torstai 6. elokuuta 2015

Pelletin ja naudan ero hiilijalanjäljessä

Minulla on ongelma arvoidessani omaa hiilijalanjälkeäni. Ilmastotietoisena koetan sen tietysti pitää mahdollisimman pienenä. Olen koettanut sen suuruutta laskea kaikin tavoin ja jokaiselle vuodenajalle. Hulluimmaksi nuo laskut menivät, kun laskin jopa tunnin tarkkuudella jälkeäni. Vaikka en aio vaivata lukijaa henkilökohtaisilla laskelmillani, voin vakuuttaa, että tarkkaan tulokseen pääsemiseksi voit tehdä laskentatyötä kokopäiväisesti ja luultavasti tarvitset lisäksi parin ilmastonmuutosasiantuntijan apua, etkä sittenkään vielä voi olla täysin varma mustan jälkesi koosta. Luultavasti joku ekovihreä onnistuu kaikkien säästötoimiesi jälkeenkin syyllistämään sinut ilmaston pilaajaksi.

Esitän tässä vain yhden rinnastuksen, jota en ole kyennyt ratkaisemaan punaniskajärkeilylläni. Se liittyy lämmityspellettiin ja maitotuotteisiin / naudanlihaan.

Hiilineutraalia kotimaista puupellettiä
Meille on viime vuosina opetettu, että pellettien käyttö lämmitykseen tai lämmön ja sähkön yhteistuotantoon on hiilineutraalia. Kun siis metsä kaadetaan ja siitä saatava biomassa ajetaan oikealla tuotantolinjalla varustettuun tehtaaseen, syntyy pellettiä. No, sitten tuota pellettiä seuraavina talvina poltetaan vaikkapa Mikon varaavassa takassa, syntyy palamisessa tietysti hiilidioksidia. Mutta kun hakatun metsän tilalle nousee uusi metsä, joka kasvaessaan sitoo lämmittäessäni päästämäni hiilidioksidin poistaen sen ilmakehästä, on tulos plusmiinus nolla. Eihän se tietysti aivan tasan mene, sillä puun korjuussa, kuljetuksessa, kuivaamisessa, pelletisöinnissä, varastoinnissa ja jakelussa hiilijalanjälki kasvaa, mutta jottei pilata hyvää ideaa, unohdetaan nämä pienet nyanssit hetkeksi. Biomassan poltolla moni yritys, kaupunki ja kunta yrittävät ihan vakavissaan päästä hiilineutraaleiksi niin pian kuin mahdollista.

Kotimainen ilmastonpilaaja?
Sitten mennään nautaan, josta ilmaston lämpenemistä korostavissa piireissä ollaan tekemässä yhtä syntipukkia. Naudathan ovat märehtijöitä, jotka tuottavat melkoisesti hiilidioksidiakin voimakkaampaa (=vaarallisempaa) kasvihuonekaasua, metaania. Viereinen kuva havainnollistaa tuota metaanin muodostumista. Sama muuten pätee kaikkiin muihinkin märehtijöihin, joita Suomessa tavataan - siis hirviin, poroihin, peuroihin jne.

Olen lapsuudessani ollut lukemattomia kertoja apupoikana sukulaistalojen navetoissa, joten en epäile, etteivätkö naudat ja samaan lahkoon kuuluvat kasvinsyöjät päästelisi melkoisesti metaania ilmaan. Olen kirjoittanut mielenkiintoisen bloggauksenkin ko. aiheesta, joskaan sen mukainen uhka ei ole enää ajankohtainen.

Lehmällä on siis melkoinen metaanijälki, jonka voi muuntaa hiilijalanjäljeksi isolla kertoimella. Jos käytän maitopohjaisia tuotteita kerran viikossa tai syön kunnon pihvin vaikka syntymäpäivänäni, olenko ylläpitänyt ilmastoa pilaavaa tuotantoa ja laajentanut hiilijalanjälkeäni kohtuuttomasti? Luettuani erilaisten ilmasto-oppaiden maatalousosioita ja uusimpia ravintosuosituksia sekä varsinkin tutustuttuani vegaaniuden puhtauteen, olin jo jättämässä jugurtit, juustot ja lihapadat historiaan. Mutta sitten mietin pellettien hiilineutraaliutta.


