maanantai 11. toukokuuta 2015

Kauanko salattu vihreä lämpenemiskupla kestää?

Yleisradion toimittaja Pasi Toiviainen on kirjoittanut 7.5.2015 vain harvojen tuntemalle Ylen Näkökulmat-palstalle vahvalla otsikolla "Painokoneet seis! – Tauko maapallon lämpenemisessä jäi tauolle". Ilmastopanikoinnista kirjoittava ja oman kertomansa mukaan ilmastonmuutosta 1980-luvun lopussa säikähtänyt Toiviainen olisi kai halunnut juttunsa etusivulle ja Ylen iltauutisiin. Niin ei jostain syystä käynyt, ja juttu uhkaa jäädä vaille huomiota. Niinpä minä tulen vähän apuun. Nostetaan Toiviaisen juttu nyt hetkeksi Ilmastorealismin etusivulle.

Toiviaisen jutun kuvituksena on GISS-aikasarjan globaalin
keskilämpötilan poikkeaman kuvaaja ja sen lineaarinen trendi
Toiviainen on jaksottanut kirjoituksensa kolmeen näytökseen, joista kaksi ensimmäistä saatte lukea yllä olevasta linkistä, jos asia kiinnostaa. Keskityn vain tarinan huippukohtaan, joka hyvien tarinoiden lailla tapahtuu kolmannessa näytöksessä. Seuraavassa lainaus siitä:
Nyt, eilen itse asiassa, 6.5.2015, englantilainen The Guardian puolestaan kirjoitti, että ”Tosiasiassa ei ole mitään tilastollista todistusaineistoa, että olisimme poikenneet pintalämpötilojen pitkän ajan trendistä”. Lehti haastattelee ilmastotutkija Stefan Rahmstorfia, joka vahvistaa: ”Maapallon lämpenemistrendissä ei ole havaittavissa mitään muutosta.”
Kyllähän lämpenemisvauhdissa on helposti havaittavia muutoksia ainakin, jos niitä havainnoi lineaarisella regressiolla. Asia riippuu täysin tarkastelujaksoista. Kuten olen monasti täällä osoittanut, saadaan hyvin erilaisia trendejä riippuen tarkastelujakson pituudesta ja ajankohdasta. Miksi pitäisi uskoa Rahmstorfia tai Guardiania asiassa, jonka jokainen voi toiseksi todistaa yksinkertaisella toimituksella vaikka Excel-ohjelmassa?
Toisin sanoen hiatus on jäänyt tauolle. Tai sitten sitä ei koskaan ollutkaan. Ja sikäli kuin hiatuksen löytyminen oli uutinen, niin kyllä kai tämänkin pitäisi olla. Vaan kun ei ole.
Tosiasiassa näet - kuten olen itsekin moneen otteeseen kirjoittanut - yleensä meteorologisesti merkitsevänä ajanjaksona pidetään 30 vuotta. Siksi vakavan ilmastotutkijan viisari värähtääkin lähtökohtaisesti vasta kun näyttöä muutoksesta on näin pitkältä ajalta. Jos siis olisi maltettu kuunnella alan tutkijoita, koko kalabaliikilta olisi vältytty.


Toimittaja Toiviainen lienee niitä viimeisiä säikähtäneitä, jotka eivät usko pahan suden menneen pois. Parissa ensimmäisessä näytöksessä kerrottiin nimittäin lämpenemistauon ilmestymisestä, mutta kun Toiviaisen vastalauseista huolimatta Yle kehtasi julkaista asiasta kerran, on nyt todettava työnantajan erehtyneen. Ja koko hommahan on Toiviaisen mielestä suurta väärinkäsitystä. Minusta taas on kummallista, että jopa IPCC uhrasi viimeisestä arviointiraportistaan peräti kolme sivua lämpenemistauon syiden pohdintaan, ja sen jälkeen on erilaisissa tieteellisissä julkaisuissa esitetty lähes 60 erilaista ja keskenään ristiriitaistakin selitystä ko. tauolle. Olisiko tuollaista vaivaa nähty olemattoman asian vuoksi?

Minä tein taulukkolaskentaohjelmalla alla olevan kuvan, josta useamman erilaisen aikasarjan kertomana näkyy selvästi, että lämpenemistauko on täyttä todellisuutta. Kuva kertoo vielä sitäkin tärkeämmästä asiasta, mutta siitä vasta kirjoituksen lopussa. Kuva suurenee sitä klikkaamalla.

Globaalin keskilämpötilan muutos mittausten mukaan (HadCRUT, RSS ja
UAH) sekä ilmastomallinnusten mukaan (CMIP5)
Aloitetaan tuon kuvan neljästä paksusta viivasta. Niistä alin (tummansininen) kuvaa satelliittimittauksiin perustuvan UAH-sarjan alemman troposfäärin lämpötilamuutosta merien yllä 10 vuoden liukuvalla keskiarvolla. Sen vuoden 2014 oleva piste kertoo siis vuosien 2005-2014 keskilämpötilan merien yläpuolella muutaman kilometrin korkeudella. Vastaavasti kuvaajan piste vuoden 2004 kohdalla kertoo keskilämpötilan 10 vuoden jaksolta vuosilta 1995-2004.

Vastaavasti paksu mustanharmaa katkoviiva kertoo toisen satelliittisarjan, RSS:n, määrittämän alailmakehän keskilämpötilan 10 vuoden liukuvana keskiarvona. Vaaleanpunaisella on kuvattu maanpintamittauksiin perustuvan HadCRUT-sarjan tuloksia. Ohuet musta ja punainen kuvaaja kertovat em. sarjojen vuosittaiset arvot.

Kun noita reaalimaailmasta mitattuja 10 vuoden liukuvien keskiarvojen kuvaajia katsoo, joutuu väkisin pohdiskelemaan, onko vuosien 1995 - 2004 keskiarvo korkeampi vai matalampi kuin vuosien 2005 - 2014 keskiarvo. Jos se on samalla tasolla, väittäisin, että lämpenemistä ei ole tapahtunut liki pariinkymmeneen vuoteen.

