tiistai 22. lokakuuta 2013

Miksi ilmastonmuutos on hyvä asia maailmalle?



Brittiläinen tiedemies ja -kirjoittaja Matt Ridley haastaa pohtimaan otsikon asiaa Spectator-lehdessä
Matt Ridley
julkaistussa artikkelissa
. Kun meille on lähes yksimielisellä poliittisella ja median konsensuksella väitetty ilmastonmuutoksen olevan paha asia, jota pitäisi torjua, Ridley yrittää todistaa päinvastaista. Minun mielestäni Ridleyn argumenteissa on ajattelemisen aihetta, jota suomenkieliset mediatalot jostain syystä eivät halua julkaista. Siksi tämä bloggaus. Katsotaanpa, miten Ridley argumentoi (hitusen verran minun lyhentämänäni ja muutamalla linkillä sekä lihavoinnilla lisättynä):


"Ilmastonmuutoksella on monenlaisia todennäköisiä vaikutuksia: positiivisia ja negatiivisia, taloudellisia ja ekologisia, humanitaarisia ja rahoituksellisia. Ja jos lasketaan yhteen ne kaikki, kokonaisvaikutus on myönteinen tänään - ja todennäköisesti pysyy positiivisena noin vuoteen 2080 asti. Tämä oli Sussexin yliopiston professori Richard Tolin päätelmä, kun hän tarkasteli 14 eri tutkimuksessa esitettyjen ilmastonmuutoksen tulevien trendien vaikutuksia.

Tarkkaan ottaen professori Tol laski ilmastonmuutoksen olevan hyödyllistä aina 2.2˚C lämpenemiseen asti verrattuna vuoteen 2009 (jolloin hän kirjoitti paperinsa). Tämä tarkoittaa noin 3˚C lämpenemistä verrattuna esiteolliseen aikaan…. Viimeiset arviot ilmastoherkkyydestä viittaavat, että tuollaista lämpötilan nousua ei saavuteta vuosisadan loppuun mennessä - jos koskaan. …

Nyt professori Tol on julkaissut uuden arvion … kirjassa "Paljonko globaalit ongelmat ovat maksaneet maailmalle"…, ja jonka on tarkastanut joukko maailman johtavia taloustieteilijöitä. Tuossa artikkelissa hän suuntaa katseensa taaksepäin viime vuosisadalle ja päättelee, että ilmastonmuutos todellakin nosti ihmisten ja planeetan hyvinvointia 1900-luvulla.

Voit tietysti olla uskomatta professori Tolin tutkimuksista kokoamia tuloksia. Tai voit sanoa nettohyödyn olevan pienen (mitä se onkin), voit väittää hyötyjen kohdentuneen enemmän rikkaille maille kuin köyhille (mikä on totta) tai voit painottaa ilmastonmuutoksen todennäköistä nettohaittaa maailmalle vuoden 2080 jälkeen (mikä voi myös olla totta). Voit myös sanoa, ettet usko käytettyihin mallinnuksiin (vaikkakin ne ovat osoittautuneet luotettavammiksi kuin ilmastomallit). Mutta et voi kieltää sitä, ettei Tol olisi kertonut nykyistä konsensusta. Jos haluat hyväksyä ilmastomallien konsensuksen, sinun pitäisi hyväksyä myös konsensus taloudellisista hyödyistä.

Kaiken kaikkiaan professori Tol havaitsi ilmastonmuutoksen lisänneen ihmiskunnan hyvinvointia. Kuinka paljon? Hän laskee maailman taloudellisen tuotoksen nousseen 1,4 prosenttia ja nousevan 1,5 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Joillekin ihmisille tämä tarkoittaa eroa selviytymisen ja nälkäkuoleman välillä.

Hyöty on 1,2 prosentin luokkaa vielä vuonna 2050, eikä se käänny negatiiviseksi ennen 2080-lukua. Minun lapseni siis ovat hyvin vanhoja, ennen kuin ilmaston lämpeneminen hyödyt loppuvat. Huomaa, että jos talouden kasvu jatkuu kolmen prosentin vuosivauhtia, keskimääräinen ihminen on noin yhdeksän kertaa varakkaampi vuonna 2080 verrattuna nykypäivään. Niinpä alavalla Bangladeshillä on tuolloin varaa samankaltaisiin tulvasuojauksiin kuin hollantilaisilla on tänään.