Jos siis ihminen niittää metsän, polttaa sen pellettinä ja antaa uuden metsän kasvaa - ja tämä kiertokulku on hiilineutraalia - niin miksi ei lehmän laiduntaminenkin olisi? Sehän syö kesät talvet niityllä kasvanutta heinää, joka on sitonut ilmakehän hiilidioksidia, ja joka jatkaa kasvuaan taas seuraavana vuonna. Eikö se ole yhtä hiilineutraalia? OK, ymmärrän, että sekä maito- että lihatuotteiden prosessointiin käytetään ties mitä mustaa energiaa, mutta niinhän se oli pellettienkin osalta.

Luulin siis ymmärtäneeni naudanlihan ja maitotuotteiden synnin, mutta pellettejä pohtiessani uskoni alkoi horjua. Jospa ne kaikki ovatkin hiilineutraaleja? Kun varsinkin ilmastotietoiset vihreät ovat metaanipäästöistä johtuen tekemässä sympaattisista ja rauhallisista naudoista ilmastonpilaajia, joudun kysymään, miksi ilmakehän metaanipitoisuudet ovat alimmillaan niillä leveyspiireillä, joilla nautoja ja muita märehtijöitä on eniten? Ja miksi ne ovat korkeimmillaan pohjoisimmilla leveysasteilla? Johtuuko se siitä, että naudat röyhtäisevät pohjoisen suuntaan?

Näitä pohtiessani tulin siihen tulokseen, että kirjoitan bloggauksen ja pyydän siinä paremmilta asiantuntijoilta apua. Olen varma, että joku maamme tuhansista uusista ja julkisilla varoilla palkatuista ympäristötutkijoista, -asiantuntijoista tai -tarkastajista osaa antaa asianmukaiset rätingit kommentissa, jolloin asia tulee ratkaistuksi. Sitä ennen en uskalla naudanlihaa tai laatujuustoja maistaa, mutta taidan kommenttia odotellessa kuitenkin lämmittää vanhan hiiligrillini ja yrittää entisen elämän fiilistä - siis ennen ilmaston lämpenemistä, joka on ollut taulla jo lähes 19 vuotta - vaikka grillatuilla tomaateilla.

PS. Vielä ehdit viimeisten joukossa mukaan jääminimiveikkaukseen. Osallistumisohjeet ovat täällä. Meitä on mukana jo yli 20.

30 kommenttia:

  1. Metaanista kiinnostuneelle lukijalle Ilmastorealismista löytyy muitakin eri näkökulmista kirjoitettuja juttuja:

    http://ilmastorealismia.blogspot.fi/search/label/metaani

    VastaaPoista
  2. Naudan metaanin talteenotto on jo ratkaistu,
    ja sitä voi käyttää uusiutuvana energiana.

    http://cdn.phys.org/newman/csz/news/800/2008/1-cowbackpacks.jpg

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmakehässä oleva metaani palaa oikein hyvin voimalaitoksissa, nuotioissa, auton moottoreissa siis kaikkialla missä poltetaan jotain ilman avulla. Lisäksi auringon ultraviolettisäteily hajottaa metaanin. Siitä ei voi kukaan järkevä olla huolissaan, varsinkaan kun puhutaan biljoonasosista. Täysin turhaa alarmismia tuonkin suhteen.

      Toni

      Poista
  3. Pelastuisko maailma jos Serengetin gnu,gaselli, seepra ja puhvelilaaumat saataisiin jotenkin pois.

