perjantai 12. heinäkuuta 2013

Tyvestä puuhun ilmastoasioissakin

Olen aika rajusti tässä blogissa kritisoinut ilmastotutkimusta, sen tuloksia, tekijöitä ja menetelmiä. Jotkut lukijat ovat saaneet tästä käsityksen, että vastustaisin mm. tietokoneilla ajettavia mallinnuksia. No en vastusta, sillä eivät nuo ihmisten tekemät mallinnukset niitä typeryksiä ole. Kyllä syylliset ilmastotutkimuksen virheellisiin ja panostuksiin nähden kehnoihin tuloksiin löytyvät tekijöistä ja sen tekemisen johtajista.
Kuva 1: Ilmastomallien ennustama kuukausittaisen
keskilämpötilan muutos eri päästöskenaarioissa


Mutta lähdetään liikkeelle ilmastomallinnuksista, joita meidänkin ilmastoviranomaisemme pitävät isäntinään. Ne ovat mallintaneet maailmaan ja myös Suomeen vuodelle 2100 sellaisen ilmaston, jollaista täällä ei ole nähty ilmeisesti useaan miljoonaan vuoteen. Keskilämpötila voi nousta jopa yhdeksällä asteella (kuva 1), sadanta puolitoistakertaistuu, lunta tuskin eteläisessä Suomessa enää nähdään, meri ei jäädy, ennenäkemättömät myrskyt tekevät metsistämme tulitikkuja ennen kuin tulvan alle jäänyttä korjuukonetta ehditään käynnistää ja merenpinta nousee tasolle, jolla se ei ole ollut ainakaan 100 000 vuoteen. Kaiken tämän näkevät noin 70 ilmastomallia, joiden takana kuulemma seisoo tiede 97-prosenttisen yksimielisenä, ja meidän tavallisten tyhmien on tuohon sopeuduttava tai tehtävä parannus, koska tuo ilmastonmuutos on meidän aiheuttamamme.
Kuva 2: Ilmastomallien ennustamat lämpötilat (viivat) vastaan
todellisuus tropiikissa.

Minulle tuo ei kelpaa, sillä nuo ilmastomallit eivät kykene mallintamaan välttävästi edes 10 vuoden päähän saati 100 vuoden päähän.  Vielä pahempaa on se, että ne eivät myöskään kykene jäljittelemään jo historiaan jäänyttä ilmastoa.  Meillä ei ole myöskään kykyä mallintaa ilmastoa tai säätä vuotta, vuodenaikaa tai edes kuukautta eteenpäin kolikonheittoa paremmalla todennäköisyydellä. En yhtään ihmettele sitä, että erilaiset maallikkoennustajat sammakoineen pärjäävät näissä kausiennusteissa paremmin kuin Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Taalas satoine apureineen ja supertietokoneissa pyörivine malleineen. Taalas tosin tietää itsekin tuon, eikä siksi uskalla edes kisaamaan muutamaa päivää pidemmille ennustejaksoille. Siitä huolimatta meidän pitäisi uskoa hänen sadan vuoden päähän ulottuvaa ennustettaan ja käytettävä satoja miljardeja tuon muutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen. Vaatimus on järjetön.
Kuva 3: Ilmastomallien ennustama lämpötilakehitys (pun)
ja todellinen lämpötila (sin) Fennoskandiassa vuodesta
1989 alkaen.

Jotta emme jää kiistelemään ilmastomallinnusten luotettavuudesta, pyydän niiden puolustajilta ennen vastaväitteitä kolmea asiaa. Katsokaa kuvaa 2, ja nimetkää sieltä malli, joka on simuloinut helpoimmin ennustettavan tropiikin ilmaston oikein tai edes sinnepäin. Sitten katsokaa kuvaa 3, ja tarkastakaa, onko ilmastomallinnusten keskiarvon trendikuvaajan (sininen) etumerkki sama kuin Fennoskandian toteutuneen keskilämpötilan trendikuvaajan (punainen) viimeisen 23 vuoden aikana. Viimeksi voitte käydä Ilmatieteen laitoksen sivuilla ja etsiä sieltä linkin laitoksen tuottamaan kuukausi-, vuodenaika- tai vuosiennusteeseen. Sellainen siellä nimittäin on, jos laitos kykenee ennustamaan säätä edes kuukauden päähän.
      
Ilmastomallit eivät kykene mallintamaan ilmastoa, koska niissä on sekä virheitä että puutteita. Minä en niitä kaikkia tunne, enkä siksi pysty tähän kattavaa luetteloa laatimaan. Mutta otetaan niistä muutama esimerkiksi. Ilmastomallit eivät pysty mallintamaan merten lämpökiertoa. Ne eivät pysty ennustamaan niistä edes lyhytjaksoisimpia, kuten muutaman vuoden sykkeellä toimivaa ENSOa (el Nino / la Nina – vaihtelua), eivätkä muutaman vuosikymmenen rytmillä toistuvia Tyynenmeren tai Atlantin vaihteluja saati useiden vuosikymmenten ja satojen vuosien taajuudella tapahtuvia syklejä. Puute on vakava, sillä lähes kaikki se energia, joka auringosta tänne saapuu, jollain tavalla kiertää ilmakehään merien ja niiden vaihtelevan energiakierron kautta.
Kuva 4: Mallinnusten hotspotit yläkuvassa.
Alakuvassa hotspot-ruuduista mitattu lämpötila,
joka ei osoita lämpenemisen merkkejä.

Ilmastomallit eivät kykene mallintamaan ilmakehän pilvisyyden vaihtelua, jossa prosentin muutos vaikuttaa enemmän meriin ja maanpinnalle tulevaan säteilyyn kuin ilmakehän hiilidioksidin kaksinkertaistuminen ja aerosolit yhteensä. Ilmastomallit ovat ennustaneet väärin myös ilmakehän vesihöyrypitoisuudet, eikä niiden mallintamia kuumia vyöhykkeitä ole jatkuvista mittauksista huolimatta löydetty päiväntasaajan yläpuolisesta troposfääristä (kuva 4).  Ne eivät osaa mallintaa myöskään sadantaa, mistä hyvänä esimerkkinä ovat niihin perustuvat ennusteet lumettomista talvista pohjoisessa ja kuivuudesta keskileveyspiireillä. Kummistakaan asioista ei ole tavanomaista vaihtelua parempaa näyttöä. Ne siis eivät pysty mallintamaan vedenkiertoa meren ja ilmakehän välillä, joka on kaiketi aivan keskeinen osa ilmastoamme ja sen lämpötilan säätelyä.

Ilmastomallit eivät myöskään kykene mallintamaan auringon ja ympäröivän avaruuden vaikutuksia tai vaihteluja. Ne muuten eivät mallinna edes sitä jonnekin valtamerten syvänteisiin muka kadonnutta auringon lämpöä, jonka takia ilmastomme ei ole lämmennyt ennusteiden mukaisesti. Ne siis eivät mallinna ainuttakaan osaa ketjussa oikein. Ei ole ihme, että vakavat tiedelehdetkin alkavat irvailla mallinnusklimatologialle. Lisää mallinnusten epäonnistumisista voit lukea suomeksi täältä ja täältä sekä englanniksi Bob Tisdalen blogista.

En minä silti syytä ilmastomalleja enkä edes niiden tekijöitä. Noilla tekijöillä ei ole yksinkertaisesti riittävästi tietoa em. asioista, jotta mallit voitaisiin rakentaa edes jotenkin toimiviksi. Mutta meillä on hyvä syy arvostella niitä tiedemiehinä itseään pitäviä, jotka väittävät vain ja ainoastaan ilmastomallinnuksilla saatujen tulosten perusteella tietävänsä ilmastomme muuttuneet ominaisuudet vuonna 2100. Nuo tiedemiehet ovat ilmastoasioista aivan yhtä pihalla, kuin olivat 1800-luvun lopulla valoeetterihypoteesin nimeen vannoneet fyysikot, joiden takana tiedemaailma lähes yksimielisesti seisoi. Meillä on oikeus myös arvostella sellaisia johtavia virkamiehiä ja poliitikkoja, jotka vaativat meitä uskomaan mallinnuksiin ja uhraamaan omaisuuksia valmistautuaksemme niiden hulluihin skenaarioihin.

No, mitä pitäisi sitten tehdä asioiden korjaamiseksi? Minä suosittelisin ensimmäiseksi paikkaamaan nuo ammottavat aukot perustiedoissa auringosta, ilmakehästä, meristä ja muista asioista sekä niiden vuorovaikutuksista. Sen kanssa samanaikaisesti kannattaisi aloittaa korjattuja mallinnuksia hyödyntäen kuukauden, vuodenajan tai vuoden ennustamisen kokeilut. Aloitetaan siis eteneminen tyvestä puuhun. Onnistuminen tuossa verrattain lyhyen ajan ennustamisessa olisi huima edistysaskel, joka toisi merkittäviä hyötyjä ihmiskunnalle. 

Jos kykenisimme ennakoimaan edes parin seuraavan kuukauden osalta luotettavasti vaikkapa sään ääri-ilmiöt, sadannan ja myös hyvän sään, olisi siitä valtavaa etua niin maataloudessa, energiahuollossa, kuljetuksissa, turismissa, vahinkojen torjunnassa jne. Nuo hyödyt olisivat globaalisti laskettavissa kenties tuhansissa miljardeissa euroissa jo vuositasolla. Ennusteiden ulottuvuutta voitaisiin sitten kasvattaa yhä pidemmälle, ja epäilemättä kehittämiselle olisi alkumenestyksen jälkeen laaja tuki.

Ilmastotutkimuksen fokus olisi käytännössä tuotava paljon lähemmäs enemmän empirismiin nojaavaa meteorologiaa ja asiaan olisi integroitava nykyistä vahvemmin merentutkimus ja avaruustutkimus. Tutkimuksellinen valta pitäisi ottaa kokonaan pois nykyisiltä hiilidioksidin riivaamilta klimatologeilta ja panna johtoon joko pragmaattisia meteorologeja tai merentutkijoita, jotka ovat tutkimusrahan jaossa jääneet pahasti politisoituneen klimatologian jalkoihin. Kyllä niitä mallintajiakin tarvitaan apupoikina, mutta heidän esimiehinään on oltava sellaiset skeptikot – siis tieteeseen kuuluvan epäilyksen ja kyseenalaistamisen olemuksen ymmärtäjät – jotka osaavat pitää nörtin oikeassa roolissa. Muutama osaava tilastomatemaatikkokin tarvittaisiin korjaamaan nykyisen ilmastotutkimuksen raunioita.

En osaa ennustaa, miten  nopeasti parissa edellisessä kappaleessa kuvaamani tavoitteenasettelun muutos ”tyvestä puuhun -lähestymistapaan” saataisiin alulle. Jonkun on nimittäin sanottava, että näillä nykyisillä ilmastomallikeisareilla, Taalaksilla, Alestaloilla ja heidän ulkomaisilla kollegoillaan, ei ole vaatteita. Tuon sanojan on noustava joko tiedemaailman tai poliittisen johdon huipulta. Jos joudumme kovin pitkään odottamaan sanojaa, sitten tiedän, miten tässä käy. Ennemmin tai myöhemmin kansan enemmistö tajuaa tulleensa huijatuksi, ja silloin vaihtuu järjestys paljon laajemmin.

150 kommenttia:

  1. Miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa muutoksen saamiseen tämän ilmastohössötyksen keskellä. Annan neljä neuvoa:
    1. Kyseenalaista nykyinen CAGW-paradigma lähipiirissäsi.
    2. Kirjoita kansanedustajallesi ja kunnanvaltuutellesi, ja kerro kantasi.
    3. Levitä sosiaalisessa mediassa ilastorealistisia juttuja.
    4. Seuraavissa vaaleissa älä äänestä alastomia ehdokkaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikon ajatukset ovat valitettavan oikeaan osuneita. Ilmastomallit eivät - syystä tai toisesta - näytä toimivan. Jos ilmastovertailut todellisuuden ja mallinnusten suhteen ovat kerta toisensa jälkeen eri sfääreillä, jossain on vakava ristiriita.

      Ihmettelen edelleenkin, miksi ilmaston syklisyys (joka selittää lähes kaiken ilmastonmuutoksista), on edelleenkin näissä ilmastokeskusteluissa "tabu".

      Poista
  2. Jälleen - odotetusti - selkeä looginen esitys. Kiitos että jaksat.

    Meidän kaikkien velvollisuus on toimia ohjeesi mukaan. Muuten on turha valittaa vuosittain tuhlattavien miljardien (2 tai 3 tai..) tuhlauksen vuoksi.

    Niilo Kärki

    VastaaPoista
  3. Kukaan itseään kunnioittava inttäjä ei näköjään halua koskea ilmastomalleihin
    pitkällä kepilläkään.

    Oli miten oli, ymmärtääkseni aiheen ympärillä hyörivät "asiantuntijat" eivät havainnoi eroa
    tosielämässä käytetyiden mallinnusten, johin syötetään tunnettuja fysikaalisia suureita,
    ilmastomalleihin joihin syötetään jopa toisten ilmastomallinnuksien mallinnustuloksia ja
    oletuksia syötteinä, jolloin mopo karkaa taatusti käsistä, ja tuloksen saamiseksi ei mielipuolisiin raameihin tarvitaan rutkasti mallinnusajoja etsiäkseen sopivia syötearvoja
    halutun tuloksen saavuttamiseksi.

    Freeman Dyson ilmastomallinnuksista.
    http://www.youtube.com/watch?v=JTSxubKfTBU

    Ilkka.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Freeman Dyson on ansiokas tiedemies omalla alallaan ja muutenkin älykäs ihminen kuten tuhannet ilmaston ihmisperäistä lämpeämistä epäilevät tiedemiehet. Harva heistä kuitenkaan on aktiivinen julkaiseva ilmastontutkija.