Ilmaston lämpenemisen päähyödyt ovat seuraavat: Vähemmän talviaikaista kuolleisuutta, alempi energiankulutus, suurempi maatalouden tuottavuus, todennäköisesti vähemmän kuivuutta, mahdollisesti rikkaampi luonnon monimuotoisuus. Ihmiset eivät yleisesti tiedä, että kuolleisuus talvisin ylittää kesäisen kuolleisuuden. Näin ei ole ainoastaan Britanniassa vaan myös maissa, joissa kesät ovat hyvin lämpimiä ml. Kreikka. Sekä Iso-Britanniassa että Kreikassa kuolleisuus nousee 18 prosentilla joka talvi. Erityisesti kylmät talvet aiheuttavat paljon suuremman sydänperäisen kuolleisuuden verrattuna helleaaltojen aikaiseen. Kylmyys, siis ei kuumuus, on pahin tappaja… Koholla oleva talvisaikainen kuolleisuus iskee pahemmin köyhiin kuin rikkaisiin ilmeisistä syistä: Heillä ei ole varaa (riittävään) lämmitykseen.


Suurin hyöty ilmastonmuutoksesta ei kuitenkaan tule lämpötilan muutoksesta vaan hiilidioksidista. Se ei ole saastetta vaan raaka-ainetta, josta kasvit tekevät hiilihydraatteja ja niistä proteiineja ja rasvoja. Koska se on äärimmäisen harvinaista kaasua - sitä on vähemmän kuin 0,04 prosenttia ilmassa keskimäärin - kasvit taistelevat imeäkseen sitä tarpeeksi. Tuulettomana ja aurinkoisena päivänä maissipelto voi imeä puolet ulottuville tulevasta hiilidioksidista. Kaupalliset kasvihuoneviljelijät pumppaavat siksi hiilidioksidia kasvihuoneisiinsa lisätäkseen kasvien kasvua.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvulla 0,03 prosentista 0,04 prosenttiin viime vuosisadan aikana on ollut mitattavissa oleva vaikutus kasvien kasvuvauhtiin. Se on myös syy hämmästyttävään vihreyden lisääntymiseen planeetallamme. Kuten Bostonin yliopiston tohtori Ranga Myneni on dokumentoinut perustuen kolmen vuosikymmenen aikana kerättyyn satelliittidataan, 31 prosenttia maapallon kasvillisuuden peittämästä alasta on vihertynyt lisää ja vain kolme prosenttia alasta on menettänyt vihreyttään. Tämä tarkoittaa 14 prosentin nousua ekosysteemien tuottavuudessa, ja se on havaittu kaikissa kasvillisuustyypeissä.

Myös Australian CSIRO-tutkimuslaitoksen maa- ja vesiosaston tohtori Randall Donohue tutkijakumppaneineen analysoivat satelliittidataa ja havaitsivat vihertymisen selvästi johtuvan osaltaan hiilidioksidinlannoittavasta vaikutuksesta. Tuo vihertyminen korostuu erityisesti kuivilla alueilla, kuten Afrikan Sahelissa, missä satelliitit osoittavat kasvillisuuden merkittävää lisääntymistä sitten 1970-luvun.

Usein väitetään, että ilmaston lämpeneminen iskee pahiten maailman köyhiin. Harvemmin kerrotaan, että Sahelin nälänhätien väheneminen johtuu pienen lämpenemisen tuomista lisääntyneistä sateista ja osin hiilidioksidista itsestään. Ja enemmän kasveja vuohille merkitsee enemmän kuluttamatta jäänyttä kasvistoa gaselleille, joten koko ekosysteemi on hyötynyt.

Jopa jääkarhut voivat nykyisin hyvin, joskin tämä johtuu lähinnä niiden metsästyksen lopettamisesta. On hyvä huomata, että kolme huonointa jääkarhun pentujen selviämisvuotta läntisellä Hudsoninlahdella (1974, 1984 ja 1992) olivat vuosia, jolloin jää oli liian paksua norppien saapumiseksi keväällä isona joukkona. Jääkarhut tarvitsevat rikkoutunutta jäätä.

Voit tietenkin kysyä kaikista niistä ilmastonmuutoksen aiheuttamista säätuhoista? No ne ovat täysin myyttisiä - ainakin toistaiseksi. Viimeisin IPCC:n raportti on ihailtavan rehellinen tässä suhteessa raportoidessaan "ei merkittävää havaittua trendiä globaalissa trooppisten syklonien esiintymisessä viime vuosisadalla ... näytön puutetta ja siten alhaista luottamusta trendin merkin, suunnan, suuruuden ja / tai taajuuden suhteen maailmanlaajuisesti ... alhaista luottamusta havaituissa pienimuotoisten äärisääilmiöiden kuten raesateiden ja ukonilmojen trendeissä ".

