maanantai 8. heinäkuuta 2013

Arktikumin ranskalainen huuhaa vastaan Kilpisjärven realismi


Kuva 1: Arktikumin näyttelyn etusivu netissä
Sain muutamalta blogini lukijalta sähköpostia koskien Rovaniemellä sijaitsevan Arktikum-museon yhtä vaihtuvaa näyttelyä tänä kesänä. Tuon Lapin Maakuntamuseon järjestämän näyttelyn nimi on "Ilmastonmuutos Lapin luonnossa – Mitä me voimme tehdä?" Lapin Kansa julkaisi näyttelystä uutisen 18.6.2013. Tuossa uutisessa ja myös näyttelyn nettiesitteessä todistetaan, "kuinka Lapin ilmasto on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana, kuinka se muuttuu tulevaisuudessa ja kuinka muutokset vaikuttavat maisemaan, eläinten käyttäytymiseen ja ravintokohteisiin sekä eläinten ja kasvien levinneisyyteen. Näyttely perustuu viimeisimpään tieteelliseen tutkimukseen ilmastonmuutoksesta ja aihetta esitellään tekstein, kaavioin ja valokuvin."


Näyttelyn käsikirjoittaja, Lapin Maakuntamuseon luonnontieteiden amanuenssi Stéphanie C. Lefrère, todistaa monilla esimerkeillä, miten Lapin luonto on jo muuttunut ilmaston lämpenemisen myötä. Näyttelyn mukaan lopputuloksena maamme pohjoisosassa on joskus vuosina 2079 - 2099 eteläsuomalainen ilmasto. Todisteiksi tälle muutokselle, jota me tavalliset keski-ikäiset kuolevaiset emme taida olla enää todistamassa, Lefreren käsikirjoitus loihtii näyttöä Tornionjoen varhaistuneesta jäidenlähdöstä lintujen aikaistuneeseen muuttoon ja hyönteisten levinneisyyden pohjoisrajan nousuun. Upea ja vakuuttava näyttely siis on kysymyksessä. No ei aivan.


Olin jo tilaamassa lentolippua päästäkseni katsomaan tuota vakuuttavaa evidenssiä ilmastonmuutoksesta, kun silmiini sattui Lapin Kansan yleisönosastosta Helsingin Yliopiston biologian professorin, Antero Järvisen, jokseenkin murskaava arvostelu näyttelystä. Kilpisjärven biologista asemaa johtavan Järvisen luulisi tuntevan Lapin luonnon kohtalaisen hyvin. Katsotaanpa, minkälaisia huomioita professorilla on amanuenssin käsikirjoitukseen.
Kuva 2: Fennoskandian todellinen lämpötilakehitys sinisellä.
Kuva 3: Sodankylässä oli lämpimintä 1930-luvulla

Järvinen aloittaa lämpötilakehityksellä, josta näyttely väittää "Ilmastonmuutos on nyt":
Oikeammin olisi ollut sanoa, että ”ilmastonmuutos meni jo”, sillä lievä lämpeneminen kesti vain 17 vuotta (vuodet 1980-1997), mutta yhtä pitkän ajan (1998-2013) globaali ilmasto ei ole enää lämmennyt vaan pikemminkin hieman viilentynyt .

Ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä perustellaan Tornionjoen jäidenlähdön 14 vuorokauden aikaistumisella viimeisen 320 vuoden aikana. Tätä pitkää aikasarjaa ei kuitenkaan voida käyttää todisteena, koska aikaistuminen alkoi jo pari sataa vuotta ennen teollista aikakautta ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua.

Oleellista on myös se, että jokialueelta, esimerkiksi Ruotsin Haaparannasta ja Karesuvannosta, 1800-luvulta lähtien kerätyt pitkäaikaiset lämpötilatilastot eivät osoita lämpenemistä. Viimeisen sadan vuoden aikana jäidenlähdön aikaistumista ei ole ollut juuri havaittavissa.
Lapin lämpötila nousi kaikkein dramaattisimmin 1920 - 1940 -luvuilla, mikä näkyy mm. Sodankylän mittauksista. Näyttelyn väite, että nykyinen muutos olisi poikkeuksellisen rajua, ei siis pidä paikkaansa. Lapin lämpötiloissa näkyy suuri luonnollinen vaihtelu, mutta ei huolestuttavia tai epänormaaleja merkkejä ilmaston lämpenemisestä.
Lämpöaikasarjat - siis mitatut lämpötilat - tukevat Järvisen väittämää, kuten kuvista 2 - 5 näkyy. On vähän hassua, että Lefrère väittää esittävänsä viime vuosikymmenien muutosta, mutta jättää kertomatta olemattoman lämpötilamuutoksen.

