keskiviikko 19. elokuuta 2015

Keravan Energian huima loikka kohti uusiutuvaa energiaa

Panin ilokseni merkille, että pieni mutta ponteva energiayhtiö, Keravan Energia, on lähtemässä aurinkoenergian tuottajaksi ilmeisesti samalla konseptilla kuin vähän isompi helsinkiläisyhtiö Helen. Keski-Uusimaa –lehti osasi kertoa asiasta jutussaan 19.8.2015 mm. seuraavaa:

Keski-Uusimaa -lehden jutun alkua
Kaupunki ja sen omistama Keravan Energia ottavat uuden loikan kohti uusiutuvan energian hyödyntämistä. Energia rakentaa syksyn kuluessa Suomen suurimpiin lukeutuvan noin 800 – 1000 paneelin aurinkovoimalan.

Olemme valmistelleet tätä aurinkovoimalahanketta jo kauan. Aiomme tarjota asiakkaillemme nimikkopaneeleja, ettei keravalaisten pientaloasukkaiden tarvitse kiipeillä katoilleen ruuvaamaan paneeleita. Myös kerrostaloasukkaat voivat osallistua voimalamme kautta aurinkoenergian hyödyntämiseen, Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto kertoo.

Konsepti on siis samankaltainen kuin Helenin tällä hetkellä Suomen suurimmassa Suvilahden aurinkovoimalassa ja rakenteilla olevassa Kivikon voimalassa. Keravan Energia on ilmoittanut paneelin vuokrahinnaksi 4,20 euroa kuukaudessa. Tein aikanaan Kivikkoon valmistuvan voimalan paneelien vuokraajille laskelman, jossa oletuksena oli sähkön tukkuhinta 3 senttiä / kilowattitunti. Samalla oletuksella Keravan tarjous näyttäisi seuraavalta ilman diskonttokorkoja tai muita normaaleja tuotto-odotuksia.

Vuokraaja siis maksaa paneelistaan vuokraa 12 * 4,2 euroa = 50,40 euroa vuodessa ja saa ostamansa sähkön hinnan kompensaationa paneelin laskennallisen tuoton (280 kWh), jonka pörssiarvo on 280 * 0,03 euroa = 8,40 euroa. Keskimääräinen kuukausittainen kompensaatio on siis 8,4 / 12 = 0,70 euroa. Jos vuokra on kuukaudessa 4,20 euroa, on aurinkosähkötuottajan voitto 0,70 - 4,20 = -3,50 euroa. Vuodessa voitto on tietysti 12-kertainen, eli huikeat -42 euroa.

Huomautan saman tien, että aurinkovoimatuottajan voittolaskelman edessä oleva miinusmerkki ei ole kirjoitusvirhe. Käytännössä siis Keravan innovatiivinen energiayhtiö tarjoaa pientaloasiakkailleen mahdollisuutta välttää katolle kiipeilyä ja siellä paneelien ruuvailua reilun 40 euron vuosikorvausta vastaan. Tarjous voi olla ihan hyväkin, jos Sinulla on pakkomielle aurinkopaneeleihin ja satut olemaan onnettomuusherkkä. Yhden katolta putoamisen ja siitä seuranneen lantiomurtuman hinnalla maksaisit helposti ainakin 100 vuotta vuokrapaneelia energiayhtiöllesi. Mutta valitettavasti kaltaiselleni vanhalle realistille, jolla ei ole oman talouden ylläpitämisen lisäksi juuri muita intohimoja, Keravan Energian tuleva tarjous on yhtä arvoton kuin Helenin vastaavat, vaikka keravalainen tarjous voittaakin helsinkiläisen muutamalla eurolla vuodessa.

Toivottavasti Keravan Energia on laskenut aurinkovoimaliikemallinsa oikein. Tarkoitan lähinnä kysynnän arviointia, sillä se näyttää tökkivän Helenin Kivikon voimalassa. Sinnehän tulee lähes 3000 paneelia, joista lähes 2000 on edelleen vuokraamatta. Viimeisen parin kuukauden aikana paneeleita on vuokrattu tahtiin 1 kpl/vrk, ja markkina-alue on sentään Helsingin vihreä kupla. Tällä tahdilla Kivikon viimeinen vapaa paneeli löytäisi vuokraajansa joskus vuoden 2021 alkupuolella.

