maanantai 1. heinäkuuta 2013

Kestääkö Alaskan kanarialintu korrelaatioita?

Alaska on meille suomalaisille mielenkiintoinen vertailukohta ilmastollisesti. Noin kaksi kertaa Fennoskandian kokoisena se sijaitsee samoilla leveyspiireillä maamme sekä pohjoisen Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan kanssa. Alaska rajoittuu laajoihin pohjoisiin merialueisiin, kuten Fennoskandiakin, joskin merivirtausten osalta alueet poikkeavat paljon toisistaan. Näistä yhtäläisyyksistä ja eroista huolimatta Alaskaa - aivan samoin kuin Fennoskandiaakin - on pidetty ilmastonmuutoksen "kanarialintuna". Tietokonemallinnusten mukaan juuri siellä lämpötilan pitäisi nousta kaikkein eniten. Alaskaan on ennustettu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun myötä samanlaisia 4-8 asteen lämpötilan nousuja, joita Ilmatieteen laitoksemme johto julistaa Suomeen. Katsotaanpa, miten Alaskan kanarialintu on jaksanut tietokemallinnusten kiihtyvissä helteissä.
Kuva 1. Alkuperäinen kuvapohja by Bob Tisdale

Viereisessä kuvassa on Alaskan lämpötilakuvaaja vuodesta 1900 alkaen. Kyse on kuukausilämpötilan poikkeamista verrattuna vuosien 1961-1990 keskimääräiseen vastaavan kuukauden lämpötilaan. Kuvasta näkyy, että vuosien välinen lämpötilavaihtelu on useita asteita. Mutta pidemmän ajan lämpötilatrendi Alaskassa pysyi melko tasaisena vuosina 1900-1975 (sininen kuvaajan osa) ja myös vuosina 1977-2012 (punainen). Siis ensin 76 vuoden ja sitten 35 vuoden ajan eli yhteensä 111 vuoden aikana Alaskan keskilämpötila on siis pysynyt melko vakaana joskin koko ajan  vaihtelevana. Noiden kahden ajanjakson välillä on kuitenkin keskilämpötilassa yhden asteen ero, joka on syntynyt vuoden 1976 kieppeillä.

Tietokonemallien mukaista lämpenemistä sirkuttava kanarialintu sirkutti siis asteen lämmenneessä ilmastossa vuodesta 1977 alkaen. Sirkutus kävi välillä kovana 2000-luvun ensimmäisinä vuosina, jotka olivat sitten 1900-luvun alun Alaskan lämpimimmät. Mutta ääni on viime vuosina vaimentunut, sillä keskilämpötila on viimeisen 10 vuoden aikana laskenut lähes kahden asteen verran. Mikä voisi olla noiden isojen vaihtelujen syy?

Kuvassa 1 on merkitty harmaalla (oikeanpuoleinen asteikko) arvio ihmiskunnan kumulatiivisista hiilidioksidipäästöistä. Vallitsevan ilmastoparadigman mukaanhan nuo hiilidioksidipäästöt aiheuttavat katastrofaalisen ilmaston lämpenemisen (CAGW), joka tietokonemallinnusten mukaan korostuu korkeilla pohjoisilla ja eteläisillä leveyspiireillä moninkertaisena lämpenemisenä tropiikkiin ja keskileveyspiireihin verrattuna. Tuolla ihmiskunnan CO2-päästöjen kuvaajalla ja Alaskan lämpötilamuutoksilla ei kuitenkaan näytä olevan juuri mitään yhteistä. Niiden välinen korrelaatio on olematon, joten ne eivät oikein mitenkään voi olla yhteydessä toisiinsa.
Kuva 2. Lämpötilapoikkeama (sin) ja mallien ennustama (pun)

Alaskan lämpötilat eivät ole muutenkaan reagoineet ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksiin tai tietokonemallinnusten mukaisesti, kuten voit kuvasta 2 nähdä. Punaisella olevan mallinnusten mukaan lämpötilan olisi pitänyt nousta vuodesta 1977 alkaen yli 1,5 astetta, mutta mitattu keskilämpötilatrendi on hiukan laskevan puolella. Täytyy siis yrittää etsiä muita syitä kanarialinnun sirkutuksen vaihtelulle, mutta tarkemmin voit tutustua ilmastomallinnusten ja reaalimaailman välisiin ristiriitoihin täällä.