Itse asiassa kuivuuksien, tulvien ja myrskyjen aiheuttama kuolleisuus on pudonnut 98 prosentilla sitten 1920-luvunIndur Goklanyn huolellisesti tehdyn tutkimuksen mukaan. Se ei johdu siitä, että sääilmiöt olisivat nykyisin vähemmän vaarallisia vaan vaurastuneiden ihmisten paremmasta suojasta… Tästä ilmastonmuutoksessa on kysymys - me osaamme todennäköisesti ottaa siitä hyödyt ja toisaalta sopeutumalla pystymme torjumaan ainakin jotkut haitoista. Asiantuntijat esimerkiksi ovat nykyisin yksimielisiä siitä, että malarian esiintyvyyden nopea väheneminen jatkuu riippumatta siitä, mitä ilmastossa tapahtuu.

Siitä huolimatta huonojen uutisten kirsikanpoiminta on yleistä. Tärkeä esimerkki tästä on IPCC:n raportti vuodelta 2007, joka väitti ilmaston lämpenemisen aiheuttavan "satojen miljoonien ihmisten altistumisen puutteelle veden saannissa" neljässä eri lämpenemisskenaariossa. Tuo raportti perustui tutkimukseen, jossa oli laskettu myös niiden ihmisten lukumäärä, joiden vesistressi vähenee - ja kaikissa tapauksissa tämä luku oli edellistä suurempi. IPCC yksinkertaisesti vaikeni positiivisista luvuista.

Miksi tällä on väliä? Vaikka ilmastonmuutos tuottaisi vähän enemmän hyvinvointia seuraavan 70 vuoden aikana, miksi ottaa riskiä siitä, että se sen jälkeen aiheuttaa suuria haittoja? Siihen on yksi ilmeinen syy: Ilmastopolitiikka aiheuttaa jo nyt haittoja. Tuulivoimaloiden rakentamisella, biopolttoaineiden viljelyllä ja hiilen korvaaminen polttopuulla voimaloissa - kaikki keinoja ilmastonmuutosta vastaan taistelemiseksi - on vähäinen vaikutus hiilidioksidipäästöihin. Mutta ne ovat ajaneet ihmisiä energiaköyhyyteen, heikentäneet teollisuutemme kilpailukykyä, nostaneet ruoan hintaa, kiihdyttäneet metsien tuhoa, tappaneet harvinaisia petolintuja ja jakaneet yhteiskuntia. … Indur Goklany arvioi, että maailmanlaajuisesti lähes 200 000 ihmistä kuolee joka vuosi, koska käytämme viisi prosenttia maailman viljantuotannosta moottoripolttoaineina sen sijaan, että käyttäisimme sen ravinnoksi. Se johtaa aliravitsemukseen ja kuolemaan. Ulsterin yliopiston professori Christine Liddellin mukaan tässä maassa (Iso-Britannia) 65 ihmistä kuolee päivittäin, koska heillä ei ole varaa lämmittää asuntojaan kunnolla, ja siitä huolimatta hallitus suunnittelee kaksinkertaistavansa kuluttajasähkön hinnan vuoteen 2030 mennessä.

Kuten Bjørn Lomborg on osoittanut, Euroopan Unioni maksaa ilmastopolitiikastaan lähes 200 miljardia euroa joka vuosi seuraavan 87 vuoden ajan. Britannian ilmastopolitiikka - tukiaisten varassa toimivine tulivoimaloineen, puukattiloineen, anaerobisine keittokattiloineen, sähköautoineen ja muineen - maksaa meille yli 2100 miljardia euroa tämän vuosisadan aikana. Tuolla valtavalla summalla me toivomme alentavamme ilman lämpötilaa noin 0.005˚C -asteella, jota ei voi havaita tavallisesta lämpömittarista. Ekonomistien konsensus on se, että jokaista ilmastonmuutoksen torjuntaan pantua 100 euroa kohti saamme kolmen euron verran hyötyä.

Joten teemme nyt todellista vahinkoa estämällä muutosta, joka tuottaa nettohyötyjä seuraavat 70 vuotta. Se vastaa sädehoidon ottamista, jos tunnet voivasi liian hyvin. En vain jaa varmuutta niin monien vihreiden kanssa siitä, että se on sen arvoista. Se voi olla, mutta voi olla olemattakin."

36 kommenttia:

  1. Tjaah, ei taida EU:n 200 miljardia riittää ainakaan YK:lle. Äsken lukemani mukaan YK:n ilmasto-orgaanin pomo, Christiana Figueres, vaatii kehittyneiltä mailta yli 700 miljardia euroa vuodessa pelkkänä ilmastoapuna köyhemmille maille. Meidän täytynee keksiä Sampo uudelleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuossa aihetta koskeva uutinen.
      Pohjaton kuin papin säkki.

