Sipilän hallituksen ilmastopolitiikka: Työpaikat pidetään ja vienti vetämään

Ilmastonmuutos on otettu huomioon Juha Sipilän strategisessa hallitusohjelmassa. Katsotaanpa, millä tavalla ja vakavuudella se on tehty. Olen alla oleviin sisennyksiin kerännyt löytämäni asiaa koskevat kohdat löytämisjärjestyksessä, ja yritän niitä seuraavilla lyhyillä teksteillä kommentoida.

Ilmastonmuutos koetaan ns. uutena turvallisuusuhkana:

Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt etenkin Ukrainan kriisin seurauksena. Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden viilentyminen vaikuttaa alueen turvallisuuteen ja taloustilanteeseen. Keskinäisriippuvuus ja uudet turvallisuusuhat, kuten kyberuhat ja hybridivaikuttaminen sekä ilmastonmuutoksen seuraukset edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista varautumista ja valmiutta.

Avaamatta jää, millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella olisi Suomelle sen lisäksi, että yksi kattohaikarapariskunta yrittää tänä keväänä tiettävästi ensimmäistä kertaa pesintää keskellä Kosken kirkonkylää.

Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Vaikutamme aktiivisesti eurooppalaiseen ja globaaliin toimintaympäristöön. Suomi on pieni avoin talous, jonka pärjääminen perustuu suomalaisten tuotteiden ja palveluiden viennin menestykseen. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja menestyä kiinteänä osana eurooppalaista sisämarkkinaa ja maailmantaloutta. Uusiutuvat luonnonvarat, arktinen ulottuvuus ja ilmastonmuutoksen torjunta avaavat mittavia mahdollisuuksia.

Mielenkiintoista – ilmastonmuutoksen torjunta avaakin mittavia mahdollisuuksia. Yhdistettynä muutamaan edelliseen sanaan mahdollisuuksilla tarkoitettaneen bisnestä.

Ekologiseen kestävyyteen liittyvät ongelmat, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön saastuminen esimerkiksi Itämeressä haastavat myös Suomea.

Yllä olevassa virkkeessä ilmastonmuutos uhkana on liudentunut ongelmaksi.

Seuraavassa kappaleessa ei mainita ilmastonmuutosta, mutta ”päästöttömyys” ymmärrettävästi viittaa ainakin sen torjuntaan:

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.
- Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.
- Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Jotenkin yllä olevasta jää vaikutelmaksi, että ilmastonmuutoksen torjuntaa enemmän muotoilussa ovat painaneet energiantuotannon taloudellisuus, omavaraisuus ja kotimaisuus. Eniten minua säpsähdytti turpeen ilmiselvä luokittelu uusiutuvaksi energialähteeksi, mitä se toki onkin. Sipilän hallitus nyt sen uudelleen sellaiseksi siis tunnustaa. Sen myötä hallitus myös aikoo varmistaa, että se ja muut kotimaiset biomassat saavat ilmastoneuvotteluissa mahdollisimman hiilineutraalin tai kenties jopa –nielumaisen kohtelun. Ero on melkoinen verrattuna vaikkapa ympäristöministeri Niinistön toimintaan Durbanin ilmastokokouksessa.

Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan edistämällä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa muun muassa YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti. Hallitus korostaa kaikessa yhteistyössä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Hallitus kiinnittää kansainvälisessä toiminnassaan erityistä huomiota ihmiskunnan suurten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaan.

Yllä olevan kappaleen, jossa ilmastonmuutos luokitellaan suureksi uhkaksi, on selvästi kirjoittanut hallitusneuvotteluissa eri porukka verrattuna aiempaan ongelma-mainintaan.

Hallituskauden tavoitteet:
-  Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla.

Nuo tavoitteet lienevät kaikista Sipilän hallituksen haasteista helpoimmat. Niiden saavuttaminen taitaisi onnistua pelkästään sillä tempulla, että turve todellakin julistettaisiin uusiutuvaksi ja siis hiilineutraaliksi energianlähteeksi. Energiaturpeen osuushan Suomen vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta on vaihdellut viime vuosina 5 – 7 % välillä.

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.

- Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.

- Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

- Otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmä, joka rahoitetaan päästökauppatuloilla.

- Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana.

- Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.

- Tuetaan alan teollisuutta ja sen vientiä sekä innovaatio- että viennin rahoituksessa.

- Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

- Kannustetaan tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla.

Tuossa kappaleessa päästötön ja uusiutuva turve on jo toiseen kertaan mukana. Muilta osin hallitusohjelma painottaa taloudellisuutta ja teknologianeutraaliutta. Millekään taholle ei siis luvata suosiota tuotantoteknologian perusteella ja tavoitellaan edullisia hintoja, joskin tutkimusrahoitusta ja tukea pilottihankkeisiin on edelleen luvassa. Energiaturvetta ja nestemäisiä biopolttoaineita tuottaville hallitusohjelma on lupaava edellyttäen, että tuotannon kustannustehokkuus saadaan kuntoon. Energiaintensiivistä teollisuutta aiotaan tukea, mikäli sen kilpailukyky heikkenisi energian hinnannousun myötä.