Järvinen epäilee, että
Kuva 4: Trooppisen alueen lämpötilat ja mallinnokset
kauhukuvat Lapin luonnon muutoksista perustuvat ilmastomallien antamiin epäluotettaviin ennustuksiin. Kaikki ilmastoennusteet ovat selkeästi yliarvioineet toteutuneen lämpenemisen. Ilmeisesti Lapin maakuntamuseon väki on erehtynyt pitämään ennusteita totuutena.
Kun vertaat kuvan 2 punaista murtoviivaa, joka edustaa mallien ennustamaa lämpenemistä Fennoskandiassa, ja sinistä toteutunutta kehitystä, Järvinen on jälleen oikeassa. Kuva 4 kertoo, että myös etelässä mallit ennustavat tasan väärin koilliseen.

Seuraavaksi professori Järvinen epäilee lintujen ja perhosten "saarnaa", joka Lefrèren mukaan kertoo lämpenemisestä:
Sinisorsa, töyhtöhyyppä ja laulujoutsen eivät myöskään ”saarnaa” Lapin ilmastonmuutoksesta. Se että muuttolintuja nähdään nykyisin jopa 10 vuorokautta aikaisemmin kuin 1970-luvulla, johtuu pääosin lintuharrastajien määrän kasvusta sekä parantuneista välineistä (kiikarit, kaukoputket, digikamerat, lintuoppaat) ja havaintojen tiedotusmahdollisuuksista (mm. internet-pohjaiset havaintoverkostot). Lappiin saapuvat varhaiset muuttolinnut kuten juuri sinisorsa ja kumppanit ovat hyötyneet huhti-toukokuun lämpimistä jaksoista.

