Kesän ilmastohölmöyden ennätys lehdistösarjassa

Verkkojulkaisu Uusi Suomi osasi kertoa 25.7.2013 seuraavan uutisen:

Tutkijat: Antarktiksella muhii aikapommi – jättimäinen lasku odottaa maailmaa

Uuden Suomen jutun kuvitus

Etelä-Mantereen mannerjäätikön sulamisesta on tiedemiesten mukaan koitumassa jättimäinen lasku. Financial Timesin ja BBC:n siteeraaman tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksesta Etelä-Mantereella eli Antarktiksella saattaa koitua jopa 60 000 miljardin dollarin eli noin 45 000 miljardin euron kustannukset. FT sanoo summan olevan samaa kokoluokkaa kuin koko maailmantalous viime vuonna. Cambridgen ja Rotterdamin yliopistojen tutkijoiden laskelmat perustuvat arvioihin siitä, miten paljon mannerjäätikön sulamisen aiheuttama ilmastonmuutos vahingoittaa viljelykasveja ja aiheuttaa tulvia. Tutkijat korostavat sitä, että Antarktiksen jäätikön alaisissa sedimenteissä oleva orgaaninen aines saattaa muuttua metaaniksi. Kun jäätikkö sulaa, metaani voi päätyä ilmakehään ja nopeuttaa ilmaston lämpenemistä.

Uutinen rikkoo kirkkaasti tämän kesäisen ennätyksen lehdistön ilmastohölmöydessä. Katsotaanpa, miksi annan sille tuon kyseenalaisen sijoituksen.

Oikeastaan ainoa tosiasia uutisessa on se, että myös Financial Times ja BBC ovat menneet julkaisemaan jutun, joka perustuu Nature-julkaisun verkkoversiossa 24.7.2013 julkaistuun artikkeliin otsikolla "Ilmastotiede: Arktisen muutoksen valtavat kustannukset".  Tarkastelen tuota alkuperäistä juttua vähän myöhemmin, mutta selvää on se, että US:n toimittaja ei Naturen juttua ole koskaan lukenut.

Uusi Suomi (US) kertoo siis Antarktiksella, eli Etelämantereella, muhivan ilmastollinen aikapommi. Naturen jutussa kuitenkin kerrotaan "pommin" olevan noin 20 000 kilometriä pohjoisempana, siis toisella puolella maapalloa eli Arktisella alueella. US:n toimittaja ei ehkä tiennyt Arktikan ja Antarktikan eroa siitä huolimatta, että Naturen jutussa viitattiin Pohjois-Siperian ikiroudassa olevaan metaaniin. Myöskään Etelämantereen kirjoitusasu ei ole US:n toimituksen tiedossa.

Minä en tiedä paljoa Antarktiksen mannerjäätikön alla olevista sellaisista orgaanisista aineista, joiden US epäilee muuttuvan jään sulaessa metaaniksi. Mutta sen tiedän, että ko. mannerjäätikkö on jököttänyt paikallaan vähintään 10 miljoonaa vuotta, joiden aikaisista jääkausien välisistä ajoista pääosa on ollut nykyistä holoseenia lämpimämpiä. Epäilen, että Antarktikan mannerjään alle jääneet orgaaniset aineet ovat jo kauan sitten muuttuneet metaaniksi ja muiksi hiiliyhdisteiksi, ja siellä ne myös pysyvät seuraavatkin miljoonat vuodet.

Vakuuttavuutta uutiseen oli ehkä haettu metaania siivillään hätistelevän pingviinin kuvalla. Pingviinit kyllä elävät Etelämantereen tuntumassa, mutta eivät asu mannerjäätiköllä. Ne elävät pääosin Etelämannerta ympäröivän merijään päällä. US-toimitukselle annettakoon lisätietona se tosiasia, että tuon eteläisen merijään laajuudessa saavutettiin muutama päivä sitten ennätys. Tässä kuumenevassa ilmastossa eteläinen merijää siis tekee vuodesta toiseen laajuusennätyksiä. Siinä olisi US:lle oikean uutisen aihetta, mutta se ei taida sopia julkaisun toimitukselliseen linjaan?

Saman Naturen artikkelin perässä myös Helsingin Sanomat ja Talouselämä julkaisivat uutisensa aiheesta, joskaan niissä ei sentään erehdytty pallonpuoliskon vertaa. Kumpikaan ei vaivautunut minkäänlaiseen lähdekritiikkiin, ja siksi niidenkin jutuista otsikoista alkaen saisi hauskat kirjoitukset.

Ilmakehän metaanipitoisuus NOAA:n mukaan

No mennäänpä muutamaan asiaan, joita edes Naturen toimittajat eivät jaksaneet penkoa. Aloitetaan ilmakehän metaanipitoisuudesta, jota mitataan miljardisosilla. Viereisessä kuvassa näet metaanipitoisuuden muutokset modernien mittausten mukaan. Vaikka ilmakehän metaanipitoisuus on hieman kasvanut, emme puhu mistään dramaattisista muutoksista. Naturen jutun takana olevat ympäristömallintajat ovat puuhastelleet tietokonemallinnustensa kanssa, eivätkä ehkä ole muistaneet tarkistaa empiiristä evidenssiä? 

Metaanipitoisuuden muutokset ovat pääosin lämpötilan muutoksen seuraus eikä syy. Ja vaikka nyt tauolla oleva ilmaston ja merten lämpiäminen joskus jatkuisikin, ei asia vaikuta suurimpaan osaan napa-alueiden kylmien vesien alla tai ikiroudassa olevasta metaanista moniin satoihin tai tuhansiin vuosiin. Seuraava jääkausi joskus kenties 5000-15000 vuoden kuluttua joka tapauksessa laskee niin metaani- kuin hiilidioksidipitoisuudet hyvin alhaisille tasoille ihmiskunnasta riippumatta.