Panin ilokseni merkille, että pieni mutta ponteva energiayhtiö,
Keravan Energia, on lähtemässä aurinkoenergian tuottajaksi ilmeisesti samalla
konseptilla kuin vähän isompi helsinkiläisyhtiö Helen. Keski-Uusimaa –lehti osasi
kertoa asiasta jutussaan 19.8.2015 mm. seuraavaa:
Keski-Uusimaa -lehden jutun alkua |
Kaupunki ja sen omistama Keravan Energia
ottavat uuden loikan kohti uusiutuvan energian hyödyntämistä. Energia rakentaa syksyn kuluessa Suomen
suurimpiin lukeutuvan noin 800 – 1000 paneelin aurinkovoimalan.
Olemme valmistelleet tätä aurinkovoimalahanketta jo kauan. Aiomme
tarjota asiakkaillemme nimikkopaneeleja, ettei keravalaisten pientaloasukkaiden
tarvitse kiipeillä katoilleen ruuvaamaan paneeleita. Myös kerrostaloasukkaat
voivat osallistua voimalamme kautta aurinkoenergian hyödyntämiseen, Keravan
Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto kertoo.
Konsepti on siis samankaltainen kuin Helenin tällä hetkellä
Suomen suurimmassa Suvilahden aurinkovoimalassa ja rakenteilla olevassa Kivikon
voimalassa. Keravan Energia on
ilmoittanut paneelin vuokrahinnaksi 4,20 euroa kuukaudessa. Tein aikanaan
Kivikkoon valmistuvan voimalan paneelien vuokraajille laskelman,
jossa oletuksena oli sähkön tukkuhinta 3 senttiä / kilowattitunti. Samalla
oletuksella Keravan tarjous näyttäisi seuraavalta ilman diskonttokorkoja tai
muita normaaleja tuotto-odotuksia.
Vuokraaja siis maksaa
paneelistaan vuokraa 12 * 4,2 euroa = 50,40 euroa vuodessa ja saa ostamansa
sähkön hinnan kompensaationa paneelin laskennallisen tuoton (280 kWh), jonka
pörssiarvo on 280 * 0,03 euroa = 8,40 euroa. Keskimääräinen kuukausittainen
kompensaatio on siis 8,4 / 12 = 0,70 euroa. Jos vuokra on kuukaudessa 4,20 euroa, on aurinkosähkötuottajan voitto
0,70 - 4,20 = -3,50 euroa. Vuodessa voitto on tietysti 12-kertainen, eli
huikeat -42 euroa.
Huomautan saman tien, että aurinkovoimatuottajan voittolaskelman
edessä oleva miinusmerkki ei ole kirjoitusvirhe. Käytännössä siis Keravan
innovatiivinen energiayhtiö tarjoaa pientaloasiakkailleen mahdollisuutta välttää
katolle kiipeilyä ja siellä paneelien ruuvailua reilun 40 euron vuosikorvausta
vastaan. Tarjous voi olla ihan hyväkin, jos Sinulla on pakkomielle
aurinkopaneeleihin ja satut olemaan onnettomuusherkkä. Yhden katolta putoamisen
ja siitä seuranneen lantiomurtuman hinnalla maksaisit helposti ainakin 100
vuotta vuokrapaneelia energiayhtiöllesi. Mutta valitettavasti kaltaiselleni vanhalle
realistille, jolla ei ole oman talouden ylläpitämisen lisäksi juuri muita
intohimoja, Keravan Energian tuleva tarjous on yhtä arvoton kuin Helenin
vastaavat, vaikka keravalainen tarjous voittaakin helsinkiläisen muutamalla
eurolla vuodessa.