Yksi mahdollisuus voisi olla Tyynenmeren länsi ja luoteisosien pintaveden lämpötilan vaihtelu, jota mitataan ns. PDO-indeksillä (Pacific Decadal Oscillation). Tuo veden vaihtuminen viileästä lämpimämmäksi tai päinvastoin kestää epäsäännöllisen säännöllisesti noin 10-15 vuotta, joten  indeksi pysyttelee enemmän viileän tai lämpimän puolella yleensä 20-30 vuoden ajan. Alabaman yliopiston tohtori Roy Spenceriltä lainatusta kuvasta 3 näkyy, miten PDO-indeksi on vaihdellut 1900-luvun alusta lukien, ja miten se muuttui 1975 alkaen positiiviseksi.
Kuva 3

Spencerin kuvassa tuota 1970-luvun loppupuolta kutsutaan Suureksi Ilmastonmuutokseksi. Tuolloin ilmastontutkijat huusivat jääkausihälyytystä. Tyynenmeren oskillaation vaihe vaihtui silloin negatiivisesta positiiviseksi, jolloin säähavaintojen mukaan Pohjois-Amerikan länsirannikkoa pitkin kulkeutuu etelämpänä lämmennyttä ilmaa keskimääräistä useammin lämmittäen myös Alaskaa. Kuvassa 3 näkyvään PDO-signaaliin sovitetun polynomikuvaajan voisi melkein sijoittaa kuvaan 1. Kohtalaisen hyvä korrelaatio noilla kahdella kuvalla on siis ainakin silmämääräisesti. Alaska on ollut hieman keskimääräistä lämpimämpi positiivisen PDO-indeksin aikana. Sama logiikka pätee myös viimeisen vuosikymmenen aikaiseen Alaskan kylmenevään ilmastoon, kun PDO-indeksikin on jo painunut negatiiviselle puolelle ja saattaa pysyä enimmäkseen siellä kenties seuraavat 20-30 vuotta.
Hiilidioksidikorrelaatiolla syötetylle kanarialinnulle kävi huonosti.

Korrelaatio ei tietysti tarkoita vielä kausaliteettia, eli syy-yhteyttä, mutta minun päässäni oleva ja sillointällöin häiritsevästi piipittävä kanarialintu suorastaan huutaisi tutkimaan tuota asiaa. Tai oikeastaan se huutaa yleensäkin tutkimaan nimenomaan merivirtojen vaihtelun osuutta ilmaston vaihteluun ja muihinkin maalla havaittaviin luonnonilmiöihin. Ehkä tuo todistamaton ja huonosti mm. Alaskan lämpötilojen kanssa korreloiva hiilidioksidiparadigma, jonka selvittämiseen on jo käytetty kymmeniä miljardeja dollareita ja euroja, voitaisiin jättää vähemmälle huomiolle?

En tajua, miksi katoavia helteitä huutanut alaskalainen kanarialintu kuiskuttaa etsimään maailman suurimman lämmönvaihtimen PDO-signaalia myös muista lämpöaikasarjoista. No katsotaanpa nopeasti, miten tuo signaali osuisi Keski-Alaskan kanssa samoilla leveysasteilla olevan Sodankylän lämpöihin. Minusta se istuu niihin paljon paremmin kuin jatkuvasti nouseva hiilidioksidikäyrä. No, meidän lämpötiloihimme varmasti vaikuttavat paljon myös Atlantin vastaavat vaihtelut. Mutta kukapa tietää, josko valtava Tyynimeri, jonka alueelle tulee lähes puolet koko maapallon saamasta auringonsäteilystä, olisi jonkinlaisen teleyhteyden (suihkuvirtaus tms.) kanssa kosketuksissa Atlantiin? Kummallista, että nuo syklit aina nousevat hallitsevina esiin, kun vähänkin tutkiskelee pidempiä aikasarjoja?

Mitäs veikkaat: Lämpeneekö Alaska lähivuosina tai vuosikymmeninä?