Sijoitin graafiin tarkoituksella tuon merialueiden alailmakehän kuvaajankin. Sehän jotenkin vihjaa siihen, että meretkään, jotka tuolle ilmakehän osalle lämmön tuottavat, eivät ole kovasti kuumenneet.

Mutta edellä mainittu ei ole tämänkertaisen bloggaukseni pääasia. Se nimittäin on seikka, jonka toimittaja Toiviainen muiden ilmastopanikoijien lailla tarkoituksella jättää säännönmukaisesti kertomatta - siis tehtyjen mittausten ja ilmastomallinnusten tulosten jo nyt valtava ja edelleen kasvava ero. Kaksi ylintä kuvaajaa (sinisiä, ohut ja paksu) kuvaavat viimeistä IPCC:n raporttia varten tehtyjen mallinnusten mukaista globaalia lämpötilakehitystä. Ja tuon kuvaajan varaan me olemme edellisten hallitusten johdolla rakentaneet visiomme niin energiasta, rakentamisesta, liikenteestä, yhdyskuntarakenteesta, verotuksesta kuin kaikesta muustakin. Meillehän on vakuutettu, että tiede on varma tuosta sinisestä mallinnusten kehityspolusta, joka pitäisi taklata kovalla vihreällä sääntelyllä ja verotuksella. Ongelma on vain se, että ilmasto ei ole totellut mallinnuksia. Se on muuten iso ongelma sekä mallintajille että mallinnuksiin vihreästi luottaville.

Lämpenemistauosta viis - se voi jatkua vuosikymmeniä tai kääntyä välillä hitusen viilenemisen tai lämpenemisen puolelle - mutta tuo ilmastoennusteiden ja reaalimaailman välinen ero on se todellinen kupla, joka on paisumassa. Se ei vielä puhjennut omaan mahdottomuuteensa huhtikuun vaaleissa, mutta enpä menisi lyömään vetoa siitä, kestääkö se vuoden 2019 vaalit. Mitäs mieltä itse olet? Jos toimittaja Toiviaisen toiveen mukaisesti painokoneet pitäisi pysäyttää kesken hallitusneuvottelujen, motiivi ei ole pitkä lämpenemistauko vaan ammottava aukko ilmastopolitiikan ja reaalimaailman välillä.


78 kommenttia:

  1. Lämpenemistaukodenialismi on kiehtova ilmiö.

    En ymmärrä miten jotkut ihmiset kykenevät keksinään niin paljon erilaisia verukkeita yrittäessään olla hyväksymättä todellisuutta. Milloin lämpö pakenee paikkoihin mistä emme sitä kylene havaitsemaan, milloin Rovaniemen lämpötilakehitys nähdään parhaiten Helsingin maamittausasemien lämpötiloista päättelemällä, kuin mittaamalla lämpötila sadan metrin korkeudelta Rovaniemen yläpuolelta.

    Mutta suosikkini kyllä on tuo: "On väärin sanoa ettei ilmasto ole lämmennyt kahteenkymmeneen vuoteen, koska vaikka ilmasto ei ole lämmennyt kahteenkymmeneen vuoteen, se on lämmennyt viimeiseen kolmenkymmenen vuoden aikana."

    Sitten nämä onnittelevat toisiaan: "Hyvin keksitty!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merten lämpenemisdenialismi on myös outoa. Yleensä siitä vaietaan alan blogeissa tai tarkastellaan merten ylimpien millimetrien lämpötilaa (SST) ja väistetään itse asiaa.

      -L4

      Poista
    2. Kuvitteellisesta datasta löydetyt trendit ovat arvottomia. Meillä ei ole merten syvyyksien lämpötiloista lähellekään riittävän tarkkaa empiiristä tutkimustietoa, pystyäksemme havaitsemaan celsiusasteen sadasosien muutoksia suuntaan tai toiseen. Tutkijoiden päästään heittämät hattuvakiot eivät muutu yhtään sen uskottavammiksi vaikka niiden perään lapioisi kymmenen desimaalia.

      Poista
    3. Lämpömittauksia syvyyksistä on vallan riittävästi ja celciusasteen tuhannesosien havainnointi on noilla mittareilla aivan normaalia. Mistä mielipiteesi ovat muuten peräisin, jos peer-review artikkeleista voisitko postata niitä jonnekin?


      -L4

      Poista
    4. Onko sulla näyttää peer-review tutkimusta merten lämpösisällöstä jossa todistetaan lämpömittauksia suoritetun riittävästi 1800 luvulta asti josta
      sarjat merten lämpövarannosta alkavat, tuhannesosien tarkkuudella tietty.

      Ilkka

      Poista
    5. Riittää että katetaan viimeiset 18 vuotta niin voidaan todistaa että planeetta lämpenee tauotta vai kuinka?

      -L4

      Poista
    6. No kerro toki miten viimeisen 18 vuoden aikana merten syvyyksiä on mitattu.

      Argo-projekti lienee nykyään kattavin yritys moiseen. Meillä on nyt yksi poiju Unkarin kokoista merialuetta kohden. Projektin sivulla sanotaan kuitenkin suoraan:

      "The global Argo dataset is not yet long enough to observe global change signals. Seasonal and interannual variability dominate the present 7-year globally-averaged time series. Sparse global sampling during 2004-2005 can lead to substantial differences in statistical analyses of ocean temperature and trend (or steric sea level and its trend, e.g. Leuliette and Miller, 2009). Analyses of decadal changes presently focus on comparison of Argo to sparse and sometimes inaccurate historical data. Argo's greatest contributions to observing the global oceans are still in the future, but its global span is clearly transforming the capability to observe climate-related changes." http://www.argo.ucsd.edu/global_change_analysis.html

      En tarvitse vakuuttuakseni vertaisarvioituja tutkimuksia. Haluan vain että selität minulle mekanismin, jonka avulla viimeisen 18-vuoden aikana asteen sadasosissa laskettava lämpeneminen on empiirisesti havaittu.

