Kestääkö Alaskan kanarialintu korrelaatioita?

Alaska on meille suomalaisille mielenkiintoinen vertailukohta ilmastollisesti. Noin kaksi kertaa Fennoskandian kokoisena se sijaitsee samoilla leveyspiireillä maamme sekä pohjoisen Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan kanssa. Alaska rajoittuu laajoihin pohjoisiin merialueisiin, kuten Fennoskandiakin, joskin merivirtausten osalta alueet poikkeavat paljon toisistaan. Näistä yhtäläisyyksistä ja eroista huolimatta Alaskaa - aivan samoin kuin Fennoskandiaakin - on pidetty ilmastonmuutoksen "kanarialintuna". Tietokonemallinnusten mukaan juuri siellä lämpötilan pitäisi nousta kaikkein eniten. Alaskaan on ennustettu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun myötä samanlaisia 4-8 asteen lämpötilan nousuja, joita Ilmatieteen laitoksemme johto julistaa Suomeen. Katsotaanpa, miten Alaskan kanarialintu on jaksanut tietokemallinnusten kiihtyvissä helteissä.

Kuva 1. Alkuperäinen kuvapohja by Bob Tisdale

Viereisessä kuvassa on Alaskan lämpötilakuvaaja vuodesta 1900 alkaen. Kyse on kuukausilämpötilan poikkeamista verrattuna vuosien 1961-1990 keskimääräiseen vastaavan kuukauden lämpötilaan. Kuvasta näkyy, että vuosien välinen lämpötilavaihtelu on useita asteita. Mutta pidemmän ajan lämpötilatrendi Alaskassa pysyi melko tasaisena vuosina 1900-1975 (sininen kuvaajan osa) ja myös vuosina 1977-2012 (punainen). Siis ensin 76 vuoden ja sitten 35 vuoden ajan eli yhteensä 111 vuoden aikana Alaskan keskilämpötila on siis pysynyt melko vakaana joskin koko ajan  vaihtelevana. Noiden kahden ajanjakson välillä on kuitenkin keskilämpötilassa yhden asteen ero, joka on syntynyt vuoden 1976 kieppeillä.

Tietokonemallien mukaista lämpenemistä sirkuttava kanarialintu sirkutti siis asteen lämmenneessä ilmastossa vuodesta 1977 alkaen. Sirkutus kävi välillä kovana 2000-luvun ensimmäisinä vuosina, jotka olivat sitten 1900-luvun alun Alaskan lämpimimmät. Mutta ääni on viime vuosina vaimentunut, sillä keskilämpötila on viimeisen 10 vuoden aikana laskenut lähes kahden asteen verran. Mikä voisi olla noiden isojen vaihtelujen syy?

Kuvassa 1 on merkitty harmaalla (oikeanpuoleinen asteikko) arvio ihmiskunnan kumulatiivisista hiilidioksidipäästöistä. Vallitsevan ilmastoparadigman mukaanhan nuo hiilidioksidipäästöt aiheuttavat katastrofaalisen ilmaston lämpenemisen (CAGW), joka tietokonemallinnusten mukaan korostuu korkeilla pohjoisilla ja eteläisillä leveyspiireillä moninkertaisena lämpenemisenä tropiikkiin ja keskileveyspiireihin verrattuna. Tuolla ihmiskunnan CO2-päästöjen kuvaajalla ja Alaskan lämpötilamuutoksilla ei kuitenkaan näytä olevan juuri mitään yhteistä. Niiden välinen korrelaatio on olematon, joten ne eivät oikein mitenkään voi olla yhteydessä toisiinsa.

Kuva 2. Lämpötilapoikkeama (sin) ja mallien ennustama (pun)

Alaskan lämpötilat eivät ole muutenkaan reagoineet ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksiin tai tietokonemallinnusten mukaisesti, kuten voit kuvasta 2 nähdä. Punaisella olevan mallinnusten mukaan lämpötilan olisi pitänyt nousta vuodesta 1977 alkaen yli 1,5 astetta, mutta mitattu keskilämpötilatrendi on hiukan laskevan puolella. Täytyy siis yrittää etsiä muita syitä kanarialinnun sirkutuksen vaihtelulle, mutta tarkemmin voit tutustua ilmastomallinnusten ja reaalimaailman välisiin ristiriitoihin täällä.