    VastaaPoista
  4. En ole oikein ikinä ymmärtänyt vegaanien ekoväitteitä. Joka vuosi luontoon kylvetään valtavat määrät erilaisia kemikaaleja ja myrkkyjä (lannoitteita, kasvismyrkkyjä, kasvinsuojeluaineita, hyönteismyrkkyjä, suoja-aineita jne.) ainoastaan siksi, että vegaanit saisivat puuronsa ja salaattinsa. Jospa pellot jätettäisiin kesannolle ja päästettäisiin lampaat, vuohet, lehmät laiduntamaan niille. Eläimet tekisivät sen mitä parhaiten osaavat eli muuttaisivat kasvit ihmiselle erinomaisesti sopivaksi liharuuaksi. Peltoja ei tarvitsisi lannoittaa, eläimet hoitaisivat sen. Miltähän tuntuisi elää myrkyttömässä puhtaassa luonnossa?
    -PX

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatte pihvinne halvemmalla kun karja lihotetaan "tehtaissa" ja metsä kaadetaan rehusoijan tuotantoon. Ja ne naudat pidetään kunnossa lääkkeillä. Näinhän tämä toimii.

      Poista
    2. Eiköhän se halvin liha tule jostain Brasiliasta, elikkä voit osoittaa neuvosi sinne.

      Poista
  5. Jospa metaanin korkeampi määrä pohjoisessa johtuukin juuri heikommasta hapettumisesta kiitos vähäisemmän UV-säteilyn?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin osa naudoista elää pohjoisella palllonpuoliskolla

      http://beef2live.com/story-world-cattle-inventory-ranking-countries-0-106905

      missä muutenkin on pääosa metaania ilmakehään puskevasta toiminnasta (ihmisperäisestä ja luonnollisesta)

      Poista
    2. Metaanin elinikä ilmakehässä on noin 10 vuotta, joten karjasta on ehkä vähän hassua olla huolissaan. Tarpeen tullen naudat voi pistää kylmäksi nautojen metaani häviää ilmakehästä varsin sukkelaan.

      Poista
  6. Tuosta pelletistä... Puupellettihän on metsäteollisuuden sivutuote jota puristetaan purusta ja kutterinlastusta. Sitä varten ei siis kaadeta metsää, vaan metsä kaadetaan joka tapauksessa, tuli siitä pellettiä tai ei. Ei siis ole oikein laskea siihen kustannuksia ja päästöjä jotka tulevat joka tapauksessa.

    Mitä sitten tapahtuisi kaikelle purulle ja lastulle jos siitä ei pellettiä tehtäisi? No todennnäköisesti siitäkin osa varmaan poltettaisiin sellaisenaan. Osa menee kuivikkeeksi. Ennen sitä käytettiin lämpöeristeenä mutta ei kai enää juurikaan. Taitaisi isoin osa mennä ihan vaan haaskeelle, maatumaan. No voihan siitä saada vaikka multaa.

    Tekemällä jätteestä pellettiä tai brikettiä siitä saadaankin jo jalostettu arvohyödyke. Erinomainen polttoaine jolla on hyvä lämpöarvo tilavuutensa nähden. Leirinuotiolla tai takassa/kaminassa 3 briketin palasta palaa kauan. Pelletti oimii hienosti myös stokeripolttimessa.

    Vaikka vihreät ituhipit ovatkin ottaneet pelletin yhdeksi suosikeistaan, ei se silti vähennä pelletin arvoa polttaineena. Varsinkin kun se tehdään jätteestä. Ja on vielä kotimainen. Mutta energiantuotannon pelastajaksi siitä ei ole. Suhteellisuuden taju täytyisi säilyttää. Jos pelletin käytöä halutaan lisätä merkittävästi niin se voi ottaa ja loppua kesken. Raaka-aineen saatavuuden ehtona kun on saha/höylätavaran kysyntä. Mikäli puutavaran menekki ei kasva tulee pelletin käytölle äkkiä rajat vastaan ja sitten hinta nousee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, toki purusta, lastusta ja muustakin puunkäsittelyn sivutuotteesta kannattaa tehdä pellettiä, ellei sille muuta taloudellisesti parempaa käyttöä löydy. En siis ollenkaan kiistä pellettien arvoa. Itsekin niitä talvisaikaan käytän.