Keravan aurinkokylää
Kerava on ollut innovatiivinen aurinkovoiman suhteen aiemminkin. Siitä muistona alueella on oikein aurinkokyläkin, josta kuva vieressä. Tuon kylän aurinkovoimasuunnittelusta vastasi Peter Lund, jonka nykyisin tunnemme irrationaalisia lausuntoja antavana Aalto-yliopiston professorina. Aurinkokylässä ei nykyisin mikään toimi aurinkovoimalla. Keravalainen turpeenpoltolla aikaansaatu kaukolämpö kylän lämmittää ja tavallisella ydin/vesi/hiilisähköllä siellä kodinkoneita käytetään. Keravan ensimmäinen "loikka" ei siis oikein onnistunut.

Tätä juttua valmistellessani kävin tutustumassa internetin kautta Keravan Energiaan, jonka voimaloiden ohi ajelen harva se päivä. Minua tietysti kiinnosti yhtiön ympäristötietoisuus ja –vastuullisuus. Pannaanpa sivuilta löytämäni lauseet vielä esille:

Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön joko rakentamalla omia tuotantoyksiköitä tai yhteisyritysten kautta.

Hmmm… Voimalaitosrekisteristä löysin Keravan Energian kolme maakaasua ja yhden turvetta käyttävää CHP-voimalaa, joiden yhteenlaskettu maksimiteho oli noin 32 megawattia. Sillä on lisäksi pieniä osuuksia ydin- ja vesivoimaan sekä Pohjolan Voiman että Fennovoiman kautta. Tuulivoimaakin Keravan Energia omistaa 15 %:n osuudella Propel Voima Oy:sta, jolla on kaksi pienehköä tuulivoimalaa Uudessakaupungissa. Niiden tarina on alla olevan Propel Voiman tiedotteen mukaan finaalissa.
Propel Voima ei enää tarjoa hyvää tuulta pistorasiaasi...


Päämääränämme on toiminnastamme aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ja ehkäiseminen. Käytämme tehokkaammin toiminnassamme tarvittavia materiaaleja ja  polttoaineita sekä tehostamme jätelajittelua. Kiinnitämme erityishuomiota ympäristövahinkojen ehkäisyyn, minimoimalla öljyvuotoriskit, estämällä vaarallisten aineiden pääsyn maaperään ja varautumalla hätätilanteisiin. Energiantuotannossa teemme jatkuvaa työtä tuotannon hyötysuhteen parantamiseksi sekä ilmanpäästöjen [sic] vähentämiseksi.


Sanoisin, että energiayhtiö, joka keskittyy ”ilmanpäästöjen” vähentämiseen turpeella ja maakaasulla, ei ole välttämättä vihreiden suosiossa. Ehkä siksi Keravan Energia on päättänyt tehdä ”loikan” uusiutuvien suuntaan. Jos tuon loikan pituutta – siis aurinkovoimalan tehoa – vertaisi yhtiön CHP-laitoksiin, on pituus promillen luokkaa. Sen verran – tuhannesosan CHP-voimaloiden maksimienergiasta – se tuottaa sähkönä, jos kunnossa pysyy ja kesät eivät ole kovin pilvisiä. Jotta Keravan Energia pääsisi aurinkosähkön tuottajana 20% uusiutuvien osuuteen tuotannossaan, pitäisi nyt rakennettavan aurinkolaitoksen lisäksi rakentaa vielä 199 vastaavaa. Epäilen, että Keravalta tai lähistöltäkään ei löydy sen paremmin tarvittavaa joutomaata kuin paneelien vuokraajia. 

Mutta loikka mikä loikka, vaikka Keski-Uusimaa –lehden kielikuva vähän naurattaakin. Pituushypyn maailmanennätykseen (895 cm) rinnastettuna loikka oli peräti vajaan sentin mittainen. Jostain on tietysti aloitettava harjoittelu.