Kuva 5: Kilpisjärven lämpötilat eivät ole nousseet
Myöhään saapuvat muuttolinnut eivät ole voineet rukata aikataulujaan, koska kesäkauden lämpötilat eivät ole nousseet. Perhosia, kuten uutisessa mainittuja kaunoyökkösiä, lentää pohjoisille alueille aina, kun kevääseen tai kesään osuu tavallista lämpimämpi sääjakso. Lintu- tai perhoshavainnot eivät siis kerro ilmaston lämpenemisestä. Tämän ymmärsivät Lapin luonnontutkimuksen uranuurtajat kuten Kilpisjärven biologisen aseman perustaja professori Olavi Kalela. Heidän tutkimustensa aiheena oli esimerkiksi ”Lämpötilan vaikutus perhosten levinneisyyteen”, nyt sama asia otsikoidaan ”Ilmastonmuutoksen vaikutus perhosten levinneisyyteen”. Uhkakuvia maalailemalla saa ehkä helpommin tutkimus- ja näyttelyrahoitusta?
Näyttelyssä epäillään Lapin nykyisen lajiston muuttumista. Järvinen ei sitä kiistä, mutta epäilee perusteluja, ennusteen tarkkuutta ja kaiketi tulostakin:
Ilmastomallit ovat myös Lapin linnuston muutosarvausten takana. Malleihin sisään rakennuttu lämpeneminen tietysti ennustaa pohjoisten lajien harvinaistumista. Uskomattoman tarkka väite, että ”27 soilla, metsissä ja tuntureilla elävää pohjoista lintulajia voi menettää jopa 84 prosenttia levinneisyysalueistaan vuoteen 2080 mennessä” on vastuuton eikä sillä ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Ennustajien onneksi vain hyvin harvat meistä voivat olla paikalla todistamassa kuinka monta lajia ja prosenttia tässä lintulotossa meni oikein. Todellisuudessa lintujen levinneisyysalueiden laajuutta ja muotoa ei pystytä ennustamaan melkein sadan vuoden päähän lottoa tarkemmin, koska lämpötilan lisäksi levinneisyysmuutoksiin vaikuttavat oleellisesti monet luontaiset ympäristömuutokset ja ihmisen luontoa muokkaava toiminta (asutus, metsien käyttö) jne.
Lapintiainen
Lapintiaisen levinneisyys tulevaisuudessa on hyvä esimerkki luonnon monimutkaisuudesta, jota on erittäin vaikea mallintaa. Tietokonemallit veikkaavat lajin häviävän Lapista kokonaan mainittuun vuoteen 2080 mennessä. Koska Kilpisjärven seutu on Suomen kylmin paikka, mallit kuitenkin armollisesti povaavat, että Kilpisjärven tunturikoivikoissa säilyisi pieni reliktikanta. Lapintiaisen harvinaistuminen, joka alkoi jo 50 vuotta sitten, ei ole johtunut ilmaston lämpenemisestä, vaan vanhojen havumetsien katoamisesta. Vastoin mallien ennusteita nimenomaan Kilpisjärven lapintiaiskanta luultavimmin häviää eikä Metsä-Lapin kanta. Kilpisjärvellä lapintiaiset alkoivat risteytyä sukulaislajinsa hömötiaisen kanssa jo 1980-luvulla. Risteymäjälkeläisten, ”höpintiaisten”, heikko lisääntymiskyky on entisestään vauhdittanut Kilpisjärven harvan kannan alamäkeä.
Metsittyykö Lappi, kuten näyttelyn esillepanijat väittävät:
Uutisessa myös kerrotaan, että Lappi metsittyy ja sen vuoksi sukupuutto uhkaa pohjoisia lajeja kuten tunturipöllöä ja naalia. Vakuudeksi lehteen on laitettu valokuva Kilpisjärveltä. Totuus on kuitenkin toinen. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Lapin ELY-keskuksen rahoittamassa hankkeessa olemme verranneet Kilpisjärveltä ja etelämpää Enontekiön Käsivarresta 1960-luvulla otettuja ilmakuvia 2000-luvun ilmakuviin. Eri kasvillisuustyyppien pinta-aloissa tai esimerkiksi metsänrajan sijainnissa ei ole tapahtunut mitään muutosta 50 vuoden aikana. Kasvillisuuden status quo on ymmärrettävää, koska samana aikana kasvukauden pituus ja sen aikainen lämpösumma ovat myös pysyneet muuttumattomina.
Kuva 6: Metsänraja laski paljon edellisellä vuosituhannella
Metsänrajan muutos on muuten tainnut mennä toisinpäin, jos uskomme viereisen kuvan Jamalin alueen tuoreen tutkimuksen käyrää. Siellä metsänraja on laskenut viimeisen tuhannen vuoden aikana ja vasta viime vuosisadalla kääntynyt nousuun. Kylmää on siis ollut puiden mukaan viimeisen 700 vuoden aikana, mutta nyt näyttää vähän lämpiävän.
Jäkälien, sammalien, tunturipöllön ja naalin harvinaistuminen ei johdu ilmaston lämpenemisestä. Naalin raju taantuma, jonka syitä tiedeihmiset eivät ole pystyneet varmuudella selvittämään, alkoi jo 1930-luvulla. Tunturipöllönkin harvinaistumiseen on useita syitä. Tärkeä syy on Tunturi-Lapin poromäärien voimakas kasvu 1950-luvulta lähtien. Porojen ylilaidunnus on hävittämässä ilmastonmuutoksen ikoneihin kuuluvan jääleinikin koko Suomesta. Jamalin niemimaalla nenetsien eli jurakkisamojedien porojen aiheuttamatlaiduntuhot romahduttivat sopulikannat, hävittivät jäkälät jatunturipöllöt lähes kokonaan sekä pienensivät riekko- ja hanhimääriä 50-70prosenttia .

Uutinen kertoo näyttelyn kokoajien tietämättömyydestä pohjoisen luonnon lainalaisuuksista kuten suurista luontaisista vaihteluista ja jopa vuosikymmeniä kestävistä rytmeistä (sykleistä), joihin vaikuttavat sään ja ilmaston lisäksi monet muutkin tekijät. Lapin luonto on kokenut useita kertoja nykyistä huomattavasti lämpimämpiä jaksoja, joista se on selvinnyt. Monet pohjoiset lajit kuten rautu valloittivat Lapin tunturit, kun lämpötila oli jopa neljä astetta nykyistä korkeampi.
Ymmärränkö oikein, että professori epäilee ilmastonmuutoksen torjunnan olevan jopa Lapin ympäristönsuojelua haittaava asia? Jos näin on, en voi olla enempää samaa mieltä:

Näyttelyssä annettavat ehkäisykeinot (kompostointi, hyötyliikunta jalan, kasvissyönti) säästävät toki luonnonvaroja, mutta ilmaston lämpenemisen torjumiseksi ne ovat paitsi tehottomia myös turhia, koska Lapin ilmaston huolestuttava lämpeneminen näkyy vain tietokoneleikkien mielikuvituksellisissa veikkauksissa vuosille 2070-2099. Luonnosta on syytä pitää huolta, mutta propaganda kääntyy aikaa myöten luonnon- ja ympäristönsuojelua vastaan.