43 kommenttia:

  1. Saanen lisätä tuohon GISS lämmöt Alaskasta kun ihmetyttää tuo 1975 ihimieellinen lämpötilaporrastus, jota ei näy edes GISS sääasemadatassa.
    Voinette itse tarkastaa itse GISS,iltä, jollette usko.

    http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/find_station.cgi?dt=1&ds=14&name=&world_map.x=43&world_map.y=62

    Ilkka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. GISSiin on syytä suhtautua epäluuloisesti, sillä niin kamalan paljon on sen lämpötiloja ennen satelliittimittausten kautta "homogenisoitu". Mutta kyllä minä useimmista löydän tuon 1970-luvun ison muutoksen. Parhaiten se ehkä näkyy Nomen sarjasta. Siellä taisi mittari mennä rikki muutoksen takia?
      http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/show_station.cgi?id=425702000000&dt=1&ds=14

      Poista
    2. Tästähän voisi epäillä alaskan lämpöjen ekstrapoloidun Nomesta, jättäen muut mittukset huomioitta,

      Näyttää Nomessa olleen 10C astetta lämpimämpää kuin nyt, vuonna 1940,
      jos sikseen tulee.

      http://www.wunderground.com/history/airport/PAOM/1940/6/10/DailyHistory.html?req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA

      Mitä GISS,in esityksiin tulee, ei sielläpäin sijaitsevien sääasemien tarvi näyttää samaa, mutta eivät ne saisi olla ristiriidassa keskenään.

      Tarkoitan että hyppäys joka esiintyy Gissillä ekalla sääasemalla ja Nomessa, ei näy muilla Alaskan asemilla.

      Ilkka

      Poista
    3. Siis hulluahan on että GISS on NASA:n alainen lafka, joten luulis että heillä jos kellä on mahdollisuus käyttää satelliitteja, mutta ei, pitää käyttää pintamittareita, ja sitten kun niitä ei ole, niin approximoidaan lämpötilat 1200 km päässä olevista mittareista.

      En tiedä mikä on Alaskan tilanne GISS-datassa mutta pohjoisnavan lämpötiloja ovat lähinnä arvaanneet, ja muutenkin GISS:in datat on niin 'Hansenoituja' etten luottaisi niihin palaneen puupennin puolikkaan vertaa.

      http://wattsupwiththat.com/2010/07/28/giss-polar-interpolation/

      Poista
    4. Olisihan se kiva tietää miten FMI laskee suomen keskilämpötilat?
      Saamieni tietojen mukaan he käyttävät ns, Kriging menetelmää jossa
      mittauspisteet inter ja ekstapoloidaan koko maamme ruutuihin josta sitten hypertietokone laskee keskiarvon, ottaen huomioon CO2 lisääntymisen
      aiheuttaman "säteilypakotteen".

      Oli miten oli, jokainenhan näkee tulokset, ennätyslämpiminä keväinä joita ihmisaistit eivät havaitse.

      "Maanlaajuiset kuukauden, vuodenajan ja vuoden keskiarvokartat perustuvat havaintoasemien mittausarvoista laskettuihin keskiarvoihin. Analyysimenetelmänä käytetään ns. kriging-menetelmää. Tarkasteltavan suureen arvot ovat interpoloidut 10 km x 10 km hilapisteikköön ja interpoloidut lämpötilan ja sademäärän sekä lumensyvyyden arvot ovat hilaruutujen keskiarvoja.

      "Kriging-menetelmä ottaa huomioon maaston muodot eli topografian sekä rannikon ja vesistöjen vaikutuksen kyseessä olevaan suureeseen kussakin hilapisteessä. Analyysimenetelmästä johtuen havaintopaikkakohtaiset arvot voivat poiketa analyysin antamasta aluearvosta."

      Sieltä ne vesivärisuttaukset tulee.

      http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi

      Ilkka

      Poista
    5. Lisään vielä kun kysyttiin "En tiedä mikä on Alaskan tilanne GISS-datassa"
      niin koko maailman GISS sääasemien data on linkissä, eli kun veivaa vähän
      alas missä on maailmankartta ja vie hiiren osoittimen aluelle jonka GISS lämpöihon haluaa tutustua.

      Klik.

      Ei Suomessakaan ole kuin muutama, jos kiinnostaa.

