maanantai 17. maaliskuuta 2014

Porojen laiduntamiskäytännöistäkö ilmaston lämpenemisen torjuntakeino?

Tutkimuksen avainsana kuvassa
Eräs Ilmastorealismi-blogin lukija herätti minut taas Lapin ilmastoasioihin. Nehän ovat tällaiselle vanhalle Lapin ystävälle tärkeitä. Tällä kertaa oli kyse mm. Lapin Kansassa ja Vihreässä Langassa uutisoidusta tutkimuksesta, jossa annettiin vähän lohtua yleensä synkkään uutisointiin asiassa. No lähdin selvittämään asiaa tutkimuksen rahoittajan, Suomen Akatemian, sivuilta. Siellä tutkimushanketta johtava akatemiatutkija Sari Stark kertoo uutisoidusta tutkimuksesta seuraavaa (kursivoituna ja sisennettynä, minun kommenttini normaalitekstillä):

Porojen alueellinen laidunnushistoria on merkittävä tekijä ilmaston lämpenemisen vaikutuksissa puuttoman tundran hiilinieluun, kertoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimus.
Wikipedian poro vaeltaa Kebnekaisen laaksossa Ruotsissa.
En halua tässä kirjoituksessa puuttua eräisiin tunnettuihin ongelmiin, jotka liittyvän porojen yli- tai alilaiduntamiseen. Toteanpa vain lukeneeni hyvin monta tutkimusta, joissa märehtijöiden vaikutusta ilmakehän kasvihuonekaasuihin on selvitetty erityisesti metaanin osalta. Sitähän tämä tutkimus ei tehnyt, mutta jäin pohtimaan tuota sanaa "merkittävä" ilmastonmuutoskontekstissa. No, katsotaan lisää Starkin perusteluja.
Ilmaston lämpenemisen vaikutus pohjoisten ekosysteemien hiilinieluun kiinnostaa kansainvälisesti, koska ilmaston lämmetessä maaperän humukseen sitoutunut hiili saattaa alkaa vapautua ilmakehään. Tämä voi fossiilisten polttoaineiden ohella lisätä ilmakehän hiilidioksidia ja siten edelleen voimistaa ilmastonmuutosta.
Kaikkien ekosysteemien hiilinieluominaisuudet taitavat nykyisin olla kiinnostavampia kuin ekosysteemien luonnontilaisuus tai hyvinvointi? Ehkä näin on, mutta melkoista pelottelua on vihjailu arktisen alueen humukseen varastoituneen hiilen karkaamisesta ilmakehään. Näin ei tiettävästi käynyt nykyistä 2-4 astetta lämpimämmän holoseenioptimin aikana noin 8000 vuotta sitten eikä sitäkin pari astetta lämpimämmän jääkausien välisen Eem-kauden aikana noin 120 000 vuotta sitten. Ja jossain määrin pidän liioitteluna mahdollisten (= voida-verbi) tundran CO2-päästöjen rinnastamisen ohella-sanan avulla fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin.

Poro eli tunturipeura on merkittävä laiduntaja koko arktisella alueella. Pohjois-Norjassa toteutetussa maastotutkimuksessa vertailtiin kokeellisen lämmityksen vaikutuksia kevyesti ja voimakkaasti laidunnetun tundran välillä. Alueiden laidunnushistoria erosi merkittävästi viimeisen 50 vuoden osalta. Hiilitaseet osoittivat, että kevyesti laidunnettu, varpuvaltainen tundra oli nykyisessä ilmastossa voimakkaampi hiilinielu kuin voimakkaasti laidunnettu, heinävaltainen tundra. Lämmitys alensi kevyesti laidunnetun alueen hiilinielua, mutta voimakkaasti laidunnetulla tundralla lämmitys ei vaikuttanut hiilitaseeseen. Pitkään laidunnettu alue siis reagoi heikommin ilmastonmuutokseen.
Siis jos halutaan nykyisissä oloissa tehostaa hiilidioksidin vähentämistä, olisi syytä suosia nykyisen varpuvaltaisen tundran säilymistä, koska se on heinävaltaisiin ylilaidunnettuihin alueisiin verrattuna parempi hiilinielu. Tuossa epäilemättä on ideaa, jos hiilinielun tehokkuus on ykkösasia. Silloin ylilaidunnus varmaankin pitäisi nopeasti lopettaa. Koska vihreät ja muut ilmastonmuutoksesta huolestuneet puuttuvat asiaan?

Lappi on hitusen jäähtynyt
Hyvältä tuntui se, että tutkijat joutuivat kokeellisesti lämmittämään tutkimusalueitaan. Sehän johtunee siitä, että luonnostaan lämmenneitä koealueita ei vielä ole käytettävissä? Eipä kai, sillä geofysikaalisessa lähihistoriassa Lappi on hieman viilentynyt.
Tärkein syy laidunnushistorian aiheuttamaan eroon oli, että laidunnetulla tundralla nopeakasvuiset heinät pystyivät nopeasti lisäämään yhteyttämistä ja hiilen sitomista lämpötilojen kohotessa, mutta sama ilmiö ei tapahtunut kevyesti laidunnetulla tundralla, jossa ravinteiden määrä rajoittaa kasvien perustuotantoa. Lisääntynyt hiilen sidonta kompensoi lämmityksen vaikutukset ekosysteemin vapauttaman hiilidioksidin määrään.