      Tämä 100/1000 miljardin rahastohan perustettiin jo aikaa sitten, ja sinne onkin kertynyt jo 7,5 miljoonaa taalaa, ja halunnevat loppujen lopuksi kansainvälisesti sitovan sopimuksen rahaston täyttämiseksi.

      Tässäkään eivät reaalimaailma ja YK,n toiveet rahaston kartuttamiseksi kohtaa eivätkä tule kohtaamaan, eikä suomi yksin pysty täyttämään
      moisen viherrahaston pohjatonta kirstua, vaikka useallakin poliitikolla olisi siihen halua.

      Kohtahan se nähdään kun kirstu täytetään hyvillä lupauksilla ja saahelinällä.

      http://www.rtcc.org/2013/10/22/un-climate-chief-underlines-green-climate-fund-concerns/

      Ilkka

      Poista
  2. Mikko: Loistava kirjoitus! Monia asioita, joita en aikaisemmin ole tullut ajatelleeksi.

    ILMASTONMUUTOKSESTA ON HYÖTYÄ MONELLE ERI TAHOLLE

    Ilmastonmuutos (tai paremminkin siihen uskominen) on hyvä asia myös ”vihreään maailmanjärjestykseen” pyrkivälle vihreälle liikkeelle ja tämän poliittisen siiven ”militantille siivelle” Greenpeacelle.

    Tässä joitakin (brittiläisen kansainyhteisön ja jenkkien valtamediasta kerättyjä talouselämän vaikuttajien lausuntoja) Greenpeacen ja vihreiden ”läheisen suhteen neuvotteluissa” muodostettua ja ”ympäristöä ajatellen oikeutettua”, länsimaista yhteiskuntajärjestelmää vastaan suunnattua politiikkaa ja aktivismia:

    (on ymmärrettävää että suomalainen valtamedia vaikenee näistä ja nyt luettavana olevasta blogista)

    VIHREÄ TAVOITE: USKO ENNEN TOTUUTTA

    Totuudella ei ole niin väliä. Vain sillä on väliä, että ihmiset uskovat ilmastonmuutoksen olevan totta.

    FANTASIAT ILMASTOUSKONNON AVULLA

    Ilmastomallit ovat kätevää kuvitelmaa, jotka tuottavat jotakin erittäin hyödyllistä meille.

    Meidän tulee ajaa tätä ilmaston lämpenemisen asiaa. Vaikka teoria ilmaston lämpenemisestä olisikin väärä, se tekee talous- ja ympäristöpoliittisesti oikeita asioita.

    Mitäs siitä vaikka ilmaston lämpenemisen tiede on huuhaata... ilmastonmuutos tuo mukanaan parhaan mahdollisuuden tuoda oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa maailmaan.

    TEOLLISUUSMAIDEN ROMAHTAMINEN

    Eikö planeetan ainoa toivo ole teollisuusmaiden romahdus? Eikö meidän velvollisuutemme ole saada se aikaan? Massiivinen kampanja täytyy aloittaa, jotta USA:n kehitys voidaan ajaa taaksepäin...

    ENERGIAN TUOTANNON ALASAJO

    Halvan, runsaan energian antaminen yhteiskunnalle olisi sama kuin idioottilapselle konekiväärin antaminen.

    IHMISTEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN

    Suuri uhka planeetalle ovat sen ihmiset: on liian monta, pärjäävät liian hyvin ja polttavat liian paljon öljyä. Meidän kolme päätavoitetta ovat vähentää ihmiskunnan määrä 100 miljoonaan, tuhota teollisuus... Maapallolla on syöpä, ja se syöpä on ihminen. Ihmislajin sukupuutto ei ole vain väistämätöntä vaan hyvä asia.

    PS. Osa talouselämän vaikuttajien lausunnoista on peräisin "soluttautujien" antamista tiedoista "salaisista kokouksista", osa tiedustelupalveluilta (esim, Suomessa Supo on seurannut eläinaktivisteja jo 1990-luvulta asti). On täysin selvää, että terroristijärjestöjen ohella myös erilaisia "ääriliikkeitä" seurataan.