Ilmastonmuutos Lapin luonnon uhkatekijänä perustuu virheelliseksi osoitettuun virtuaalimaailmaan, mutta porojen ylilaidunnus on jo vuosikymmeniä jatkunut todellinen luonnontuho, joka ansaitsisi huomattavasti enemmän huomiota. Suuri osa ilmaston lämpenemisen piikkiin laitetuista Lapin luonnon muutoksista johtuu todennäköisesti ylilaidunnuksesta. Toivon, että Lapin maakuntamuseo lopettaisi väärän tiedon levittämisen julkisilla varoilla, korjaisi näyttelynsä virheet ja paneutuisi jatkossa Lapin todellisiin ongelmiin.
Järvisen kritiikki on kieltämättä aika murskaavaa. Lopuksi professori summaa asian yhteen yksinkertaiseen lauseeseen, johon luultavasti kaikki tieteen suuret nimet voivat yhtyä:
Tiede perustuu faktoihin eli numerotietoihin eikä fiktioihin kuten malleihin.
Lapin Kansalle on annettava tunnustus professori Järvisen kommentin julkaisemisesta. Niin sanottu "etelän media" olisi luultavasti ollut suurissa toimituksellisissa vaikeuksissa Järvisen puheenvuoron kanssa. En tällä kirjoituksella halua mitään pahaa Arktikumille, jota pidän hyvänä museona ja matkailukohteena Rovaniemellä. Mutta kannattaa ehkä jatkossa tarkistaa näyttelyn käsikirjoitus. Nyt se on paljolti empiirisen tiedon vastainen, kuten Lapissa työskentelevä biologian professori todistaa. Jollei käsikirjoittaja Lefrèrellä ole asiallista vastinetta, suosittelen paluuta opiskelun pariin vaikkapa Kilpisjärven biologiselle asemalle. Täällä Pohjolassa on turhaa hukata julkisia rahoja pseudotieteille tai -väitteille.

PS. Yllä olevaa kirjoitusta voi mukavasti pohtia vaikkapa katselemalla nieriöiden A-duuri -tanssia Forellikvinteton tahdissa. Olkaapa hyvä!

44 kommenttia:

  1. Lähetinpä seuraavan viesti Arktikumin toimitusjohtajalle: "Ystävällisesti lähetän linkin blogissani julkaistusta jutusta. Suosittelen jatkossa suurempaan huolellisuuteen käsikirjoitusten suhteen."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuli vastaus toimitusjohtaja Hannele Koskiniemeltä. Viestini on kuulemma välitetty niin Lefrèrelle kuin museotoimenjohtajalle.

      Poista
    2. No hyvä.

      Nyt vain kirjotuksesi laajemmalle, kun olisi kysyntää.
      Olisit arvostettu kommentaattori, mutta kun uidaan vastavirtaan, mutta ehkä virta kääntyy, tai ainakin toivon?

      Itse olen tehnyt sen minkä pystyn, "kateudesta" koska kirjoitat niin hyvin, itse ollessani vain rähjä etenkin päissäni.

      Lycka till

      Ilkka


      Nythän kaikki on pelkkää pullamössöä, eli ei ole vastakkainasettelua.

      Sanompa vaan että näyttää aina ja aina paremmalta, tässä tyhjänpäiväisessä ilmastoaiheessa joka on elintärkeä.

      Lycka till, minä jatkan herjaamista muualla.

      Ilkka Mononen

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etten sanoisi: "Loistava kommentti." ;-)

      Poista
  3. Aplodit täältäkin.

    Jostain syystä tuli mieleeni Heurekassa taannoin ollut näyttely, ei tuo
    Fransmannin esitys tainnut olla sen kummempi.

    http://yle.fi/uutiset/heurekassa_kahlataan_ilmastonmuutokseen/5065089

    Ilkka

    VastaaPoista
  4. Järvinenhän on aika yksin tieteenkieltämisensä kanssa, ei oikein löydy tutkijapiireistä mielipiteille kannatusta.

    Mutta sana on vapaa, kaikki kukat kukkikoot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Professori Järvinen saattaa olla yksinäinen Ilmatieteen laitoksella. Mutta se ei asiassa lopulta paljoa paina. Järvisen takana nimittäin on data - siis empiirinen tieto. Eikä Järvinen ole ollenkaan yksinäinen fyysikkojen, geologien tai biologien keskuudessa. Siitä todistaa mm. tämä raivostunut kirjoittaja, jota olen referoinut.

      Poista
    2. Monenlaista "raivostunutta kirjoittajaa" löytyy netistä, erityisesti Suomi24-palstalta...

      Kaikki kunnia prof. Järvisen pitkälle uralle lintuekologian alalta. Ilmastotutkimuksen puolella julkaisulista lienee aika niukka. Sama sääntö pätee muuten kiintoisasti koko skeptikkokatraaseen: ura on tehty aivan muualla kuin ilmaston ja sään tutkimuksen puolella.