31 kommenttia:

  1. Minulla ei ole mitään näitä aurinkovoimaloita vastaan, kun ne rakennetaan markkinaehtoisesti ja ilman tukiaisia. Tuulivoimaloihin, joita pyörittää ainoastaan syöttötariffiraha, verrattuna ne ovat ihan rehellistä liiketoimintaa, kunhan Keravalta ja Sipoosta löytyy vajaa tuhat hölmöä vuokraajaa. Silloin aurinkovoiman järjetön hinta ei kaadu tavallisen sähkönkuluttajan rasitteeksi.

    VastaaPoista
  2. Onkohan Lund taas tehnyt kannattavuuslaskelmat?

    P.S. Pieni korjaus. Propelin myllyt eivät ole Hangossa, vaan Uudenkaupungin Hangonsaaressa.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tapsa, korjausvinkistä. Muutin tekstiä siltä osin.

      Poista
  3. Keravalaisena pidän energiayhtiömme toiminnasta. Se tuottaa kohtuullisen edullista energiaa kuntalaisille eikä ole suuremmin hötkyillyt vihreiden innovaatioiden perässä.

    Pekka

    VastaaPoista
  4. Asiassa voi nähdä jotain hyvääkin. Jos joku joka todella uskoo aurinkopaneelien tuovan ratkaisun maamme energiantuotantoon, voi nyt oikeasti ostaa täysin hyödyttömän osuuden voimalasta. Tämän vuokraus systeemin avulla tyhmempikin tajuaa ettei hommassa mieltä. Toisaalta myös niille jotka uskovat näihin, tarjotaan juuri se mielikuvan muodostava monumentti, jonka perusteella he voivan ostaa Helenin tai Keravan energian hiiliperäistä energiaa. Joten oikeastaan tässä ei ole mitään väärää, sillä tämä perustuu vapaaehtoisuuteen, toisin kuin useat muut verovaroin ylläpidetty vihreän energian tukimekanismit. Ja oikeastaan on jotenkin moraalisesti väärin olla ottamatta rahat ihmisiltä, jotka ovat valmiit sijoittamaan varoja tällaiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Positiivisesti ajateltuna juuri noin. Mutta kyllä Keravan Energia voisi laskutaidottomille kertoa, että tappiota aurinkopaneelin vuokraamisesta syntyy.

      Poista
  5. Kaupungin energiayhtiöllä on oletettavasti tuonverran varaa antaa vihreille köyttä? Jos tarjous ei kelpaa, niin ei sitten tarvitse enempää siihen satsata.

    VastaaPoista
  6. Tässä tietysti on propagandistinen idea. Myydään paneeli ihmisille, joiden tuloissa tuo 4 € on merkityksetön.

    Sitten onkin ihan toinen juttu, jos jotkut mattimeikäläiset lähtevät ostamaan useita paneeleja uskoen saavansa pelkkää aurinkosähköä vuoden ympäri eivätkä osaa laskea kokonaiskustannuksia nykyisiin verrattuna. No, näin vihreitä rikkaita ei taida olla olemassakaan.

    Tapsa

    VastaaPoista
  7. Ilmastoblogistilta kysyn: Mikä on Keravan tulevan aurinkovoimalan vaikutus tulevien vuosien keskilämpötilaan ja muihin ilmastollisiin muuttujiin? Miksi tätä näkökulmaa ei käsitelty?

    Kysyy Vihreisiin kallellaan oleva Vantaalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo olikin hyvä kysymys Vihreisiin kallellaan olevalta Vantaalta.

      Vaikka et minulta kysynytkään, voin vastata, että desimaalini eivät riitä tuohon vastaamiseen, niin lähellä nollaa on tuon vaikutus ja etumerkistäkään en mene takuuseen, kun paneelien valmistus Kiinassa on varsin energiasyöppöä touhua.