    VastaaPoista
  3. Tuossa tutkimuksessa lähdetään siitä perusolettamasta että ilmasto jatkaa lämpenemistään, mikä ei ole kirkossa kuulutettu asia (tai onhan se ilmastokirkossa), mutta aika monet tutkijat, varsinkin aurinkotutkijat ovat todenneet että lämpenemiset on nyt ohi, ja seuraavat 30-40 vuotta viilenee.
    Näin ollen myös hyötyjen saaminen ilmaston lämpenemisestä siirtyy, ainoa mistä saadaan hyötyä on lisääntynyt hiilidioksidi, mutta sekin saattaa jäädä saamatta jos viilenee kunnolla ja hiilidioksidi menee meriin, sinne piiloutuneen lämmön kaveriksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tarkentavasta kommentista! Juuri näin on. Tuo perusolettama olisi ehkä pitänyt sanoa selkeästi juonnossani Ridleyn tekstiin. Mutta nyt se on sanottu.

      Poista
  4. Mikon hienosti esittelemän teeman lisäajatuksiksi haluan lisätä seuraavat linkit:
    1. Juttu New York Times-lehdessä
    2. Thomas Gale Mooren ansioita ja
    3) hänen kirjansa vaihtelevan ilmaston ympäristövaikutuksista: Climate of Fear.

    Mitäpä tuohon voisi enempää sanoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelen, että edellä jäi tekemättä suomenkielinen yhteenveto.

      Mooren sanoma: kun ilmasto lämpenee, pääsääntöisesti kaikki voivat hyvin; esimerkiksi kansakunnat vaurastuvat, ihmiset lisääntyvät, terveydentila paranee ja nälkä kaikkoaa. Hyvinvoinnin kääntöpuolena on vallanhaluisimpien varustautuminen ja mieli lähteä valloitusretkille.

      Kun ilmasto viilenee, alkaa yksi ja toinenkin asia vaikeutua; esimerkiksi kansalaisten nälän ja terveysongelmien lisääntyessä haetaan muualta parempaa tulevaisuutta (muuttoliike). Sisäisten levottomuuksien myötä myös valtiot alkavat voida huonosti, mikä johtaa pahimmillaan jopa sotimiseen.

      Tekninen nyky-yhteiskuntamme on toki vähemmän herkkä viileiden ilmastovaiheiden katovuosille. Vai onko? On epäilyksiä toiseenkin suuntaan: selaa artikkelikokoelmaan 11-Jan-2010. Seloste: kooste kansanedustaja Lauri Oinosen johdolla muutama vuosi sitten pidetystä seminaarista "Nälän uhka ja viljavaranto". Tämä meille suomalaisille tärkeääkin tärkeämpi teema on entistäkin ajankohtaisempi, jos ilmasto ennustetusti jatkaa viilenemistään

      Poista
    2. Kuten ylempänä anonyymi kommentoija totesi, Ridleyn kirjoituksen ja Tolin ennusteiden lähtökohtana olivat IPCC:n ilmastomallinnuksiin perustuvat projektiot. Meillä jokseenkin kaikki pitkän aikavälin varautumissuunnitelmat on laadittu niiden perusteilla. Ongelmana tosiaankin on se, että nuo mallinnusprojektiot eivät ole vastanneet sitä, mitä luonnossa tapahtuu. Kysymys siitä, olemmeko varautuneet myös mahdollisiin poikkeuksellisen kylmiin jaksoihin on meille maailman pohjoisimpana kansakuntana aina relevantti. Luonto on joskus arvaamaton.

      Poista
    3. Luonto nimenomaan on arvaamaton ja sisältää epälineaarisuuksia. Unknown unknowns jne.

      -L4

      Poista
    4. Nyt en oikein ymmärrä?
      L4: Luonto arvaamaton, epälineaarinen, unkwown unknows?
      Luulin, että ilmaston huippuhemmot tiesivät kaikesta niin hyvin, että pystyvät tekemään kymmenesosien muutoksien projektiot satojen vuosien päähän?
      En ole huomannut näitä epälineaarisesti käyttäytyviä ilmiöitä IPCC raportista (paitsi tietysti eksponentaaliset).
      Mitkä ilmiöt käyttäytyvät mielestäsi epälineaarisesti (ehkä jopa jaksottaisesti):
      - globaali lämpötila
      - merenpinnan nousu
      - merijään määrä
      - merien lämpömäärä
      - ääri-ilmiöt
      - CO2 -pitoisuus ?

      Poista
    5. "Climate is an angry beast and we are poking it with sticks." - Wallace Broeker

      -L4

      Poista
    6. Eiköhän me olla vain mitättömiä kirppuja ilmastopedon karvoissa.

      Poista
    7. Menipä vähän jo runouden puolelle.
      Jos “stickseillä” tarkoitat luonnon hyvinvoinnin elinehtona olevaa ilmakehän hivenkomponenttia, ja ”pokingilla” ihmiskunnan vaikutusta sen pitoisuuksiin, niin hyvä analogia voisi olla:

      ”Sinivalaan tökkiminen tulitikusta leikatulla kymmenysosan pituisella pätkällä.”

