Saksan uudesta energiaennätyksestä ja Ylen jutusta

Yleisradiomme nettisivut kertoivat eilen 31.7.2015 merkittävän uutisen otsikolla "Saksassa uusi ennätys: Jo 78 prosenttia sähköstä uusiutuvilla". Katsotaanpa uutisen taustoja vähän tarkemmin. Perinteiseen tapaan olen sisentänyt ja kursivoinut Ylen jutun lainaukset. Omat kommenttini ovat normaalitekstillä.

Ylen jutun kuvitusta

Saksan energiamurros kohti uusiutuvaa energiaa saavuttaa uusia ennätyksiä. Heinäkuisena päivänä maan sähköntarpeesta yli kolme neljännestä katettiin uusiutuvalla energialla, lähinnä tuuli- ja aurinkosähköllä.

Ennätyksiä kyllä saatetaan tehdä, mutta matka kohti "uusiutuvan" energian käyttöä on melko pitkä siihen jo monien kymmenien miljardien investoinnit satsanneella Saksallakin. Yhden heinäkuisen päivän ennätyksestä huolimatta Saksan vuosittaisesta primäärienergiasta noilla ns. uusiutuvilla (vesi-, biomassa-, tuuli- ja aurinkovoima) tuotettiin vuonna 2014 noin 12 prosenttia. Suomessa vastaava luku oli 23%, millä olemme tietysti aika paljon edellä Saksaa sen energiamurroksesta huolimatta.

Ylen artikkelissa puhutaan sähkön kulutuksesta, mikä on vain pieni osa primäärienergian käyttöä. Saksan sähköstäkään ns. uusiutuvat eivät viime vuonna tuottaneet viidennestä (20%) enempää. Suomessa vastaava luku oli 22%. Tässäkin olemme siis Saksaa edellä. Kummallista, että Ylen toimittaja ei ole halunnut suhteuttaa juttuaan Suomeen?

Saksan energiantuotannossa saavutettiin 25. heinäkuuta uusi energiantuotannon virstanpylväs, kun peräti 78 prosenttia maan sähköntarpeesta katettiin uusiutuvilla energianlähteillä.

Ei ole energiakäänne helppoa saksalaisillekaan

Nonniin, siis merkittävä osa sähköstä tuotettiin hetkellisesti "uusiutuvilla". Toimittajalta jäi kertomatta muutama tuohon ennätykseen liittyvä asia:

1. Kyse oli lauantaista, joka aloitti Saksan kesälomakauden. Sähkön tarve laskee tuolloin normaalisti noin kymmenyksellä (10%).
2. Hiiltä ja maakaasua käyttävien voimaloiden yhteistehoa ajettiin alas yli 20 gigawatin verran (= noin 33% sähkön tuotannosta), jotta kalliille ja satunnaisesti toimivalle tuulivoimalle olisi tullut verkkoon tilaa.
3. Vain reilua vuorokautta tuota ennätystä aiemmin (aamuyöstä 24.7.) mainittujen "uusiutuvien" osuus sähköntuotannosta oli 18%, mistä pääosa tuli biomassan poltosta ja vesivoimasta. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus oli  pieni - ehkä 5%:n luokkaa. Noiden muodikkaiden "uusiutuvien" tuotannon vaihtelu on siis melkoista, ja osin sen vuoksihan Saksa on joutunut rakentamaan sekä maakaasua että hiiltä käyttäviä uusia voimaloita ikäänkuin varavoimaksi tasoittamaan tilannetta. 

Saksan energiantuotantoa ennätysviikolla

Asiasta kertoo energia-asiantuntija Graig Morris Saksan energiamurrosta seuraavalla Energytransition.de -nettisivulla.

Uusiutuvan energian kannalta poikkeuksellisen hyvät sääolosuhteet mahdollistivat ennätyksen tekemisen, kertoo Morris. Pohjois-Saksassa, missä on suurin osa maan tuulivoimaloista, vallitsi voimakas tuuli. Samaan aikaan Etelä-Saksan aurinkovoimalat saivat runsaasti auringonvaloa.

Olen jonkin verran eri mieltä hyvistä sääolosuhteista, sillä kysehän oli Pohjois-Saksaa koetelleesta myrskynpoikasesta. Pidän itse enemmän rauhallisemmista tuulioloista, jotka onnekseni ovat vallitsevia. Mutta tietysti tuulivoiman tuottamisen kannalta olosuhteet juuri tuona päivänä olivat otolliset.