      Oheinen Michael Tobisin artikkeli käy yksityiskohtaisesti läpi Dysonin teesejä.

      http://initforthegold.blogspot.fi/2007/08/dyson-exegesis.html?m=1

      Lyhyt lainaus

      Dyson: "The models solve the equations of fluid dynamics, and they do a very good job of describing the fluid motions of the atmosphere and the oceans. They do a very poor job of describing the clouds, the dust, the chemistry and the biology of fields and farms and forests. They do not begin to describe the real world that we live in. The real world is muddy and messy and full of things that we do not yet understand. It is much easier for a scientist to sit in an air-conditioned building and run computer models, than to put on winter clothes and measure what is really happening outside in the swamps and the clouds. "

      Dyson: "That is why the climate model experts end up believing their own models."

      Comment: ", I must have missed a step here... In fact climate model experts do not particularly "believe" models. Our skepticism is informed and consequently rather complex. Do we believe this, did we capture that... So here Dyson is completely off base"

      Eli siis Dyson tuntuu kommentoivan voimakkaasti aluetta josta hänellä ei ole oikeaa tietoa..

      Poista
    2. No mutta eihän kommentaattori Tobis ole ilmastotieteilijä, vaan tietokonemallintaja joten esityksesi mukaan Tobis kommentoi omaa asiaansa vedoten auktoriteetteihin.

      Tuossa kommentoidaan sitten kommentaattorisi muita kommentteja, eikä
      kovin hyvältä näytä.

      http://wattsupwiththat.com/2009/03/03/pielke-jrs-take-on-an-amazing-conversation-with-a-climate-scientist/

      ilkka

      Poista
    3. Luulin että tämän aiheen alla keskusteltiin (tietokone)malleista jolloin mielestäni Tobisin kommentti on täysin asiaan kuuluva.

      Hän näyttäisi tehneen väitöskirjansa ilmastotieteen laitoksella "Atmospheric and
      Oceanic Sciences U Wis Madison 1996" joten en aivan ymmärrä heittoasi.

      Poista
  4. Kirjoituksessasi on pari väärinkäsitystä. Koska säätila on kaottinen, ilmaston ennustaminen 100:n vuoden päähän on helpompaa kuin 10:n vuoden päähän, tai virherajat huomioiden yhtä helppoa. Koska keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä maapallon lämpötilan määrää energianvaihto avaruuden kanssa, on tärkeää että kasvihuonekaasut ja takaisinkytkennät kuvataan niin hyvin kuin osataan. Alueellisten ilmastomallin huono toimivuus on tiedossa mutta ilman mallintamista tulevaisuuden paikallis-ilmastosta ei voida sanoa yhtään mitään, joten huonokin malli on parempi kuin ei mitään.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskinpa olen käsittänyt asioita väärin sen enempää kuin arvostelemani laitoksen johtokaan. Sään ja ilmaston raja on kuin veteen piirretty viiva.

      Kuvasta 2 näkee selvästi, että ilmaston globaali ennustaminen on jo ilmastollisesti hyvin lyhyen ajan sisällä totaalisen pielessä. Ongelma taitaa olla mallinnuksia syvemmällä. Epäilen, että koko vallitseva hypoteesi tai paradigma on uusittava, ennenkuin löydetään oikeat parametrit. Sähkömagnetismin käyttöönottokaan ei oikein onnistunut "eetteriympäristössä".

      Poista
    2. Niin no, 100 vuoden päähän on hyvä ennustella, tuskinpa kukaan tulee kaivamaan sinut ylös haudasta ja moittii huijariksi, kun malli osoittautuu silkaksi glorifioiduksi lottokoneeksi. 10 vuotta on vaarallisempi, koska joku pilkkakirves voi 10 vuoden jälkeen ottaa sinut maalitauluksi...

      Poista
  5. Lisäys: koska vaadit kuukauden tai pidempiä sääennustuksia et nähtävästi ole sisäistänyt säätilan kaoottisuutta ja sitä että pitkän säänennustamisen mahdottomuudesta ei seuraa että esim. 50 vuoden päästä vallitsevan ILMASTON ennustaminen olisi mahdotonta.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olisi kovin hyödyllistä saada luotettavia ennusteita edes kuukauden päähän? Ei kuukausi ole kovin pitkä aika.

      En tainnut väittää mitään asiaa mahdottomaksi. Suosittelin vain etenemistä tyvestä puuhun.

      Poista
    2. Molempia tarvitaan eivätkä ne ole toisiaan pois sulkevia. Ne tutkivat ilmakehän ilmiöitä erilaisesta perspektiivistä - ja niinkuin linkkisi Natureen osoitti niin niiden välissä tapahtuu nyt uudenlaisten mallien kehittämistä jotka ehkä auttavat yhdistämään näitä.

      Malleissa on paljon kehitettävää mutta viimevuotisen tutkimuksen mukaan jo varhaiset IPCC:n mallit ovat kuvanneet aika hyvin globaalin lämpötilan kehittymisen viime vuosikymmeninä

      Poista
    3. Minä en ole vielä löytänyt edes välttävästi lämpötilahistoriaa tai muutakaan säähistoriaa kuvaavaa mallinnusta, vaikka aika pitkään olen sellaisia etsinyt.

      Ilmastotutkimukseen on pantu valtavan paljon rahaa viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Siitä huolimatta tulokset ainakin mallinnusten osalta ovat masentavia, ellei tavoiteltuna tuloksena pidetä tutkimusalueen vahvaa politisoitumista ja julkisuuteen pääsyä.

      Minä kaipaisin jo tuloksia, ja uskoisin niitä saatavan paremmin tuolla "tyvestä puuhun" -lähestymistavalla. Toki tulos olisi sekin, että nykyinen ilmastoparadigma hylätään mallinnusten perusteella toimimattomaksi osoittautuneena. Tällä hetkellä tuo tulos näyttää todennäköisimmältä.

      Poista
    4. Itse itseäni lainaten... ;)

      Skeptikoiden" mielestä mallit ovat arvottomia koska niissä on noita Mikon listaamia rajoituksia. Minun mielestäni taas ne ovat kuitenkin olleet yllättävän osuneita kuten oheinen tutkimus osoittaa.

      http://m.iopscience.iop.org/1748-9326/7/4/044035/article

      Poista
    5. Tuo linkkaamasi Rahmstorfin ja Fosterin selvitys on palasteltu jo viime vuoden puolella. Kun kirjoittajat poistivat mitatuista lämpötiloista merten ja auringon vaikutuksen - he siis tekivät ihan uuden lämpötilahistoriansa - mallit alkoivatkin toimia. Siis ensin muokataan aikasarjaa sopimaan mallinnuksen parametreihin, ja sitten todetaan, että mallinnus tuottaa tuon muokatun aikasarjan mukaiset tulokset. Samalla tavallahan voi helposti ja menestyksellisesti mallintaa lähes mitä vaan, mutta reaalimaailman kanssa tuolla ei ole juuri mitään yhteistä. Bob Tisdale kertoo asian pidemmin täällä.

      Minä osaisin mallintaa elävän ihmisen helposti seuraavalla menetelmällä. Laadin ohjelman, joka piirtää tikku-ukon paperille. Sitten piirrän valokuvan perusteella tikku-ukon toiselle paperille, ja väitän sitä eläväksi ihmiseksi, jota on hieman pelkistetty. Tämän jälkeen tulostan mallin piirtämän tikku-ukon ja vertaan sitä "elävään tikku-ukkoihmiseeni". Onnistuin!

      Poista
    6. Tisdale kirjoittaa pitkään ja hartaasti.

      Kunhan jossain vaiheessa pääsen taas katsomaan nettiä isommasta kuin kännykän ruudusta yritän tutkiskella tuota linkkiäsi tarkemmin.

      Oheinen linkki on taas erään artikkelin kirjoittajista sivulle jossa tutkimusta käydään myös läpi.

      http://tamino.wordpress.com/2012/12/01/sea-level-rise-faster-than-projected/

      Artikkeli ei peitä sitä että arvioinnissa on lisänä käytetty joitakin havaittuja ilmiöitä joita ei oltu pystytty mallittamaan kuten ENSO:n ja tulivuortenpurkausten ajankohdat.

      "When it comes to temperature, some of the computer models which form the basis of IPCC projections can realistically simulate factors like the el Nino southern oscillation (ENSO) which cause short-term fluctuations in temperature. But even though the events themselves can be realistically simulated, their timing doesn’t coincide with actual observed timing. It’s like correctly simulating how often it will rain, and how much — but not getting the actual dates of rainfall correct. The IPCC models also don’t include the volcanic eruptions which also cause fluctuations in temperature, or short-term variations in the energy output of the sun.

      In short, they can’t be expected to get the short-term fluctuations right but can (we hope) correctly characterize their average influence. And that’s the best we can hope for. We don’t expect computer model simulations to predict the weather years, decades, or centuries in advance, but we do hope that they will correctly simulate what the average and variation of weather will be — which is the definition of climate."

      Miten tämän sitten haluaa tulkita: mallit ovat hyödyttömiä koska eivät kaikkea tätä tuota - vai että mallit eivät ole täydellisiä mutta parempaakaan ei ole ja olemme näköjään oikeilla jäljillä. Itse olisin jälkimmäisen kannalla

      Poista
    7. Ahaa, L4!

      Kerroit juuri meille sen oleellisen tiedonmurusen: sen, ettei ilmastolla ole mitään tekemistä sään kanssa. Minkähän kanssa sillä sitten on? (no, ruhtinaallisten tutkimusapurahojen kanssa tietenkin, mutta sen lisäksi?)

      Poista
    8. Kuukauden sääennustuksia ei ole tulossa. Huomatkaa että laskentatehon miljardikertaistuminen (hiha-arvio) pidensi pätevien sääennustusten pituutta viidestä päivästä kymmeneen, mallit tietysti kehittyivät samalla rajusti. Kaaos pitää huolen siitä että kuukauden ennusteita ei nähd todennäköisesti ikinä.

      -L4

      Poista
  6. No jos ilmastomallit eivät tunnetusti toimi, voiko olettaa että niissä on vikaa.

    Vai että ennustaminen 100 vuoden päähän on helpompaa, kun eivät pysty rekonstruoimaan edes menneisyyttä vaikka on olemassa erilaisia historiallisia mittausarvoja mitä voi käyttää syötteinä, toisin kuin tulevaisuutta ennustettaessa.

    Eihän ne tiedä edes mainitsemistasi takaisinkytkennöistä, kun vaikkapa voimakkaimman kasvihuonekaasun eli vesihöyryn takaisinkytkennän etumerkistäkin on erimielisyyttä.

    Nimen omaan huono malli on pahempi kun ei mitään jos se johtaa tuhansien miljardien hukkaamiseen torjumaan uhkaa jota ei ole olemassakaan, kuten nyt on käynyt.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimivathan ne varsin hyvin, ts. vieläkin ollaan virherajojen sisällä vaikka lämpeneminen onkin lähes pysähtynyt. Ottaen huomioon kuinka paljon kaikenlaista moskaa ilmakehään on pumpattu viimeisen 15 vuoden aikana mm. Aasiassa ei mielestäni ole ihme että kaikki ei vielä mallinnu parhaalla mahdollisella tavalla.

      Total Anthropogenic Forcing virherajoineen löytyy IPCC AR5 vuodestusta draftista kuvasta SPM.3, etumerkistä ei ole mitään epäselvyyttä:

      http://www.stopgreensuicide.com/SummaryForPolicymakers_WG1AR5-SPM_FOD_Final.pdf

      Ja koska skeptikoiden väitteet tulevasta ilmastosta eivät tunnetusti perustu malleihin, ne eivät tosiasiallisesti perustu mihinkään, vaan ovat pelkkää toiveajattelua/kuvittelua. Ainoastaan mallinnus mahdollistaa tulevaisuuden ennustamisen.

      -L4

      Poista
    2. No eihän havainnot ole missään virherajojen sisällä kun ei kerran lämpene.

      Etko ymmärtänyt avauksessa ollutta kuvaa jossa mallit ja reaalimaailma olivat samassa grafissa.

      Ei ollut kysymys mistään "skeptisistä" ilmastomalleista, vaan siintä miten
      nykyiset ilmastomallit ovat toimineet, kaikki näyttävät huomattavaa lämpenemistä, ja mittaukset puolestaan ettei ole lämmennyt.

      Miten ihmeessä tuosta saa että mallinnukset ovat toimineet hyvin, sitäpaitsi
      IPCC on jäävi todistamaan omien käppyriensä oikeellisuudesta.

      Ilkka

      Poista
    3. Lisään vielä IPCC AR authorin Forrest Mimsin attikkelin vesihöyryn takaisinkytkennästä.

      "This study shows no up or down trend in global water vapor, a finding of major significance that differs with studies cited in AR5. Climate modelers assume that water vapor, the principle greenhouse gas, will increase with carbon dioxide, but the NVAP-M study shows this has not occurred. Carbon dioxide has continued to increase, but global water vapor has not. Today (December 14, 2012) I asked a prominent climate scientist if I should release my review early in view of the release of the entire second draft report."

      http://wattsupwiththat.com/2012/12/14/another-ipcc-ar5-reviewer-speaks-out-no-trend-in-global-water-vapor/

      Kiistä se puolestani tapasi mukaan jollain WWF/reenpissi pamfletilla, minä lopetan oman tapani mukaan vesihöyrystä tähän.

      Poista
    4. Kyllä havainnot ovat vielä virherajojen sisässä, vaikka ei ole juuri lämmennyt. Totta on että mikäli lämpenemättömyys jatkuu vielä monta vuotta, virherajat paukkuvat. Tosin mallitkin toki kehittyvät kaiken aikaa ja selviää mikä mallikeskiarvon ja nykylämpötilan eron on aiheuttanut.

      -L4

      Poista
    5. Ihmettelen suuresti millään tavoin perustelematonta vastakkain asettelua "skeptikoiden mallit" ja "ei-skeptikoiden mallit". Me kaikki asianmukaisen koulutuksen saaneet — ja sen omaksuneet — tutkijat käytämme tilastotieteen perusoppeja laatiessamme yksinkertaisempia tai monimutkaisempia malleja.

