Miksi ilmastonmuutos on hyvä asia maailmalle?

Brittiläinen tiedemies ja -kirjoittaja Matt Ridley haastaa pohtimaan otsikon asiaa Spectator-lehdessä

Matt Ridley

julkaistussa artikkelissa. Kun meille on lähes yksimielisellä poliittisella ja median konsensuksella väitetty ilmastonmuutoksen olevan paha asia, jota pitäisi torjua, Ridley yrittää todistaa päinvastaista. Minun mielestäni Ridleyn argumenteissa on ajattelemisen aihetta, jota suomenkieliset mediatalot jostain syystä eivät halua julkaista. Siksi tämä bloggaus. Katsotaanpa, miten Ridley argumentoi (hitusen verran minun lyhentämänäni ja muutamalla linkillä sekä lihavoinnilla lisättynä):

"Ilmastonmuutoksella on monenlaisia todennäköisiä vaikutuksia: positiivisia ja negatiivisia, taloudellisia ja ekologisia, humanitaarisia ja rahoituksellisia. Ja jos lasketaan yhteen ne kaikki, kokonaisvaikutus on myönteinen tänään - ja todennäköisesti pysyy positiivisena noin vuoteen 2080 asti. Tämä oli Sussexin yliopiston professori Richard Tolin päätelmä, kun hän tarkasteli 14 eri tutkimuksessa esitettyjen ilmastonmuutoksen tulevien trendien vaikutuksia.

Tarkkaan ottaen professori Tol laski ilmastonmuutoksen olevan hyödyllistä aina 2.2˚C lämpenemiseen asti verrattuna vuoteen 2009 (jolloin hän kirjoitti paperinsa). Tämä tarkoittaa noin 3˚C lämpenemistä verrattuna esiteolliseen aikaan…. Viimeiset arviot ilmastoherkkyydestä viittaavat, että tuollaista lämpötilan nousua ei saavuteta vuosisadan loppuun mennessä - jos koskaan. …

Nyt professori Tol on julkaissut uuden arvion … kirjassa "Paljonko globaalit ongelmat ovat maksaneet maailmalle"…, ja jonka on tarkastanut joukko maailman johtavia taloustieteilijöitä. Tuossa artikkelissa hän suuntaa katseensa taaksepäin viime vuosisadalle ja päättelee, että ilmastonmuutos todellakin nosti ihmisten ja planeetan hyvinvointia 1900-luvulla.

Voit tietysti olla uskomatta professori Tolin tutkimuksista kokoamia tuloksia. Tai voit sanoa nettohyödyn olevan pienen (mitä se onkin), voit väittää hyötyjen kohdentuneen enemmän rikkaille maille kuin köyhille (mikä on totta) tai voit painottaa ilmastonmuutoksen todennäköistä nettohaittaa maailmalle vuoden 2080 jälkeen (mikä voi myös olla totta). Voit myös sanoa, ettet usko käytettyihin mallinnuksiin (vaikkakin ne ovat osoittautuneet luotettavammiksi kuin ilmastomallit). Mutta et voi kieltää sitä, ettei Tol olisi kertonut nykyistä konsensusta. Jos haluat hyväksyä ilmastomallien konsensuksen, sinun pitäisi hyväksyä myös konsensus taloudellisista hyödyistä.

Kaiken kaikkiaan professori Tol havaitsi ilmastonmuutoksen lisänneen ihmiskunnan hyvinvointia. Kuinka paljon? Hän laskee maailman taloudellisen tuotoksen nousseen 1,4 prosenttia ja nousevan 1,5 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Joillekin ihmisille tämä tarkoittaa eroa selviytymisen ja nälkäkuoleman välillä.

Hyöty on 1,2 prosentin luokkaa vielä vuonna 2050, eikä se käänny negatiiviseksi ennen 2080-lukua. Minun lapseni siis ovat hyvin vanhoja, ennen kuin ilmaston lämpeneminen hyödyt loppuvat. Huomaa, että jos talouden kasvu jatkuu kolmen prosentin vuosivauhtia, keskimääräinen ihminen on noin yhdeksän kertaa varakkaampi vuonna 2080 verrattuna nykypäivään. Niinpä alavalla Bangladeshillä on tuolloin varaa samankaltaisiin tulvasuojauksiin kuin hollantilaisilla on tänään.