Keravan aurinkokylää |
Kerava on ollut innovatiivinen aurinkovoiman suhteen aiemminkin. Siitä muistona alueella on oikein aurinkokyläkin, josta kuva vieressä. Tuon kylän aurinkovoimasuunnittelusta vastasi Peter Lund, jonka nykyisin tunnemme irrationaalisia lausuntoja antavana Aalto-yliopiston professorina. Aurinkokylässä ei nykyisin mikään toimi aurinkovoimalla. Keravalainen turpeenpoltolla aikaansaatu kaukolämpö kylän lämmittää ja tavallisella ydin/vesi/hiilisähköllä siellä kodinkoneita käytetään. Keravan ensimmäinen "loikka" ei siis oikein onnistunut.
Tätä juttua valmistellessani kävin tutustumassa internetin
kautta Keravan Energiaan, jonka voimaloiden ohi ajelen harva se päivä. Minua
tietysti kiinnosti yhtiön ympäristötietoisuus ja –vastuullisuus. Pannaanpa sivuilta
löytämäni lauseet vielä esille:
Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön joko
rakentamalla omia tuotantoyksiköitä tai yhteisyritysten kautta.
Hmmm… Voimalaitosrekisteristä löysin Keravan Energian kolme
maakaasua ja yhden turvetta käyttävää CHP-voimalaa, joiden yhteenlaskettu
maksimiteho oli noin 32 megawattia. Sillä on lisäksi pieniä osuuksia ydin- ja vesivoimaan
sekä Pohjolan Voiman että Fennovoiman kautta. Tuulivoimaakin Keravan Energia
omistaa 15 %:n osuudella Propel Voima Oy:sta, jolla on kaksi pienehköä
tuulivoimalaa Uudessakaupungissa. Niiden tarina on alla olevan Propel Voiman tiedotteen
mukaan finaalissa.
Propel Voima ei enää tarjoa hyvää tuulta pistorasiaasi... |
Päämääränämme on toiminnastamme aiheutuvien haitallisten
ympäristövaikutusten vähentäminen ja ehkäiseminen. Käytämme tehokkaammin
toiminnassamme tarvittavia materiaaleja ja
polttoaineita sekä tehostamme jätelajittelua. Kiinnitämme
erityishuomiota ympäristövahinkojen ehkäisyyn, minimoimalla öljyvuotoriskit,
estämällä vaarallisten aineiden pääsyn maaperään ja varautumalla hätätilanteisiin.
Energiantuotannossa teemme jatkuvaa työtä tuotannon hyötysuhteen parantamiseksi
sekä ilmanpäästöjen [sic] vähentämiseksi.
Sanoisin, että energiayhtiö, joka keskittyy ”ilmanpäästöjen”
vähentämiseen turpeella ja maakaasulla, ei ole välttämättä vihreiden suosiossa. Ehkä siksi Keravan
Energia on päättänyt tehdä ”loikan” uusiutuvien suuntaan. Jos tuon loikan
pituutta – siis aurinkovoimalan tehoa – vertaisi yhtiön CHP-laitoksiin, on
pituus promillen luokkaa. Sen verran – tuhannesosan CHP-voimaloiden maksimienergiasta
– se tuottaa sähkönä, jos kunnossa pysyy ja kesät eivät ole kovin pilvisiä. Jotta Keravan Energia pääsisi aurinkosähkön tuottajana
20% uusiutuvien osuuteen tuotannossaan, pitäisi nyt rakennettavan
aurinkolaitoksen lisäksi rakentaa vielä 199 vastaavaa. Epäilen, että Keravalta tai
lähistöltäkään ei löydy sen paremmin tarvittavaa joutomaata kuin paneelien
vuokraajia.
Mutta loikka mikä loikka, vaikka Keski-Uusimaa –lehden kielikuva
vähän naurattaakin. Pituushypyn maailmanennätykseen (895 cm) rinnastettuna
loikka oli peräti vajaan sentin mittainen. Jostain on tietysti aloitettava
harjoittelu.