      On myös olemassa myös kaksi koulukuntaa, joista toinen suosii paljon muuttujia sisältäviä (”ekolologisia”/”ilmastodynaamisia”) malleja ja toinen yksinkertaisia — perussääntöjä noudattavia — malleja.

      Itse edustan jälkimmäistä eli ”Pieni on kaunista”-periaatetta. Mielestäni on yksinkertaisesti mahdotonta hallita nykytilastotieteen keinoin useiden muuttujien mallikombinaatioita, koska tavanomaisesti liian pienet aineistot edustavat mitä sattuu kohtia eri tyyppisissä jakaumissa, jolloin niiden perusteella tehdyt mallinnukset johtavat helposti mihin tahansa tuloksiin!

      Tätä tapahtuu mielestäni toistuvasti ilmastotieteissä.

      Poista
    6. "Tilastotieteen soveltaminen" on vain käyränsovitusta. Fysikaalisten mallien käyttö on välttämättömyys.

      -L4

      Poista
    7. Anonyymi13. heinäkuuta 2013 16.59

      Sinulle ei ilmeisesti reaalimaailma (havainnot + tilastollinen analyysi) merkitse yhtään mitään?

      Poista
    8. Täältä luokan takariviltä kommentti: molempia tietenkin tarvitaan että ymmärrys kasvaa.. Sekä mittauksia että niiden analyysiä mutta myös sen mallintamista että mitkä ne ilmiöt siellä takana ovat jotka tuota mitattavaa asiaa ohjaavat.. Mutta tästä varmaan keskustelussa ei oikeastaan ollutkaan kyse..?

      Poista
    9. "Virherajojen sisällä" - Kuinka suuri oikein on tuo virheraja? 500% vai miten paljon?

      Poista
    10. No ei ilmastoa voi mitenkään mallintaa vain statistiikalla ja havainnoilla. Niitä voi käyttää empiiristen osamallien väsäämisessä alueilla joilla fysikaalista mallia ei vielä ole, tai jotka vievät tällä hetkellä liikaa laskentatehoa.

      -L4

      Poista
  7. Kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut päättämään peruskoulupohjalta mikä on tieteessä oikein ja mikä väärin?

    Voi pyhät pyssyt....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut päättävät lopulta näistäkin asioista - ainakin verojen osalta ja olivatpa kansakoulupohjalta tai eivät. Sitä et voi juurikaan muuttaa kuin vaaleissa. Siksi suosittelen kertomaan mielipiteen suoraan tuolle päättäjälle.

      Poista
    2. Asetelma on aika irvokas, anteeksi vain. Tieteen ohjaaminen populistisilla "kyllä kansa tietää" -sloganeilla on pelottava ajatus ja onneksi täysin mahdoton jo lähtökohdiltaan.

      Politiikka on politiikkaa, tiede on tiedettä. Pitäkäämme ne erillään.

      Poista
    3. Pakko yhtyä Mikon näkemykseen. Näin se menee nyky-yhteiskunnassa, halusimmepa me tutkijat sitä tai ei!

      Poista
  8. Ilman mallejakin on selvää, että jos ilmasto lämpenisi 2 - 3 astetta nykyisestä sadassa vuodessa, merkitsisi se valtavia ilmastollisia muutoksia maapallolla. Se tiedetään n. 120 000 vuotta sitten olleen Eem-kautta koskevien tutkimusten perusteella. Tuolloin ilmasto oli vähintäänkin sen 2 - 3 astetta nykyistä lämpimämpi.

    Tulevaisuuden ilmaston mallintamisen epäonnisttumisella ei ole suurta merkitystä, se olisi jokatapauksessa 'katastrofaalinen', jos ennustettu lämpeneminen toteutuisi. Merkitystä on sillä, kuinka oikeassa ovat ne mallit ja laskelmat, jotka tuota lämpenemistä ennustavat.

    Lähi tulevaisuuden sään ennustamista kehitetään jatkuvasti. Sitä tehdään myös yksityisellä puolella ja siinä nykyistä parempi onnistuminen olisi jollekin yhtiölle aivan valtava rahasampo. Suuret meteorologisn laitokset ovat yrittäneet kehittää mallia maapallon ilmastoon suuresti vaikuttavan ENSO:n ennustamikseksi. Mitä itse olen niitä katsellut, niin kehitystyötä on vielä paljon jäljellä, jos senkään ennustaminen ylipäänsä on mahdollista.

    Avaruustutkijat ja tilastomatematiikot (myöskin skeptiseltä puolelta) ovat tarjonneet tietonsa yleisen ymmärtämisen lisäämiseksi, mutta näiden alojen merkitys ilmastotutkimuksessa ei ole keskeinen.

    Mielestäni ilmastokysymys ei tällä hetkellä ratkea 'paperilla'. Nyt pitää vaan antaa ajan kulua ja seurattava kuinka havainnot vastaavat teorioita, joita riittää useampiin suuntiin.

    Wade

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmaston lämpenemisillä on historiankirjoituksen mukaan ollut pääsääntöisesti vain myönteisiä vaikutuksia: on lisäänytty ja maailmantalous on voinut hyvin.

      Jotkut kansakunnat ovat tosin hyvien kelien ja oman vaurastumisensa myötä intoutuneet valtaamaan naapurimaita. Se tietenkin on saattanut olla ilmaston lämpenemisen ikäviä puolia.

      Mutta ihmiskunnan toiminnan edistyminen - niin hyvässä kuin pahassa - on joka tapauksessa ollut ilmastoriippuvaista.

      Poista
  9. Viides neuvo: Puhu ilmaston lämpenemisestä eli muistuta joka käänteessä mikä CO2:n vaikutus on.

    Poikkeuksellisten sääilmiöiden yhteydessä keskustelu menee aina ilmaston muutoksesta puhumiseksi. Ongelma on tässä se, että CO2:n vaikutus unohtuu ja tilalle tulee keskustelu, jossa syyllinen on jo selvillä - ihminen muuttaa ilmastoa ja sille on tehtävä jotain. Hölmöimmillään jokaista kerran 10 vuodessa tyyppistä sääilmiötä ollaan lykkäämässä ihmisen syyksi - myös kovia lumipyryjä ja reippaampia pakkasia.

    Varsinkin kylmien ilmiöiden yhteydessä, kun muistuttaa mikä se CO2:n vaikutus olikaan, keskustelu palutuu maan pinnalle varsin mukavasti.


    maallikko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinhan se on. Vesi ja vesihöyry kiertoineen lämpötilaa ja montaa muutakin asiaa täällä ainakin lyhytjaksoisesti säätävät.

      Poista
  10. Minusta tässä on hieman sellainen vivahde että toisten näkökulmasta lasi on puoliksi täysi ja toisten mielestä puoliksi tyhjä.

    "Skeptikoiden" mielestä mallit ovat arvottomia koska niissä on noita Mikon listaamia rajoituksia. Minun mielestäni taas ne ovat kuitenkin olleet yllättävän osuneita kuten oheinen tutkimus osoittaa.

    http://m.iopscience.iop.org/1748-9326/7/4/044035/article

    Tästä huolimatta malleissa on vielä paljon kehittämistä kuten myös CSIRO:n artikkelissa käydään läpi

    http://www.csiro.au/Outcomes/Climate/Reliability-Climate-Models.aspx

    "Climate models are based on the laws of physics and can reproduce many observed features of current climate and past climate changes.

    Confidence in model estimates is higher for some climate variables (for example, temperature) than for others (for example, precipitation)."

    Artikkeli käy läpi näitä yksityiskohtaisemminkin ja identifioi vastaavia kehittämiskohteita kuin vaikkapa Bob Tisdale ja moni muu.

    Kun luin tuon Naturen artikkelin mihin Mikko viittaa niin en kyllä itse sitä luonnehtisi sanoilla "vakavat tiedelehdetkin alkavat irvailla mallinnusklimatologialle." Lähinnä näin sen kuvaavan arkea uusien asioiden kehittämisessä - tässä yhteydessä aikaisempaa tarkempien erikoistuneiden ilmastomallien. Työ on kesken, eri ryhmät yrittävät hieman erilaisia tapoja ja tulokset eivät ole vielä läheskään täydellisiä. Ja tässä ei ole kysymys näistä aikaisemmista pitkän aikavälin ilmastomalleista vaan jostain mikä on uutta

    "These near-term forecasts stand in sharp contrast to the generic projections that climate modellers typically produce, which look many decades ahead and don't represent the actual climate at any given time. “This is very new to climate science,” says Francisco Doblas-Reyes, a modeller at the Catalan Institute of Climate Sciences in Barcelona, Spain, and a lead author of a chapter that covers climate prediction for a forthcoming report by the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). “We're developing an additional tool that can tell us a lot more about the near-term future.”

    Lopulta kysymys on siitä hyödynnämmekö näitä malleja (poliittisessa) päätöksenteossa vaikka ne eivät ole täysin valmiita. Vai jatkammeko kuten ennenkin kunnes luonto on osoittanut mittaustulosten kautta mikä malli oli oikein.

    Huomioiden seuraamukset mitä mallien toteutuminen toisi tullessaan (erityisesti tuon ensimmäisen linkkini ja WMO:n tuoreen raportin pohjalta) olisin taipuvainen hyväksymään niiden mallien tämän hetken epätarkkuudet ja jatkuvan kehittymisen - ja käyttämään niitä tärkeänä osana päätöksentekoa.

    VastaaPoista
  11. Niinpä, kirjoitin pitkän sepustuksen prosessi- ja tietotekniikasta, mallinnuksista ja virheistä joita alkuaikoina oli. Samoja taitaa olla ilmastonmallintajilla. No, hävisi "bittiavaruuteen". Oma kone ja toiminta taitaa hävittää selostuksen joskus.

    Lyhyesti mallinnuksesta. Luulen, että mallintajat jättivät yksinkertaisen prosessitekniikan säännön liian vähälle huomiolle. Kun aurinkosykli on "matala", niinkuin nykyinen, niin vuodenaikojen vaikutus tulee näkymään säissä siellä missä vuodenajat ovat selvät. Tämä on aivan normaalia prosessitekniikkaa. Osaprosessi(sykli) lievenee, samalla laskee ja tasaantuu, niin pääprosessi(vuodenaikojen kierto) astuu määräävämpään asemaan.

    Tämä on näkynyt historian säissä ja trendeissä ja näkyy nyt. Kun turbulenssi (syklisyys) lievenee, niin säät tulevat staattisemmiksi ja eri alueilla vallitsevat niille tyypillisemmät säätilat. Kuumat alueet tulevat kuumemmiksi, kylmät kylmemmiksi,
    sateiset sateisemmiksi, lumiset lumisemmiksi, jne.
    Lyhyesti sanoen kesät tulevat kesiksi ja talvet talviksi hyvine ja huonoine puolineen. Huono asia on, että samalla säät muutuvat huonommiksi ruokahuollon kannalta. Tulee helpommin esim. halloja, katoja, jne.

    Asiaan liittyen: Esim.Tässä Blogissa julkaistuista trendeistä näkee hyvin, että jo edellinen SC 23 ollessaan sitä edellistä matalampi pysäytti ns. ilmastonmuutoksen (lämpenemisen). Nykyinen on alkanut jopa viilentämään hitaasti mutta varmasti. On varmaa, että kohta alkaa tämän syklin aktiivisuus laskemaan normaaliin tapaan ja 6-7 vuoden aikana tulemme kokemaan esim. nykyisiä kovempia talvia.

    Ehkäpä muualla on jo huomattu, että aurinkohan se kaiken takana on ja tekevät kaikkensa oman taloutensa suojaamiseksi. Epäilen, että esim. Saksa on varautunut vuosikymmeniä kestävään "hiilivoiman" käyttöön, koska raaka-aine saadaan kotimaasta. Suomi seisoo housut kintuissa ja tuhoaa itsensä ylimääräisillä "ilmastoaneilla", jotka perustuvat pelkkiin uskomuksiin.

    EU/Suomi puuhailee päästökaupassa ja samaan aikaan aurinko säätää säitä niin, että "säätötapahtumat" ja tulokset ovat jopa mitattavissa. Uskomatonta, ohitetaan mitatut faktat ja trendit.

    Surkeaa on, kun "komissaarit" ilmoittelevat suurtulvista tai muistakin erikoisista sääilmiöistä, niin ei tarvitse kuin verrata syklien trendeihin, niin siellähän ne esim. syklien maksimissa. Melkein aina löytyy syklistä vastaavuus. Mitähän tapahtuu kun ihmiset huomaavat asian. Minimiaikoina on riittänyt tapahtumia ja niin näyttää tapahtuvan nytkin. Menestystä.
    Vammu






    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erinomainen analyysi! Kotimainen ajattelu todella seisoo "housut kintuissa" ja poliitikkomme jatkavat hurskasteluaan äänten toivossa.

      Olet vahvasti ilmastoasioiden jäljillä! Kunpa poliitikotkin ottaisivat nöyrästi "hatun käteensä" ja vaivautuisivat edes hiukan tutkiskelemaan kriittistä ääntä, jota löytyy suorastaan "pilvin pimein" netistä. Pitäisi vain osata avata silmänsä!

      Me veronmaksajat voisimme paljon paremmin ja luontainen ilmastommekin voisi päästöjemme osalta paljon paremmin, jos osaisimme kohdentaa ilmastoystävällisyytemme oikeihin asioihin.

      Se, mitä nykyisen virallisen ilmastopolitiikan mukaan tapahtuu, on kaikkea muuta kuin ilmastoystävällistä; syynä pahasti pieleen mennyt hiilidioksidipohjainen ilmastonmuutosajattelu!

      Nimimerkki "Ilmaston Ymmärtäjä"

      Poista
  12. Pieni korjaus
    Trendejä ja mittauksia löytyy Mikon blogeista ja muualtakin. Turbulenssivaikutuksesta saatan kirjoitella myöhemminkin kommentissa.
    Lyhyesti. jos mallintajat nostaisivat syklien vaikutuksen oikeasti mitattujen arvojen ja historian säätietojen mukaisiksi, niin CO2:n vaikutus painuisi mittauskohinaan.