      Mitä tulee mallinnukseen... se on fysiikan, kemian ja yleensäkin luonnontieteellisen tutkimuksen puolella koko tieteenteon selkäranka ja eipä taida montaa niin takapajuista tieteentekijää enää siltä puolelta löytyä joka ei jonkinlaista tilastollista tai matemaattista mallinnusta plus luonnossa vallitsevien säännönmukaisuuksien formaalia kuvausta hyödyntäisi. Maallikolle ja asiaa tuntemattomalle koko alue on toki hämärä ja pelottava mutta tämä foorumi ei liene oikea paikka modernien tilastollisten menetelmien alkeiden selittämiseen.

      Poista
    3. Minä en tuolla Suomi24-palstalla ole käynyt enää vuosiin. Se ei oikein sovi aikuisille.

      Mitä tulee ilmastomallinnoksiin, selkäranka on taittunut ellei peräti rikkipoikki. Olen niistä muutamaan otteeseen jo kirjoittanutkin mm. täällä. Eikä kukaan ole niiden arvioiden paikkansapitävyyttä vielä edes epäillyt. Asiaa kannattanee kommentoida noiden kirjoitusten yhteydessä. Tulen kyllä kirjoittamaan mallinnosten surkeasta menestyksestä lisääkin, No hätä.

      Poista
    4. Tieteenteon selkäranka on kylläkin fakta (empiiriset havainnot) eikä fiktio (mallit).

      Poista
  5. Mikko, minkälainen oli Lapin ilmasto holoseenikaudella?

    Lappi on sen verran iso paikka, että pitäisi varmaan mainita eri kohtia Lapista jos puhutaan sääoloista eri aikakausina. Kemi-Tornion tienoo, luoteessa Kilpisjärvi, pohjoisessa Utsjoki, idässä Salla...Sitten on vielä Petsamo joka on Jäämeren rannalla. Laitoin ihan periaatteen vuoksi tuon Petsamon koska se ehti kuulua Suomelle 1920-1944. Niin ja oli Aleksanteri II luvannut sen jo 1864 mutta sen luovutus viivästyi hieman...

    VastaaPoista
  6. Olisi hienoa, jos jaksaisitte kommentoida sitä mitä jutussa on (faktat) eikä sitä mitä siinä ei ole. Kiitos, Antero

    VastaaPoista
  7. Kaipa tää osuu aiheeseen.

    Tarkistin amanuenssin taustan tapani mukaan, ja sieltähän löytyi sosiologi
    joka on tutkinut porojen käytöstä.

    Mistä lie väitteet Lapin lämpenemisestä peräisin, pitäskö katsoa mitä nimiä löytyy
    sen väikkärin alareunasta.

    Tuo näyttely näyttää täältäpäin katsottuna jotenkin tarkoitushakuiselta.

    "Stéphanie C. Lefrère, born on July 10th 1972 in. France, had a background in ethology and anthropo- logy and had studied moose and wolves in the taiga."

    Ilkka

    VastaaPoista
  8. Lisään vielä että näyttelyn lämpenemisteema lienee peräisin ilmatieteen laitoksen
    Lapin Liitolle vuonna 2010 laatimasta lapin nykyilmaston kuvauksesta ja ...

    Pumaska olisi tossa.

    http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=250745&name=DLFE-9958.pdf

    Toivottavasti tämä on aiheesta, kun Järvisen esityksiin Lapin luonnosta minulla ei ole muuta mahdollisuuksia kuin hyväksyä ne sellaisinaan, jolloin ei jää kysyttävääkään.

    Ilkka

    VastaaPoista
  9. Aiheeseen liittyen tuossa viime talvena näin alan seminaarissa esityksen jossa oli kartoitettu puiden taimien esiintymistä samoilla kohteilla metsänrajalla ympäri Lappia, olikohan 70-luvulta alkaen. Varsinkin itärajalla kuusten leviäminen ylöspäin oli todella selvää, männyilläkin samaa ilmiötä näkyi mutta ei yhtä räikeänä. Samoin Lommoltunturilta on olemassa tuore tutkimus jossa verrattiin 40-luvun lopun tilannetta nykypäivään: metsänraja oli edennyt todella selvästi ylöspäin.

    Eli kyllä tuota raakaa havaintodataa (ei mallinnusta) löytyy paljonkin jos viitsii etsiä.

    VastaaPoista
  10. Juu, lienee tosiaankin sama tutkimus joka sai karmeaa kritiikkiä kun se alkoi 1970
    luvulta, vaikka dataa oli 1900 luvun alusta, oli esillä joitain kuukausia sitten.