      Poista
    8. No emme todellakaan ole mitään kirppuja. Ihmisillä tuntuu olevan outo käsitys ilmakehän paksuudesta ja massasta - sehän on niin turkasen ohut ja kevyt että sen muuttaminen globaalisti onnistuu 7 miljardilta ihmiseltä helposti. Eivätkö ihmiset ole ikinä kavunneet vuorelle ja huomanneet ilman ohuuden tai nähneet 30+ km korkeudesta otettuja valokuvia?

      -L4

      Poista
  5. No mistä sitten viimeeksi vallalla ollut ihmiskunnan tuhoisa tulevaisuusnäkemys oikein sikisi.

    No sillähän on niin vanhat historialliset juuret että joku voisi pitää sitä ihmisen geeniperimään kuuluvana.

    Ilmiö nostaa päätään suht' koht' säännöllisesti ja ilmenee erilaisina median
    lietsomine ääri-ilmiöineen.

    Viitsi nyt tehdä historiallista listaa maailmalla levinneista maailmanlopunvillityksistä
    mutta tämä viimeisin on mielestäni suoraan Rooman Klubin perillinen alenevassa polvessa, tosin tällä kertaa puettu "tieteelliseen" ilmastokatastrofikaapuun suurten joukkojen tavoittamiseksi.

    YK,n kauttahan tuo markkinoitiin, ja nythän ilmastokeisarinna Figueras riisui
    itsensä alastomaksi, ja määritteli avoimesti tarkoituksena olevan kerätä 1000
    miljardia YK,n "Green Climate Fund" rahastoon markkinoitavaksi eri edunsaajien kautta.

    Rahathan olisi lopuksi kerättävä länsimaiden veronmaksajilta erilaisten energia
    ja ympäristöverojen kautta, mutta eipä näy vapaaehtoisia maksumiehiä löytyvän
    30 vuotta jatkuneesta propagoinnista huolimatta.

    Tämän vuoksi kansainvälisesti sitovaa sopimusta ajetaankin kuin kääärmettä pyssyyn, mutta näkeehän sen itse Erkkikin että yritys on epäonnistunut, ja epäonnistui jo Kööpenhaminan IPCC kokouksessa.

    Toiminnan periaatteethan laskettiin Riossa parikymmentä vuotta sitten ja päämäärät julkistettiin Rio21 Agendassa.

    Sen jälkeen aihe ei ole kehittynyt mihinkään lukuisista yritytksistä huolimatta.

    IPCC agenda on vain RIO21 agendan kääntöpuoli, mutta tavoitteet ovat samat,
    kehityksen pysäyttäminen, ja sen kääntäminen laskuun Malthussin ja Eugeniikkaoppien mukaisesti, mikä ilmenee nytkin lisääntyvinä vaatimuksina
    ilmaston pelastamisesta maailman väkimäärän sääntelyllää ellei peräti vähentämisenä.

    No nyt neuvotellaan sitten 1000 miljardista ilman ilmastoa, josta kuvittelevat
    päästävään kansaivälisesti sitovaan sopimukseen Pariisissa vuonna 2015.

    http://www.rtcc.org/2013/10/22/un-climate-chief-underlines-green-climate-fund-concerns/

    Ilkka

    VastaaPoista
  6. Miten tuossa oli mallinnettu alueittainen ilmastonmuutos? Ymmärtääkseni ilmastomallit eivät tuohon vielä pysty mutta se on varmaa että keskilämpötilan noustessa 2 astetta tuo nousu ei tapahdu tasaisesti joka puolella. Tämän näkee jo siitä että Arktika lämpenee noin kaksi kertaa päiväntasaajaa nopeammin.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on mallinnettu siten että 1000 miljardin rahastaminen länsimaiden
      veronmaksajilla vaatii kuvatunsuuruisen ilmastopeloitteen keksimisen.

      2 asteen tavoite on sitäpaitsi peräisin maailmanpankilta eikä ilmastotieteeltä, eikä edes ilmasto"tieteeltä"

      http://www.theguardian.com/environment/2009/sep/16/network-climate-change

      Ilkka

      Poista
    2. Tosta 2° noususta on hourittu ainakin vuodesta 2005 asti, koskahan se nousu alkaa ja mikä vuosi on vertailuvuosi?
      Kerrotko L4 lähteesi väitteelle että Arktika lämpenee nopeammin kuin päiväntasaaja, kun tuolta ei huomaa muuta kuin että tänä vuonna on ollut kylmempää kuin 1958.
      http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php

      Poista
    3. Arktikan nopeampi lämpeneminen näkyy mistä tahansa globaalista lämpötila aikasarjasta. Arktikaksi lasketaan yleensä vähintään kaikki napapiirin läpuoliset alueet, yleensä vielä sitäkin paljon suurempi alue.