    Prosesseissa turbulenssien (syklien) vaikutus lopputulokseen (säähän) on usein paljon suurempi kuin mitä niiden lukuarvo edellyttää.
    Mallintajat voivat kikkailla miten vain, mutta jos mallinnus ja todelliset mittaukset alkavat erota aina enemmän ja enemmän toisistaan, niin mallinnus on väärässä ja pitää uskoa mittauksiin. Myös tulevaisuuspäätöksiä ei saa tehdä tälläisten mallinnuksien antamien lopputuloksien mukaan. Tälläinen toiminta on vastuutonta.

    Yksikään teollisuuslaitos ei pyörisi, jos se toimisi näin. No, tämän syklin aikana taidetaan ratkaista ilmastomallien kohtalo. Media tosin haraa vastaan jopa mitatuille faktoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaan tähänkin, kun en ole viime aikoina ehtinyt tällä palstalla paljoa kommentoimaan.

      Luonnon syklisyys on mielestäni aito lähtökohta: ilmastossa mennään ylös ja alas eri syistä aiheutuvien syklien vuoksi.

      Suosittelen lämpimästi professori Kari Mielikäisen tuoretta Tiede-lehdessä julkaistua lustoproksimaailman tilannekatsausta, jossa hän hyvin selvästi kertoo, mistä Suomen ilmastossa oikeasti on kysymys.

      Itsekin, asiaan perehtyneenä, minulla ei ole siihen mitään lisättävää.

      Poista
    2. Ei fysikaalisiin ilmastomalleihin syötetä mitään syklejä vaan mahdolliset syklit pulpahtavat mallista ulos automaattisesti jos fysikaalinen simulointi on riittävän hyvää.

      -L4

      Poista
    3. Vaan kun ei niistä mitään syklejä ole pulpahtanut, mutta menneisyydessä niitä on ilmennyt useita. Mitä voimmekaan tästä päätellä? Kaikki nuo mallit ovat kelvottomia. Takaisin piirustuspöydän ääreen, pojat ja tytöt!

      Poista
  13. Ilmastotieteen teurastaminen mallintamalla.

    CRU perustaja Hubert Lamb esitti ilmaston tuleveisuuden ennustamista
    rekonstruoimalla menneisyys ja siirtämällä se tulevaisuuteen.

    Paistaahan ilmastohistoriasta läpi että ennen AGW huumaa menneisyyden
    ilmastosyklien tutkiminen oli hyvin tärkeää ilmastotulevaisuutta tarkasteltaessa.

    Nythän ilmastomalleihin perustuva "ilmastotiede" on pakotettu kiistämään menneisyyden ilmastosyklit syystä että heidän puutteelliset ilmastomallinnuksensa eivät tuota niitä.

    Tämä taas on johtanut räikeisiin väärinkäytöksiin kuten "we must get rid of MWP"
    ym. sekä pikkujääkauden eliminointiin, vaikka aiheet on hyvinkin tunnettu sekä ilmasto
    että muussa historiassa.

    Nythän aihe on siirtymässä "ilmastotieteeltä" astrofysiikan puolelle, joka käyttää
    syötteenä planetaarisia tekijöitä ja auringon syklisyyttä, mitkä nekin näyttävät
    olevan sama asia.

    Eli eihän sitä tarvi kuin soittaa vanha rahiseva ilmastosavikiekko uudelleen niin
    saamme kurkistaa tulevaisuuteen.

    Ainut ongelma on se että mikä on nykypäivää vastaava kohta mihin neulan
    asettaa.

    Eli se joka kiistää menneisyyden, on pakotettu kohtaamaan sen uudelleen.

    Seuraavassa linkissä esitellään aiheesta kuinka AGW porukka luuli teurastaneensa
    Lambin, mutta tulikin teurastaneeksi koko ilmastotieteen malleillaan, pääsyyn ollessa se että mallien suurimmaksi syötteeksi valikoitui poliittisista syistä CO2, koska siillä pystyi syyllistämään ihmistä ja lietsomaan kauhua, unohtamatta kassakoneen kilinää edunsaajille.

    http://diggingintheclay.wordpress.com/2012/05/21/lambs-science-to-the-slaughter/

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiukan pidempään Ilkan kommentointia seuranneena, pakko todeta, että hän puhuu vahvaa asiaa jokaisessa kommentissaan. Täytyy vain ihailla hänen taitoaan kerta toisensa jälkeen kaivaa nettiavaruudesta ilmastoasioiden ytimiin osuvat linkit!

      Tämäkin linkki oli niin asioiden ytimiin osuva, että "opponentit" joutuivat hämmennyksin ja alkoivat sekoilemaan. :)

      Poista
    2. Minusta tuo "lampaan teurastus" artikkeli liioittelee asiaa. Mikäli ymmärsin oikein niin CRU:n prioriteetit muuttuivat Lambin kauden jälkeen.

      Toki ymmärrettävää jos hän kokee että hänen suunnitelmilleen tehtiin vääryyttä - mutta maailma muuttuu ja asiat on arvioitava säännöllisesti uudestaan.

      Mutta onneksi WUWT näyttää ottaneen hänen suuren ideansa toteuttaakseen?

      "I note his plan was to enter historical data on maps and I rather think that maps presenting Anthony’s Surface Stations Data and/or all the historic reports gathered by TonyB might be rather more true to Lamb’s original intentions than the adjusted, highly homogenised data currently presented to serve the political purpose that so disappointed Lamb."

      En ihan ymmärrä tätä osuutta

      "adjusted, highly homogenised data currently presented"

      Mutta kenties se liittyy Mikon lupaamaan havaintoaineiston laadunvarmistus keskusteluun tuonnempana

      Poista
    3. Nuo datan homogenisointiajatukset ovat aina arveluttavia. Ihan siksi, että niitä tekevät "parhaat asiantuntijat".

      Koska itse edustan monivuosikymmentistä tutkimusta, joka kerta, kun joku ehdottaa "datan adjustointia", vähäiset pääkarvani nousevat pystyyn! Näin siksi, ettei todellakaan ole helppoa korjata aiempia havaintoja. "Uusi data" on sitä, mitä kulloinkin määräysvallassa oleva linjaa.

      Poista
  14. Värillisten lasien läpi ihmistoiminnan aiheuttama ilmastonmuutos näyttää juuri yllämainitulta. Yhteinen piirre kaikille näille "denialisteille" (turhan hieno termi...) on alatyyli, värikkäät, huoltsikan baarista opitut ilmaisut ja kaiken sen dissaaminen mitä ei itse ymmärrä.

    "Teurastetaan", "huijataan" "paniikissa", "valehtelijat", "saunan taakse"... --- näitä termejä skeptikkoleiristä sinkoilee koko ajan.

    Eipä ihme että puolen valinta kiistelyssä on helppoa. Se menee asiallisten, rauhallisten tieteellisten argumentoijien puolelle aivan täydellisesti ja alatyyliset huutelijat jäävät omaan arvoonsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopii myös tähän yhteyteen:

      Hiukan pidempään Ilkan kommentointia seuranneena, pakko todeta, että hän puhuu vahvaa asiaa jokaisessa kommentissaan. Täytyy vain ihailla hänen taitoaan kerta toisensa jälkeen kaivaa nettiavaruudesta ilmastoasioiden ytimiin osuvat linkit!

      Tämäkin linkki oli niin asioiden ytimiin osuva, että "opponentit" joutuivat hämmennyksin ja alkoivat sekoilemaan. :)

      Poista
  15. Kyse oli ilmastomallinnuksista eikä argumentoinnista.

    Sana "teurastetaan" oli peräisin linkittämästäni artikkelista "Lamb’s science to the slaughter"
    kun et näy ymmärtäneen.

    Oma antisi keskusteluun ilmastomallinnuksista on siis tuossa ""huijataan" "paniikissa", "valehtelijat", "saunan taakse"... --- näitä termejä skeptikkoleiristä "

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymille, 13. heinäkuuta 2013 11.45

      Kertoisitko, mitä tarkoitat "skeptikkoleirillä"? Ja osuukohan pilkka omaan nilkkaan, sillä noita sanoja olen nähnyt vain nimimerkin puheenvuorossa?

      Poista
    2. Olisi ansiokkaampaa, jos ns. "puskista huutelijat" koettaisivat edes hiukan ryhdistäytyä ja koettaisivat pysyä Mikon määrittelemien otsikoiden antamissa aihepiireissä. Yleiset voivottelut ilmastodenialismista, skeptikkoleireistä yms. typeristä sanavalinnoista voisivat jäädä sikseen, koska se herättää tiedostavissa keskustelijoissa lähinnä lievän hymynkareen havainnolla, ettei ole vaivauduttu tarkastelemaan monipuolisemmin ilmastoasioita. Ns. liturgioiden kumartelu toki on helppoa, ihan niin kuin uskonnoissakin, ja se on toki helpottavaa ja uskoa vahvistavaa, mutta niillä - tieteessä - valitettavasti on vain kovin vähän - jos ollenkaan - roolia!

      Poista
  16. Monenmoista mielipidettä näyttää lentelevän ja sehän on hyvä asia. Samanmielisyys ei synnytä keskustelua, ainoastaan ikävystyttävää uskonkappaleiden ja dogmien liturgista vahvistelua.

    Mutta jotta uskomuksista edettäisiin faktoihin täytyisi edetä tieteellisen apparaatin kautta; julkaista vahvoja tuloksia ja argumentoida vastaansanomattoman logiikan keinoin. Silloin syntyy tulosta ja impaktia ja asiat liikahtavat. Muita keinoja ei ole eikä tule niin kauan kuin tämä nykyinen maailmanjärjestys on voimassa. Kuvitelmat ja haaveet jostain poliittisesti johdetusta tieteestä (joka näyttää "sinivalkoisesti" blogissa kummittelevan ) on luvalla sanoen erikoinen.

    -lehikoinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tätä sinisilmäisyyttä! Mistähän mahtaisi löytyä ne supertutkijat, jotka tekevät "täydellistä" tulosta? Pitäisi huomioida, että tieteentekijätkin ovat ihan tavallisia ihmisiä kuten myös heidän tuotostensa tarkastajat. Vaikka kyseessä olisi kuinka tahansa ns. "kova" julkaisufoorumi, pahoja mokia syystä ja toisesta sattuu, esimerkkinä vaikkapa virheelliset lätkämailajutut.

      Poista
    2. Mikähän olisi sitten parempi menetelmä "oikeiden ja hyväksyttävien" tieteellisten tulosten takaamiseksi kuin vertaisarviointi? Kunnallisvaalit?

      Kiinnostavaa kuulla, nyt ollaan perimmäisten asioiden juurilla!

      Poista
    3. Korruptio (myös tieteellinen) valitettavasti on pesiytynyt kaikkialle. Totuuden etsiminen on muuttunut entistä vaikeammaksi.

      Minulla ei ole vastausta kysymykseesi.

      Poista
  17. Yle kertoo tarkemmin tieteen poliittisesta ohjaukseta, kun uutiset on näemmä
    jääneet katsomatta.

    http://yle.fi/uutiset/tieteen_poliittinen_ohjaus_lisaantyy_-_tutkijat_takajaloillaan/6686319

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti rahoituksen suuntaamisella yhteiskunta ohjailee tieteentekoa - mutta se ei arvota eikä arvioi tutkimusten tekotapaa ja tuloksia vaan sen tekee tiedeyhteisö itse.

      Kunnallisvaalit ovat tärkeät paikallisen kehityksen ja vaikkapa kaavoituksen kannalta mutta niillä ei toistaiseksi vaikuteta tutkimuksen suuntaviivoihin Suomessa.

      Ilmastontutkimusta tehdään meillä lopulta hyvin vähän, mitä lie promilleja koko kansallisesta tiedepotista. Mitään muutakaan laajempaa vaikutusta Suomen tiedepoliitikalla ei tuohon ilmastoagendaan ole. Vaikka sitä sinivalkoista lippalakkia maahan paukutettaisiin niin eipä se isoihin virtauksiin taida paljoa vaikuttaa.

      -lehikoinen

      Poista
  18. Timonen kirjoitti: "Suosittelen lämpimästi professori Kari Mielikäisen tuoretta Tiede-lehdessä julkaistua lustoproksimaailman tilannekatsausta, jossa hän hyvin selvästi kertoo, mistä Suomen ilmastossa oikeasti on kysymys. "

    Minusta Mielikäisen kirjoitus Tiede-lehdessä on todellinen ilmastotutkimuksen limbo, ei kunniaksi Tiede-lehdelle Syklistinen menetelmä on kuin suoraan 1800-luvulta. Hänen menetelmässään ei ole mitään energiatarkastelua eli sitä kuinka paljon väitetyt aurinkosyklit pitävät sisällään sellaista pakote-energiaa, jolla olisi vaikutusta maapallon ilmakehään. Hänelle riittää pelkkien ns. "syklien" olemassolo (joka sekin esitetyistä kuvioista taitaa olla tilastollisesti kyseenalaista).

    Sitäpaitsi väitteet siitä, että IPCC:n raporteissa ei näitä aurinkovaikutuksia huomioida ovat täysin perättömiä. IPCC:n raporteissa sen sijaan on varsin laajasti käsitelty auringon vaikutusta maapallon lämpötilaan eri aikaskaaloissa vuosikymmenistä tuhansiin vuosiin. Moderni lähestymistapa on muuttaa aurinkofysiikkaan perustuen auringon vaihtelujen tiedot (esim kosmogeeniset- ja auringonpilkkutiedot) säteilypakotteeksi ja sitä kautta arvioida auringon osuutta. Mukana on myös muut tekijät kuten esim. vulkanismi. Aiheesta on julkaistu perusteellisia tutkimuksia viime vuosina kymmeniä. Kun näin lähestytään aurinkoproblematiikkaa, sen osuus jää muutamiin kymmenesosa-asteisiin viimeisten noin 2000 vuoden osalta. Teollisen ajan osalta, 1750-luvulta nykyaikaan, auringon vaikutus jää alle 10 %:iin antropogeenisestä (mm. CO2) tekijästä.