Yksi mahdollisuus voisi olla Tyynenmeren länsi ja luoteisosien pintaveden lämpötilan vaihtelu, jota mitataan ns. PDO-indeksillä (Pacific Decadal Oscillation). Tuo veden vaihtuminen viileästä lämpimämmäksi tai päinvastoin kestää epäsäännöllisen säännöllisesti noin 10-15 vuotta, joten  indeksi pysyttelee enemmän viileän tai lämpimän puolella yleensä 20-30 vuoden ajan. Alabaman yliopiston tohtori Roy Spenceriltä lainatusta kuvasta 3 näkyy, miten PDO-indeksi on vaihdellut 1900-luvun alusta lukien, ja miten se muuttui 1975 alkaen positiiviseksi.

Kuva 3

Spencerin kuvassa tuota 1970-luvun loppupuolta kutsutaan Suureksi Ilmastonmuutokseksi. Tuolloin ilmastontutkijat huusivat jääkausihälyytystä. Tyynenmeren oskillaation vaihe vaihtui silloin negatiivisesta positiiviseksi, jolloin säähavaintojen mukaan Pohjois-Amerikan länsirannikkoa pitkin kulkeutuu etelämpänä lämmennyttä ilmaa keskimääräistä useammin lämmittäen myös Alaskaa. Kuvassa 3 näkyvään PDO-signaaliin sovitetun polynomikuvaajan voisi melkein sijoittaa kuvaan 1. Kohtalaisen hyvä korrelaatio noilla kahdella kuvalla on siis ainakin silmämääräisesti. Alaska on ollut hieman keskimääräistä lämpimämpi positiivisen PDO-indeksin aikana. Sama logiikka pätee myös viimeisen vuosikymmenen aikaiseen Alaskan kylmenevään ilmastoon, kun PDO-indeksikin on jo painunut negatiiviselle puolelle ja saattaa pysyä enimmäkseen siellä kenties seuraavat 20-30 vuotta.

Hiilidioksidikorrelaatiolla syötetylle kanarialinnulle kävi huonosti.

Korrelaatio ei tietysti tarkoita vielä kausaliteettia, eli syy-yhteyttä, mutta minun päässäni oleva ja sillointällöin häiritsevästi piipittävä kanarialintu suorastaan huutaisi tutkimaan tuota asiaa. Tai oikeastaan se huutaa yleensäkin tutkimaan nimenomaan merivirtojen vaihtelun osuutta ilmaston vaihteluun ja muihinkin maalla havaittaviin luonnonilmiöihin. Ehkä tuo todistamaton ja huonosti mm. Alaskan lämpötilojen kanssa korreloiva hiilidioksidiparadigma, jonka selvittämiseen on jo käytetty kymmeniä miljardeja dollareita ja euroja, voitaisiin jättää vähemmälle huomiolle?

En tajua, miksi katoavia helteitä huutanut alaskalainen kanarialintu kuiskuttaa etsimään maailman suurimman lämmönvaihtimen PDO-signaalia myös muista lämpöaikasarjoista. No katsotaanpa nopeasti, miten tuo signaali osuisi Keski-Alaskan kanssa samoilla leveysasteilla olevan Sodankylän lämpöihin. Minusta se istuu niihin paljon paremmin kuin jatkuvasti nouseva hiilidioksidikäyrä. No, meidän lämpötiloihimme varmasti vaikuttavat paljon myös Atlantin vastaavat vaihtelut. Mutta kukapa tietää, josko valtava Tyynimeri, jonka alueelle tulee lähes puolet koko maapallon saamasta auringonsäteilystä, olisi jonkinlaisen teleyhteyden (suihkuvirtaus tms.) kanssa kosketuksissa Atlantiin? Kummallista, että nuo syklit aina nousevat hallitsevina esiin, kun vähänkin tutkiskelee pidempiä aikasarjoja?

Mitäs veikkaat: Lämpeneekö Alaska lähivuosina tai vuosikymmeninä?