Minulla ei ole mitään näitä aurinkovoimaloita vastaan, kun ne rakennetaan markkinaehtoisesti ja ilman tukiaisia. Tuulivoimaloihin, joita pyörittää ainoastaan syöttötariffiraha, verrattuna ne ovat ihan rehellistä liiketoimintaa, kunhan Keravalta ja Sipoosta löytyy vajaa tuhat hölmöä vuokraajaa. Silloin aurinkovoiman järjetön hinta ei kaadu tavallisen sähkönkuluttajan rasitteeksi.
VastaaPoistaOnkohan Lund taas tehnyt kannattavuuslaskelmat?
VastaaPoistaP.S. Pieni korjaus. Propelin myllyt eivät ole Hangossa, vaan Uudenkaupungin Hangonsaaressa.
Tapsa
Kiitos, Tapsa, korjausvinkistä. Muutin tekstiä siltä osin.
PoistaKeravalaisena pidän energiayhtiömme toiminnasta. Se tuottaa kohtuullisen edullista energiaa kuntalaisille eikä ole suuremmin hötkyillyt vihreiden innovaatioiden perässä.
VastaaPoistaPekka
Asiassa voi nähdä jotain hyvääkin. Jos joku joka todella uskoo aurinkopaneelien tuovan ratkaisun maamme energiantuotantoon, voi nyt oikeasti ostaa täysin hyödyttömän osuuden voimalasta. Tämän vuokraus systeemin avulla tyhmempikin tajuaa ettei hommassa mieltä. Toisaalta myös niille jotka uskovat näihin, tarjotaan juuri se mielikuvan muodostava monumentti, jonka perusteella he voivan ostaa Helenin tai Keravan energian hiiliperäistä energiaa. Joten oikeastaan tässä ei ole mitään väärää, sillä tämä perustuu vapaaehtoisuuteen, toisin kuin useat muut verovaroin ylläpidetty vihreän energian tukimekanismit. Ja oikeastaan on jotenkin moraalisesti väärin olla ottamatta rahat ihmisiltä, jotka ovat valmiit sijoittamaan varoja tällaiseen.
VastaaPoistaPositiivisesti ajateltuna juuri noin. Mutta kyllä Keravan Energia voisi laskutaidottomille kertoa, että tappiota aurinkopaneelin vuokraamisesta syntyy.
PoistaKaupungin energiayhtiöllä on oletettavasti tuonverran varaa antaa vihreille köyttä? Jos tarjous ei kelpaa, niin ei sitten tarvitse enempää siihen satsata.
VastaaPoistaTässä tietysti on propagandistinen idea. Myydään paneeli ihmisille, joiden tuloissa tuo 4 € on merkityksetön.
VastaaPoistaSitten onkin ihan toinen juttu, jos jotkut mattimeikäläiset lähtevät ostamaan useita paneeleja uskoen saavansa pelkkää aurinkosähköä vuoden ympäri eivätkä osaa laskea kokonaiskustannuksia nykyisiin verrattuna. No, näin vihreitä rikkaita ei taida olla olemassakaan.
Tapsa
Ilmastoblogistilta kysyn: Mikä on Keravan tulevan aurinkovoimalan vaikutus tulevien vuosien keskilämpötilaan ja muihin ilmastollisiin muuttujiin? Miksi tätä näkökulmaa ei käsitelty?
VastaaPoistaKysyy Vihreisiin kallellaan oleva Vantaalta
Tuo olikin hyvä kysymys Vihreisiin kallellaan olevalta Vantaalta.
PoistaVaikka et minulta kysynytkään, voin vastata, että desimaalini eivät riitä tuohon vastaamiseen, niin lähellä nollaa on tuon vaikutus ja etumerkistäkään en mene takuuseen, kun paneelien valmistus Kiinassa on varsin energiasyöppöä touhua.
Mitä sitten voisivat olla muut uuden voimalan ilmastolliset vaikutukset? Tuskin täällä mitään, mutta Kiinassa paneelien valmistuksen tuottamat päästöt varsingin hengitysilmaan ovat ihan eri luokkaa olemattomaan paneelien tuomaan hiilidioksidipäästöjen vähennykseen verrattuna.