    VastaaPoista
  19. Mitää tulee Tiede-lehden juttuun on hyvä muistaa että kyseessä on metsäntutkija ja sillä puolella tutkimuksen teon perinne ja kriittisyys poikkeaa luonnontieteistä jonkin verran. Tarkoitus pyhittää keinot...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpö höpö! Voi tätä pimeyttä ja tietämättömyyttä!

      Suomalainen metsäntutkimus on maailmallakin erittäin arvostettua. Metsäntutkijat käyttävät ihan samoja tieteellisiä metodeja kuin kaikki muutkin tieteenharjoittajat. Heidän julkaisunsa käyvät ihan samat vertaisarviointiseulat läpi kuin kaikki muutkin. Joka toista väittää, ei selvästikään ole asioista perillä!

      Poista
  20. No voi voi, eihän lustotutkimus ole mitään energiatarkistelua, tai kuvitteellisen
    säteilypakotteen analysointia, kuten puskista huutelelija näkyy olettavan.

    Lustotutkimushan on vaikkapa lustoista rekonstruoitu historiallinen aikasarja,
    josta voi tehdä päätelmiä vaikkapa menneisyyden ilmastosykleistä.

    Ylempänä laittamaani "Ilmastotieteen teurastaminen mallintamalla" jutun linkissä oli
    linkki laajempaan selvitykseen aiheesta, jossa David Archibald artikkelissaan juuri tukeutuu mm. suomalaisiin lustotutkimuksiin:

    "A Finnish tree ring study (http://lustiag.pp.fi/holocene_trends1000_INQUA.pdf) followed in 2007 – Timonen et al. This is a portion of a figure from that study showing a forecast cold period starting about 2015 that is deeper and broader than any cold period in the previous 500 years:

    Timonen, M., Helema, S., Holopainen, J., Ogurtsov, M., Eronen, M., Lindholm, M., Merilainen, J and Mielikainen, K. 2007 “Climate patterns in Northern Fennoscandinavia during the Last Millenium” Xvii INQUA Congress"

    http://wattsupwiththat.com/2012/05/20/premonitions-of-the-fall-in-temperature/#comment-989912

    Eli siis anonyymi limboilee perusteenaan tiede lehdessä julkaistu mielipide, joka saattaa olla peräti puskastahuutelijan oma.

    Yleensäkin puska jussin aikaansaannos on selvästi jostain lapsille tarkoitetusta IPCC koosteesta eikä mistään tieteellisestä tutkimuksesta, noitahan ilmastoindikaattorimantroja on levitelty jo parikymmentä vuotta eikä ole lämmennyt siintäkään huolimatta.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. David Archibald?

      No tuota... :/

      http://n3xus6.blogspot.fi/2007/02/dd.html

      Poista
    3. Mikään ei ole niin helppoa kuin "haukkumakirjoitusten" laatinen tai niihin viittaaminen. Toki minäkin, tunnustettuna kirjoittajana, hallitsen sen taidon. Mutta sellainen asenne pakkaa johtamaan "ei-mihinkään".

      David Archibald on mielestäni ilmastoasioiden jäljillä ja esittää hyvää näkemystä. Voi olla väärässä tai ei. Mutta opponentointi, että kyseessä on "paska jätkä", kohdistaa katseen arvostelijan pätevyyteen ilmastoasioissa.

      Poista
    4. Julkaisujahan tulee ja menee. Eikä mikään yksittäinen julkaisu muuta maailmaa ennenkuin sen esittämät tulokset on riippumattomasti todennettu ja toistettu.

      Sinänsä tuossa anonyymin löytämässä arviossa puututtiin konkreettisiin asioihin julkaisussa ja ymmärtääkseni aivan faktapohjalta. Mikäli ymmärsin oikein niin tätä on edelleen kehitetty ja ainakin osa kritiikin kohteena olleista asioista olisi korjattu.

      http://wattsupwiththat.com/2013/06/03/cet-cooling-in-line-with-solar-model-prediction/

      Kommenttiketju tarjoaa virikkeitä riippumatta siitä miten asiaa ajattelee.. ;)

      Tuon jo linkitetyn arvostelun ohella hänen työtään on arvioitu kriittisesti täällä

      http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007/10/my-model-used-for-deception/

      Ylläolevan pohjalta itse suhtaudun epäilevästi hänen teoriaansa. Mutta aika näyttää tässäkin

      Poista
    5. Tuo INQUA paperi taitaa olla konferenssiposteri? Olisiko jossain varsinaisia julkaisuja tuosta tutkimuksesta. Mieluusti tutustuisi hieman tarkemmin logiikkaan millä näitä syklejä siellä on identifioitu ja ennustettu. Tuo konferenssipaperi on ihan mielenkiintoinen mutta jättää joitakin detaljeja ilmaan.

      Poista
    6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    7. Tarkoituksena oli herättää konferenssissa keskustelua syklien mukaan kehittyvästä ilmastosta. Siksi hahmotin tulevaisuutta menneiden syklien perusteella yksinkertaisesti ekstrapoloimalla 11 ja 50 vuoden FFT-tasoitettujen syklien vastinpisteitä. Tulos tässä.

      Kommentoin ”Tentative Forecast” –ennustettani myös Climate Audit-sivustolla. Palautteeksi sain kannustusta ja hyviä vinkkejä.

      Olen soveltanut myöhemmin mallintamiseen Caterpillar SSA-menetelmää", mutta en ole toistaiseksi ollut niin tyytyväinen tuloksiin, että olisi aihetta referoidun jutun laatimiseen.

      Parhaan ennustemallin kehittämiseksi haastan teidät lukijat pieneen kilpailuun! Data on tässä. Muuttujaksi voi valita joko vuosilustoindeksin (Indeksi) tai heinäkuun keskilämpötilan (T7). Lämpötilamalli on esitelty raportin kuvassa 5.

      Kokeilkaa omilla systeemeillänne ja kertokaa tuloksista joko tässä yhteydessä tai sähköpostitse (matimon@nic.fi), niin vertaillaan niitä keskenään! Tai tehdään jopa pieni juttu Mikon palstalle!

      Poista
    8. Timonen kirjoittaa viittaamassaan raportissa: "Applying the varying cycle of 80-95 years, the next warm cycle should peak some 2005-2020 and the next cool one some 2050-2065. One should, however, note that climate is basically a chaotic system with a number of unknowns and uncertainties. Abrupt changes in climate and switching to alternative climate modes make it very difficult to build reliable models even in our case, i.e. predicting only future natural climate variations. "

      Huolimatta näistä (varsin ympäripyöreistä ja tarkemmin määrittelemistä) varoituksen sanoista ilmaston kaaottisuudesta, kirjoittaja tekee ilmastoennusteen (lämpötilasta) reippaasti vuoteen 2065 käyttäen luomaansa varsin determinististä Fourier-esitysmuotoa, missä menneisyys ennustaa tulevaisuutta. Eikö tässä ole jotain ristiriitaa: kaaottisuus vastaan tiukka tilastollinen ennustettavuus. Milloin tässä tilastollisessa mallissa ilmaston kaaottisuus tekee ennusteen epävarmaksi? Viisi vuotta, 10, 20? Virherajat? Onko tilastomallin ennustevoimaa testattu esim. tekemällä Fourier-analyysi vain esim. vuoteen 1800 saakka ja vertaamalla ennustetta todellisiin lämpötiloihin seuraavan 50 vuoden aikana.

      Poista
    9. ”Tentative Forecast” on hyvä ennuste, kun ei oteta huomioon ihmisen mahdollista vaikutusta ilmastoon. Jos ihmisen ei uskottaisi vaikuttavan ilmastoon, niin viileneminen tulevina vuosikymmeninä olisi varmaankin myös tiedeyhteisön näkemyksissä vahvasti esillä (vrt. aurinkotutkijoiden odotukset tulevasta Auringon aktiivisuudesta).

      Lustokalenteri antaa paljon tietoa paikallisesta ilmastosta, jota voi soveltaa laajemmallekin. Mielestäni se ei ole ristiriidassa Mannin lätkämailan kanssa, jossa näkyy vahvasti lämpömittareilla mitattu, 100 vuotta sitten alkanut merten lämpeneminen.

      Ilmastotutkimus keskittyy paljon oletetun tulevaisuuden lämpenemisen vaikutusten selvittelyyn. Menneisyyden ilmastolla ei ymmärrättävästi ole siinä kovin suurta merkitystä, kun nyt ollaan tutkijoiden mukaan uudessa tilanteessa (AGW).

      Wade

      Poista
    10. Siis kyseessä on tilastollinen malli, joka perustuu käyrän sovitukseen (Fourier-esitys), joka vastaa trendianalyysin puolella syklisen komponentin tilastollista laskemista, jolloin tulokset vaihtelevat ennustuksen suhteen aineistosta toiseen. Siinä jaksollisuus (80-90 v) vallitsevana selittäjänä siten, että kaikki muut tekijät voidaan jättää huomiotta ja että ei ole mitään, mikä osoittaisi tämän; kuin arvelu, että kyse on auringon viivästyneestä vaikutuksesta. Korrelaatiotutkimuksilla ja vardinkin malleilla on vähän huono kaiku. Fourier-sovituksia tehtiin joukolla joskus 100 vuotta sitten, mutta niistä on luovuttu, koska tulokset olivat niin moniselitteisiä.

      Mielenkiintoista huomata, että Timonen pitää siis CO2:n nousua sellaisena, joka ei ilmastoon vaikuta, mutta uskoo tilastollisesti häilyviin korrelaatioihin, joissa ei ole mitään fysikaalista taustalla muuta kuin löyhä riippuvuus auringon pitkäaikaisiin muutoksiin. CO2 on sentään tunnettu kasvihuone-efektistään jo parisataa vuotta.

      Poista
  21. Koska jotkut tahot peräänkuuluttavat ns. "skeptikkomalleja", tässäpä yksi sellainen, joka asettaa ilmakehän hiilidioksidivaikutuksen ruotuunsa.

    Modtran-pohjainen laajennettu mallinnus lisäksi lupaa lähivuosikymmeniksi
    kylmää kyytiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo skeptinen malli johtaa pienen hypyn kautta Joanna Novan sivulle missä Archibald käy läpi ennustettaan jonka mukaan kylmenee - ja aika reippaasti. Aika lailla sama viesti löytyy tämän kevään WUWT sivuilla.

      Ilmeisesti auringon syklit ovat merkittävässä osassa Archibaldin teoriassa (sekä norjalaisessa tutkimuksessa joka hänen mukaansa pohjautuu hänen työlleen).

      Näyttäisi kuitenkin siltä että on useita tutkimuksia jotka eivät löydä merkittävää linkkiä auringon aktiivisuuden ja lämpötilojen välillä viime vuosisadan jälkipuolelta alkaen vaikka ennen sitä korrelaatio toki löytyy.

      Esimerkiksi

      http://www.mps.mpg.de/dokumente/publikationen/solanki/c153.pdf

      http://rspa.royalsocietypublishing.org/content/464/2094/1387.abstract

      http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.167.2337&rep=rep1&type=pdf

      Näyttää lisäksi siltä että auringon vaihtelun vaikutus tuossa norjalaistutkimuksessa on kyseenalaistettu tämän yksityiskohtaisen analyysin mukaan.

      http://hpklima.blogspot.no/2012/09/solar-cycle-model-fails-after-mid-1970s.html

      Jotenkin tuntuu että tämäkään malli ei välttämättä osu ihan ennustuksissaan maaliin. Mutta aika näyttää.

      Poista
  22. Aihehhan on oikeastaan tyvestä puuhun, niin aloitetaan sitten kaikkien proxyjen äidistä,
    eli William Herschelistä, kuulusta astronomista 1700 - 1800 luvulta.

    Tosin Kiinalaiset tunsivat aiheen jo parituhatta vuotta sitten.

    Kun limatolokian päätehtävänä tällä hetkellä on kiistää auringon, sen 11 vuotisen
    pilkkusyklin vaikutus ilmastoon, kerron Herchelin todistaneen tämän vaikutuksen lämpötilamittausaineiston vajavaisuuden vuoksi, vehnän hinnalla Lontoon markkinoilla
    joka oli kirjattu hyvin johonniin tilastoannaaliin.

    http://simostronomy.blogspot.fi/2013/01/sir-william-herschel-variable-stars.html

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostaisi nähdä tuo tutkimus jossa 11 vuoden aurinkosykli säätelee ilmastoa. Se on todella uutta ja käänteentekevää tietoa.

      Blogilinkkejä ei sitten kiitos. Ne ovat vain viihdettä.

      Poista
    2. Mitenniin uutta ja kääneteentekevää.
      Juurihan Herchel havaitsi ilmiön 1700 luvun lopulla, ja kitinä jatkuu näinäkin päivinä,
      eli kohta ilmastomallit todistavat CO2 päästöjen vaikuttavan auringonpilkkujen määrään.

      Kelpaako Cern Cloud tutkimus?

      http://www.youtube.com/watch?v=2wStQYQafP8

      Ilkka

      Poista
    3. Youtube -linkki?

      Julkaistua ja vertaisarvioitua paperia kuulutin.

      Poista
    4. Miksi se peer revieW julkaisu on niin tärkeä.

      Haikailetko vielä limatolokiassa sovellettujen pal review "tutkimusten" perään?

      Ei IPCC syöttiläät pääse arvioimaan Cern tutkimuksia, semminkin kun niillä ei ole siihen kompetenssia.

      http://science.orf.at/stories/1717291/

      Ilkka

      Poista
    5. Peer revie must kaikessa tieteessä, tietenkin. Muuten Kock-veljekset yms. pahikset voivat maksamalla julkaisuttaa mitän vain..

      -L4

      Poista
    6. Lopetan taas tapani mukaan tyhjänpäiväisen inttämisen tieteen korruptiosta tähän,
      koska se ei kuulu aloituksen aiheeseen.