      -L4

      -L4

      Poista
    4. Muistutan L4:lle pari asiaa ilmastonmuutoksesta. HadCRUT4:n mukaan arktinen alue ei ole juurikaan lämmennyt viimeisen 80 vuoden aikana. Suurinpiirtein yhtä lämmintä kuin nyt siellä oli 1930-luvulla. Päiväntasaajan alue (+20N - -20S) on RSS-sarjan mukaan jäähtynyt viimeisen 17 vuoden aikana noin vauhdilla 0,08 astetta vuosikymmenessä, vaikka nykyisen ilmastoparadigman mukaan siellä sen muuta maapalloa lisää lämmittävän ilman pitäisi syntyä.

      Poista
    5. Pistäpä Mikko linkkiä käyriin pohjoisista leveysteista. HadCRUT4:n mukaan koko Pohjoinen Pallonpuolisko on nyt paljon lämpimämpi kuin 1930-luvulla (en löytänyt käyrää korkeammilta leveysasteilta):

      http://www.metoffice.gov.uk/hadobs/hadcrut4/diagnostics.html

      ja GISS:in mukaan korkeammpilla pohjoisilla leveysasteilla ollaan peräti 0.7C lämpimämpiä kuin 1940-luvulla:

      http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v3/Fig.B.gif

      Epäilen siis väitettäsi, varsinkin kun tiedetään että merijään laajuus on nykyisin paljon alhaisempi kuin 1930- tai 1940-luvuilla.

      -L4

      Poista
    6. Toki HadCRUT4 kertoo tarkemminkin arktisen lämpenemisestä sekä 1930-1950 että 2000-luvulla. Professori Humlumilla on mainio kuva asiasta täällä: http://www.climate4you.com/images/MAAT%2070-90N%20HadCRUT4%20Since1900.gif.
      1930-luvulla alkanut lämpö laski 2000-luvun lailla merkittävästi pohjoisen merijään alaa, kuten mm. Zubov todistaa.

      Poista
    7. HadCRUT4:n mukaan arktika on noin 1.5C lämpimämpi kuin vertailujaksolla. Eikös tämä ole aika tarkkaan tuplasti koko planeetan kokema 0.7C lämpiäminen. 30- ja 40- luvuilla oli tosiaan aika lämmintä.

      Saatko muuten jostakin tuotettua vaikka 65 tai 60 asteen yläpuolisen lämpötilakäyrän? 70 astetta jättää suuren osan arktista aluetta ulkopuolelleen (arktikan määritelmiä on toki useampia).

      -L4

      Poista
    8. HadCRUT4:n Lineaarinen trendi kalottialueelle 65N-90N on +0,08 astetta per vuosikymmen aikavälillä 1934-2013. Mittaushistorian lämpimimmät vuodet tuolla alueella ovat olleet 2011 ja 2007. Ne ylitiivät 1930 ja 1940-lukujen keskilämpötilaltaan lämpimimpien vuosien lämpötilat alle puolella asteella.

      Poista
    9. Ookoo eli ero keskilämpötiloissa on kuitenkin selvä ja nyt on lämpimämpää kuin ~80 vuotta sitten.

      -L4

      Poista
    10. 1998-2012 oli tuolla alueella noin 0,4 astetta lämpimämpi verrattuna jaksoon 1934-1948. Tiedämme Zubovin kirjoituksista, että edellisen lämpimän jakson lämpöhuippu alkoi jo 1920-luvulla, joten lämpimämpikin kausi tuona aikana 1920-1950 on voinut olla, mutta kun ennen vuotta 1933 ei ollut riittävästi havaintoasemia. Eiköhän nyt ole taas tässä ketjussa poikettu riittävän pitkään pois kirjoituksen pääaiheesta?

      Poista
    11. Mainiota, sovitaan sitten, että pikkuisen täällä on lämmennyt. Mutta tämän kirjoituksen aiheenahan oli se, miksi se on HYVÄ asia. Taitaa siinä tosin vielä olla matkaa sellaiseen tilanteeseen, missä enää ei tarvitse edes harkita nastarenkaiden ostoa täällä etelä-suomessa. Noin niinkuin yhden hyvän puolen mainitakseni, semmoisen joka koskettaa tavallista työssäkäyvää ihmistä. Ehkä tämä toteutuu vasta vuonna 2100, jos trendi pysyy vakaana?