Tapsa
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaHyvä Vihreisiin kallellaan oleva Vantaalta
PoistaPari kommenttia oletkin jo saanut kysymykseesi. Minä pelkistän vastaukseni lyhyesti: Vaikka Suomi lopettaisi kaikki hiilidioksidipäästönsä heti, kukaan ei huomaisi asiaa ilmastollisesti. En usko muutoksen olevan mitattavissa nyt tai edes sadan vuoden kuluttua riippumatta siitä, onko nykyinen ilmastotutkimus enemmän tai vähemmän oikeassa. Keravan aurinkopaneeleilla ei ole minkäänlaista vaikutusta ilmastoon.
Helenin Kivikon paneelit eivät tee kaupaansa ja myös Suvilahden aurinkopaneeleita on taas muutama myytävänä. Hyvä puoli tässä on se, että fiksuimmat ymmärtävät jo luopua niistä. Itse haluaisin naamavärkkini pois noista kuvista, sieltä nimittäin näkee ne, jotka eivät osaa ajatella eivätkä ymmärrä energia-asioista yhtään mitään. Parasta tässä on se, että Helen on luvannut niitä rakentaa sitä mukaan kuin kysyntää riittä. Nyt se idioottimaisuus on loppunut. Onkohan Helenillä tai Keravalla oikein oikeita ihmisiä oikeilla paikoilla, kun tuollaiseen on lähdetty, Rekrytoinnissa olisi kenties syytä testata laskutaito ja energia-asioiden ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti.
VastaaPoistaKas kummaa, ettei Oras maininnut tätä 20:nen kohdan listassaan:
VastaaPoistahttp://www.sitra.fi/blogi/sote-palveluiden-rahoitus/20-syyta-ilmastotoivoon
Tapsa
Mitenköhän tuossa Tynkkysen listalla Paavi panos tulee oleman päästövähennyksiin, kun syntyvyyden säännöstely on hänen mukaansa syntiä?
PoistaTapsa
Jaahans Dj-muna on saanut vanhikselta suojatyöpaikan. Vanhempi asiantuntija, voihan helevetti ja millä eväillä?
PoistaSamaa konseptia tarjoaa nyt myös Turun Energia. Paneelin vuokrakin on kutakuinkin sama, 4,30 €/kk, ja sen keskimääräiseksi tuotoksi luvataan säistä riippuen n. 1€/kk.
VastaaPoistahttp://www.turkuenergia.fi/aurinkovoimalat/kupittaa/
Sanokaas nyt energian hintaa tuntevat, kertooko tuo eri energialaitosten tarjoama hinta siitä, että aurinkopaneeleilla voimalan katolla tuotettu energia valmiiden voimalinjojen vieressä on noin neljä kertaa kalliimpaa kuin sen laitoksen sisällä muilla keinoin tuotettu, vai onko tuo hinta määritelty sen mukaan mitä asiakkaiden uskottaisiin olevan hyvästä fiiliksestä valmiita maksamaan?
VastaaPoistaNoita hyvistä fiiliksistä kannattaisi kertoa näille paneelien ostajille, että kestää lähes kymmenen vuotta ennen kuin paneelit alkavat tuottaa nettoenergiaa. Paneelien valmistamiseen on kulunut niin paljon energiaa, että meidän oloissa nettoa saadaan vasta 2020-luvun puolivälin tienoilla (SRI:n tutkimus).
PoistaPaneelit on valmistettu Kiinassa ja käytetty energia on tuotettu pääosin hiilellä.
Revi tästä nyt sitten hyviä fiiliksiä.
Niin, ja mikä vielä karmeampaa on se, että aurinkopaneelien tuotanto tuottaa paljon myrkyllisiä saasteita (hiilidioksidi ei ole saaste muualla kuin urbaaneissa myyteissä). Kiinalaiset tunnetusti ovat ainakin tähän päivään saakka olleet välinpitämättömiä teollisuutensa saasteista. Saa nähdä minkälaisen ekokatastrofin tämä aurinkoenergiavillitys saa aikaiseksi.