      Ehkä siihen palataan valtamediassa lähiaikoina.

      http://drtimball.com/2012/ipcc-cru-climate-science-product-of-public-relations-and-peer-review/

      Ilkka

      Poista
    7. Jo vertaisarviointia ei sovellettaisi voisi kuka tahansa kirjoitella mitä tahansa - vähän niin kuin blogeissa tai yleisönosastoilla - ja yksikään alan ulkopuolinen ei pystyisi erottamaan tutkimustietoa hölynpölystä ja joutavasta jaarittelusta.

      Jos julkaisee varteenotettavia tutkimuksia joutuu väistämättä myös itse vertaisarvioijaksi, sille ei mahda mitään. Se voi kokea riesana tai etuoikeutena, riippuu henkilöstä. Kyseessä on kuitenkin luottamuksenosoitus ja vastuullinen tehtävä johon koulukuntaisuus ei _saisi_ vaikuttaa vaikka ainahan se tuppaa vaikuttamaan.

      Tarkka referee osaa kyllä löytää sepustuksista löysyydet ja virhepäätelmät menetelmäkömmähdyksistä puhumattakaan. Prosessi takaa sen että ihan mitä tahansa potaskaa ei kovin usein pääse painettuihin julkaisuihin lipsahtamaan.

      Poista
    8. Kannatan kyllä vertaisarviointia, jos ko. prosessi pystytään pitämään rehellisenä ja siitä jatkossa tehdään avoimempaa. Mutta palatakseni kirjoituksen aiheeseen, paraskaan vertaisarviointi ei saa ilmastoa lämpiämään tai ilmastomalleja kuvaamaan reaalimaailman ilmiöitä. Tosin ei huonokaan arviointi todellisuutta muuta, sillä nykyisin nettiarviointi hoitaa nuo asiat nopeasti, kuten olemme monasti nähneet mm. erilaisten lätkämailatutkimusten osalta.

      Poista
    9. Lisään kuitenkin esittämällä IPCC,n takuumiesten käsityksen ko. prosessista,
      kun sehän on selvästi alistettu AGW uskonnon levittämisen välineeksi.

      Timostakin saattaisi kiinnostaa koska Dentrologian peer rewiev prosessi näkyy
      olevan virheellinen iPCC hemmojen mukaan.

      Lähde on sitten CRU, en tiedä onko se vertaisarvioitu?

      http://www.ecowho.com/foia.php?search=peer+review

      Ilkka

      Poista
    10. Kiitos Ilkka hyvästä linkistä, josta pääsee tutustumaan mm. lustotutkijoiden tiukkaan kädenvääntöön siitä, kelpaavatko Mann ym. lätkämailatuotokset (MBH98, MBH99) vuonna 2001 julkaistun IPCC raportin rungoksi. Vaihtoehtona olisi ollut MBH:sta poikkeava Esper et al. (2004) ECS-malli , jossa näkyvät MWP ja LIA selvästi, muttei mailanlapaa.

      Niin vain kävi, että taitava organisaattori Mann sai tahtonsa ja lätkämailansa läpi vaatimalla tutkijakollegoilta IPCC:n edun nimessä “konsensusta”. Cookin toteamus ”The ECS record was NEVER intended to refute MBH” kertoo paljon IPCC- ilmastoproksimallitusryhmän tieteellisistä erimielisyyksistä.

      Lisää lätkämailoista täällä ja historiikkia täällä .

      Poista
    11. Lätkämailahistorialinkissäsi näyttää lukevan

      "More than two dozen reconstructions, using various statistical methods and combinations of proxy records, have supported the broad consensus shown in the original 1998 hockey-stick graph, with variations in how flat the pre-20th century "shaft" appears.[12][13] The 2007 IPCC Fourth Assessment Report cited 14 reconstructions, 10 of which covered 1,000 years or longer, to support its strengthened conclusion that it was likely that Northern Hemisphere temperatures during the 20th century were the highest in at least the past 1,300 years.[14] Ten or more subsequent reconstructions, including Mann et al. 2008, have supported these general conclusions"

      Eli tänä lienee siis tämän hetken käsitys?

      Poista
    12. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    13. Uusi yritys. Viittaamasi kappale edustaa tyypillistä mannilaista yksisilmäistä todistelua, jolla ei välttämättä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Kuvaavaa IPCC-raporteille on esimerkiksi se, ettei Lapin mäntykronologiamme ole kelvannut yhteenkään niistä. Syynä lienee se, ettei meillä ole ollut tarjota lätkämailoja.

      Mutta muutama sata kilometriä idän suuntaan löytyi Jamalin kronologia. Se kelpasi ja on toiminut jopa yhtenä IPCC:n ilmastomallitusten peruspilarina!

      Mutta kuten nähty on, ilmastokuplilla on tapana puhjeta. Niin kävi Jamalin lätkämailallekin, joka menetti laajemmalla aineistolla tehdyssä tutkimuksessa pääosan lavastaan (Fig. 2a). Tosin tässä uudessakin Yamalia-kronologiassa kiusaa sama ongelma kuin aiemmassa: viimeisten 100 vuoden lämpötilamallinnukset painottuvat yli-ikäisiin kuusiin. Lisäksi osa puista on juronut pitkään, jopa 250 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen kasvu on ollut poukkoilevaa. Tämä viittaa puiden kasvuympäristössä tapahtuneisiin sisäisiin ja ulkoisiin häiriöihin. Koska näiden tuntemattomien ympäristötekijöiden vaikutusta on puutteellisen historiantiedon vuoksi vaikeaa erottaa ilmastovaikutuksista, päädytään helposti harhapoluille lämpötilamallituksissa. Jos niitä kaikesta huolimatta tehdään, olisi hyvä esittää mallinnustiedon rinnalla myös mitattua lämpötilatietoa.


      Tutkimusaineiston yleissilmäys (ikäjakaumat, lustoaineiston epätasaisuus) riittää kertomaan sen, ettei tällaista aineistoa pitäisi soveltaa lainkaan RCS-pohjaisiin ilmastomallituksiin. Viittaan edelleenkin laatimaani analyysiin.

      Poista
    14. McIntyren kommentointia Yamalia-sarjasta: CRU Abandons Yamal Superstick.

      1900-luvulla ollaan jo lähempänä suomalaisiakin tuloksia, mm. lämmin 1920—1950 -jakso näkyy. Mutta edelleenkin häiritsee laajennetun tutkimusaineiston elävien puiden kasvun kohinaisuus ja korkea ikä, mikä näkyy epätasaisena lustoiän jakautumisena mm. 1900-luvun kalenterivuosien suhteen.

      Epäsuhta vaikuttaa RCS-menetelmälle kriittiseen kasvun perustason määrittelyyn, jossa tulisi huomioida myös lustojen tasainen ikäjakauma kalenterivuosien suhteen (Age Banding). Oikominen tässä asiassa tuo mukanaan lustoiästä aiheutuvan virhekomponentin, joka saattaa heikentää viimeisen satavuotisjakson lämpötilaestimaattien luotettavuutta.

      Poista
    15. Kiitoksia mielenkiintoisista linkeistä joissa riittää hetkeksi pohtimista.

      Pari asiaa johon en löytänyt suoraa vastausta veti

      1) tuo Jamal sarja taitaa olla yksi monista joten sen käyttö tai käyttämättömyys ei muuta merkittävästi "lätkä.ailaa"?

      2) ymmärsin että Metlan sarja ei ole "kelvannut".. Mikä tarkkaan ottaen on ollut peruste hylkäämiselle?

      Poista
    16. Ensimmäiseen kysymykseesi on vaikeaa vastata muuten kuin, että jotkut tahot kehittelevät lätkämailoja yhdistelemällä epäyhteensopivia datoja keinolla millä hyvänsä ja toiset tahot puolestaan ampuvat niitä alas osoittamalla menetelmällisiä puutteita ja/tai datojen heikkouksia. Jamalin sarjan lavan katkeaminen on tyyppiesimerkki siitä, että pienistä ja kohisevista aineistoista laadituilla lämpötilakonstruktioilla ei kannattaisi kovin herkästi lähteä rakentelemaan maailmanmalleja.

      Jälkimmäiseen kysymykseesi toteaisin, että jotkut muutkin ovat ihmetelleet, mikseivät maailman pisimpiin kuuluva vuosilustokalenteri ja siitä tehdyt satakunta referoituaa julkaisua kelpaa IPCC:n lähdeaineistoksi.

      Muutama esimerkki ihmettelyistä:
      The Supra-Long Finnish Chronology #1;

      The Supra-Long Finnish Chronology #2;

      Finsk pinne till Jul ;

      More Peer Reviewed Papers Showing: It’s The Sun, Stupid!l ;

      East Anglia Climatic Research Unit shown to be liars by results of latest FOIA ruling and investigation ;

      Minulla on vain arveluita asiasta. Ehkä tuloksemme eivät ole sopineet “agendaan”. :)

      Poista
    17. Joku muukin on kiinnostunut puunlustoja koskevista emaileista.

      http://tomnelson.blogspot.fi/2011/11/climategate-scientists-on-michael-mann.html

      Poista
    18. Sinäpä sen, mistä olinkin jo tietoinen, todensit linkilläsi!

      Ed Cook ja Keith Briffa, jotka ovat tieteenalansa (dendroklimatologia) ehdottomasti parhaita menetelmäosaajia ja -kehittäjiä, ovat olleet ilmeisen tiukilla Mannin touhuilujen kanssa. Ei ihme, että Keith parahti jossain vuotomailissa, ettei hän millään pysty venyttämään tiedettään Mannin vaatimiin lämpötilanoususfääreihin!

      Mielestäni Boris Winterhalter ilmaisi asian ihan oikein maaliskuisessa 2012 -keskustelussa: “Keith has done a lot of good work in dendrochronology, but was obviously sidetracked and high-jacked by the hockey stick gang.”

      Keithin tieteellisen tinkimättömyyden ja huippuosaamisen tuntien, olinkin jokseenkin varma, että hän tekee jossain vaiheessa "korjausliikkeen".

      Nyt se sitten on tapahtunut ja vaikuttaa myös siltä, että muutkin maailmanhuippua edustavat lustotutkijat ovat kypsyneet tekemään pesäeron Mannin lätkämailatutkimuksiin.

      Me suomalaiset lustotutkijat emme missään vaiheessa lähteneet lätkämailahysteriaan mukaan, vaan uskoimme, että tilanne korjautuu ennen pitkää. Teimme myös selväksi, miten asioista ajattelemme. Siitä eivät kaikki välttämättä ole tykänneet.

      Poista
    19. No joo, mä vähän taannoin tutkailin noita emaileja, ja vähän viestitin tuon Nelsonin kanssa.

      Lopetin kun kukaan ei oiken tajunnut mitä niissä lukee.

      Mua kiinnosti eniten ne viestit jotka olivat niin arkaluonteisia että ne
      lähetettiin jotain muuta kautta kuin mailissa.

      Käytetty viestilaite saattoi tehdä siitä mime varmuuskopion CRU faileihin
      minkä voi löytää ja dekoodata tietyllä metodilla jne....

      Jos joku aihe kiinnostaa erityisesti, voinhan vilkaista mitä löytyy.

      Ilkka

      Poista
    20. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    21. Uusi yritys..

      Mikäli luin oikein tuota WUWT kirjoitusta kommentteineen niin moni oli valmis sanomaan että globaali "lätkämaila" on kuollut sen vuoksi että yhtä ruotsalaista sarjaa on tarkastettu.

      Tämä ilmeisesti saattaa lisätä kohinaa globaaleihin tuloksiin mutta päätellen Real Climaten tuoreesta Yamal artikkelista niin maila tuntuisi olevan yhä voimissaan.

      "Guest commentary from Tim Osborn, Tom Melvin and Keith Briffa, Climatic Research Unit, UEA"

      http://www.realclimate.org/index.php/archives/2013/06/yamal-and-polar-urals-a-research-update/

      "Allowing for chronology and reconstruction uncertainty, we find that the mean of the last 100 years of the reconstruction is likely warmer than any century in the last 2000 years in this region."

      Kommentit liittyvät julkaisuun http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277379113001406

      Poista
    22. Vielä tyhmänä mietin että jos näitä pitkän aikavälin rekonstruktioita on tehty useita kuten wikipedia väittää - siis muitakin kuin Mann ja kaverit - niin eikö suomalainen kronologia ole mahtunut niistä mihinkään mukaan?

      Ja onko niin että ne kaikki osoittavat lätkämailoja - vai onko sellaisia jotka näyttävät muuta.

      Tarkoitan siis sellaisia missä tutkijat itse ovat tulleet globaaliin lämpötilakronologiaan missä mailan lapa puuttuu.

      Poista
    23. Uudestaan viestejä lukiessani huomasin että Mauri olitkin jo kriittisesti kommentoinut tuota uusinta Briffa et al Yamal tutkimusta niin että aineisto ei olisi lainkaan sopiva näihin tulkintoihin..

      Ilmeisesti pienistä sisäisistä inhimillisistä linjaeroista huolimatta lätkäjoukkue pelaa yhä yhteen?

      Poista
    24. Selvähän kai se on, että "defensiivisille (kuten Cook ilmaisee) Mannille on kyseessä arvovaltakysymys. Vastakkainasettelut siksi jatkunevat ja "lätkämailatehdas" luultavasti jopa tehostaa toimintaansa.

      On vain odotettava, mitä ilmasto tuumii asiassta. Tai sitä, että Mann siirtyy aikanaan eläkkeelle! :)

      Poista
    25. Mauri olit pannut yhteen postaukseesi tällaisen linkin

      http://www.climatechangedispatch.com/home/9838-more-peer-reviewed-papers-showing-its-the-sun-stupid

      Käsittääkseni ei ole suurta erimielisyyttä siitä että ennen noin 1960 lukua auringon syklien ja ilmaston välillä on olemassa korrelaatio.