      Poista
    6. Niin mikä linkki, eka linkkisi antaa vaan 'Access Denied'

      Poista
    7. Paras tieto menneista saatiloista saadaan yhdistamalla maa ja satelliittihavainnot fysikaaliseen saamalliin, kuten esim. ECMWF reanalyyseissa tehdaan.

      -L4

      Poista
    8. Aivan naurettavaa, eihän mitään reaalisia tuloksi voi saavuttaa yhdistelemällä mittauksia säämalleihin.

      Juurihan FMI todistaa tekemällä tuon että ihmiskunta tuhoutuu jollei allekirjoita Kööppenhaminan ilmastosopimusta, muitta juna meni jo!

      http://www.youtube.com/watch?v=YD6zj260sfQ

      Poista
    9. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    10. No voi jeesus, kuvitteletko todellakin että esim. TIETOMME tämän hetken säätilasta perustuu PELKKIIN havaintoihin? Todellisuudessa havainnot assimiloidaan fysikaaliseen malliin, mikä lisää tietoamme sekä tämän hetken säätilasta menneistä säätiloista valtavasti. Tästä taas näkee kuinka skeptinen kategorinen mallivastustus johtaa tiede+ ja tietovastaisuuteen.

      -L4

      Poista
    11. Skeptikot nyt vaan ovat tajunneet sen tosiasian että malleihin ei kannata luottaa sokeasti.

      http://www.c3headlines.com/climate-models/

      Poista
    12. Säämallit ovat kehittyneet perkuleesti, minkä ei-sokea skeptikko näkee jos katsoo miten ennustustarkkuus on kehittynyt 20 viime vuoden aikana.

      -L4

      ps. käyttäkää tätä kun tutkitte ilmastoa : http://www.ecmwf.int/products/forecasts/d/inspect/catalog/research/eraclim/timon/timon_ana_2D/

      Poista
    13. Näin varmaan on lyhyiden - siis muutaman vuorokauden - ennusteiden kohdalla. Mutta pidempien vuodenaikaan, vuoteen tai vielä pidemmän ajan ennusteisiin ei valitettavasti voi vielä luottaa. Luin muutama kuukausi sitten tutkimuksen, jonka tulos oli aika masentava tässä suhteessa. Nimittäin lanttia heittämällä tai muuten arpomalla olisi päässyt parempaan ennustustarkkuuteen. Mutta kyllähän nekin joskus osuvat lähelle totuutta.

      Ilmastomalleista en nyt aio jatkaa pidemmälle, mutta tuo 3. kuva kertoo tilanteesta paljon, kun ennusteen ja todellisuuden ero alkaa jo etumerkistä. Autoilijakaan ei kauaa luota navigointiohjelmaan, joka opastaa kääntymään vasemmalle, vaikka ajokohde on oikealle kääntyvän tien varressa.

      Kiitos linkistä. Ovatko nuo lämpögraafit reanalysis-tuotteita? Valitettavasti tuonne ennusteosaan ei pääse ilman (mahdollisesti kalliita) tunnuksia.

      Poista
    14. Jep, kyseessä on viimeisin reanalyysidatasetti ja luulisin että itse dataan pääsee käsiksi rekisteröitymällä.

      -L4

      Poista
    15. tarkennus, ennustedatat maksavat mutta saatilan reanalyysidatat vaativat vain rekisteroitymisen.

      Poista
  2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Mitä hittiä, kyll tään pitäs olla julkinen, eli GISS sääasemat.

    http://data.giss.nasa.gov/gistemp/station_data/

    Ilkka

    VastaaPoista
  4. Luvattoman huonosti noilla (Sähköteurastajan 1. linkki, joka toimi ainakin äsken) aineistoilla on kattavuutta; Kuten esimerkiksi Helsingissä (Seutula) ja Turussa lämpötilamittaukset ovat GISS:in aineiston mukaan alkaneet vasta 1950, ja Kuusamon mittaussarjassa on lähes parinkymmenen vuoden aukko... Ei tuollaisesta datasta millään voi saada luotettavia tuloksia.