      Mitä sitten voisivat olla muut uuden voimalan ilmastolliset vaikutukset? Tuskin täällä mitään, mutta Kiinassa paneelien valmistuksen tuottamat päästöt varsingin hengitysilmaan ovat ihan eri luokkaa olemattomaan paneelien tuomaan hiilidioksidipäästöjen vähennykseen verrattuna.

      Tapsa

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Hyvä Vihreisiin kallellaan oleva Vantaalta

      Pari kommenttia oletkin jo saanut kysymykseesi. Minä pelkistän vastaukseni lyhyesti: Vaikka Suomi lopettaisi kaikki hiilidioksidipäästönsä heti, kukaan ei huomaisi asiaa ilmastollisesti. En usko muutoksen olevan mitattavissa nyt tai edes sadan vuoden kuluttua riippumatta siitä, onko nykyinen ilmastotutkimus enemmän tai vähemmän oikeassa. Keravan aurinkopaneeleilla ei ole minkäänlaista vaikutusta ilmastoon.

      Poista
  8. Helenin Kivikon paneelit eivät tee kaupaansa ja myös Suvilahden aurinkopaneeleita on taas muutama myytävänä. Hyvä puoli tässä on se, että fiksuimmat ymmärtävät jo luopua niistä. Itse haluaisin naamavärkkini pois noista kuvista, sieltä nimittäin näkee ne, jotka eivät osaa ajatella eivätkä ymmärrä energia-asioista yhtään mitään. Parasta tässä on se, että Helen on luvannut niitä rakentaa sitä mukaan kuin kysyntää riittä. Nyt se idioottimaisuus on loppunut. Onkohan Helenillä tai Keravalla oikein oikeita ihmisiä oikeilla paikoilla, kun tuollaiseen on lähdetty, Rekrytoinnissa olisi kenties syytä testata laskutaito ja energia-asioiden ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti.

    VastaaPoista
  9. Kas kummaa, ettei Oras maininnut tätä 20:nen kohdan listassaan:

    http://www.sitra.fi/blogi/sote-palveluiden-rahoitus/20-syyta-ilmastotoivoon

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenköhän tuossa Tynkkysen listalla Paavi panos tulee oleman päästövähennyksiin, kun syntyvyyden säännöstely on hänen mukaansa syntiä?

      Tapsa

      Poista
    2. Jaahans Dj-muna on saanut vanhikselta suojatyöpaikan. Vanhempi asiantuntija, voihan helevetti ja millä eväillä?

      Poista
  10. Samaa konseptia tarjoaa nyt myös Turun Energia. Paneelin vuokrakin on kutakuinkin sama, 4,30 €/kk, ja sen keskimääräiseksi tuotoksi luvataan säistä riippuen n. 1€/kk.
    http://www.turkuenergia.fi/aurinkovoimalat/kupittaa/

    VastaaPoista
  11. Sanokaas nyt energian hintaa tuntevat, kertooko tuo eri energialaitosten tarjoama hinta siitä, että aurinkopaneeleilla voimalan katolla tuotettu energia valmiiden voimalinjojen vieressä on noin neljä kertaa kalliimpaa kuin sen laitoksen sisällä muilla keinoin tuotettu, vai onko tuo hinta määritelty sen mukaan mitä asiakkaiden uskottaisiin olevan hyvästä fiiliksestä valmiita maksamaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita hyvistä fiiliksistä kannattaisi kertoa näille paneelien ostajille, että kestää lähes kymmenen vuotta ennen kuin paneelit alkavat tuottaa nettoenergiaa. Paneelien valmistamiseen on kulunut niin paljon energiaa, että meidän oloissa nettoa saadaan vasta 2020-luvun puolivälin tienoilla (SRI:n tutkimus).
      Paneelit on valmistettu Kiinassa ja käytetty energia on tuotettu pääosin hiilellä.
      Revi tästä nyt sitten hyviä fiiliksiä.

      Poista
    2. Niin, ja mikä vielä karmeampaa on se, että aurinkopaneelien tuotanto tuottaa paljon myrkyllisiä saasteita (hiilidioksidi ei ole saaste muualla kuin urbaaneissa myyteissä). Kiinalaiset tunnetusti ovat ainakin tähän päivään saakka olleet välinpitämättömiä teollisuutensa saasteista. Saa nähdä minkälaisen ekokatastrofin tämä aurinkoenergiavillitys saa aikaiseksi.