    1970 luvun alusta mallintamalla Huippuvuoretkin metsittyvät alta aikayksikön.

    Muistaakseni se oli FMI väitös tai tutkimus, mutten löytynyt sitä FMI tietotearkistoista,
    oisko kritiikki ollut kuolettavaa.

    Miksi ette tutustuneet Anteron viittaamaan uusimpaan tutkimukseen pohjoisen metsärajasta?

    Vai eikö itse aloituksen aihe kiinnosta?

    http://climateaudit.org/2013/07/07/treeline-changes-and-altitude-inhomogeneity/

    Ilkka

    VastaaPoista
  11. Eipä ollut sama tutkimus, ei ole alkanut 1900-luvun alusta eikä ole saanut kritiikkiä, siinä tärkeimmät oikaisut. Sitä paitsi IL ei tutki metsänrajan etenemistä vaan ihan muita asioita.

    Pikku hakemisella löytyi tuo Lommoltunturi-juttu, Boreaksessa julkaistu viime vuonna:

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1502-3885.2011.00238.x/abstract

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En vieläkään löytänyt haluamaani.
      Löysin kyllä FMI,n metsäntutkimuksen, kyllä FMI on levittäytynyt sillekkin saralle.

      http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1192453211

      Ilkka

      Poista
    2. Jep, paikallisilmastoa on tuo väitöskirjan tekijä tutkaillut ja päätellyt sen muuttumisen vaikuttavan metsänrajaan. Ihan järkevä johtopäätös sinänsä. Mitään varsinaisia metsänraja- tai puustomittauksia ei tuossa työssä kuitenkaan ole tehty.

      Poista
    3. Eipä tuohon oo moitittavaa, mitä nyt pakollinen ilmastonlämpenemislauseke
      lisätty.

      Mitä tulee ylemmäksi laittamaasi niin ei se ole mitä tarkoitin kun esittämäsi on tieteellinen tutkimus eikä etsimäni lyhyeen ilmastosykliin perustuava ekstrapolaatio
      mallinnus.

      Ilkka

      Poista
  12. Risto Jalkanen kertoi tv-haastattelussa jokunen vuosi sitten että lustotutkimuksen mukaan lapin kesien keskilämpö on pysynyt melko muuttumattomana viimeiset 500vuotta.
    Puuraja lapissa on ollut noin 400 metriä pohjoisempana kuin nykyään ja silloin "lapin ilmasto" on ollut jopa 2.5° lämpimämpi kuin nykyään. Noita faktoja ei kai tuossa näyttelyssä esille tuoda?

    p.s. pistin "tiede"keskus heurekan boikottiin kun siellä sulatettiin sitä jääpalaa todisteena ilmaston hirveän tuhoisasta nopeasta lämpenemisestä.

    VastaaPoista
  13. Anonyymi on oikeassa: havupuilla (kuusi ja mänty) on ollut havaittavissa lievää levittäytymistä. Tosin metsänrajahanke alkoi vasta vuonna 1983. Jakso siis kattaa pelkästään viimeisen "lämpöjakson". Olin itse perustamassa Kilpisjärven alueen koealoja. Viimeiset kolme vuotta olen johtanut Kilpisjärven biologisen aseman ja Metlan Kolarin tutkimusaseman EU-hanketta, jossa on ”pelastettu” ja analysoitu vanhoja pitkäaikaisia havaintoaineistoja Länsi-Lapista. Metsänraja-aineisto on ollut osa hankettamme. Maaliskuussa 2013 Kilpisjärvellä pidettiin tieteellinen seminaari (jota anonyymi ehkä tarkoitti), jonka abstraktikirja löytyy tästä linkistä: http://www.helsinki.fi/kilpis/Muut/abstract%20book.pdf.

    Terveisin Kilpisjärveltä, Antero

    VastaaPoista
  14. Risto Jalkasen haastattelutiedot vuodelta 2009 kumottiin METLA:n tutkimusjohtajan lausunnossa perättöminä: http://yle.fi/uutiset/metla_sanoutuu_irti_tutkijansa_ilmastopuheista/5293070

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metlan ilmastonmuutostutkimuksen johtaja Elina Vapaavuori on Jalkasen kanssa eri mieltä. Jo tittelikin kertoo sen että miksi. Vapaavuori on "tunnustanut" olevansa ilmateologianlaitoksen "miehiä".

      Poista
    2. Miten oli tuon lukutaidon kanssa.

      Ei Jalkasen tutkimuksia kumottu perättöminä, vaan kerrottiin että niiden tulos ei
      edusta virallista kantaa.