      Odotan tätä hetkeä suurella mielenkiinnolla.

      Poista
    7. No lue ihmeessä asiaa koskeva kappale IPCC AR5 WG1 raportista. Kuten sinun pitäisi tietää meren lämpötilaa on mitattu vuosikymmenten ajan mutta ei tietenkään yhtä kattavasti kuin ARGO-ajalla.

      -L4

      Poista
    8. Mikset lukisi ihan itte IPCC raporttiasi kun siinä spekuloidaan vain erilaisilla todennäköisyyksillä asiassa.

      Etkö itse osaa lukea?

      http://www.c3headlines.com/2013/10/ipcc-ar5-falsehood-global-warming-is-hiding-causing-ocean-heat-to-increase-by-a-gazillion-joules-.html

      Ilkka

      Poista
    9. Sotkematta browseriani ruoho Ilkan linkkiin täytyy todeta että ehdoton totuus löytyy vain uskonnoista - ja puhtaasta matematiikasta. Luonnontieteissä puhutaan asiasta riippuen todennäköisyyksistä, virherajoista, mittaistarkkuudesta jne..

      Ja oikea tiede pitää sisällään myös sen että tieto jalostuu ja tarkentuu vuosien myötä kun opitaan lisää..

      On mahdollista - tosin äärimmäisen epätodennäköistä - että Moncton, Dragon Slayers, Mikko ja Steven Goddard olisivat lähempänä ilmaston ymmärrystä kuin aktiivisesti julkaisevat tutkijat..

      Aika näyttää..

      Poista
    10. "ruoho" = "tuohon"

      Poista
    11. L4, En tarvitse nyt mitään niin monimutkaista kuin IPCC:n arvioraportit (joista kritiikkiä Sähköteurastajalta ylempänä).

      Kerro *omin sanoin* minkälaisella metodilla me merten lämpötilaa mittaamme.

      Kun puhut merten lämpenemisdenialismista, niin haluan tietää mitä tarkalleen ottaen kiellän. Onko sittenkin olemassa jotain muuta kuin arpakuutiolla heitetty satunnaisluku, johon skeptinen suhtautuminen on tuskin denialismiksi (tosiasioiden kieltäminen kiistämättömistä todisteista huolimatta) luokiteltavaa.

      Poista
    12. Ehkäpä sivulla
      http://www.epa.gov/climatechange/science/indicators/oceans/ocean-heat.html

      oleva tieto auttaa eteenpäin. Sekä dokumentti joka hieman tarkemmin kertoo miten käyriin päästiin

      http://www.epa.gov/climatechange/pdfs/ocean-heat_documentation.pdf

      Muitakin mittalaitteita on käytössä kuin Argot

      Poista
    13. No voi voi taas, EPA mallinnus 60 luvulta olemattomin mittauksin.

      Tuo nyrt ei vie eteenpäon kun olen nähnyt merten lmpösisällön
      mallinnetun peräti 1800 luvulta, nimittäin täytyy olla ekstrapoloitu jostain
      valituista pisteistä.

      http://wattsupwiththat.com/2011/03/25/argo-era-nodc-ocean-heat-content-data-0-700-meters-through-december-2010/

      Ilkka

      Poista
    14. "Muitakin mittalaitteita on käytössä kuin Argot"

      Alan pahasti toistaa itseäni, mutta ilmeisesti se on tarpeen: kuvailkaa omin sanoin mekanismi, jonka avulla viimeisen 18-vuoden aikana asteen sadasosissa laskettava lämpeneminen on empiirisesti havaittu.

      Meillä on toki kaikenlaisia väitteitä datasta, jonka perusteella voitaisiin päätellä sitä ja tätä sadas- tai tuhannesosa-asteen tarkkuudella. Mutta kun sen datan syntymekanismeja tutkii, huomaa että ne ovat järjestään luokkaa: "Satunnaiset kauppalaivat kulkevat hyvin rajallisia kauppareittejä pitkin ja mukana oleva miehistön jäsen mittaa meren lämpötilaa silloin tällöin asteen tarkkuudella heittämällä ämpärin mereen."

      Ilmastokultin ehkä määräävin erityispiirre on fantastisen tarkkuuden loihtiminen hyvin vajavaisesta datasta tietokonemallinnuksia ja hattuvakioita käyttäen. Sanoisin tämän olevan ainutlaatuista ilmastotutkimukselle, mutta koska en tunne useimpia muita aloja kovin hyvin, voin olla väärässäkin.

      Tuo vastaa siis sitä että minulla olisi kaksi mittausta läheisen järven lämpötilasta. Toinen toukokuulta 1955 ja toinen tammikuulta 2015. Voin helposti tehdä tietokonemallin, joka ekstrapoloi noiden mittausten välille hirveän määrän virtuaalisia mittauksia, vaikkapa minuutin välein. Kun minulla on tuo hirveä määrä virtuaalisia mittauksia, voin sitten todeta pystyväni kertomaan järven lämpötilan kaikille hetkille noiden mittausten välissä vaikka sitten asteen tuhannesosan tarkkuudella.

      Tämän jälkeen minun kolleegani ja aateveljeni vertaisarvioi tutkimukseni ja hyväksyy kaiken aplodien kera, koska mittaukseni vahvistaa hänen ennakkoluulonsa oikeaksi. Näin minulla on valtava määrä absoluuttisen totuudenmukaista dataa jokaiselta minuutilta viimeisen 60 vuoden ajalta.

      Poista
    15. Nuo tutkimukset sisältävät myös estimaatit tuloksessa olevasta virheestä/epätarkkuudesta joka luonnollisesti riippuu siitä millaisesta aineistosta tulos on peräisin.

      Poista
    16. Hyvä analyysi Tero!