      Poista
  7. Lämpimämmässä ilmastossa lämmityslaskut ovat halvemmat, maatalouden kasvukausi on pidempi, ja jalkapalloa voi pelata pitemmän aikaa vuodesta.

    VastaaPoista
  8. Ilmastonmuutos on hyvä asia, koska olisihan elämä aivan h*lvetin tylsää, jos ilmasto olisi aina samanlainen. Hieman samaan tapaan, kuin neljä vuodenaikaa on yleisesti ottaen ihmisten mielestä positiivinen asia. Sitäpaitsi ilmastonmuutoksella on merkittävä työllistävä vaikutus. Jos muutosta ei olisi, niin meillä olisi valtava lauma toinen toistaan yksimielisempiä tutkijoita työttömänä.

    Puolueeton

    VastaaPoista
  9. Tässä on GISStempin zonal meanit väriskaalattuna siten että base-period on 1925-1945:

    http://data.giss.nasa.gov/tmp/modelE/ltmap/tmp.4_observLOTI_12_1880_2012_1925_1945-0/ltmap.pdf

    Tämän mukaan arktinen alue on täysin kiistatta paljon lämpimämpi kuin 30- tai 40-luvuilla.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. GISStempin manipuloidut aikasarjat voit jatkossa lähettää muihin blogeihin. Minä en tykkää niitä esitellä täällä edes kommenttipalstalla. Olen muuten asiasta kirjoittanutkin mm. täällä ja täällä

      Poista
  10. Suuri ja Vaarallinen Salaliitto on sitten levinnyt jo Wall Streetille:

    http://ewallstreeter.com/climate-fossil-fuels-money-headlines-3714/

    :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et sitten lukenut että kyse oli kirjeen vastaanottajista, eikä lähettäjästä.

      "Erityisesti yhtiöitä kehoitetaan varautumaan tilanteeseen ja varoitetaan rakentamasta uusia fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiantuotantolaitoksia. Kirjeen vastaanottivat ainakin 45 suuryhtiötä, kuten ExxonMobil, Shell ja BP."

      http://www.co2-raportti.fi/?heading=Energiayhti%C3%B6it%C3%A4-varoitetaan-fossiilisesta-energiasta&page=ilmastouutisia&news_id=4010

      Ja kuka olikaan kirjeen lähettäjä?

      "[PDF]
      The Future is Possible: Ceres Annual Report 2012
      www.ceres.org/.../the-future-is-possible-ceres-annual-re...‎Käännä tämä sivu
      with the World Wildlife Fund and. Calvert ... SUSTAINABLE BUSINESS STRATEGIES. 2012. CERES. HIGHLIGHTS. THE FUTURE OF ...... Andrew Logan &."

      Eikö hälytyskellot soineet WWF suuntaan, joka käsittääkseni ei ole maailman suurin sijoittajayhteisö vaikka rahaa onkin pitää yllä Greenpeace laivastoa.

      Olisit edes laittanut toimivan linkin FT,n alkuperäiseen artikkeliin.

      Ilkka muikunpyynnistä.

      Poista
  11. Lisään vielä alkuperäisemmän artikkelin.

    Siinä kirjoitetaan harrastetun ilmastopolitiikan vaarantavan sijoitukset nykyisin
    käytettävään energiaan.

    Asiasta hulee lisätietoja joulukuun alussa, jossa on tarjolla 1000 miljardin lasku länsimaille hyvinvoinnin siirtämiseksi kehitysmaiden diktaattoreille, mutta sellaista alaarmia ei ole keksitty että laskun allekirjoittaisi kukaan muu kuin joku ollila, käteinen ja niinistö.

    http://www.ft.com/cms/s/0/28b61824-3cb9-11e3-a8c4-00144feab7de.html#axzz2iqseAXtZ

    Ilkka

    VastaaPoista
  12. Miksi ilmastonmuutos on hyvä asia YK,lle ja sen parasiittijärjestöille.

    http://wattsupwiththat.com/2013/10/27/long-green/

    Ilkka

    VastaaPoista
  13. Suomessakin on tehty tutkimus osana ns. Euro Winter tutkimusta, jossa osoitetaan että kylmyys tappaa enemmän kuin kuumuus. prof. Simo Näyhän ryhmän tutkimuksen mukaan normaali talvi Suomen oloissa aiheuttaa noin 2000 ylimääräistä kuolemaa ja tavanomaisen kesän helteet noin 200-300 ylimääräistä kuolemaa. Pienimmillään suomalaisten kuoleisuus on elokuussa kun keskilämpötila on noin 15 C.

    VastaaPoista