”Laidunnus muuttaa useita ekosysteemin ominaisuuksia, kuten kasvilajiston koostumusta ja maaperän ravinteisuutta, mikä puolestaan muuttaa sen vastetta ilmaston lämpenemiseen”, kertoo akatemiatutkija Sari Stark Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.
Palaan vielä ylilaiduntavien porolaumojen röyhtäilyyn, piereskelyyn ja ulostamiseen, johon aiemmin viittasin metaanin osalta. Mahtavatko ne kompensoida heinien sitoman hiilidioksidin, jolloin porojen laiduntamisen vaikutuskin jää arvailujen varaan? Tutkimus ei siitä kerro.
Poron laidunnushistorian merkitystä tundran hiilitaseeseen ei ole aiemmin tutkittu. Tulokset vaikuttavat ilmastomalleihin, joissa yritetään ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia hiilen globaaliin kiertoon. Tutkimus osoittaa, että ennusteissa on tarpeen tuntea pitkäaikainen laidunhistoria, joka vaihtelee alueellisesti perinteisten ja nykyisten poronhoidon käytäntöjen mukaan.
Jään jännityksestä väristen odottamaan tutkimustulosten järisyttävää vaikutusta ilmastomalleihin. Monellako asteella tulevissa tietokoneajoissa ennustettu lämpeneminen Lapin heinikoitumisen ansiosta nyt pienenee? Toivottavasti Suomen Akatemia raportoi tutkimuksellisesta läpimurrosta aikanaan.

Minun mielestäni tutkimus ei ole kuitenkaan osoittanut, että ennusteissa tai ilmastomalleissa pitäisi tuntea pitkäaikaista laidunhistoriaa. Jos asia olisi merkittävä, kai tutkijat olisivat jotenkin yrittäneet määrittää laiduntamishistorian vaikutuksen suuruuden edes johonkin ilmastolliseen tekijään.


En ehdi nyt enempää tarkastella tätä tutkimusta. Kokonaisarviona sanoisin, että sen suurin merkitys liittyy samaan asiaan, josta kirjoitin aiemmin erääseen toiseen tutkimukseen liittyen. Tutkimusteollisuus saa nykyisin parhaiten rahoitusta linkittämällä kaiken mahdollisen hypoteettiseen ihmisperäiseen ilmastonmuutokseen. Siitä tässä epäilisin olevan kysymys. Mutta jos joku osaa kertoa oikeasti ja omin sanoin perustellen, miksi tämä tutkimus toisi lisäarvoa joltain osin, otan mielelläni vastaan kommentteja. Pidetäänhän ne muutenkin tämän tutkimuksen aihepiirissä!

Ettei tulisi väärinkäsityksiä, korostan sitä, että en tällä bloggauksella kritisoinut Lapin Kansan tai Vihreän Langan juttuja asiasta. Päinvastoin, minusta Lapin Kansan juttua seuraava kommenttiosio osoittaa, että juttu oli julkaisemisen väärtti.

Kiitos Lapin Kansan lukijalle juttuvinkistä!

16 kommenttia:

  1. Suopihan sitä miettiä onko kysseessä plagiointi eli anti post modern generator käyntiin.

    http://blog.nature.org/science/2013/08/22/too-many-deer/

    Ilkka

    VastaaPoista
  2. Ei voi kuvitellakaan, mihin kaikkeen hutkimukseen saa rahaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suhteellisuudentajusta ei ole tietoakaan.

    Onhan niitä tutkimuksia, missä näytetään alueelliset CO2-pitoisuudet, maksimit eivät esiinny teollisuusalueilla saati porojen laidunnusalueilla, vaan tropiikissa.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit. Luonnon CO2-päästöjen päälähteet todellakin ovat monia tuhansia kilometrejä arktisen alueen eteläpuolisilla alueilla. Ehkä siitäkin pitäisi joskus raapaista kirjoitus. Tämän tutkimuksen julkaisupuffauksessa ei minunkaan mielestäni ollut minkäänlaista suhteellisuuden häivää. Se kertoo paljon tutkimusjohtaja Sari Starkin tietämyksestä.

      Poista
  3. Taidat Mikko vihata Lapin yliopiston tutkijoita. Muistan kirjoituksesi yliopistomme professori Kai Kokosta. Mistä kauna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en vihaa ketään ja kaikkein vähiten Lapin hienoja ihmisiä. Professori Kokon hölmöä yleisönosastokirjoitusta koskeville kommenteille oikea osoite on täällä.