      Minkähänlaista vertaisarviointia sitten sovelletaan ilmastomalleihin? Nehän ovat salaisia ja kilpailevat keskenään. Ketkä siis nämä arvioinnit tekevät?

      Kun nämä mallit vielä ovat ainoita, jotka merkitsevät jotain poliittisten päättäjien päätöksenteon pohjaksi, niin miten se nyt menikään? Ktkä tämän arvioinnin ovat päteviä tekemään, SkS:n porukkako?

      Tapsa

      Poista
  2. Aika epätoivoisia ovat nuo Toiviaisen selitykset. Miksei hän noudattanut 30 vuoden sääntöä hurahtaessaan "ilmaston lämpenemiseen 1980-luvun lopulla?

    Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, voikohan sitä enää kehnommin ihminen ajatella! Ylipäätänsäkin taitaa olla niin, että Toiviaisen tapaiset ihmiset uskovat kehnoja ilmastotieteen tutkimuksia. Ja selittelevät epätoivoisesti.

      Poista
    2. Ehkä Toiviainen ei ole lukenut Anteron "Ilmastoharhan lyhyt historia sivustakatsojan silmin" -kirjoitusta.

      Poista
    3. Pitäisikö täälläkin odottaa se 30 vuotta ennenkuin julistetaan pysähdys?

      Poista
    4. Eikö se 6 000 vuotta ollut se riittävä aika?

      Poista
  3. http://www.france24.com/en/20150512-record-antarctic-sea-ice-logistic-problem-scientists?ns_campaign=reseaux_sociaux&ns_source=twitter&ns_mchannel=social&ns_linkname=editorial&aef_campaign_ref=partage_aef&aef_campaign_date=2015-05-12&dlvrit=66745

    VastaaPoista
  4. "Toimittaja Toiviainen lienee niitä viimeisiä säikähtäneitä, jotka eivät usko pahan suden menneen pois."

    Ehkä tämä lause kertoo paljon blogistin näkökulmasta ja vankistaa hänen itselleen ottamaansa positiota.

    Surullista.

    VastaaPoista
  5. Surullisempaa paljon kuitenkin on Toiviaisen äärimmäisen värittynyt näkökulma, joka ei halua ottaa huomioon mitään tieteellistä todistusaineistoa, joka on AGW:n vastaista, ja jota sivumennen sanottuna on paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sittenhän on suuri onni ja autuus että on tämä Ilmastorealimia-blogi, josta äärimmäisen värittynyttä näkökulmaa ei löydy suurennuslasillakaan. Ja miksi löytyisi.... realismi on realismia totuudellisesta, luotettavasta ja rehellisestä näkökulmasta tarkasteltua.

      Totuus ilmastonmuutoksesta löytyy juuri täältä.

      Poista
    2. No sos katsoo seuraavan haastattelun "maailmanloppu tulee, oletko valmis"
      niin ainakin minä annan Pasi raasulle syyntakeettoman paperit kun
      selvästihhän kyse on jostain fobiasta vai löytyisikö kattavampaa diagnoosia.

      Toisaaltaa se kyllä kyseenalaistaa YLE,n toimittajien valintakriteerit
      jos mielenterveyspotilaat saavat rajattomasti lähetysaikaa.

      http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/06/02/maailmanloppu-tulee-oletko-valmis

      Ilkka.

      Poista
    3. Ilkka, ei kannata moisia linkkejä jakaa, saati tarinoina.

      Sillä sivumennen sanottuna, totuus ilmastonmuutoksesta löytyy jo tästä blogista. Ei mistään muualta, ei edes kaurapuurosta.

      Poista
    4. Mitä vikaa kaurapuurossa on?

      Poista
  6. Tämän kuplan puhkeamista odotellaan ja arvaillaan sen ajankohtaa. Minä arvioin sen poksahduksen ajankohtaa pari vuotta sitten tapahtuvaksi 2017 alkupuolella eli tästä vajaat kaksi vuotta eteenpäin.

    Muut voivat tehdä omansa tai arvata kuplan vahvistuvan, miten vaan.

    Tapsa

    VastaaPoista
  7. Olen sen verran yksinkertainen, että panisin trendiajattelun hyllylle odottamaan parempia päiviä.
    Reaalimaailmassa ei tietystä ilman lämpötilasta seuraa tai aiheudu seuraava, joskus mitattava lämpötila. Trendi on tilastoinnin tulos.
    Muutoksia tapahtuu ja on hienoa, jos tiedetään miksi. Suurin muutos viime vuosina tapahtui vuosien 1997-1998 vaiheilla, kun ilman lämpötila selvästkin kohosi, ehkä neljännesasteen.
    Voidaan sanoa ilmakehän lämpötilan tulleen uuteen vaiheeseen, jossa vallitsee uusi termodynaaminen tasapainotila, suhteellinen sellainen.

    Syytä miksi näin tapahtui, ei tiedetä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se suunnillleen tapahtui. Ehkä muutoksen ajanjankso oli sentään hieman pitempi kuin yksi vuosi.

      Täydellistä, termodynaamista tasapainotilaa ei voi edes määritellä, kun pallomme olot vaihtelevat niin rajusti paikan funktiona.

      Trendi voidaan kyllä hyllyttää. AGW-porukka kylläkin pitää muutaman vuoden lämpenemistä trendinä, mutta väittää lähes kahden vuosikymmenen lämpenemättömyyttä liian lyhyenä jaksona.

      Repikää nyt siitä sitten.

      Tapsa

      Poista
    2. Niinpä, Kari Arvola. Noita outoja siirtymiä, joille ei ole vielä uskottavia selityksiä löytynyt, on muitakin mittaushistorian aikana. Liukuvat keskiarvot ja trenditarkastelu kuitenkin osoittavat, että lämpeneminen on ollut tauolla, joskaan se ei ole tae tulevaisuudesta. Nehän kertovat vain menneisyydestä.