      Poista
    3. Aurinkokennon toiselle puolelle ei vihreän kannata kurkkia.
      http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2008/03/08/AR2008030802595.html

      Poista
  12. Ai saamari, sähkölasku tulla tupsahti postiluukusta tänään. Ja harmittaa niin maan perhanasti, kun KWh-hintaa oli nostettu 10%. Eikös inflaation pitänyt olla alle 2%? Vai eikö matala inflaatio koske muuta kuin tavallisten ihmisten tulopuolta? Kuluttajahinnat huitelevat pilvissä, mutta inflaatioprosenttia ei taideta niistä laskea?

    Vai onko kysymys siitä, että nuo aurinkopaneelit ovatkin todella kalliita? Vai ovatko ökyrikkaat tuulimyllyparonit (kuten pääministerimme) sitten ottaneet itselleen reilun palkankorotuksen, kenties? Vai onko kysymys molemmista?

    VastaaPoista
  13. Kuulinkohan edes lähes oikein? Kiinan CO2-päästöt ovat jotain toistakymmentä prosenttia arvioitua pienemmät, koska Kiinan käyttämä hiili on epäpuhdasta ja saastuttaa paikallista ilmakehää, mutta tuottaa vähemmän hiilidioksidia!

    Vetää sanattomaksi, mutta Pariisi lähenee ja mielikuvitus laukkaa.

    Onkohan jossain ideariihi, mihin voisi heittää näitä hienoja ideoita hyvällä ideapalkkiolla valtion varoista tietenkin.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä siis äsken maikkarin uutisista.

      Tapsa

      Poista
    2. Kivihiilen hiilipitoisuus vaihtelee noin 63-73%, (ruskohiili alhaisempi) se korreloi erittäin hyvin lämpöarvon kanssa. Se mikä hiilen hiilipitoisuutta laskee on sen tuhkapitoisuus, käytännössä ei mikään muu komponentti. Seuraavaksi suurin vaihtelu on rikkipitoisuuden kanssa. Jotkut hiililaadut voivat sisältää rikkiä jopa 3%, yleisimmin se on alle 1,5%. Suomessa käytettäneen useimmiten vähärikkistä venäläistä, jossa rikkipitoisuus on pääsääsntöisesti alle 0,5% riippuen kaivoksesta mistä louhittu. Puolaisen hiilen S% on luokkaa 0,5-0,8%.

      20%:n virhe laskennassa osoittaa kyllä sen ettei paljon viitsitä laskea eikä analysoida, varmaan ihan normaalia Kiinassa, mutta ei varmasti ole totta noin suuret erot.

      Poista
  14. Ovatko nämä aurinkoenrgiapaneeleilla sähkö tuottavat yritykset tutkineet niiden tuotantotapojen ympäristövaikutukset vai luottavatko ne vain valmistajan sanaan? Millainen on ko. sähkön alkuperä?

    Tuossa muutamia lainauksia linkitetystä artikkelista: Made from the Earth's most abundant substance -- sand -- polysilicon is tricky to manufacture. It requires huge amounts of energy, and even a small misstep in the production can introduce impurities and ruin an entire batch. The other main challenge is dealing with the waste. For each ton of polysilicon produced, the process generates at least four tons of silicon tetrachloride liquid waste.

    Shi estimates that Chinese companies are saving millions of dollars by not installing pollution recovery.

    He said that if environmental protection technology is used, the cost to produce one ton is approximately $84,500. But Chinese companies are making it at $21,000 to $56,000a ton.

    Eli saadaan hyvä omatunto vihreän energian ostamisesta mistä ei ole mitään takuita kuinka vihreää se on. Nythän hehekutetaan jo kuinka tuotantokustannukset ovat tulleet alas......niin millä ympäristöpolitiikalla, lisää saasteita maahan täysin kestämättömästi. Keravan Energia, Turku Energia ja Helsingin Energia voisivat ihan oikeasti ottaa selvää millä tavoin heidä paneelinsa on valmistettu, paljonko paneelin valmistamiseen kuluu energiaa, miten valmistajat ovat huolehtineet ympäristöasiat.