      Poista
  4. Kyllä Mikko on nopea! Kun posti toi minulle tänään Lapin Kansan kello 16.30 ja luin sieltä poro-ilmastouutisen, ajattelin että jaksaisinko kirjoittaa siitä jotakin lehteen. Enpä jaksanut eikä olisi tarvinnutkaan, koska Mikko sanoi jo ”puolestani” jokseenkin kaiken. Voisin vain lisätä, että moinen ”tutkimus” antaa aika vapaat kädet poronhoitajille tuhota senkin vähän tunturiluonnon mitä Lapissa on enää jäljellä. Kovaa vauhtia ovat ylilaidunnuksen myötä harvinaistuneet Lapin kukkakasvit ja niiden mukana mm. harvinaiset päiväperhoset. Tulevaisuudessa voimmekin ihailla heiniä ja yrittää niillä houkutella matkailijoita! Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, oli vapaa ilta ja valpas Lapin Kansan lukija, joka viitsi ottaa yhteyttä sivun oikeassa yläkulmassa olevan lomakkeen kautta. Joskus tuo yhdistelmä voittaa Kilpisjärven ;-) Mutta on mukavaa saada tukea kokeneelta akateemiselta tutkijalta!

      Poista
    2. Sopisiko keventää ennen kun muutumme pohjolan peuraksi.

      Niin kauan on toivoa kun on elämää.

      http://www.youtube.com/watch?v=uYTs3WfFnwM

      Ilkka

      Poista
  5. Myös Maaseudun Tulevaisuus puuttuu aiheeseen kirjoittaen porojen
    laidunnuksen hidastavan ilmastonmuutosta.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/porojen-laidunnus-hidastaa-ilmaston-l%C3%A4mpenemist%C3%A4-1.58634?localLinksEnabled=false

    Ilkka

    VastaaPoista
  6. Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Norjan raja näky mukavasti satelliittikuvissa. Eron aiheuttaa Suomen tehometsätalous sekä poronhoito.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan aikoinani Suomen metsäkadon rajan seuranneen Suomen ja Venäjän välistä rajaa ihan satelliittikuvistakin katsottuna.

      Media taisi tässäkin tapauksessa jättää oikaisematta, eli tavalliset tasamaan tallaajat luulevat happoja satavan taivailta edelleenkin.

      http://www.tieteessatapahtuu.fi/696/etikkane.html

      Ilkka

      Poista
  7. Koska itselläni ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia, niin on pakko kääntyä muiden puoleen. Olisiko paikallaan tehdä selvitys siitä, mitä kaikkea tutkitaan ilmastonmuutoksen nimissä? Blogisti kirjoittaa tutkimusteollisuudesta ja siitä, miten tutkimusta ohjataan ilmeisen kestämättömin perustein. Minusta olisi erittäin mielenkiintoista lukea, minkä kaiken tutkimiseen ilmastonmuutosta voi käyttää perusteena. Olettamukseni on, että ilmiössä on samanlaisia piirteitä kuin aikoinaan neuvostovastaisuudessa - yksi ja vain yksi totuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä olisi parempi kysyä mitä ei tutkita ilmastotieteen nimissä, jolloin lista olisi lyhyempi.

      http://www.youtube.com/watch?v=BnFfkwmg1K4

      Ilkka

      Ilkka

      Poista
  8. Tulipa mieleen toinen porojen laiduntamiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvä asia. Joskus näin satelliittikuvan missä valtakunnan raja selvästi erottui, taisi olla raja Norjan Ruijaan. Norjan puolella pinta oli selvästi vaaleampi, mikä selitettiin puuttuvalla porojen laiduntamisella eli runsaammalla poronjäkälän esiintymisellä. No, albedohan vaikuttaa suoraan säteilytaseeseen ja lämpenemistrendiin. Vähennetään porojen määrää ja annetaan jäkälän kasvaa. Siitä ei tarvitsisi kiistellä minkä suuntainen vaikutus olisi. Ainakin se suora vaikutus, jonkin mutkan kautta saattaisi tulla sivuvaikutuksia.

    VastaaPoista
  9. Olipa myös satelliittikuvia Suomen ja entisen NL:n rajalta pohjoisesta ja etelästä. Sellaisia joissa raja näkyi selvästi. Pohjoisessa syynä lie oli tosisiaan porojen ylilaidunnus. Tämä jo aikana jolloin kauhiasti oli tapetilla mm. Neuvostoliiton Petsamon ja muutkin Kuolan hirmuiset rikkidioksidipäästöt, niin Nl puoli olikin mm. jäkälän kannalta terveempi rajavyöhykkeillä. Näitä on paljon asioita, joita nousee esiin tai ei nouse. Erkkolaiset pimittää tai nostaa. Pimitys on on yhtälailla valinta ja keskeinen osa tiedolla/tietämättömyydellä ohjausta. Ihan raakaa valintaa. On hyvä että Mikko on monipuolistanut maailmaamme.
    Tere, Vesa Tanskanen

    VastaaPoista
  10. Piti vielä mainitsemani, että jostain syystä ne erkkolaiset nosti vihreiden teekutsut tärkeiksi uutisiksi ja Greenp****:n hommelit tärkkeiksi kampanjoiksi ym.
    Tere, Vesa Tansanen

    VastaaPoista