      Huolestuttavin asia on kuitenkin politiikan ainoana perustana olevien mallinnustulosten erkaantuminen reaalimaailmasta. Se kertoo, että mallinnukset eivät ole kyenneet ennustamaan viimeisten vuosikymmenien aikana. Miten ne kykenisivät ennustamaan jatkossa oikein? Puuttuuko meiltä uskottava perusta ilmastopolitiikalta? Sitä yritin korostaa tämänkin bloggauksen pihvinä.

      Poista
    3. Kumma kyllä nämä vuosikymmenet vaan näyttävät olevan toistaan lämpimämpiä...

      http://www.natureworldnews.com/articles/2782/20130703/un-climate-report-reveals-decade-extreme-weather-record-high-temperatures.htm

      Poista
    4. "Kumma kyllä nämä vuosikymmenet vaan näyttävät olevan toistaan lämpimämpiä..."

      Mukava lukea tällaisia hyviä uutisia! Kyllä minä ainakin mielummin otan sateiset talvet kuin Siperian tyyppisen ilmaston.

      Poista
    5. Kumma kyllä nämä vuosituhannet vaan näyttävät olevan toistaan kylmempiä...

      http://iceagenow.info/wp-content/uploads/2012/04/GISP-last-10000-years.png

      Poista
  8. Baijerilaisen havaintoaseman muisti ulottuu 1780-luvulle. Grafiikka antaa ajattelemisen aihetta, mutta tuskin vastauksia.
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e3/Temperaturreihe_Hoher_Pei%C3%9Fenberg.PNG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, ajattelemisen aihetta antaa. Suurin kysymys lienee se, kuinka syvälle lämpötilat tästä sukeltavat. Toivottavasti eivät liian syvälle. Nyt 18 vuotta on ollut tasaista ja syöksy on siis alkamassa. Toki parempi olisi maapallon luonnolle, että olisi lämmin ja elämänkaasua hiilidioksidia saatavilla, jotta kymmentä miljardia lähestyvä ihmisjoukko saisi ruokaa ja polttopuita riittävästi.

      Tapsa veikkasi 2017. Minä 2020, koska sukeltaminen etenee sinikäyrän mukaisesti ja onneksi aika hitaasti, ja ilmastouskovaiset ovat niin hurmoksessa ja kiihkeässä uskossa oman ennusteensa kanssa, että edes viisaimpien uskovaisten päät eivät käänny kahdessa vuodessa. Useimmilta ei koskaan, koska menettävät kasvonsa tosiasian edessä. Osa ymmärtää mennä vähin äänin nurkkaan häpeämään. Henkilökohtaisesti pyydän 2020 julkisesti facebookissa anteeksi, jos olin väärässä.

      Pave

      Poista
    2. Pave profetoitko siis että meriin 18 vuotta pakkautunut lisälämpö myös jää sinne, eikä pullahda ylös kuten tapahtui mm. 1998 isossa El Ninossa?

      -L4

      Poista
    3. "Osa ymmärtää mennä vähin äänin nurkkaan häpeämään."

      Siis ei ihan kelvotonta porukkaa sittenkään?

      Poista
  9. En ole mallinnusekspertti. Mutta oletetaan, että mallinnusten pohjana olisivat mittaushistorian tiedot vuodelta 1800. Silloin kivihiiltä, puusta puhumattakaan, poltettiin jo runsaasti ja höyrymoottoreitakin käytettiin.
    Millaisia projektioita olisi laadittu 1980-luvulla ja miten paljon viturallaan ennusteet olisivat tällä hetkellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole minäkään mallinnusekspertti, mutta jo kansakoulussa opetettiin, että maapallon pintalämpötila pitää ilman lämpimänä. Keskikoulussa opetettiin, että maapallolle tulee sama lämpömäärä, mikä sieltä poistuu. Lukiossa opetettiim termodynamiikkaa tuon kaasujen tilanyhtälön verran. Siihen liittyen veljet ovat edellä kuvanneet, ettei 0, 04 % co2, tai sitä suurempi määrä näyttele merkittävää osaa lämmön siirtymisessä avaruuteen, mikä on ilmastotieteilijöille mahdotonta ymmärtää. Maapallon pinnan lämpötila ja kyky varastoida lämpöenergiaa määrittää ilman lämpötilan.

      Maapallon ilmakehä on lämmennyt 100 vuodessa n. 0, 6 astetta samaa tahtia kuin ihmiset ovat lisääntyneet 1 miljardista 7 miljardiin. Syitä on monia. Yksi syy on se, että räjähdysmäisesti lisääntynyt ihmiskunta on poikkeuksellisen paljon muokannut maapallon pintaa siihen suuntaan, että se varaa lämpöä entistä enemmän. Asfaltti on kuin vuolukivi, joka luovutta lämpöä myös yöaikaan ja siksi vuorokauden keskilämpötilat ovat hitusen nousseet. Samoten hakattu metsä. Puut varjostivat maata, jolloin maaperä ei varastoinut lämpöä, vaan puut, jotka luovuttavat sen nopeammin ilmakehään. Toki noissa lämpötilojen korjauksissa on näitä asioita arvailtu ja tehty puheena olleita korjauksia ja juuri siksi satelliittimittaukset ovat ainoita kelvollisia lämpötilan mittauksia.

      Toinen merkittävä tekijä on se, että ihminen tuottaa maapallolle kaiken aikaa lämpöä noin 2, 5 kW:n verran. 7 miljardia enemmän kuin1. Tuo lämpö on peräisin uraanista ja auringosta. Se lämpö vapautetaan sähköenergian kautta suoraan lämpönä ilmakehään toisin kuin että se tulisi ilmaan maan lämpösäteilyn muodossa. Näitähän riittäisi.

      Mutta joo, ilmastieteilijät ovat hirttäytyneet co2 teoriaan ja siihen ajastaan tukehtuvat. Näin siksi, että kasvihuoneissa sitä on, jotta kasvit kasvavat nopeammin ja sen teorian pohjalta koko tiedemiesmaailman on mentävä mutinoitta eteenpäin. Palataan 2020 tähän aiheeseen.