      Noista linkeistä minulle ei auennut se todistavatko nuo artikkelit että myös tuon jälkeen on yhtä voimakas korrelaatio raportoitu vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Ne linkit joita itse olen löytänyt väittävät myöhäisempien aikojen reagoivan eri lailla.

      Poista
  23. "Kyllä havainnot ovat vielä virherajojen sisässä, vaikka ei ole juuri lämmennyt. Totta on että mikäli lämpenemättömyys jatkuu vielä monta vuotta, virherajat paukkuvat. Tosin mallitkin toki kehittyvät kaiken aikaa ja selviää mikä mallikeskiarvon ja nykylämpötilan eron on aiheuttanut.

    -L4"

    Olisko se eron aiheuttanut sellainen yksinkertainen asia että luonto ei vaan taivu mallinnusten "tahtoon" vaan menee ihan omillaan eteenpäin ilman ihmisperäistä pakotetta.

    Tsiikaat melko ihmeellisillä kiikareilla tota kuvaa jossa yksikään mallinnus ei ole pysynyt reaalimaailman mukana vuosiin. Vaikka usko siirtää vuoria niin noita mallinnuksia ei näköjään pysty sekään siirtämään, eikä reaalimaailmaa malleihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Ehkä jätämme nimittelyt puolin ja toisin pois kommenteissa?

      Poista
    3. Joo, sori. Muutama olut liikaa, kait?

      Poista
  24. Lisään tähän linkin uusimpaan kirjaan, Cold Sun (jota eie sovi sotkea juuri Englanniksi
    julkaistuun kirjaan Die kalte Sonne, The Necklected Sun).

    Alkupaloista päätellen se keskittyy ilmastosykleihin myös pitemmällä aikajanalla.

    http://www.amazon.com/Cold-Sun-John-L-Casey/dp/1426967918#reader_1426967918

    Ilkka

    VastaaPoista
  25. Nooh' katsellaan sitten ilmastomalleja.
    Mikon suosima (sama kun minun) Scarfetta malli tuottaa saman tuloksen kuin
    Timosen malli, joka on alla.

    http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2012/05/clip_image006_thumb.jpg?w=628&h=120

    Nehän on tehty aivan eri metodeilla, Timonen soittaa Fourier valssin jatkumoa, ja Scarfetta tähyilee taivaalle.

    No miksi sama tulos, tietysti koska orkesterinjohtaja on sama.

    Tuon voisi tehä laitteella nimeltä Moog, mitä myöhemmin kutsuttiin syntetisaattoriksi.

    Siinä teilla ilmastovalssi, eli ilmasto esitettynä musiikin kielin.

    http://www.youtube.com/watch?v=NjxNnqTcHhg

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilkka esitti: "Siinä teilla ilmastovalssi, eli ilmasto esitettynä musiikin kielin."

      Vautsi mikä vertaus ja fiilis! Oheinen "valssi" kulki silmieni ohitse raitaa kuunnellessani:

      Syklisyyden vaikutus lämpötilaan 2.1

      Poista
  26. Ja miksi Habibullah Abdusamatovilla on sama tulos kuin Scarfettalla ja Timosella?

    Hän taas tutkii auringon aktiivisuutta?

    http://www.americanthinker.com/blog/2008/09/consensus_on_global_cooling.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  27. Ja kuu ukkokin siellä lyö tahtia 18,6 vuoden vuorovesisyklofonillaan.

    http://hockeyschtick.blogspot.fi/2013/07/new-paper-finds-lunar-tidal-cycles.html

    Ilkka

    VastaaPoista
  28. Kiitos Ilkka, että kaivelet noita syklejä esiin. Netti on pullolaan myös asiallista tietoa niin paljon, ettei yksin millään ehdi paneutumaan kaikkeen mielenkiintoiseksi havaitsemaansa.

    Kunhan ehdin, aion tehdä laajemman selvityksen sykleistä ja ennusteista, perustaen sekä kirjallisuuteen että omaan kehittyvään osaamiseeni (mnetelmät+ohjelmat+datani).

    VastaaPoista
  29. Näitä tosiaankin tulee kuin suokuokalla.

    Scarfettan uusin.

    http://arxiv.org/pdf/1307.3706v1.pdf

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilkka se aina vaan osaa kaivaa kuumimmat jutut esiin. Olin perehtymässä hänen ”aarrearkkuunsa””, kun tuli ”komento” tutustua Nicola Scafettan toissa päivänä (16.7.2013) julkaistuun jopa käänteen tekevään tutkimukseen Solar and planetary oscillation control on climate (Auringon ja planeettojen syklisyys määrää ilmastosta)

      Hän toteaa: ”with the ACRIM record most of the climate change observed since the Maunder Minimum, including the 1970-2000 warming, can be attributed to variations in solar activity.”
      (ACRIM-datan perusteella valtaosa ilmaston lämpenemisestä, myös jakso 1970-2000 mukaan lukien, selittyy auringon aktiivisuusvaihteluilla.)


      Tekisi mieli sanoa, että "The Game Is Over:" It's the Sun stupid!: (Peli on ohi, se on Aurinko, hölmö!).

      Scafetta on kehittänyt empiirisen harmonisen mallin, joka vahvistaa sen, että avaruusperusteisin syklein eletään. Hänen mukaan noin 60 vuoden sykli on päätekijä, mutta lisätekijöitä ovat noin 85-vuotinen (Gleissberg-) ja noin 205-vuotinen de Vries-sykli.

      Hän esittää, että ”It may be surprising to many to learn that planetary oscillations probably exert a significant control on the Earth’s climate system … However, this is the way climate change has been interpreted and predicted for millennia by ancient civilizations that built sophisticated astronomic observatories to this purpose.” (Pahoittelen sitä, että joillekin voi olla yllätys kuulla Auringon ja planeettojen määräävästä asemasta Maan ilmastossa.) Hän kuitenkin lohduttaa, että ihmiskunta on ymmärtänyt tähtitaivaan tuntemuksensa ansiosta niin iät ja ajat.


      Hänen mukaansa Aurinko ja muut avaruustekijät selittävät noin 60 % havaitusta 0.8 oC:n lämpenemisestä.

      Sivumainintana kerrottakoon, että arvioin lustotutkimusteni syklien perusteella vastaavan 0,3 — 0.4 oC suuruiseksi, mikä on 40—50 % vastaavasta vertailuarvosta.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Hyvä esimerkki viestistä, jonka sanoma jää epäselväksi.

      Onko se kenties tarkoitettu mielenilmaukseksi vai liittykö siihen sellaista asiaa, josta muutkin voivat sanoa mielipiteensä?

      Poista
    4. Olen pahoillani, viesti oli todella huonosti muotoiltu.

      Siis

      - mielenkiintoinen paperi
      - toivon että ammattiklimatologit ottavat siihen laajasti kantaa
      - julkaisu on Energy & Environment sarjassa jolla ei ole kovin hyvä kaiku "toisella puolella"
      - mutta jos se on niin käänteentekevä niin ei sitä voi ohittaa

      Mutta ainakin itse odotan vielä tovin ennenkuin sanoisin että asia on selvä

      Poista
    5. Scafetta tutkimuksia on kritisoitu ja tyrmätty ennenkin. Ne ovat ns. käyrän sovituksia havaintoaineistoon ilman mitään fysikaalista mekanismia. Kun vapausasteita on riittävästi saa aikaan minkä tahansa vaihtelun tarkan kuvauksen. Tässä muutamia kriittisiä kommentteja:

      "In summary, the basis of Scafetta's widget (Scafetta 2011) has a number of flaws. Scafetta's model is little more than an extreme example of curve fitting without a sound physical basis. The proposed astronomical cycles only explain the variability in the temperature data, not the long-term trend. The trend is explained by quadratic and linear terms, which he arbitrarily adjusts starting in 2000, based on a very selective reading of the climate science literature. And his model does not fit the post-2000 data any better with the arbitrary adjustment."

      Mitä auringon vaikutuksiin maapallon pintalämpötilan säätelijänä tulee, niin siitäkin on satamäärin tutkimuksia. Hyvin on 1900-luvulta nykyaikaan tiivistettynä tämä tulos (Benestad & Schmidt), joka vastaa myös tiedeyhteisön (IPCC) tieteellistä käsitystä:

      "Our analysis shows that the most likely contribution from solar forcing a global warming is 7±1% for the 20th Century, and is negligible for the warming since 1980."

      Poista
    6. Toisen käden kiistämistä.

      AGW opin puolustajien on kuultu kiistäneen ko. teoriaan kriittisesti
      suhtautuvia mielipiteitä sillä ettei niiden esittäjä ole "klimatolooki".

      Vastaavasti voinee kiistää "Benestad & Schmidt",hin asiantuntemuksen aiheessa kun kumpikaan ei ole astrofyysikko, vaikka heillä onkin suuri meriitti AGW hierarkiassa ja oma julkaisukanava Kanadalaisen äärienviromentalistin ja miljonäärin David Suzukin rahoittamassa Real Climate "rapid response" julkaisussa, jonka tuotoksen siis näemme anonyymin ylläolevassa linkissä.

      Väite "adjusts starting in 2000, based on a very selective reading of the climate science literature" on selkeäti perusteeton, kun Timonenkin kommentoi tuossa yllä.

      "Hän toteaa: ”with the ACRIM record most of the climate change observed since the Maunder Minimum, including the 1970-2000 warming, can be attributed to variations in solar activity.”

      Saanen kysyä, oletko itse tutustunut näihin Scarfettan teorioihin aiheesta, vai
      välittääkö joku sinulle esittämäsi kiistämiset?

      Mitä tulee AGW teoriaankin, sillekkään ei löydy mitään fysikaalista mekanismia,
      eli ei löydy tieteellistä tutkimusta joka todistaisi ihmisen tuottaman CO2,hden lämmittävän ilmastoa, mikä on havaittainnoitavissa myös empiirisesti siinä ettei ole lämmennyt n, 17 vuoteen.

      Ilkka


      Poista
    7. Benestad & Schmidt -julkaisut perustuvat Journal of American geophysical Research lehden artikkeleihin. Ko. lehti on yksi arvovaltaisimmista tiedefoorumeista. Sitäpaitsi vastaavia julkaisuja on kasapäin muissa arvostetuissa sarjoissa (Nature, Science jne), joten kyseessä ei ole mitkään tavanomaiset nettisaitit.

      Miten auringon aktiviteetti vaikuttaa ilmastoon (tarkemmin alailmakehän lämpötilaan) on perusteellisesti ruodittu mm. IPCC:n raporteissa (WG1) v. 2007 ja nyt uusimmassa syyskuussa ilmestyvässä laitoksessa. Niissä on aihepiirin puitteissa läpikäyty satoja alan julkaisuja. Lopputulos on se, ettei Maunderin minimin jälkeisestä ajasta n. 1715 eteenpäin auringon aktiviteetti ole aiheuttanut lämpiämistä kuin alle 10 % antropogeenisistä tekijöistä. Jos tämän tuloksen haluaa kiistää niin pitäisi olla aika vahvaa uutta näyttöä toisenlaiselle tulkinnalle, joka kumoaisi kiistatta tiedeyhteisö valtanäkemyksen.

      Mitä tulee AGW-teorian fysikaalisiin perusteisiin, niin on tunnettu jo yli 200 vuotta sitten ja kokeellisesti vahvistettu jo 1800-luvulla. On kyllä vähän pään työntämistä pusikkoon , jos haluaa kiistää AGW:n fysikaaliset perusteet. Julkaisuja yms. informaatiota löytää mm. täältä, josta on hyvä jatkaa jos haluaa perehtyä kunnolla.

      http://www.aip.org/history/climate/co2.htm#S3

      Poista
    8. No näytä sitten missä kohdin mainitsimissasi "Benestad & Schmidt -julkaisut perustuvat Journal of American geophysical Research lehden" artikkeleissa
      kiistetään Scarfettan teoriat.

      Ja nuo mainitsemasui ilmastomallintajat eivät edelleenkään ole astrofyysikkoja.

      Ilkka

      Poista
    9. Jos asiat todella ovat näin hienosti, mikseivät IPCC-mallit toimi edes sinne päinkään?

      Ihmettelevä

      Poista
    10. Julkaisu on täällä: Benestad, R. E., and G. A. Schmidt (2009), Solar trends and global warming, J. Geophys. Res., 114, D14101, doi:10.1029/
      2008JD011639. Sieltä voi lukea. Löytyy netistäkin pienellä haulla, vaikka onkin periaatteessa maksumuurin takana.

      Poista
    11. Lisään vielä 1800 luvun kasvihuonetodistelusta.

      Fourier ei jättänyt jälkeensä muuta kuin filosofisia pohdiskeluja tähtien lämmittämästä maapallosta, ja Arhenius myönsi itse olleensa väärässä.

      http://members.casema.nl/errenwijlens/co2/arrhrev.htm

      En pitäisi ylläolevia todisteena "Mitä tulee AGW-teorian fysikaalisiin perusteisiin, niin on tunnettu jo yli 200 vuotta sitten ja kokeellisesti vahvistettu jo 1800-luvulla."

      Semminkin kun ei ole dokumentteja mistään Fourierin tekemistä kokeista.

      Edelleenkään ei ole mitään todisteita mistään AGW teoriaa tukevista
      vertaisarvioiduista tutkimuksista, jotka todistaisivat ihmisen syylliseksi ilmaston lämpenemiseen, muutenhan esittelist sen meille, etkä esittelisi linkkejä,
      jotka esittelevät mallinnuksia, jotka eivät tosiaankaan todista yhtään mitään.

      Ilkka



      Poista
    12. Ja vielä, eihän Gavin Shmidt ole voinut kiistää vuonna Scarfettan vuonna 2013
      julkaisemaa teoriaa vuonna 2009.

      Ymmärrätkö että vuonna 2013 julkaistua artikkelia ei ollut olemassa vuonna 2009?

      Ilkka.

      Poista
    13. Ymmärrän oikein hyvin, mutta on vaikea nähdä mitä ollennaista uutta Scafettan v. 2013 julkaisu tuottaa hänen aikaisempien kirjoituksen lisäksi. Sama kritiikki pätee tähän uusimpaankin; käyrän sovitusta usean vapaan muuttujan voimin.