    Ennen ei kenenkään pidä ostaa yhtään aurinkopaneelia, luulee tekevänsä hyvää, mutta oikeasti tuhoaa luontoa paljon enemmän kuin myrkytön, hajuton, luonnon kannalta tarpeellinen CO2 pystyy koskaan tekemään.

    Kaikki tuntuu olevan sallittua Vihreän valheen aikakaudella, totuus tuntuu katoavan, kunhan on päämäärä johon uskotaan. Aika hirveää tämä meno.

    VastaaPoista
  15. Tässä ei ole silti kyse mielestäni niin törkeästä vedätyksestä, kuin mitä Hollolan Miekkiöön asuntojen viereen 210-metrisiä tuulimyllyjä kovasti puuhaavalla Salpatuulella on omilla sivuillaan.

    Vai mitä olet Mikko mieltä tämän osakkuuden kannattavuudesta ja tuosta Salpatuulen ilmoittamasta sähkön markkinahinnasta?
    http://www.salpatuuli.fi/osuuskunta/sahkoa-alle-markkinahinnan/

    -Byllis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen tarjouslaskelma Salpatuulelta. Laskin samoilla perusteilla itselleni takaisinmaksuajan (maksan pörssisähköstä noin 4c/kWh, diskonntokorko 2% ja tuulivoimaosuus 250€). Tulos oli noin 39 vuotta. Jäin miettimään, mitä tekisin tuolla tuotolla, joka voisi realisoitua ollessani yli 100-vuotias.

      Lisäksi on jokseenkin varmaa, että Salpatuulen voimala ei teknisesti kestä 20 vuotta pidempään, joten en tosiasiassa saisi koskaan sijoitustani takaisin.


      Hävyttömintä tuossa tarjouksessa on kuitenkin se, että siinä ei mainita mitään meidän kaikkien rahoittamista tukiaisista eli syöttötariffista. Jos niiden osuus lisättäisiin Tuulisalpan sähkön hintaan, olisi se lähes kaksi kertaa ylikallista vertailuhintaa kalliimpaa (13,7c/kWh). Ehkä Tuulisalpan tarjoukseen tarttuvilla on henkistä kanttia sosialisoida heikot tuotto-odotukset meille kaikille pieneksi tappioksi? Minulla ei kantti sellaiseen riittäisi.

      Poista
    2. Lisään vielä vastaukseeni sen, että en pidä näitä aurinkovoimatarjouksia kusetuksina. Energiayhtiöt ovat toistaiseksi kertoneet, että sijoituksesta tulee sijoittajalle tappiota. Eivätkä nuo paneelivoimalat ole edes suuri ympäristöriesa toisin kuin propellivoimalat.

      Poista
    3. Itse hahmottelin myöskin takaisinmaksuajan jonnekin tuulimyllyn elinkaaren jälkeiseen aikaan. Senverta härski tarjous muutenkin, että veikkaan kyseisen firman lyövän pillit pussiin ja jättävän propellit maanomistajan iloksi syöttötarifin loppumisen aikaan tai viimeistään silloin kun alkaa tuulimyllyt prakaamaan.

      Toivon tosin, ettei edes tuohon pystytysvaiheeseen asti päästä. Ainakin asukkaiden puolelta on vastustus kovaa.

      Aurinkopaneleista en itsekään koe niin suurta vihaa, koska ne toimivat ainakin tietääkseni ihan markkinavoimin eivätkä tuhoa ympäristöään useamman kilometrin säteellä ellei kyse ole jostain isommasta laitoksesta. Sähkön tuottohan noillakaan ei kummoista ole näillä leveysasteilla.

      -Byllis

      Poista
  16. Turussa on oikein jonoa: http://www.turkuenergia.fi/aurinkovoimalat/kupittaa/

    VastaaPoista