    VastaaPoista
  5. No mitä sitten Sodankylä keroo, pitääkö laittaa pleikkariin?

    http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/show_station.cgi?id=614028360000&dt=1&ds=14

    VastaaPoista
  6. Lisään vielä dataa Sodankylästä, mutta kun viskasin tuon Exeliin, tarkistin ensiksi kalenterin, ja datasta puuttuu vuosia, ja viime aikoina etenkin kevätkuukausien ensimmäisiä päiviä tai viikkoja.

    Siis data on hyödytön jollei ala interpoloimeen aukkoja, mutta sehän olisi limatolokiaa,
    eli luovutin suosiolla, ei tuolla tee mitään.

    http://climexp.knmi.nl//ecatemp.cgi?id=someone@somewhere&WMO=30&STATION=SODANKYLA

    Ilkka

    VastaaPoista
  7. Sodankylän datat löytyvät parhaiten osoitteesta http://eca.knmi.nl/dailydata/index.php

    Maailmalla pyörii monenlaista versiota mittauksista mutta tuo on ehjin ja luotettavin.

    Pientä näpräämistä vaatii ennenkuin exceliin aukeaa, data on tekstikenttinä.

    VastaaPoista
  8. Niin, se on.txt muodossa jota esim. FMI ei tunne.

    Kaikki taulukkolaskennat ottavat sen auliisti vastaan, mutta erottimien on oltava harkittuja
    ja tuossa pitää käyttää Blancoa, eli space eli &H20, ja piste desimaalin määritteenä
    aiheutti pähkäilyä .

    Minä ainakin sain RAW datan virheettömäsiti Exeliin, toisaalta laiskana miehenä en olisi viitsinyt korjata joka riviä, kun niitä on aika monta.

    Matlabissa tai Open Officen vastaavassa voinee käyttää import valikkoa, se mennee jotenniin samalviisiin.

    Sopii kysyy jos kiinnostaa.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti lisäten että puuttuvia päiviä ei ole merkattu lainkaan esim. käytetyilla
      N/A, 999 tai ??? joten Sodakylän lämmöissä esiintyy 15 päiväisiä kuukausia
      ja taulukkolaskenta interpoloi ne havaitsemattasi, mikä lienee tarkoituskin.

      Mä jotain olin rusnaavinani, mutta tyhjän sai tekemättäkin.

      https://sites.google.com/site/myteurastaja/sodankylae

      Poista
  9. Jos et osaa asettaa puuttuvien kenttien koodausta tms. voin kyllä virittää nuo kohdalleen ja pistää jonnekin pilveen jakeluun. Mitään salattua "tarkoitusta" tai muuta salaliittohöttöä ei noissa ole.

    VastaaPoista
  10. Voi raasua.

    Itse otit salaliiton mukaan.
    Minä vain pohdiskelin mikä on puuttuvien päivien ja kuukausien vaikutus lopputulokseen.

    Pitänee selittää, jos suomen vuosittaisesta lämpötilasta poistetaan talvikuukaudet,
    lopputulos näyttää aika kesäiseltä, vai miten on.

    Minähän lasuin että Sodankylän datat ovat lähes käyttökelvottomia koska
    osa datasta puuttuu.

    Vaikee uskoo että esim v. 2010 mittarinlukija olisi hukannut tupakkiaskin kantensa
    eli tallennusvälineensä.

    Nooh, oli miten oli, puuttuvat mittaukset eivät ole merkatut puuttuviksi ja meillä on
    edelleen selittämättömiä 15 päiväisiä kuukausia.

    Mitä virittelyysi tulee, mun puolesta voit virittää itsesi salaliittopalstalle, koska antisi keskusteluun jota ymmärtääkseni yritetään kehittää palstalla, on kovin vaatimaton.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitipä oikein tarkistaa asia.

      Päivittäisestä datasta ei puuttunut kuin vuosi 1910 ja pätkiä vuonna 1918 - lisäksi sieltä täältä yksittäisiä päiviä.

      Aika erikoinen näkemys jos data on "käyttökelvoton" tuon perusteella.

      Poista
  11. Minäkin kävin ihan juuri kokeilemassa muutamia asemia. En päässyt valintakartasta klikkaamalla entiseen tapaan alueen säähavontoasemiin. Tuli ties mitä asemia ties mistä.