      "Metlan tutkimusjohtaja Leena Paavilainen kertoo YLE Uutisille, ettei kyseessä ole Metlan virallinen kanta."

      Virallinen kanta edustaa kulloinkin noudatettavaa ilmastopolitiikkaa, joka ei ole tiedettä, vaan kuten on mainittu, politiikkaa.

      Ilkka

      Poista
  15. Puuraja on ollut 400 m ylempänä, ei pohjoisempana. Atlanttisen lämpökauden aikana viitisen tuhatta vuotta sitten mäntyä kasvoi jopa 800-900 m korkeudella mpy. Sittemmin metsänraja on alentunut kunnes viimeisen sadan vuoden aikana se on lähtenyt hissukseen nousuun. Aiheesta on meneillään aktiivista tutkimusta ja parin vuoden sisään julkaisuja alkaa putkahdella.

    Kesien keskilämmössä ei kummoisia muutoksia näy mutta kasvukauden pidentyminen sen sijaan on ollut viime aikoina pohjoisessakin hyvin selvää.

    VastaaPoista
  16. Kyllä puuraja on ollut pohjoisempanakin. Katso esimerkiksi:

    - G.M MacDonald, K.V Kremenetski & D.W Beilman 2008: Climate change and the northern Russian treeline zone. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci.
    - Seija Kultin väitöskirja, http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/mat/geolo/vk/kultti/

    Antero

    VastaaPoista
  17. Tietysti, kirjoittaja oli vain sekoittanut pohjoisuuden ja korkeuden. Tällä haavaa ei pohjoista mäntymetsänrajaa oikein voi havainnoida Skandinaviassa koska se on kutakuinkin Jäämeren rannassa pohjoisessa. Kaikki mäntyrajat meillä ovat enemmän tai vähemmän alpiinisia eli korkeudesta johtuvia.

    VastaaPoista
  18. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää taas muistuttaa blogin alussa mainitusta moderointilinjasta.

      Poista
  19. Ei kai Mikko pahastu jos esitän omat lustotukimukseni, suottaahan se olla nähty,
    muttei ehkä kaikki.

    Huomautan etten kilpaile oikeiden tiedemiesten kannssa, tämä on vain näkemys.

    http://www.youtube.com/watch?v=gQUgQvNxsP8

    Oli tai ei Dr, Murray Salby on nyt tiedemaailman suurin kohde, ja syy on tuossa, eli hänen vaientamisensa sai hänet tieteen polttopisteeseen.

    Se on siinä.

    http://www.youtube.com/watch?v=2ROw_cDKwc0

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun tohtori Murry Salby ei nyt kuulu tämän kirjoituksen aihepiiriin, pyydän lopettamaan keskustelun hänestä. Samalla poistan Ilkan kommentin jälkeiset Salbya koskevat viestit.

      Poista
    2. Mikset poista Ilkan tekstiä? Murray Salbyhan ei kuulu aihepiiriin.

      Lyhyt vastaus riittää, kiitos.

      Poista
    3. Halusin sen jättää, sillä ko. kommentin alkuosassa oli muuta viestiä, joka tosin vähän hymyilytti.

      Poista
    4. Jatkoksi Mikon kommentille.

      Ilkalle Suuri Kiitos aktiivisuudesta tuoda keskusteluun kerta toisensa jälkeen uusia ajatuksia herättäviä linkkejä! Hän on laajentanut minunkin tutkijaperspektiiviäni!

      Keskustelu tällä foorumilla on mielenkiintoista myös vastakkainasettelussa, jota esimerkiksi L4 edustaa. Jottei keskustelu menisi turhan vakavaksi, Ilkalla on taito myös keventää. Toivon, että L4 ym. "opponentit" tekisivät oman "Hitler-parodiaversionsa".

      Poista
    5. Tätäkö etsittiin?

      http://www.youtube.com/watch?v=EvF97cf6x6c

      "Hotler hears that climate change is real"

      Poista
  20. Näitä uusia Arktistutkimuksia tuntuu tulevan kuin suokuokalla.
    Lätkämailaa ei vain tunnu lötyvän, ei myöskään mediakohua, eli on käymässä
    kuten happosateitten, otsonikatojen ym. kanssa, eli lätkämaila haudataan hiljaisuudessa
    ilman sen suurempia seremonoita..

    Kaipa tuo kiinnostaa alan asiantuntijoita, kun näin maallikolle ne kertovat vain
    että maapallo mataa vain radallaan.

    http://hockeyschtick.blogspot.fi/2013/07/new-paper-finds-another-non-hockey.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  21. Luettuani kirjoituksen, alkoi kiinnostamaan, että onko todellakin niin, että Haaparannan, Karesuvannon ja Kilpisjärven lämpötilat eivät osoita lämpenemistä.