      Pave

      Poista
    2. Planeetallehan tulee mittausten mukaan 0.5-1 W/m2 enemmän kuin mitä avaruuteen poistuu takaisin.

      Poista
    3. Näin on, ja lisäksi CO2 toimii tunnetusti kasvihuonekaasuna, minkä anonyymi yllä taas yrittää kieltää.

      -L4

      Poista
    4. Kuka anonyymi yllä?

      Entä millainen lämmönnousu tarvitaan, että 0,5 - 1 W/m^2 säteilypakote tulee tasapainoon?

      Tapsa

      Poista
    5. "Planeetallehan tulee mittausten mukaan 0.5-1 W/m2 enemmän kuin mitä avaruuteen poistuu takaisin."

      Näyttää vain ne mittaukset, tai jatka turhanpäivästä inttämistä eli esitä uusi väite aiheen vierestä ilman perusteluja CAGW käsikirjastasi.

      Ilkka

      Poista
    6. Tässä joitain mittauksia aiheesta:

      Evans et al., "Measurements of the Radiative Surface Forcing of Climate", suora mittaus kasvihuonekaasujen säteilypakotteen noususta (~3,5W/m2 ajoista ennen teoll. vallankumousta, plus huom. tutkimukseen liittyvä malli aliarvioi tätä lukua):
      ftp://ftp.orbit.nesdis.noaa.gov/pub/smcd/spb/lzhou/AMS86/PREPRINTS/PDFS/100737.pdf

      Harries et al., "Increases in greenhouse forcing inferred from the outgoing longwave radiation spectra of the Earth in 1970 and 1997", suora mittaus joka näyttää lisääntyvän CO2-konsentraation vähentävän avaruuteen pakenevaa lämpösäteilyä:
      http://www.nature.com/nature/journal/v410/n6826/abs/410355a0.html

      Philopona et al., "Radiative forcing - measured at Earth's surface - corroborate the increasing greenhouse effect", suora mittaus kokonaissäteilypakotteesta Alpeilla (+1,8W/m2):
      http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2003GL018765/abstract

      Murphy et al., "An observationally based energy balance for the Earth since 1950", globaali säteilybudjettimittaus aikaväliltä 1950-2000, joka osoittaa planeetalle tulevan enemmän säteilyä kuin mitä planeetta itse säteilee ulospäin:
      http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2009JD012105/abstract

      Poista
  10. Tunnustan että en tunne enkä tunnusta ns. kasvihuoneilmiötä. Ilmakehä on kokonaisuutena suuri lämmön eriste ja lämmön varaaja. Hiilidioksidin rooli kineettisen energian varaajana on mitätön. Se kylläkin osallistuu osaltaan maanpinnan jäähdytykseen, mutta itseään ruokkivaan ilman lämmitykseen sillä ei ole kykyä. Tämä vain sivuhuomautuksena säteilytaseiden keskelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis Kari tässä yllä nähdäkseni kiistää CO2:n ominaisuuden jonka voi paitsi mittaamalla todentaa laboratoriossa, johtaa ydinfysiikasta lähtien tai mitata maapallon spektristä avaruudesta käsin. Minun nähdäkseni moista käsitystä kutsutaan oikeutetusti denialismiksi, koska se on empiirisen ja teoreettisen todellisuuden vastainen. Kuuntelijoiden täytyy vain valita uskovatko he fysiikkaan vai Kariin.

      -L4

      Poista
    2. Eksakteissa luonnontieteissä on etunsa.Fysiikkaan ei tarvitse "uskoa" samalla tavalla kuin Kariin.

      Poista
    3. Aivan puuta heinää L4 & L¤ anolta.

      Kuka on mitannut laboratosiossa, no Jyrki Kauppinen ja tulokset
      saivat aikaan CAGW uskovaisten raivonkiljahduksia globaalisti.

      L4 voisi kertoa miten ydinfysiikasta johdetaan ca2 absorptio-ominaisuuksia ja mitä laboratoriomittauksia L4 tarkoittaa, al goren pullokoettako?

      Ilkka

      Poista
    4. Vai on L4 jo sitä mieltä, että CO2:n lämmitysvaikutus liittyy jopa ydinfysiikkaan!

      Karin pohdinta ymmärtääkseni liittyy siihen, että kuinka paljon maanpinta (ja meret) lämmittää ilmakehää johtumalla ja kuinka paljon tämä lämpö säteilee CO2-molekyyleistä avaruuteen. Hän ei siis mielestäni kiistä ns. kasvihuonekaasujen absorptiota ja emissiota.

      Tapsa

      Poista
    5. Viimeisessä IPCC raportissa taidetaan tuo energiabalanssi pitkälti hakea tästä 2012 julkaistusta materiaalista mitä voi käyttää referaattina

      http://www.iac.ethz.ch/doc/publications/Wild_etal_GlobalEnergyBalance_ClimDyn2012.pdf

      Poista
    6. 342Wm-2 takaisinsäteilyä kuvassa 1...tätähän kaikki eivät voi hyväksyä :)

      -L4

      Poista
    7. Niin.. Siedettävä lämpötila maan pinnalla johtuu (lähes?) kokonaan ilmakehän painosta.. Katso vaikka Steven Goddardin ja Claes Johnsonin et al vertaisarvioiduista julkaisuista Naturessa ja muissa laatulehdissä.. ;)

      Poista
    8. Olisi mielenkiintoista kuulla suoraan Karilta itseltään kuinka hän ilmakehäfysiikan asiantuntijana ja auktoriteettina näkee CO2'n roolin: Onko sillä mitään merkittävää roolia vai onko se vain joku 0.04% liukaste / jäähdytin matkalla avaruuteen.

      Kiistätkö vai myönnätkö säteilyn absorption ja emission kasvihuonekaasuissa?

      Poista
  11. Siis Ilkankinko mielestä CO2 ei ole lämpösäteilyä absorboiva ja uudelleen emittoiva kasvihuonekaasu?