Tuulivoimalle hallitusohjelma ei ole yhtä avokätinen kuin parin edellisen hallituksen toimet. Hallitusohjelman liitteessä 6 on konkreettinen päätös, joka aika nopeasti lopettanee uusien tuulivoimaloiden suunnittelun.

Rajoitetaan tuulivoimakiintiötä, josta maksetaan syöttötariffia. Nykyisin syöttötariffijärjestelmässä olevat ja jo kiintiöpäätöstä hakeneet tuulivoimalat pääsevät syöttötariffijärjestelmään. Hallitus antaa mahdollisimman pian esityksen kiintiön rajoittamisesta (2500 MVA:sta noin 2000 MVA:han). Selvitetään vaalikauden aikana tuulivoiman edistäminen kustannustehokkaasti.

Luonto kiittää, sillä näitä ei pian enää rakenneta.

Tuo tarkoittanee sitä, että alennettuun kiintiöön mahtuisi jo rakennetun ja kiintiöpäätöstä hakeneiden yhteensä  1906 MVA:n lisäksi enää 94 MVA uutta kapasiteettia. Se tarkoittaa noin 20 isoa tuuliturbiinia tai paria keskikokoista tuulivoimala-aluetta. No, tietysti tuulivoimaa voidaan rakentaa lisää ilman tukiaisia tai olennaisesti alemmalla tukitasolla. Tuulivoimateollisuudella on siis pian mahdollisuus osoittaa, että se on tullut markkinaehtoisesti hintakilpailukykyiseksi. Tuutilullaa vaan!

Hallitusohjelman liitteessä 7 mainitaan vielä kansainvälisestä ilmastopolitiikasta:

Ilmastopolitiikasta: Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. Sopimuksen on vähennettävä energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava uusia markkinoita puhtaille teknologioille.

Yllä olevalla viitataan ensi joulukuussa solmittavaksi aiottuun Pariisin ilmastosopimukseen. Tämäkin sitoumus lienee aika helppo Sipilän hallitukselle, sillä sopimuksesta ei tule Kiinan, Intian, Yhdysvaltojen, Venäjän ja monien muidenkin maiden intresseistä johtuen sen paremmin kattavaa kuin kunnianhimoista. Eikä edes kattavalla sopimuksella olisi juurikaan vaikutusta sen paremmin ilmaston lämpötilaan, joka ei ole ollut empiiristen mittausten mukaan lämpenemässä lähes 20 vuoteen. Mutta kotimaiset työpaikat ja uudet markkinat noissa lauseissa taitavat painaa varsinaisia ilmastotavoitteita enemmän, sillä hiilivuotokin tuli mainituksi.

2020-luvun lopulle lykätty hiilen käytön lopettaminen jää seuraavien hallitusten murheeksi. Kun turve aikanaan saadaan luokitelluksi uusiutuvaksi ja hiilineutraaliksi, ne voivat hyvinkin antaa tehokkaimmille ja hyvin luotettaville hiilivoimaloillemme jatkoaikaa kenties vuosikymmenien päähän.

Suomi saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteet uusiutuvan energian osuudesta ja päästöjen vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa varmistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus, uusiutuvan energian lisääminen sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Korkean teknologian uusiutuvien liikennepolttonesteiden asemaa vahvistetaan. Kaikissa ilmastopolitiikan linjauksissa on huomioitava myös vientiteollisuutemme kilpailukyky ja reilu taakanjako.

Tuossa viimeisessä lainauksessa on jo vähän toistoa, mutta otin sen tähän viimeisen lauseen vuoksi. Ilmastopolitiikan painopiste taitaa siirtyä bisneksen puolelle.

Tärkeää on myös se, mistä hallitusohjelmassa ei ilmastonmuutoksen tai energian kontekstissa sanottu mitään. Niiden asioiden joukossa ovat mm. kaikkein päästöttömimmät energiantuotantomuodot – vesi- ja ydinvoima. En osaa sanoa, mitä pois jättäminen tarkoittaa, mutta insinööri kyllä tietää niiden vähäpäästöisyyden.

Ilmasto- ja energiapolitiikka ovat sellaisia alueita, joista nykyisin on täysin mahdotonta kirjoittaa kaikkia tyydyttäviä linjauksia hallitusohjelmaan. Mutta päätellen siitä, miten punavihreässä kuplassa on alkanut närästää (tässä linkkejä Greenpeacen, WWF:n ja Tuulivoimayhdistyksen ensimmäisiin kannanottoihin), kolmen S:n neuvottelijat ovat tehneet melko hyvää työtä nykyisen ilmastonmuutoskontekstin alla. Kyllä se on aika erilainen verrattuna siihen vaihtoehtoiseen ohjelmamalliin, jota olisivat koostaneet Keskustan ja Kokoomuksen rinnalla Vihreät, RKP sekä Kristillisdemokraatit - siis Perussuomalaisten tilalla. Vai mitä Sinä asiasta ajattelet?