PoistaAurinkokennon toiselle puolelle ei vihreän kannata kurkkia.
Poistahttp://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2008/03/08/AR2008030802595.html
Ai saamari, sähkölasku tulla tupsahti postiluukusta tänään. Ja harmittaa niin maan perhanasti, kun KWh-hintaa oli nostettu 10%. Eikös inflaation pitänyt olla alle 2%? Vai eikö matala inflaatio koske muuta kuin tavallisten ihmisten tulopuolta? Kuluttajahinnat huitelevat pilvissä, mutta inflaatioprosenttia ei taideta niistä laskea?
VastaaPoistaVai onko kysymys siitä, että nuo aurinkopaneelit ovatkin todella kalliita? Vai ovatko ökyrikkaat tuulimyllyparonit (kuten pääministerimme) sitten ottaneet itselleen reilun palkankorotuksen, kenties? Vai onko kysymys molemmista?
Kuulinkohan edes lähes oikein? Kiinan CO2-päästöt ovat jotain toistakymmentä prosenttia arvioitua pienemmät, koska Kiinan käyttämä hiili on epäpuhdasta ja saastuttaa paikallista ilmakehää, mutta tuottaa vähemmän hiilidioksidia!
VastaaPoistaVetää sanattomaksi, mutta Pariisi lähenee ja mielikuvitus laukkaa.
Onkohan jossain ideariihi, mihin voisi heittää näitä hienoja ideoita hyvällä ideapalkkiolla valtion varoista tietenkin.
Tapsa
Tämä siis äsken maikkarin uutisista.
PoistaTapsa
Kivihiilen hiilipitoisuus vaihtelee noin 63-73%, (ruskohiili alhaisempi) se korreloi erittäin hyvin lämpöarvon kanssa. Se mikä hiilen hiilipitoisuutta laskee on sen tuhkapitoisuus, käytännössä ei mikään muu komponentti. Seuraavaksi suurin vaihtelu on rikkipitoisuuden kanssa. Jotkut hiililaadut voivat sisältää rikkiä jopa 3%, yleisimmin se on alle 1,5%. Suomessa käytettäneen useimmiten vähärikkistä venäläistä, jossa rikkipitoisuus on pääsääsntöisesti alle 0,5% riippuen kaivoksesta mistä louhittu. Puolaisen hiilen S% on luokkaa 0,5-0,8%.
Poista20%:n virhe laskennassa osoittaa kyllä sen ettei paljon viitsitä laskea eikä analysoida, varmaan ihan normaalia Kiinassa, mutta ei varmasti ole totta noin suuret erot.
Ovatko nämä aurinkoenrgiapaneeleilla sähkö tuottavat yritykset tutkineet niiden tuotantotapojen ympäristövaikutukset vai luottavatko ne vain valmistajan sanaan? Millainen on ko. sähkön alkuperä?
VastaaPoistaTuossa muutamia lainauksia linkitetystä artikkelista: Made from the Earth's most abundant substance -- sand -- polysilicon is tricky to manufacture. It requires huge amounts of energy, and even a small misstep in the production can introduce impurities and ruin an entire batch. The other main challenge is dealing with the waste. For each ton of polysilicon produced, the process generates at least four tons of silicon tetrachloride liquid waste.
Shi estimates that Chinese companies are saving millions of dollars by not installing pollution recovery.
He said that if environmental protection technology is used, the cost to produce one ton is approximately $84,500. But Chinese companies are making it at $21,000 to $56,000a ton.
Eli saadaan hyvä omatunto vihreän energian ostamisesta mistä ei ole mitään takuita kuinka vihreää se on. Nythän hehekutetaan jo kuinka tuotantokustannukset ovat tulleet alas......niin millä ympäristöpolitiikalla, lisää saasteita maahan täysin kestämättömästi. Keravan Energia, Turku Energia ja Helsingin Energia voisivat ihan oikeasti ottaa selvää millä tavoin heidä paneelinsa on valmistettu, paljonko paneelin valmistamiseen kuluu energiaa, miten valmistajat ovat huolehtineet ympäristöasiat.