    Onko satunnainen häiriö vai mitä.
    Oireileeko jotain.
    Kokeilkaapa muutkin varsinkin aiemminkin käyttäneet.

    Tere Vesa Tanskanen

    VastaaPoista
  12. Siis ei puuttunut kuin satunnaisia päiviä ja yksi vuosi.
    Herääkin kysymus palljonko on sattunnaisia puuttuvia päiviä, ja miksi?

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 38503 päivähavaintoa joista puuttuvia 587, niistä suurin osa johtuu vuoden 1910 puuttumisesta - Lapin sodan aikana 1944 on jäänyt kirjaamatta 59 päivää. 50-luvun alusta alkaen data on ehjää.

      Poista
    2. Onko laskuissasi vikaa.
      Kun exeliin laittaa aloituspäivämäärän v. 1908, ja kutasee loppuun.
      Sitten kun tökkäät tilaston viereen, ja vertaat päivämääriä.
      ero oli jotain kolme vuotta.

      Mutta mutta, kerrotko käyttämäsi menetelmän jotta voin toistaa sen.
      Toisaalta olen paennut toistuvasti sitä mikä eteeni tulee pakenemalla korpeen
      ryhtyäkseini sorvariksi, metsuriksi, sian häntäveivin keksijäksi, autoasentajaksi
      sekä rengiksi.

      Ja sitten mut saadaan kiinni jostain korkeakoululta, eli en selitä enempää.

      Miä en enään lähde.

      Oli miten oli, millä menetelmällä sait lukusi?

      Ilkka

      Poista
  13. SAS tilasto-ohjelmaan data sisään ja normaalia ristiintaulukointia. Sarakemuuttujaksi N missing (alkuperäisessä arvot -9999 ), vuodet riveille. Siitä se syntyy. Excelillä summarytaulukoiden teko voi olla hankalampaa, kai joku pivot table -viritys voisi toimia.

    VastaaPoista
  14. Ei kelpoo, -9999 arvo on arvo josta ei ole arvoa.
    Kerro miten merkataan puuttuvat päivät´.

    KNMI on näköjään muuttanut päivittäisen datan kuukauksiksi.
    voitko kertoa miten sait kuukausdatasta ne muutamat puuttuvat päivät.

    Edelleenkin jää käsittelemättä miten käsitellään olemattomia päiviä.

    Tarkoitan että jos kevätkuukaudessa on kuukauden viimeinen päivä edustamassa koko kuukautta, onko se kuukauden keskilämpö?

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa data excel-tauluna. Puuttuvat päivähavainnot ovat tyhjinä soluina.

      https://www.dropbox.com/s/i9gegiwh2ghijg2/sky.xls

      Keskiarvojen laskennassa ei oteta puuttuvia tietoja mukaan. Kun on kyse päivittäisesta datasta on helppoa laskea itse vaikka viikkokeskiarvoja tai mikä aikajakso nyt kiinnostaa.

      Poista
    2. No huh huh, mun tällä koneella oleva OpenOffice avasi sen heti kättelyssä.

      Näkyy tuo lämpötila vaihelleen about -200 - + 200 jotain.

      Failin alussa pitäisi olla kommenttiosuus jossa kerrotaan pystyrivien merkitys.
      Se on erotettu jollain ' merkillä joka kertoo käytettävälle ojjelmalle ettei sitä
      noteerata.

      Eli onko kyse min/max/mean jotain.

      Ilkka

      Poista
    3. Vuorokauden keskiämpötila on tallennettu integerinä, kokonaislukuna joka on jaettava kymmenellä. Maxit ja minit, ilmanpaineet, lumenpaksuudet jne. ovat sitten omina tiedostoinaan.

      Poista
    4. Mitä sitten tapahtuu jos 0c atetta jaetaan kymmenellä.
      Tuleeko tarkemmaksi?

      Kertakaikkiaan kokonaislukujen yhteenlasku ja jakaminen ei tuota
      lisää desimaaleja muuhun kuin play stationiin.

      Se ei kasvata mittaustarkkuutta.

      John Daly elää edelleenkin, Eläköön.

      http://www.john-daly.com/

      Ilkka

      Poista
    5. Etkö oikeasti ymmärrä tuota lukujen koodausideaa vai esitätkö vain yksinkertaista?