      Mutta tiedän, että mm. Yhdysvalloissa metsää kaadetaan myös suoraan pelletiksi. Valtavia määriä sitä viedään Englantiin, jonka vääristynyt ilmasto- ja energialainsäädäntö on julistanut Atlantin toisella puolella kaadetun metsän pelletoinnin paitsi tukiaisten varassa kannattavaksi myös hiilineutraaliksi.

      Mutta oikeastaan en asettanut pellettien hiilineutraaliutta kyseenalaiseksi, Kysyin enemmän nautatuotteiden hiilineutraaliudesta.

      Poista
    2. Vertaus kannattaa tehdä myös nautojen ja broilerien välillä. Broilerien hiilijalanjälki on kulema paljon naudan vastaavaa pienempi. Yksilökohtaisesti varmaan näin onkin, mutta nautahan on märehtijä ja pystyy hyödyntämään jopa selluloosaa. Siipikarjahan taas syö jyviä eikä märehdi.

      Argentiinan luonnossa kävelevän naudan ruohoa syödessään luulisi olevan hiilineutraalimpi kuin suomalainen broileri, joka syö pelkästään jyviä eikä märehdi.

      Tapsa

      Poista
    3. Pampalla ruohoa laiduntavat lehmät alkavat olla jo romanttista menneisyyttä.

      http://grist.org/sustainable-food/in-argentina-factory-farms-replacing-grass-fed-beef/

      Poista
  7. Meneehän sitä ainespuuta polttoon Suomessa, kun sen polttamisesta saa tukea.

    Ihmettelin pari vuotta sutten rankakasoja joissa oli hyvinniin tukkia ja ropsia mukana.

    Syyksi paljastui jotta määritelmä energiapuuksi perustui leimikon keskimittaan, eli lastaamalla rankakasaan tarpeeksi risuja keskimitta tulee niin pieneksi että tukki muurruu energiapuuksi jonka keskimitta on alle ropsin.

    MTK ymmärtääkseni vastustaa ainespuun tukiaisten poistamista, liekö tilanne mikä nyt?

    http://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/tiedotteet/Ainespuuhun-kohdistettu-energiatuki-on-poistettava-kokonaan-2090.html

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsänomistajan kannattaa polttaa puu aina, oli sitten iso tai pieni, sai siihen tukea tai ei. Sitä ei kannata myydä. Ongelmana on vain tietysti se että monella on liikaa puuta poltettavaksi, joten sitä pitää välillä myydä.

      Perkasitko Ilkka rankakasan läpi ja varmistuit että siellä oli sahalle kelpaavaa tukkia ja vaatimukset täyttävää kuitupuuta? Totta helvetissä siellä on joukossa isompia puita jotka pitää mestänhoidollisessa mielessä poistaa. Suurin osa on varmasti puita jotka eivät täytä tukkipuun kriteerejä. Osa voi täyttääkin. Mutta mitä helvetin järkeä on niitä lähteä erottelemaan? Koko hakkuuhan tehdään metsänhoidollisista syistä.

      Ja totta kai MTK vastusti ainespuun tukiaisten poistoa, koska siinä ei ole järjen häivää.

      Tuossa on melko hyvä kirjoitus asiasta:

      http://www.verkkouutiset.fi/blogit/hhannu_koivisto_laillinen_kartelli-30082

      -Jussi-

      Poista
    2. Tietysti havaintoni ovat subjektiivisia kun ne on tehty auton ikkunasta.

      Viime aikoina kuitenkin on näkynyt tien vierissä enemmin savotan seurauksena eroteltuja pinoja joissa ropsi, tukki, ja energiapuu omissa kasoissaan, odottamassa noutajaa valmiiksi lajiteltuna.