Ennen ei kenenkään pidä ostaa yhtään aurinkopaneelia, luulee tekevänsä hyvää, mutta oikeasti tuhoaa luontoa paljon enemmän kuin myrkytön, hajuton, luonnon kannalta tarpeellinen CO2 pystyy koskaan tekemään.
Kaikki tuntuu olevan sallittua Vihreän valheen aikakaudella, totuus tuntuu katoavan, kunhan on päämäärä johon uskotaan. Aika hirveää tämä meno.
Tässä ei ole silti kyse mielestäni niin törkeästä vedätyksestä, kuin mitä Hollolan Miekkiöön asuntojen viereen 210-metrisiä tuulimyllyjä kovasti puuhaavalla Salpatuulella on omilla sivuillaan.
VastaaPoistaVai mitä olet Mikko mieltä tämän osakkuuden kannattavuudesta ja tuosta Salpatuulen ilmoittamasta sähkön markkinahinnasta?
http://www.salpatuuli.fi/osuuskunta/sahkoa-alle-markkinahinnan/
-Byllis
Mielenkiintoinen tarjouslaskelma Salpatuulelta. Laskin samoilla perusteilla itselleni takaisinmaksuajan (maksan pörssisähköstä noin 4c/kWh, diskonntokorko 2% ja tuulivoimaosuus 250€). Tulos oli noin 39 vuotta. Jäin miettimään, mitä tekisin tuolla tuotolla, joka voisi realisoitua ollessani yli 100-vuotias.
PoistaLisäksi on jokseenkin varmaa, että Salpatuulen voimala ei teknisesti kestä 20 vuotta pidempään, joten en tosiasiassa saisi koskaan sijoitustani takaisin.
Hävyttömintä tuossa tarjouksessa on kuitenkin se, että siinä ei mainita mitään meidän kaikkien rahoittamista tukiaisista eli syöttötariffista. Jos niiden osuus lisättäisiin Tuulisalpan sähkön hintaan, olisi se lähes kaksi kertaa ylikallista vertailuhintaa kalliimpaa (13,7c/kWh). Ehkä Tuulisalpan tarjoukseen tarttuvilla on henkistä kanttia sosialisoida heikot tuotto-odotukset meille kaikille pieneksi tappioksi? Minulla ei kantti sellaiseen riittäisi.
Lisään vielä vastaukseeni sen, että en pidä näitä aurinkovoimatarjouksia kusetuksina. Energiayhtiöt ovat toistaiseksi kertoneet, että sijoituksesta tulee sijoittajalle tappiota. Eivätkä nuo paneelivoimalat ole edes suuri ympäristöriesa toisin kuin propellivoimalat.
PoistaItse hahmottelin myöskin takaisinmaksuajan jonnekin tuulimyllyn elinkaaren jälkeiseen aikaan. Senverta härski tarjous muutenkin, että veikkaan kyseisen firman lyövän pillit pussiin ja jättävän propellit maanomistajan iloksi syöttötarifin loppumisen aikaan tai viimeistään silloin kun alkaa tuulimyllyt prakaamaan.
PoistaToivon tosin, ettei edes tuohon pystytysvaiheeseen asti päästä. Ainakin asukkaiden puolelta on vastustus kovaa.
Aurinkopaneleista en itsekään koe niin suurta vihaa, koska ne toimivat ainakin tietääkseni ihan markkinavoimin eivätkä tuhoa ympäristöään useamman kilometrin säteellä ellei kyse ole jostain isommasta laitoksesta. Sähkön tuottohan noillakaan ei kummoista ole näillä leveysasteilla.
-Byllis
Turussa on oikein jonoa: http://www.turkuenergia.fi/aurinkovoimalat/kupittaa/
VastaaPoista