      Desimaalilukuja ei useinkaan koodata pilkullisena ihan käytännön syistä. Ne kerrotaan vakiolla - kymmenellä, sadalla, tuhannella esitystarkkuudesta riippuen jotta päästään selkeämpään datan tallennusmuotoon. Rautalankaesimerkki: luvun 25,6 koodausmuoto on tässä tapauksessa 256 mutta luku nolla on tietysti nolla aina vaan.

      Onko vaikeaa?

      Poista
  15. Höpö höpö.

    Ei excel luo tyhjiä soluja olemattomista riveistä, kun niitä ei ole.

    Jos kuukaudessa on vain yksi päivä, onko se koko kuukauden keskiarvo, yritin tiivistää havaintoni tuosta ylempänä.

    Oli miten oli, jos jotain kiinnostaa työkalun saa tuosta ilmaiseksi.

    Se on Open Office, va voi käyttää ojjelmaa "taulukko" joka on käytännössä sama kuin Excel.
    Kyllä me vanhat jäärät neuvomme alkuun, toivoen että se vie mennessään.

    Kun jos löytyy raakadataa, sen voi luoda grafiseksi esitykseksi ihan itse, ilman fudge factoreita.

    http://www.openoffice.org/fi/

    Ilkka

    VastaaPoista
  16. Täällä anonyymi ja Sähköteurastaja käyvät vuoropuhelua Sodankylän lämpötiladatoista. Tarkentavana seikkana voi sanoa, että Sodankylän lämpötilamittaukset tehtiin vuodesta 1908 vuoden 1913 loppuun saakka Sodankylän kirkonkylässä ja vuodesta 1914 lähtien havaintopiste siirrettiin upiuuteen Sodankylän observatorioon noin 6 km päähän vanhasta havaintopaikasta.

    Vuonna 1918 oli keväällä maalis-huhtikuussa havainnoissa katkoja. Ne johtuvat siitä, että observatorion johtaja H. Lindfors sulki laitoksen mittarikaapit ja lähti sotimaan valkoisten puolelle Tampereelle punaisia vastaan. Siellä hän kaatui, mutta observatorion havaintotoiminta saatiin uudelleen käyntiin uusin voimin.

    Syksyn 1944 havaintokatko alkoi 15.9., jolloin koko Lappi evakuoitiin Ruotsiin ja havaintotoiminta lakkasi myös Sodankylässä. Kuukautta myöhemmin perääntyvät saksalaiset sotajoukot tuhosivat koko Sodakylän observatorion räjäyttämällä rakennukset ja polttamalla loput maan tasalle. Havaintolaitteet oli saatu evakoitua, joten taistelujen jälkeen havainnot alkoivat uudelleen jo 13.11.1944. Observatorio rakennettiin uudelleen ja täydessä mitassa havainnot jatkuivat jo vuoden 1946 alusta. Säähavainnot on siellä tehty niistä päivistä lähtien Ilmatieteen laitoksen observatoriossa.

    VastaaPoista
  17. "Säämallit ovat kehittyneet perkuleesti, minkä ei-sokea skeptikko näkee jos katsoo miten ennustustarkkuus on kehittynyt 20 viime vuoden aikana.

    -L4"

    Tuoreessa muistissa on ilmateologianlaitoksen jääennustajan ennustus joulukuussa 2009. Itämeri jää jäättömäksi tänä talvena. Ja mites kävikään, perämeri jäätyi umpeen kaksi kertaa seuraavana vuotena.
    Että sillee ne ennustukset ovat kehittyneet. Ja noiden kehittyneiden ennusteiden takia pääkaupunkiseudun lumikoneet "lahjoitettiin" pois kun sitä luntakaan ei ennusteiden mukaan enää koskaa nähdä.
    Kyyllä ennusteet ne vaan kehittyy, todellisuus ei vaan pysy niiden mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parannus näkyy selvästi alle 10 päivän ennusteissa, asiaa on tutkittu ja tutkitaan koko ajan. Säätila on yhä kaoottinen joten paria viikkoa pidemmillä ennusteilla saa yhä heittää vesilintua. Eli mallit kehittyvät, skeptikot vaan eivät pysy mukana?

      -L4

      Poista