      No joka tapauksessa MTK,n ja metsäteollisuuden edut eivät ole yhteneväiset ja valtiovalta sääntelee tukiaisilla meneekö osa tarvepuuta polttoon vai selluun tässä meitin suunnitelmataloudessa.

      Ei sitä puuta näytä kotimaasta löytyvän joka lähtöön kun puuta rahdataan ulkomailta oli metsiemme kasvu mikä hyvänsä.

      Ilkka

      Poista
    3. Niin. Jokainen hakkuuhan on tapauskohtainen. Jos tehdään pelkkä nuorenmetsänhoito, niin ei ole järkeä erotella ainespuuta koska sen määrä on kuitenkin niin vähäinen, että sen kuljetuskustannukset ylittävät moninkerstaisesti puun arvon. Siis samaan läjään vaan, kun ei niitä kumminkaan kukaan osta. Jos taas tehdään suurempi harvennus/päätehakkuu josta tulee myös energiapuuta ne tietysti lajitellaan kaikki omiin pinoihinsa koska energiapuun osuus on kuitenkin pieni, eikä tälle saa edes tukea.

      MTK kulkee kyllä hyvin metsäteollisuuden talutusnuorassa, tämä energiapuun tuen älähdys olikin ainoa asia metsänomistajan puolelle järjestöltä pitkiin aikoihin. Ja jos energiapuun tuella saadaan ihmiset hoitamaan nuoret metsänsä, niin eikö se ole herttasen yhdentekevää jos sinne menee hieman ainespuuta polttoon koska selluun se ei kuitenkaan mene.

      Kotimaasta löytyy kyllä puuta niin paljon kun teollisuus tarvitsee, siitä ei ole epäilystäkään. Puuta tuodaan ulkomailta ihan muista syistä. Itse ainakin toivon että Venäjä toteuttaisi väläyttämänsä puun vientikiellon. Sitten nähtäisiin että teollisuuden puupula on pelkkää propagandaa.

      Poista
  8. Hmm metaanista puhuttaessa olisi soveliasta käyttää lähelle tätä päivää ulottuvia kuvaajia jotta viimeisimpien vuosien voimakas nousu ei leikkaudu pois. Tämän soisi herättävän enemmänkin keskusteluja:

    http://blogs.nicholas.duke.edu/thegreengrok/files/2014/05/methane-concentrations.png

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei tuota kuvaajaasi voi ottaa vakavasti on kotoisin jostain
      enviromentalistikoulusta, joten jospa ne koulukkaat ovat
      raapustaneet sen harjoitustyöksi.

      Ilkka

      Poista
    2. Miksi metaanin määrä nousee noin nopeasti? Liian paljon lehmiä ojassa?

      -L4

      Poista
    3. En aivan tarkoittanut tätä bloggausta yleiseksi metaaniväittelyksi, mutta voihan toki perusasioita ko. kaasusta esittää. Todettakoon näin asioiden suhteuttamiseksi, että holoseenin (~ viimeisen 11 500 vuoden) aikana metaanipitoisuus on noin kaksinkertaistunut 1 molekyylistä per miljoonaa ilmakehän molekyyliä noin kahteen miljoonasosaan. Pitoisuus on siis kasvanut.

      Toinen kysymys on tuon 1 ppm:n (miljoonasosan) kasvun ilmastovaikutus. Minun käytössäni olevien metaani- ja lämpötilaproxyjen väliltä ei löydy korrelaatiota, eikä silloin voi olla kausaliteettiakaan.

      Kolmas kysymys on lihan ja maitoperäisten tuotteiden syyllistäminen nimenomaan metaanin vuoksi. Ko. tuotteiden korkeahko "hiilijalanjälki" on tapa tuoda tämä esiin. Minä kysyin, mihin tuo hiilijalanjälki perustuu, jos pelletillä tai puun poltolla yleensäkään sellaista ei ole. Tähän kysymykseen en ole vielä saanut vastausta.