    Karesuvannolle ja Haaparannalle löytyivät havainnot GHCNv3adj-tietokannasta (GISS:in tarjoilemana, mutta muokkaamatta). Karesuvannon (Karesuando) lämpötilasarja on vuosien 1950-2012 välille ja Haaparannan (Haparanda) lämpötilasarja on vuosien 1881-2009 välille.

    Karesuvannon kesäkuukausien lämpötiloihin sovitettu lineaarinen trendi on 0.147 C/dekadi (95-prosentin luottamusväli on -0.010...0.304 C/dekadi, trendi ei siis ole tilastollisesti merkitsevä). Trendin mukainen lämpeneminen viimeisten 62 vuoden aikana on 0.911 astetta.

    Haaparannan kesäkuukausien lämpötiloihin sovitettu lineaarinen trendi on 0.099 C/dekadi (95-prosentin luottamusväli on 0.048...0.149 C/dekadi ja trendi on tilastollisesti merkitsevä). Trendin mukainen lämpeneminen välillä 1881-2009 on 1.261 astetta.

    Kilpisjärven kesäkuukausien lämpötila-aineistoa ei löytynyt netistä numeroina, mutta sen sai digitoitua kuvasta 5. Aineistoon sovitettu lineaarinen trendi on 0.169 C/dekadi (95-prosentin luottamusväli on 0.003...0.336 C/dekadi ja trendi on tilastollisesti merkitsevä). Trendin mukainen lämpeneminen viimeisten 60 vuoden aikana on 1.015 astetta.

    Kuvassa 5 punaisella ympäröidyille viimeiselle 28 vuodelle lineaarinen trendi on 0.213 C/dekadi (95-prosentin luottamusväli on -0.200...0.625 C/dekadi, trendi ei siis ole tilastollisesti merkitsevä). Trendin mukainen lämpeneminen viimeiselle 28 vuodelle on 0.574 astetta.

    Terveisin,
    Ilmastonmuutoksesta kiinnostunut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti lämpeneminen näkyy niissä kuten kaikissa muissakin mittausaikasarjoissa. Ei kai kiilusilmäisinkään denialisti noita raakoja mittausdatoja lähde kiistämään - keskustelua käydään lähinnä siitä onko kyse pitkistä luontaisista sykleistä vai ihmisen CO2-päästojen aiheuttamasta muutoksesta.

      Poista
    2. Ilmaston syklisyys tuntuu tämänkin keskusteluareenan useimmille kommentoijille olevan outo asia. On aika turhauttavaa lukea todisteluita ilmaston lämpenemisestä muutaman vuosikymmenen lämpenemisen perusteella. Jos katsottaisiin tilannetta toisesta näkökulmasta, voitaisiin yhtä lailla "todistella" myös viilenevän ilmaston puolesta!

      Luonnonilmiöissä yleensäkin syklisyys näyttää olevan enemmän "trendi" kuin pidemmällä aikavälillä tapahtuva ilmaston yksisuuntainen muuttuminen. Pitkän aikavälin muutokset (lämpö- ja kylmyyskaudet) on todennettu useiden ilmastoa mittaavien tunnusten (proksit) perusteella. Pikku jääkaudesta toipuminen on ollut viimeisen satavuotiskauden merkittävin tapahtuma, mutta sekin muuttuvan ilmaston tuhatvuotisessa skaalassa, itse asiassa, on vain pikku juttu!

      Poista
    3. Miksi Arktisen merijään, Grönlannin ja Antarktiksen niemimaan jäähyllyjen vahentyminen/kato ylittää viimeisen 100+ vuoden syklit? Meinaatko että nyt iskee globaali supersykli vuosisatojen tai vuosituhansien takaa?

      -L4

      Poista
  22. Tulipahan käytyä tuolla Arktikumin näyttelyssä. Täytyy sanoa, että välillä ei oikein tiennyt, että pitäisikö itkeä vai nauraa. Onneksi otin muutaman oluen alle rohkaisuksi, joten sinne naurun puolelle se pääasiassa meni. Näyttelyn vakuuttavinta antia taisivat olla ne Lapin Kansasta leikatut artikkelit, jotka oli liimattu kunniapaikalle keskelle seinää. Noissa artikkeleissa mm. vihreä Aamulehden ja Alman toimittaja Ilkka Timonen kertoilee tiedemaailman suuresta yksimielisyydestä ihmisen aiheuttamassa ilmastokatastrofissa...

    VastaaPoista