Vai heinäkuu ennätyskuukausi?

Yleisradion nettiuutiset kertoivat heinäkuun olleen globaalisti tilastoidun säähistorian kuumin. Olen asiasta osin eri mieltä alla olevin perustein. Sisennetyt ja kursivoidut tekstit ovat otteita Ylen uutisesta.

Ylen jutun kuvitusta: Uimareita Irakin Tigrisjoella.

Tämän vuoden heinäkuu on todettu maapallon tilastoidun säähistorian kuumimmaksi, kertoo Yhdysvaltain ilmasto- ja merentutkimuslaitos NOAA.

NOAA perustaa tietonsa harvahkoon ja huonosti maapallon kattavaan mittausverkkoon, jonka menneitä mittaustietoja laitos justeerasi alaspäin viime keväänä saadakseen viimeisten lähes 19 vuoden kiusallisen lämpenemistauon loppumaan.

Huomattavasti tarkemmat, alueellisesti kattavammat ja vähemmän justeeratut satelliittiaikasarjat luokittelevat viime heinäkuun globaalisti kahdeksanneksi (RSS-sarja) tai yhdeksänneksi (UAH-sarja) lämpimimmäksi heinäkuuksi. Lisäksi molemmissa sarjoissa pari elokuutakin (1998 ja 2010) menevät keskilämmöllä mitattuna ohi heinäkuun 2015.

Edellinen ennätyskuukausi oli vuoden 1998 heinäkuu.

Niin se on ennätyskuukausi edelleen molemmissa satelliittiaikasarjoissa ja melko selvällä ( >0,3°C) marginaalilla. Melkoisen isoksi on kasvanut satelliittimittausten ja NOAA:n justeerattujen sarjojen ero!

Vuoden 2015 heinäkuu oli 0,81 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun heinäkuut keskimäärin. NOAA:n mukaan heinäkuiden lämpötilat nousevat maapallonlaajuisesti 0,65 astetta vuosisadassa.

Sateliittiaikasarjat ulottuvat vain heinäkuuhun 1979 asti. Siitä asti laskettuun heinäkuiden keskilämpötilan keskiarvoon verrattuna viime heinäkuu oli +0,17°C lämpimämpi.

Ennätys oli seurausta erityisesti valtamerten lämpenemisestä. Vaikka laajat alueet maapallolla olivat poikkeuksellisen kuumia, maa-alueilla mitatut lämpötilat olivat vasta historian kuudenneksi lämpimimpiä.

Merenpintalämpötilojen poikkeama pitkäaikaisesta
vertailukaudesta Reynolds SST -sarjan mukaan
elokuun 19. päivänä 2015

Tyynenmeren koillisen osan merenpintalämpötilat ovat tällä hetkellä vähän koholla johtuen käynnissä olevasta luonnollisesta El Nino -ilmiöstä, kuten viereisestä kuvasta näet. Kun tuo merialue on lähes kuudesosa koko maailman meristä, on selvää, että lämpeneminen näkyy myös ilmakehässä, joka saa lämpönsä pääosin merenpinnasta.

UAH-satelliittiaikasarjan mukaan merten yllä olevan alailmakehän keskilämpötila oli kuudenneksi lämpimin kaikista heinäkuista sitten vuoden 1979. Mantereiden yllä olevan ilmakehän keskilämpötila oli aika keskimääräinen heinäkuussa. Se ei yltänyt ainakaan kymmenen lämpimimmän heinäkuun joukkoon tuossa sarjassa.

Sen sijaan merialueilla tehtiin uusi ennätys. NOAA:n mukaan merten lämpötilojen kymmenen lämpimintä kuukautta on tilastoitu viimeisten 16 kuukauden aikana, eli viime vuoden huhtikuusta lähtien.

Ehkä tuossa tarkoitetaan merenpintalämpötiloja? Kävin hakemassa NOAA:n vähemmän justeeratun merenpintalämpösarjan, Reynolds OISST:n, tuoreet tiedot. Niiden mukaan kymmenestä lämpimimmästä kuukaudesta (keskimääräisellä globaalilla merenpintalämpötilalla) mitattuna vain neljä mahtuu viimeisen 16 kuukauden joukkoon. Ne olivat vuoden 2014 heinäkuu, elokuu ja syyskuu sekä tämän vuoden heinäkuu. Mutta erot ovat hyvin pieniä. Kannattanee muistaa, että merten lämpötilamuutoksissa varsinkin pintavesiä paksumpien vesipatjojen osalta kyse on asteen tuhannesosista kuukausien ja vuosien välillä. Minulla on epäilys, josko mittaustekniikkamme edes riittää noin pienien muutosten havaitsemiseen.

Suomen heinäkuun keskilämpötila hätyytteli ennätystä RSS-satelliittiaikasarjan mukaan. Se nimittäin oli sarjan 36-vuotisen historian neljänneksi kylmin häviten ennätyksellisen lämpimälle vuoden 2010 heinäkuulle peräti yli viiden asteen verran. Sitä kylmemmät heinäkuut ovat olleet 1992, 1987 ja 1996. Mutta tuollaiset tiedot kotimaasta eivät taida olla Ylen punavihreässä kuplassa ilmastopoliittisesti korrekteja tai yleisöä kiinnostavia?

NOAA:n uutinen siis oli ehkä totta, jos uskomme rankimmin justeerattuihin ja huonoimpiin globaaleihin tilastoihin. Melkoinen osa uutisesta katoaa, jos luotamme tarkempiin ja kattavampiin mittausmenetelmiin. Mutta uutisoinnin pääasiallinen motiivi taisi ollakin poliittisen lämpötilan nosto ennen Pariisin ilmastokokousta. Yritys oli tietysti hyvä, mutta siitä huolimatta sitten alkuvuoden 1997 ilmasto ei ole satelliittimittausten mukaan lämmennyt. Sitä uutinen ei muuksi muuta.

PS. 21.8. klo 11:20
Lisäsin viimeiseksi kuvaksi kahden lämpöaikasarjan, satelliittimittauksiin perustuvan RSS:n ja NOAA:n lailla NCEI:n tilastoadjusteerauksiin pohjautuvat GISSTempin, kuukausianomaliat. Järkyttävää on katsoa, miten jälkikäteen tehty justeeraaminen on viimeisen 10 vuoden aikana irrottanut aikasarjojen trendit toisistaan.