Ilmaston lämpenemisen päähyödyt ovat seuraavat: Vähemmän talviaikaista kuolleisuutta, alempi energiankulutus, suurempi maatalouden tuottavuus, todennäköisesti vähemmän kuivuutta, mahdollisesti rikkaampi luonnon monimuotoisuus. Ihmiset eivät yleisesti tiedä, että kuolleisuus talvisin ylittää kesäisen kuolleisuuden. Näin ei ole ainoastaan Britanniassa vaan myös maissa, joissa kesät ovat hyvin lämpimiä ml. Kreikka. Sekä Iso-Britanniassa että Kreikassa kuolleisuus nousee 18 prosentilla joka talvi. Erityisesti kylmät talvet aiheuttavat paljon suuremman sydänperäisen kuolleisuuden verrattuna helleaaltojen aikaiseen. Kylmyys, siis ei kuumuus, on pahin tappaja… Koholla oleva talvisaikainen kuolleisuus iskee pahemmin köyhiin kuin rikkaisiin ilmeisistä syistä: Heillä ei ole varaa (riittävään) lämmitykseen.


Suurin hyöty ilmastonmuutoksesta ei kuitenkaan tule lämpötilan muutoksesta vaan hiilidioksidista. Se ei ole saastetta vaan raaka-ainetta, josta kasvit tekevät hiilihydraatteja ja niistä proteiineja ja rasvoja. Koska se on äärimmäisen harvinaista kaasua - sitä on vähemmän kuin 0,04 prosenttia ilmassa keskimäärin - kasvit taistelevat imeäkseen sitä tarpeeksi. Tuulettomana ja aurinkoisena päivänä maissipelto voi imeä puolet ulottuville tulevasta hiilidioksidista. Kaupalliset kasvihuoneviljelijät pumppaavat siksi hiilidioksidia kasvihuoneisiinsa lisätäkseen kasvien kasvua.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvulla 0,03 prosentista 0,04 prosenttiin viime vuosisadan aikana on ollut mitattavissa oleva vaikutus kasvien kasvuvauhtiin. Se on myös syy hämmästyttävään vihreyden lisääntymiseen planeetallamme. Kuten Bostonin yliopiston tohtori Ranga Myneni on dokumentoinut perustuen kolmen vuosikymmenen aikana kerättyyn satelliittidataan, 31 prosenttia maapallon kasvillisuuden peittämästä alasta on vihertynyt lisää ja vain kolme prosenttia alasta on menettänyt vihreyttään. Tämä tarkoittaa 14 prosentin nousua ekosysteemien tuottavuudessa, ja se on havaittu kaikissa kasvillisuustyypeissä.

Myös Australian CSIRO-tutkimuslaitoksen maa- ja vesiosaston tohtori Randall Donohue tutkijakumppaneineen analysoivat satelliittidataa ja havaitsivat vihertymisen selvästi johtuvan osaltaan hiilidioksidinlannoittavasta vaikutuksesta. Tuo vihertyminen korostuu erityisesti kuivilla alueilla, kuten Afrikan Sahelissa, missä satelliitit osoittavat kasvillisuuden merkittävää lisääntymistä sitten 1970-luvun.

Usein väitetään, että ilmaston lämpeneminen iskee pahiten maailman köyhiin. Harvemmin kerrotaan, että Sahelin nälänhätien väheneminen johtuu pienen lämpenemisen tuomista lisääntyneistä sateista ja osin hiilidioksidista itsestään. Ja enemmän kasveja vuohille merkitsee enemmän kuluttamatta jäänyttä kasvistoa gaselleille, joten koko ekosysteemi on hyötynyt.

Jopa jääkarhut voivat nykyisin hyvin, joskin tämä johtuu lähinnä niiden metsästyksen lopettamisesta. On hyvä huomata, että kolme huonointa jääkarhun pentujen selviämisvuotta läntisellä Hudsoninlahdella (1974, 1984 ja 1992) olivat vuosia, jolloin jää oli liian paksua norppien saapumiseksi keväällä isona joukkona. Jääkarhut tarvitsevat rikkoutunutta jäätä.

Voit tietenkin kysyä kaikista niistä ilmastonmuutoksen aiheuttamista säätuhoista? No ne ovat täysin myyttisiä - ainakin toistaiseksi. Viimeisin IPCC:n raportti on ihailtavan rehellinen tässä suhteessa raportoidessaan "ei merkittävää havaittua trendiä globaalissa trooppisten syklonien esiintymisessä viime vuosisadalla ... näytön puutetta ja siten alhaista luottamusta trendin merkin, suunnan, suuruuden ja / tai taajuuden suhteen maailmanlaajuisesti ... alhaista luottamusta havaituissa pienimuotoisten äärisääilmiöiden kuten raesateiden ja ukonilmojen trendeissä ".