      Hyvää päivän jatkoa

      Poista
    14. CO2:n ja muiden kasvihuonekaasujen absorptiovaikutuksista teki kokeita englantilainen fyysikko John Tyndall (1820-1893), joskus 1850-luvulla. Tästä eteenpäin on sitten tasainen tie eteenpäin. Jos ajatuksella lukee nämä pioneerityöt (löytyy netistä) ja myös Arrheniuksen niin CO2:n perusvaikutus suuruusluokaltaan on laskettavissa ns. kynällä ja paperilla, minkä sitten havainnot ja tarkemmat laskut ovat myöhemmin osoittaneet oikeiksi.

      Edelleen hyvää päivän jatkoa!

      Poista
    15. Lisäksi jopa herra Anthony Watts ja tohtori Roy Spencer ovat useaan otteeseen todistaneet (myös empiirisesti) että kasvihuoneilmiö on olemassa ja CO2 on kasvihuonekaasu.

      Toki heillä on oma käsityksensä ilmiön voimakkuudesta ja merkityksestä ilmastonmuutoksessa mutta eivät he perusfysiikkaa kiellä.

      Poista
    16. Kun et sitten osannut lukea missä Arrhenius myönsi olleensa väärässä,
      niin miksi intät jostain laskuista.

      Ei se että toistaa Arrhenius mantraa muuta sitä tosiasiaa että hän myönsi
      olleensa väärässä.

      Spencer ja Watts eivät ole missään todistaneet empiirisesti kasvihuoneilmiön olemassaoloa, mutta sen olemattomuus on kyllä todistettu empiirisesti.

      Ensimmäisen kerran vuonna 1909 Robert W. Woodsin toimesta, hänen ehkä tietämättä kiisäessään ns. kasvihuoneilmiön koska ko. teesiä ei ollut olemassa silloin.

      http://principia-scientific.org/publications/Experiment_on_Greenhouse_Effect.pdf

      Ilkka



      Poista
    17. En ymmärrä miten kasvihuonekaasujen absorptiospektri voidaan "kiistää". Sillä sitähän kasviihuoneilmiö nimenomaan tarkoittaa, ts. että noiden kaasujen absorptiospektri on mikä on. =:-O

      -L4

      Poista
    18. Arrheniuksen alkuperäinen tutkielma vuodelta 1896 sisälsi sen ajatuksen, että hiilidioksidin tuplaantuminen nostaisi maapallon pintalämpötilaa 4-5 astetta, kun huomioidaan palaute-efekti vesihöyrystä. Tässä tutkielmassa A. esittää myös Arrheniuksen lain nimellä kulkevan relaation lämpötilan nousun ja hiilidioksidin kasvun logaritmin välille. Pätee edelleenkin. Myöhemmin A. tarkensi laskujaan v. 1906 ja pudotti lämpötila-arviot noin puoleen. Muitakin epätarkkuuksia hänen laskelmissaan on, mutta perusperiaatteet pätevät eikä niitä ole sen paremmin A kuin muutkaan kiistäneet.

      Ei ole varmaankaan todistettu ihmisen vaikutusta kasvihuoneilmiössä sillä tavalla kuin "Ilkka" odottaa, että väite todistettaisiin niinkuin Pytagoraan teoreema ja sillä siisti. AIP:n kirjoitusarja (http://www.aip.org/history/climate/co2.htm#S3) antaa hyvän katsaukse Arrheniuksen ja Tyndalin ajoista siitä miten, nykyinen antropogeeninen ilmaston lämpenemiskäsitys on syntynyt ja minkälaiseen empiriaan se perustuu. Yksi julkaisu tuo esille tietyn aspektin, toinen jotain muuta ja kolmas kiistää kaiken. Tätä diskussiota käytiin jo 1920- ja 1930-luvuilla, mutta joskus 1960- ja 1970-luvun alussa vakiintui nykyinen käsitys kasivuoneilmiön voimistumisesta ihmiskunnan toimesta. Mainittu AIP:n kirjoitus valaisee hyvin tätä kehityskulkua, ja siellä on mielenkiintoisia kirjallisuusviitteita alan keskeisistä julkaisuista mm. Naturessa. Jo 1970-luvun alussa ennustettiin nykyinen lämpötilan nousu 2000-luvulle tultaessa.

      Minusta koko kiista onko ihmisperäistä kasvihuoneilmiön vahvistumisesta ja siitä aiheutuvaa yleistä lämpenemistä (Global Warming) vai ei, on tieteellisesti epärelevantti ja asia on ratkaistu jo vuosikymmeniä sitten. Global Warming aiheuttaa erilaisia alueellisia ilmastonmuutoksia (Climate Change) nyt ja tulevaisuudessa. Näissä kysymyksissä on tutkimuksen Cutting Edge, keihäänkärki.

      Poista
    19. Nythän itse luonto kiistää Arheniuksen kasvihuoneilmiön koska todistettavasti
      viimeisten parinkymmenen vuoden lämpenemättömyys todistaa ettei lisäntyneellä
      CO2 pitoisuudella väitettyine takaisnkytkentöineen ole lämmittävää vaikutusta koska ei ole lämmennyt.

      Syyksi etäilen että meidän "kasvihuoneesta" puuttuu seinät ja koko kattokin.
      Olematon kashihuone on selvästi mielikuvituksen tuotetta.

      Ilkka

      Poista
    20. Ei kasvihuonekaasujen absorptiospektriä voi "kiistää", pelkkä ajatuskin on mielipuolinen. Kuka tahansa voi mitata absorptiospektrin jaa saa ko. mittauksesta saman tuloksen, ts. kyseessä on empiirisesti todennettava kova fakta.

      -L4

      Poista
    21. Siinäpä hyvä ja selkeä tiivistelmä, allekirjoitan.

      Ilmastokeskustelu ei ole oikeastaan kiintoisaa substanssinsa puolesta - tilanne on niin selvä - vaan enemmänkin meta-aiheena ja poliittis-ideologisen dialogin koukeroiden kuvastajana. Nettiaikana tämän sodankäynnin aseiden kalskeen muodostavat linkkien heittelyt "vihollisen" asemiin ja epätoivoiset yritykset lassota vastapuoli virhepäätelmäpaljastuksilla tai nuhjuisella tunkiokaivelulla.

      Suurin anti koko yhteenotolla on sen huikea arvo sosiologeille, joukkopsykologian ja viestinnän tutkijoille ja opinnäytetyöläisille, ei niinkään "totuuden" (sic!) etsinnälle.

      Poista
    22. Maapallon lämpötilan nousukäyrälle on ominaista nousuprosessin "porrasmaisuus": välillä on tasaista, välillä noustaan nopeammin mennesitä aikasarjoista tämä näkyy hyvin siinä, että tasaista, jopa laskevaa kehitystä on ollut ennenkin, viimeisten reilun 100 vuoden aikasarjasta voidaan erottaa 4-5 tällaistä pysähtymisen kautta. Ilmiön syykin on tunnettu ja se johtuu ilmakehän ja valtamerien välisestä energian vaihdosta (ENSO ja muut). Kasvihuone-efektiin kuuluva ekstralämpökin satelliitein mitattavissa.

      Vähän on vaikea ymmärtää mihin tällainen kaiken kieltävä ilmastoajattelu oikein tähtää, kun ilmiselvät fysikaaliset tulokset halutaan kääntää vastakkaisiksi tai kieltää ne kokonaan: ei ole kasvihuoneilmiötä, lämpötila ei ole noussut, jos on niin tulokset on väärennetty, takaisinkytkentää ei tapahdu ilmakehässä, arktikan sulaminen on vai jaksollista jään vaihtelua jne.

      Hyvästi hyvät ystävät!

      Poista
    23. Mutta ilmastomalleille ei tosiaankaan ole ominaista nousuprosessin porrasmaisuus, mikä ilmenee siinä etteivät ilmastomallit tuottaneet porrasmaisesti nousevia lämpötiloja, vaan vakaasti CO2 pitoisuuteen nivottuja nousukäyriä, jotka eivät ole toteutuneet, eli vaikka CO2 pitoisuuden esitetään kasvaneen, siintä huolimatta ei ole lämmennyt pariinkymmeneen vuoteen.

      Ilmastomalleista selvästi puuttuu joku tärkeä tekijä joka saa ilmaston vaihtelemaan mm. n. 60 vuoden vuoden sykleissä, aihe jota voi tarkastella ylempänä tässä ketjussa olevasta Scarfetta tutkimuksesta.

      Ilkka

      Poista
    24. Valkoinen lippuko sieltä nousee?

      Poista
    25. On vaikea nähdä miten parvena ajettujen ilmastomalliajojen keskiarvoon syntyisi portaita. Vaikka jokainen malliajo olisi itsessään "porrasmainen" pitänee säätilan vaihtelu huolen siitä että portaat eivät osu samoille paikoille, jolloin ne keskiarvoistuvat pois. Näin tietysti pitääkin tapahtua..

      -L4

      Poista
    26. Keskustelu näyttää nyt polkevan paikallaan, kun on jouduttu hälyttämään Arrheniuskin apuun!

      Scafetta pääsee paljon helpommalla, sillä hän suosii ”pieni on kaunista”-ajattelua. Tarvitsee vain keskittyä kohdemuuttujan kannalta olennaisiin tekijöihin, muodostaa niiden kuvaukset (funktiot) ja pistää kaikki pakettiin.

      Hänen empiirisessä harmoniamallissaan (s. 24)
      ovat syklit saaneet niille kuuluvan ilmastodynaamisen paikkansa. Niillä selittyy noin 0,3 astetta jakson 1970—2000 siitä lämpötilanoususta (s. 24), mikä kaiketi on totuttu lukemaan hiilidioksidin piikkiin.

      Hänellä on jatkosuunnitelmakin (Kuva 17). Mielenkiintoista odottaa hänen seuraavia ja entistä parempia mallejaan.

      Poista
    27. Niin polkee ja osin sivuladulla :-) Uuden alustuksen paikka: Pesän puolustus uhattuna nykyilmastossa?

      Poista
  30. Dr. Roy Spencer todistaa US. Senaatin edessä että hän ja kolleegansa John Christyn
    tutkimukset ovat John Cookin "tutkimuksessa" lasketut niihin 97% tutkimusten joukkoon
    jotka tukevat AGW teoriaa.

    Dr. Spencerin todistus alkaa kohdilta 3:14

    Toivottavasti tämä sopii aiheeseen kun Spencer todistaa myös syklisestä ilmastosta.

    http://www.epw.senate.gov/public/index.cfm?FuseAction=Hearings.LiveStream

    Ilkka

    VastaaPoista
  31. En ole ollenkaan yllättynyt siitä että tällaisia tapauksia nousee tässä vaiheessa esille vaikka Cookin tiimi pyysi tuhansia tutkijoita itse arvioimaan paperinsa - ja myös sai palautetta huomattavalta osalta.

    Kaikenkaikkiaan tarkkojen prosenttimäärien hakeminen tuollaisessa luokittelututkimuksessa on mahdotonta.

    Käsittääkseni tutkimuksen määrittely ja data on aivan julkista ja kukin voi vetää siitä omat johtopäätöksensä.

    Minusta oleellinen viesti on se että klimatologisessa tutkimuksessa ei ole merkittävää debatointia siitä vaikuttaako ihminen ilmaston lämpenemiseen. Ja että niiden julkaisujen jotka selkeästi "kieltävät" tämän on minimalistinen.

    Mutta tämä saattaa olla hiukan otsikon aiheen ohi..

    VastaaPoista
  32. Olen pariinkin kertaan kysellyt linkkejä tutkimuksiin joissa auringon aktiivisuuden ja ilmaston lämpötilan välillä on osoitettu korreläätio 1960 luvun jälkeen. Toivottavasti tämä ei ole inttämistä mutta olisin yhä kiinnostunut tällaisista kun en ole itse löytänyt.

    VastaaPoista
  33. Tästä Cookin "tutkimuksesta" ei pääse yli eikä ympäri selittelemällä tai tulkitsemalla mitä
    tarkoitettiin.

    Siis Cook väitti saavutetun 97% konsensus vaikka 66,4% ei halunnut tuoda julki kantaansa.

    Eilisessä Senaatin ilmastokuulemisessa Senaatin kuultavaksi tuomat vihervasemmistoa edustavat poliitikot voimakaan käsienheiluttelun lisäksi toivat esille myös tämän uuden
    97% "konsensuksen" todisteena.

    Mitä kuulemiseen muuten tulee, sinne ei oltu vaivauduttu kutsumaan EPA,n (ympöristöministeriö) tiede tai virkamiehiä todistamaan ilmastopolitiikan tieteellisestä puolesta, eli pelkkää politiikkaa ja ilmastomantroja siltä puolelta.

    Mutta hupaisa näytelmä, jollaista suomessa ei tulla näkemään, kun täällä kuulee
    enintään eräänlaista kirkollista ilmastovirrenhyminää ja jalkojenteputtelua.

    "From the 11 994 papers, 32.6 per cent endorsed AGW, 66.4 per cent stated no position on AGW, 0.7 per cent rejected AGW and in 0.3 per cent of papers, the authors said the cause of global warming was uncertain."

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli prosentti papruista oli varmasti AGW-vastaisia. Varoivaisestikin tulkiten AGW:tä tukevia oli 32.6 kertaa enemmän.

      -L4

      Poista
  34. Tällaisilla prosenttimittauksilla on mitään tekemistä tieteen kanssa. Tässä yhteydessä sopii siteerata Kari Suomalaista:

    "Olen mieluummin yksin oikeassa kuin lauman kanssa väärässä."

    :) Antero

    VastaaPoista
  35. Ja yksin väärässä oleminen se vasta traagista on... :D

    VastaaPoista
  36. No, jos näin olisi, niin ei ainakaan tarvitsisi syyttää muita.

    ;) Antero

    VastaaPoista