidolla törmäyksellä..".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin liioitella, Lordi ja P.H. elävätkin 1D-mallinnuksella, kun otetaan t pois.

      1D-parametrilla on kyllä saanut informaatiota (minäkin) tähdistä astronomiassa mutta sekin perustuu lopultaan fysikaaliseen 3D-mallinnukseen. (Ennusteita myöten).

      Poista
    2. Tottakai säämallit ovat kolmiulotteisia, mutta niillä pyritään ennustamaan 2-ulotteinen malli, josta maan matoset voivat arvella huomisen säätilan.

      3D malleilla varmaan pyritään myös ennustamaan 2D ilmastoa kymmeniksi vuosiksi. Tämä ei ole alkuunkaan onnistunut edes takautuvasti.

      Rinne jaksaa paasata kuinka meteorologi osaa laskea eikä mennyt ilmasto vaikuta ennusteisiin. Hän on jopa sanonut, että ilmastomallit pystyvät ennustamaan jopa Suomen maakuntatasolla ilmaston muutosta. Miltä näyttävät tulokset?

      Naurettava rimanalituksesi P.H.:n mallin dimensioista osoittaa, että et ymmärrä tai haluat johtaa harhaan. Kuten jokaisen olisi pitänyt ymmärtää, P.H.:n tilastollinen tarkastelu koski yhden tutkimuslaitoksen julkaisemaa aikasarjaa, joka koskee mittaustuloksia 2m korkeudella olevista mittareista tai pikemminkin niistä saadusta 0D mallista, jossa paikkatieto on hävitetty ja saatu vain yksi mallinnettu keskiarvo.

      En oikein ymmärrä, mistä olet noita dimensioita löytänyt joko yhden tai jopa kaksi.

      Tapsa,

      Poista
    3. Tuohon voisin vielä lisätä, että on kummallista, että ilmastonmuutoksen julistajat pitäytyvät juurikin noihin 2D malleihin eivätkä piittaa pätkääkään satelliittimittauksista, jotka sentään ovat ainakin 2,5D.

      Tapsa

      Poista
  6. Jahas, sinne lensi postaukseni taas ties mihin.
    Tapsa

    VastaaPoista
  7. Mallit ja vellit onnellisesti sekaisin.

    Kysymyshän on vain siintä ettei lämpene, vaikka mallintaisi kuinka.

    Ei se siintä lämpene vaikka yrittäsi löytää syyllistä henkilöistä, tai heidän käyttämistään metodeista jotka elvät osoita lämpenemistä edes
    arvoista joita väitetään mitatun.

    Kun ei lämpene, ei lämpene, ei.

    http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/hiilidioksidipaastot+kasvavat+mutta+ilmasto+ei+lampene/a2229120

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistetaan faktat: meret lämpenevät ja nousevat, eli pkaneetta on selkeästi lämpenemässä.

      Poista
  8. Tarvitaanko niitä tietokonemalleja lainkaan, saati sitten moniulotteisia? Ilmatieteen laitoksella oli ainakin jokin aika sitten klimatologeja, jotka kuulemma pystyivät tekemään lämpenemislaskelmat lyijykynällä tupakka-askin kanteen. No onhan sekin 3-ulotteinen. :) Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksinkertaisilla laskelmilla voidaan selvittää suuruusluokka.

      Poista
  9. Ihmiskunnan yllätti Eino-myrsky, Tseljabinskin asteroiditörmäys ja Kiimingin Ylikylän sillan romahdus.

    Tarkoittaako tämä sitten sitä että 3D-tietokonemallit on naurettavia, kun eivät osaa ennustaa ja täällä tilastomaallikot voi nyt ilkkuen nauraa ns. asiantuntijoille ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpö höpö, olisko noi olleet estettävissä kansainvälisellä sopimuksella, vai
      oliko Kiimingin sillan lujuuslaskelmat tehty ilmastomallinnuksilla kun pääsi romahtamaan?

      Ilkka

      Poista