    -L4

    VastaaPoista
  12. Pidä vain huoli omista mielipiteistäsi, eläkä väitä minun olevan jotain mieltä.

    Keskustelun aiheena on ilmastokupla eikä minun mielipiteeni
    CO2 absorptiosta/emissiosta.

    http://www.thegwpf.com/britains-new-government-what-are-the-implications-for-uk-energy-policy/



    VastaaPoista
  13. Tässähän näitä simuloidaan ja tulosta tulee:

    https://hal.archives-ouvertes.fr/hal-00840845/document

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida tuokaan liittyä mitenkään lämpenemiskuplaan eikä sen vahvistamiseen, saati mallien todistusvoimaan.

      Vielä se, että ydinfysiikan lisäksi atomifysiikkakaan ei liity IR-absorptioon tai säteilyyn. Se jää molekyylifysiikan puolelle.

      Tapsa

      Poista
  14. Ketjun aihe on ennustekupla. Yritin alustaa ongelmaa, joka mielestäni vaivaa mallinnusta. Jos oletetaan, että vuoden 1860 jälkeinen lämpeneminen johtuu hiilidioksidista ja olettamus onkin väärä, niin miten ihmeessä mallisimulointi voisi tuottaa oikeita tuloksia? Toisaalta voi kysyä, onko tulevan kehityksen ennakoiminen lämpötilan suhteen mahdollista siinäkään tapauksessa, että mallinnuksessa luovuttaisiin "hiilidioksikertoimesta"?
    Keskustelu hiilidioksidin ominaisuuksista voi jatkua loputtomiin (ja varmaan jatkuukin), jos argumenteiksi kelpuutetaan uskomuksia ja tietämättömien väitteitä. Yksi sellainen on käsitys, jonka mukaan hiilidioksidin absorptiokyvystä seuraa sen kyky lämmittää ilmaa maatasolta lähtevän matalataajuisen IR-säteilyn voimalla. Tämä vain esimerkkinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pahoillani mutta minusta sinun väittämäsi ovat puhtaimmin uskomuksia ja mutu luuloa tällä palstalla.. Muut sentään edes yrittävät - vaihtelevin menestyksin - perustella mielipiteitään erilaisiin lähdeviitteisiin perustuen..

      Voisitko valottaa yllä olevaa väitettäsi hieman..

      Poista
    2. jos siis mallinnukset pohjautuvat oletukseen hiilidioksidin vaikutuksesta niin voivatko mallit tuottaa oikean tuloksen jos oletus on väärä?

      Malleja on monia ja malleissa on paljon tekijöitä ja mekanismeja joista yksi on CO2 ja sen mitatut fysikaaliset ominaisuudet.

      Jos nuo ovat väärin niin havaintojen kanssa yhteismitallisten tulosten saaminen on vaikeampaa. Kokonaisuuden sovittaminen yhteen hankaloituu entisestään. Ja mallin osat eivät vastaa fysikaalista todellisuutta. Menee astrologiaksi.

      Mutta: Mikä voisi olla se perusteltu syy poistaa CO2 kokonaisuudesta. Se että ei usko kasvihuoneilmiöön ei oikein toimi tieteessä... Pitäisi olla perusteltu syy..

      Olisiko ennustaminen/mallittaminen mahdollista jos CO2 "kertoimesta" luovuttaisi?

      En tiedä onko kysymys filosofinen, mutta tuon pois jättäminen edellyttää hyviä perusteita. Sen mukana olemiseen perusteet löytyvät.

      Ja oikeasti, että tästä voi keskustella pitää mennä faktapohjalle CO2 ominaisuuksissa

      Poista
    3. Olen kyllä aivan tosissani ja väitän, että hiilidioksidin ongelmaan otetaan usein kantaa kiihkeästi melko olemattomin fysiikan tiedoin. Itse olen vain harrastelija, mutta olen sentään tämän ongelman kanssa paininut useita vuosia.
      Hyvä johdatus aiheeseen löytyy täältä:
      http://www.csc.kth.se/~cgjoh/climatemathematics.pptx
      Ehkä tämä kommentti vielä sallitaan, vaikka todella menee varsinaisesta aiheesta sivuun.

      Poista
    4. Olisiko seuraavasta tukea käsityksellesi, kun sattumoisin olemma tismalleen samaa mieltä, mikä ei tosin todista vielä mitään.

      http://climateofsophistry.com/2012/12/15/the-fraud-of-the-atmospheric-greenhouse-effect-part-6-the-stupidity-of-backradiation/

      Ilkka

      Poista
    5. Kiitos ystävällisestä vastauksesta. Professori Johnson on epäilemättä lahjakas ja tinkimätön matemaatikko ja on mullistamassa fysiikkaa kirjoituksillaan.Nämä tosin eivät vielä ole päässeet tieteellisesti merkittäviin julkaisuihin. Tähän saattaa mennä hyvin pitkä aika. Sen verran totutusta fysiikasta poikkeava hänen systeeminsä on

      Poista
    6. Suosittelen tutustumaan Claes Johnsonin teorioita kohti nostettuun kritiikkiin vaikkapa täältä http://judithcurry.com/2011/02/04/slaying-a-greenhouse-dragon-part-iii-discussion/ käsin. Tämän pitäisi auttaa asettamaan. tuon referoimasi kirjoituksen perspektiiviin. Hänen ajatuksensa ovat hyvin marginaalissa fysiikassa.

      Poista
    7. Johnson ei ole yksin. Arrheniuslaisen teoretisoinnin osoitti virheelliseksi jo 1995 saksalainen Gerhard Gerlich. Hän julkaisi kasvihuoneteorian fysiikkaan perustuvan kritiikin 2009 ja puolusti menestyksekkäästi näkemyksiään US-ilmastorakkikoiria vastaan New York Timesin verkkolehden mammuttimaisessa väittelyssä.
      Sinulla Anonyymi nroxx ei nähtävästi ole omaa näkemystä koko ongelmaan.
      Tutustun Johnsonia kohtaan esitettyyn kritiikkiin ja voin kirjoittaa siitä arivioni tänne, jos blogin isäntä sallii.
      - Johnson ei kylläkään ole minun erityinen profeettani, mutta on fyysikkona ammattilainen, kuten myös mainitsemani Gerlich.