      Poista
    4. Nautojen ja muiden hiilijalan jäljille pääsee tästä fao:n artikkelista

      http://www.fao.org/news/story/en/item/197623/icode/

      Poista
    5. Niiinpä, mutta laskentatavoissa on iso ero. Kun pellettien kohdalla uuden metsän kasvu lasketaan korvaavaksi hiilinieluksi, ei uuden heinän kasvua lasketa nautojen syömän heinän nieluksi. Jos (viherpoliittiset?) laskentamallit olisivat samat, ainakin heinää syövä nauta pääsisi lähes hiilineutraaliksi. Vai pitäisikö pellettien ja muun puun hyötykäytön hiilijalanjälki laskea samalla tavalla ilman nieluja?

      Poista
    6. Puun ja pellettien jalanjälki näyttää olevan ilmastonmuutoksen hillitsemisen aikaperspektiivissä kaikkea muuta kuin nolla.

      https://planeetta.wordpress.com/2015/04/27/bioenergialla-on-huomattavan-suuret-co2-paastot/

      Liekö laskentamallit enemmän maatalous- kuin viherpoliittisia. En tiedä.

      Poista
    7. Kyllä FAO ottaa kantaa ruohoon

      "Additionally, better management of grazing lands could improve productivity and create carbon sinks with the potential to help offset livestock sector emissions."

      Poista
  9. NOAA:lta löytyykin loistograafit

    http://www.esrl.noaa.gov/gmd/aggi/aggi.fig2.png

    -L4

    VastaaPoista
  10. No ei tuo kelpaa mihinkään, CH4 osin sehän on yhdistetty proxydatasta
    ja laivareiteiltä saaduista satunnaisita mittauksista ja eksrapoloitu globaaliksi siinä uskossa että kaasut ova hyvin sekoittuneet ilmakehään minkä uusimmat satelliittimittaukset ovat kiistäneet.

    Tuo AGGI pajahan on IPCC,n hovihankkija oikean poliittisen ilmasto"datan"
    kokoonkyhäämiseksi..

    http://cdiac.ornl.gov/trends/atm_meth/modern_methane.html

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mixi karbooniot nousevat? Käsittääkseni tämä kuuluu nk. kässäriin ja satelliitistahan tosiaan näkee millä leveysasteilla nousu on ollut voimakkainta. Alarmistit ovat huolissaan arktisen metaanin tasosta ja nousunopeudesta.

      -L4

      Poista
  11. Nämä metaani alaarmit ovat kotoisin glaciologi Peter Waldhamilta joka
    on todistanut tuhoisan metaanipommin olevan tulossa noin kerran vuodessa,
    eli tälle vuodelle mahtuu vielä yksi kunnon metaanipieraisu ennen Pariisin ilmastokekkereitä median helskyttäessä sulokanneltaan.

    Häntä ei voine enään pitää luotettavana todistajana hänen maalattuaan itsensä överisti nurkkaan salaliittoteoretisoinnilla jopa niin että omatkin ovat hyljänneet.

    Sykkivä metaanipeto jäi kuitenkin elämään käytettäväksi muiden
    ns. ilmastoindikaattorien lomassa.

    http://www.whaleoil.co.nz/2015/07/apparently-big-oil-arranged-a-lightning-strike-to-kill-a-global-warming-scientist/

    Tuossa muutama tuhoisa metaanipommi pommimieheltä näytiksi:

    http://theconversation.com/melting-arctics-methane-timebomb-could-cost-trillions-16371

    Minusta näyttää että ilmakegän metaani on varsin harmiton "trace gas" ja
    siintä on vain puoliväkisten tehty yksi IPCC.n käyttämistä
    "ilmastoindikaattoreista" jotka ovat yksi toisensa jälkeen osoittautuneet,
    sanon sen suoraan, tarkoitushakuisiksi ts. väärennetyiksi.

    http://theconversation.com/melting-arctics-methane-timebomb-could-cost-trillions-16371

    Ilkka


    VastaaPoista