Pelletin ja naudan ero hiilijalanjäljessä

Minulla on ongelma arvoidessani omaa hiilijalanjälkeäni. Ilmastotietoisena koetan sen tietysti pitää mahdollisimman pienenä. Olen koettanut sen suuruutta laskea kaikin tavoin ja jokaiselle vuodenajalle. Hulluimmaksi nuo laskut menivät, kun laskin jopa tunnin tarkkuudella jälkeäni. Vaikka en aio vaivata lukijaa henkilökohtaisilla laskelmillani, voin vakuuttaa, että tarkkaan tulokseen pääsemiseksi voit tehdä laskentatyötä kokopäiväisesti ja luultavasti tarvitset lisäksi parin ilmastonmuutosasiantuntijan apua, etkä sittenkään vielä voi olla täysin varma mustan jälkesi koosta. Luultavasti joku ekovihreä onnistuu kaikkien säästötoimiesi jälkeenkin syyllistämään sinut ilmaston pilaajaksi.

Esitän tässä vain yhden rinnastuksen, jota en ole kyennyt ratkaisemaan punaniskajärkeilylläni. Se liittyy lämmityspellettiin ja maitotuotteisiin / naudanlihaan.

Hiilineutraalia kotimaista puupellettiä

Meille on viime vuosina opetettu, että pellettien käyttö lämmitykseen tai lämmön ja sähkön yhteistuotantoon on hiilineutraalia. Kun siis metsä kaadetaan ja siitä saatava biomassa ajetaan oikealla tuotantolinjalla varustettuun tehtaaseen, syntyy pellettiä. No, sitten tuota pellettiä seuraavina talvina poltetaan vaikkapa Mikon varaavassa takassa, syntyy palamisessa tietysti hiilidioksidia. Mutta kun hakatun metsän tilalle nousee uusi metsä, joka kasvaessaan sitoo lämmittäessäni päästämäni hiilidioksidin poistaen sen ilmakehästä, on tulos plusmiinus nolla. Eihän se tietysti aivan tasan mene, sillä puun korjuussa, kuljetuksessa, kuivaamisessa, pelletisöinnissä, varastoinnissa ja jakelussa hiilijalanjälki kasvaa, mutta jottei pilata hyvää ideaa, unohdetaan nämä pienet nyanssit hetkeksi. Biomassan poltolla moni yritys, kaupunki ja kunta yrittävät ihan vakavissaan päästä hiilineutraaleiksi niin pian kuin mahdollista.

Kotimainen ilmastonpilaaja?

Sitten mennään nautaan, josta ilmaston lämpenemistä korostavissa piireissä ollaan tekemässä yhtä syntipukkia. Naudathan ovat märehtijöitä, jotka tuottavat melkoisesti hiilidioksidiakin voimakkaampaa (=vaarallisempaa) kasvihuonekaasua, metaania. Viereinen kuva havainnollistaa tuota metaanin muodostumista. Sama muuten pätee kaikkiin muihinkin märehtijöihin, joita Suomessa tavataan - siis hirviin, poroihin, peuroihin jne.

Olen lapsuudessani ollut lukemattomia kertoja apupoikana sukulaistalojen navetoissa, joten en epäile, etteivätkö naudat ja samaan lahkoon kuuluvat kasvinsyöjät päästelisi melkoisesti metaania ilmaan. Olen kirjoittanut mielenkiintoisen bloggauksenkin ko. aiheesta, joskaan sen mukainen uhka ei ole enää ajankohtainen.

Lehmällä on siis melkoinen metaanijälki, jonka voi muuntaa hiilijalanjäljeksi isolla kertoimella. Jos käytän maitopohjaisia tuotteita kerran viikossa tai syön kunnon pihvin vaikka syntymäpäivänäni, olenko ylläpitänyt ilmastoa pilaavaa tuotantoa ja laajentanut hiilijalanjälkeäni kohtuuttomasti? Luettuani erilaisten ilmasto-oppaiden maatalousosioita ja uusimpia ravintosuosituksia sekä varsinkin tutustuttuani vegaaniuden puhtauteen, olin jo jättämässä jugurtit, juustot ja lihapadat historiaan. Mutta sitten mietin pellettien hiilineutraaliutta.


Jos siis ihminen niittää metsän, polttaa sen pellettinä ja antaa uuden metsän kasvaa - ja tämä kiertokulku on hiilineutraalia - niin miksi ei lehmän laiduntaminenkin olisi? Sehän syö kesät talvet niityllä kasvanutta heinää, joka on sitonut ilmakehän hiilidioksidia, ja joka jatkaa kasvuaan taas seuraavana vuonna. Eikö se ole yhtä hiilineutraalia? OK, ymmärrän, että sekä maito- että lihatuotteiden prosessointiin käytetään ties mitä mustaa energiaa, mutta niinhän se oli pellettienkin osalta.

Luulin siis ymmärtäneeni naudanlihan ja maitotuotteiden synnin, mutta pellettejä pohtiessani uskoni alkoi horjua. Jospa ne kaikki ovatkin hiilineutraaleja? Kun varsinkin ilmastotietoiset vihreät ovat metaanipäästöistä johtuen tekemässä sympaattisista ja rauhallisista naudoista ilmastonpilaajia, joudun kysymään, miksi ilmakehän metaanipitoisuudet ovat alimmillaan niillä leveyspiireillä, joilla nautoja ja muita märehtijöitä on eniten? Ja miksi ne ovat korkeimmillaan pohjoisimmilla leveysasteilla? Johtuuko se siitä, että naudat röyhtäisevät pohjoisen suuntaan?

Näitä pohtiessani tulin siihen tulokseen, että kirjoitan bloggauksen ja pyydän siinä paremmilta asiantuntijoilta apua. Olen varma, että joku maamme tuhansista uusista ja julkisilla varoilla palkatuista ympäristötutkijoista, -asiantuntijoista tai -tarkastajista osaa antaa asianmukaiset rätingit kommentissa, jolloin asia tulee ratkaistuksi. Sitä ennen en uskalla naudanlihaa tai laatujuustoja maistaa, mutta taidan kommenttia odotellessa kuitenkin lämmittää vanhan hiiligrillini ja yrittää entisen elämän fiilistä - siis ennen ilmaston lämpenemistä, joka on ollut taulla jo lähes 19 vuotta - vaikka grillatuilla tomaateilla.

PS. Vielä ehdit viimeisten joukossa mukaan jääminimiveikkaukseen. Osallistumisohjeet ovat täällä. Meitä on mukana jo yli 20.