      Poista
    8. Ilkalle, linkkisi kirjoitus on poleeminen ja hieman suurpiirteinen, mutta ei siinä mielestäni mitään vikaa ole.
      Silmäilin myös Judith Curryn linkatun kritiikin Johnsonin kirjoituksiin. En löytänyt Curryn näkemystä (onko hänellä sellainen), mutta kylläkin kiinnostavia kommentteja Gerlichin radikaalisti kasvihuoneteorian lyttäävään julkaisuun.
      Yllättävää kyllä, keskustelussa esiintyi useampikin kirjoittaja, joiden mielestä kriitikot eivät ymmärrä, mitä saksalainen matemaattisen fysiikan ammattilainen Gerlich on sanonut. Pohdittiin myös fysiikan ymmärtämistä ja opetusta yleensä. Keskustelun on laaja, mutta kannattaa ehkä selata jos aihe kiinnostaa.

      Poista
    9. Niin, kysyttiin siis mielipidettä.. Luulin että se paistoi kirkkaasti läpi rivien välistä. En ole nähnyt vielä mitään mikä vakavasti kyseenalaistaa kasvihuoneilmiöksi kutsutun prosessin.

      Gerlich että Johnson ovat molemmat omalla alueellaan (uskoisin) hyviä tutkijoita. Kummankaan oma ala missä he ovat aktiivisesti julkaisseet tosin ei ole ilmaston tutkiminen. (Eikä Johnson ole myöskään fyysikko, mutta tämä ei tietenkään ole este mikäli tulokset ovat vakuuttavia.)

      Mutta Johnsonin että Gerlichin tulokset eivät ole vakuuttavia. Jonkin lehden webbidebatti (erilaisine rakkikoirineen) on aika turha paikka viedä tiedettä eteenpäin - ei myöskään oma blogi. Se ei siellä tapahdu.

      Gerlichin paperin sisältämiä virheitä on käsitelty vaikkapa täällä http://www.worldscientific.com/doi/abs/10.1142/S021797921005555X
      Mutta ehkä tämä http://web.archive.org/web/20100825095258/http://atmoz.org/blog/2007/07/10/falsification-of-the-atmospheric-co2-greenhouse-effects/ on helpompi lyhyempänä ymmärtää. Aika perustavia väärinymmärryksiä/virheitä.

      Gerlichin paperi ei myöskään näytä herättäneen ihmeempää kiinnostusta tutkijakunnassa siihen tehtyjen viittausten lukumäärän pohjalta päätellen.

      Johnson näyttää ajavan aivan omaa linjaansa omalla blogillaan. Eivätkä hänen esityksensä herätä mielenkiintoa alalla jota hän yrittää muuttaa.

      Ehkä molemmat ovat väärin ymmärrettyjä neroja jotka aikanaan nobeloidaan. Mutta rohkenen epäillä.

      Poista
  15. L4:lle ja kumppaneille voin vielä huomauttaa, että laboratoriomittaukset ovat aika heikkoja, jos ei ole käytössä öbaut 20 km korkeaa labraa.

    Tapsa

    VastaaPoista
  16. Kyllästyttää taas alla olevien kommentointiohjeiden vastainen toiminta. Harjoitellaan pa kommentointia taas vähän aikaa ennakkomoderoituna. Päästän kommentointiohjeiden mukaiset ja muuten asialliset jutut kyllä läpi - pahoittelut silti mahdollisista viiveistä.

    VastaaPoista
  17. Hieman asian vierestä, jos sallitaan. Tietääkö kukaan miksi Cryosphere Today -sivusto on ollut nurin jo ainakin kaksi päivää?

    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/

    Myönnän olevani hieman huolissani, koska sivusto on ollut aivan loistava lähde merijään laajuuden seuraamiseen.

    VastaaPoista
  18. TV-uutisissa joku norski "tutkija" oli keksinyt ihan oman kuplansa, jollaista minä en ainakaan ole ennen kuullut. Ilmastonmuutoksen syyksi (ansioksi) hän tietenkin katsoi kesien pitenemisen, mutta enpä ole ennen kuullut, että ne olisivat samasta syystä tulleet myös valoisemmiksi!!!

    Aikamoinen kupla oli sekin, kun kevät julistettiin täällä alkaneeksi jo helmikuussa eteläistä Lappia myöten. Nyt ennustetaan pakkasia ja hallaa tänne eteläänkin.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ittekkin naureskelin kun YLE trollasi lampuria ilmastoasiantuntijaksi,
      puuttuu vain että olisivat kysyneet lampailta ilmastotrendeistä.

      Ilkka

      Poista
    2. Kesien pitenemisen ja valaistumisen kävi kylläkin joku tutkija toteamassa eikä tämä lampuri, joka oli outo maajussi, kun oli tyytyväinen saadessaan lampaanlihakilosta 50 kruunua eli n. 6€. Itse maksoin viimeksi suoraan tilalta puolikkaasta karitsasta 14 €/kg.

      Tapsa

      Poista
  19. Tämän kuplan puhkeamista viivyttää ainakin se, että toimittajien peruskoulutus on pahasti vääristynyt. Mitäköhän nämä tiedetoimittajat oikein ovat, vai onko heitä?

    ½ 7:skassa kävi ilmi, että YLE:n tunnettu luontotoimittaja, ilmastohihhuli ja norppauimari, Kimmo Ohtonen on koulutukseltaan, kas kummaa, sosiologi.

    Ei siis ihme, että hän puhuu niin syvällä ritaäänellä asioista, joista ei ymmärrä
    tuon taivaallista.

    Tapsa

    VastaaPoista