Itse asiassa kuivuuksien, tulvien ja myrskyjen aiheuttama kuolleisuus on pudonnut 98 prosentilla sitten 1920-luvun … Indur Goklanyn huolellisesti tehdyn tutkimuksen mukaan. Se ei johdu siitä, että sääilmiöt olisivat nykyisin vähemmän vaarallisia vaan vaurastuneiden ihmisten paremmasta suojasta… Tästä ilmastonmuutoksessa on kysymys - me osaamme todennäköisesti ottaa siitä hyödyt ja toisaalta sopeutumalla pystymme torjumaan ainakin jotkut haitoista. Asiantuntijat esimerkiksi ovat nykyisin yksimielisiä siitä, että malarian esiintyvyyden nopea väheneminen jatkuu riippumatta siitä, mitä ilmastossa tapahtuu.

Siitä huolimatta huonojen uutisten kirsikanpoiminta on yleistä. Tärkeä esimerkki tästä on IPCC:n raportti vuodelta 2007, joka väitti ilmaston lämpenemisen aiheuttavan "satojen miljoonien ihmisten altistumisen puutteelle veden saannissa" neljässä eri lämpenemisskenaariossa. Tuo raportti perustui tutkimukseen, jossa oli laskettu myös niiden ihmisten lukumäärä, joiden vesistressi vähenee - ja kaikissa tapauksissa tämä luku oli edellistä suurempi. IPCC yksinkertaisesti vaikeni positiivisista luvuista.

Miksi tällä on väliä? Vaikka ilmastonmuutos tuottaisi vähän enemmän hyvinvointia seuraavan 70 vuoden aikana, miksi ottaa riskiä siitä, että se sen jälkeen aiheuttaa suuria haittoja? Siihen on yksi ilmeinen syy: Ilmastopolitiikka aiheuttaa jo nyt haittoja. Tuulivoimaloiden rakentamisella, biopolttoaineiden viljelyllä ja hiilen korvaaminen polttopuulla voimaloissa - kaikki keinoja ilmastonmuutosta vastaan taistelemiseksi - on vähäinen vaikutus hiilidioksidipäästöihin. Mutta ne ovat ajaneet ihmisiä energiaköyhyyteen, heikentäneet teollisuutemme kilpailukykyä, nostaneet ruoan hintaa, kiihdyttäneet metsien tuhoa, tappaneet harvinaisia petolintuja ja jakaneet yhteiskuntia. … Indur Goklany arvioi, että maailmanlaajuisesti lähes 200 000 ihmistä kuolee joka vuosi, koska käytämme viisi prosenttia maailman viljantuotannosta moottoripolttoaineina sen sijaan, että käyttäisimme sen ravinnoksi. Se johtaa aliravitsemukseen ja kuolemaan. Ulsterin yliopiston professori Christine Liddellin mukaan tässä maassa (Iso-Britannia) 65 ihmistä kuolee päivittäin, koska heillä ei ole varaa lämmittää asuntojaan kunnolla, ja siitä huolimatta hallitus suunnittelee kaksinkertaistavansa kuluttajasähkön hinnan vuoteen 2030 mennessä.

Kuten Bjørn Lomborg on osoittanut, Euroopan Unioni maksaa ilmastopolitiikastaan lähes 200 miljardia euroa joka vuosi seuraavan 87 vuoden ajan. Britannian ilmastopolitiikka - tukiaisten varassa toimivine tulivoimaloineen, puukattiloineen, anaerobisine keittokattiloineen, sähköautoineen ja muineen - maksaa meille yli 2100 miljardia euroa tämän vuosisadan aikana. Tuolla valtavalla summalla me toivomme alentavamme ilman lämpötilaa noin 0.005˚C -asteella, jota ei voi havaita tavallisesta lämpömittarista. Ekonomistien konsensus on se, että jokaista ilmastonmuutoksen torjuntaan pantua 100 euroa kohti saamme kolmen euron verran hyötyä.

Joten teemme nyt todellista vahinkoa estämällä muutosta, joka tuottaa nettohyötyjä seuraavat 70 vuotta. Se vastaa sädehoidon ottamista, jos tunnet voivasi liian hyvin. En vain jaa varmuutta niin monien vihreiden kanssa siitä, että se on sen arvoista. Se voi olla, mutta voi olla olemattakin."