Saksassa tehtiin Japanin Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen päätös luopua kokonaan ydinvoiman käytöstä. Maa on panostanut runsaasti rahaa uusiutuvan energian kapasiteettiin, ja pyrkii samalla myös vähentämään fossiilienergiaa.

Niinpä tehtiin päätös "Energiewendestä". Olen itse ihmetellyt tuota päätöstä, sillä käsitykseni mukaan saksalaiset ydinvoimalat eivät ole kovin alttiita tsunameille. No, päätös on tehty, ja sen seurauksena saksalaisen kuluttajan maksama hinta sähköstä on kaksinkertaistunut nousten yhdessä Tanskan kuluttajasähkön kanssa maailman kalleimmaksi. Energiewende tai suomalaisittain energiakäännös rahoitetaan käytännössä regressiivisellä sähköverolla, joka kolhaisee tietysti taloudellisesti kovimmin pienituloisia, ja suosii niitä rikkaita, joilla on ollut varaa sijoittaa suuria summia tuuli- ja aurinkovoimaan.

Saksan energiakäänteen tavoitteena on toki ollut fossiilienergian käytön vähentäminen, mutta ainakaan vielä se ei näy kansainvälisen energiajärjestön, IEA.n, tilastoissa. Nimittäin niistä laskemani mukaan hiilen ja maakaasun käytön trendi sähköntuotannossa on tällä vuosituhannella (1.1.2000 - 30.4.2015) ollut noin 220 GWh:n verran kasvua vuositasolla. Eihän se ole paljoa, mutta fossiilisten käytön todellista vähentymistä se ei osoita.

Suomessa kulutetaan sähköä kesäaikaan noin 8 gigawatin teholla.

Niin kulutetaan.  Siitä tuotetaan kotimaassa noin 75% ja loput tuodaan lähinnä Ruotsista. Kotimaisen sähkömme koostumuksen näet viereisestä kuvasta. Siitä on joka päivä noin 78% hiilidioksidivapaata, jos turve ja biomassa sellaisiksi lasketaan. Molempiahan Suomessa vuosittain muodostuu enemmän kuin ehditään energiantuotantoon käyttää.

Ruotsalainen sähkö on näin kesäaikaan lähes 95-prosenttisesti hiilidioksidivapaata, jos se jollekulle on tärkeää. Siitä melkein puolet on vesivoimaa ja toinen melkein puolikas ydinvoimaa. Kokonaisuudessaan suomalainen kuluttaja saa siis päivittäin "puhtaampaa" sähköä verrattuna saksalaisen kuluttajan hetkelliseen ennätykseen. Kun toimittaja jutun lopussa ottaa kotimaamme esiin, olisi tämä näkökulma voinut olla lukijalle mielenkiintoinen.

Täsmennetty uutisen ingressiä 31.7. klo 13.34: Ennätys koskee yhtä heinäkuun päivää, kuten uutisen leipätekstissä kerrotaan.

Minä sain muutaman yhteydenoton/kirjoituspyynnön aiheesta tuon Ylen jutun vuoksi. Osa lukijoista oli ehkä käsittänyt Saksan ennätyksen olleen jokin pysyvä saavutus, mitä se ei tietenkään ollut. Toivottavasti tämä kirjoitus auttaa suhteuttamaan Saksan ennätyksen oikealle tasolleen.

Todettakoon vielä lopuksi, että olen käyttänyt kommenteissani lainausmerkkejä puhuessani "uusiutuvasta" tai "puhtaammasta" sähköstä. Pidän noita määritteitä jossain määrin vihreänä propagandana. Lähes kaikki käyttämämme energia on alunperin tehty fuusiovoimalassa, jota kutsumme auringoksi. Tuota aurinkoenergiaa on vuosimiljoonien aikana varastoitunut hiilenä ja muina hiiliyhdisteinä maaperään melkoisia määriä. Ydinvoimamme perustana oleva uraani lienee peräisin jostain miljardeja vuosia sitten räjähtäneen auringon kaltaisen tähden jäänteistä. Ja hiilidioksidia en voi mitenkään pitää saasteena tai edes epäpuhtautena. Se on luonnon oma tuote ja kasvikunnan ravintoa, jota ilman meille tulisi hyvin ankeat ajat.

Muistutetaanpa jääminimiveikkauksesta, johon ehtii vielä mukaan viikon ajan. Ohjeet osallistumisesta ovat täällä.