Euroopan lämpötilat kevätaamuna 27.3.2013 |
Kun joinakin vuosina kevät tulee tavanomaista aiemmin tai kevätlämpötilat nousevat keskiarvon yläpuolelle, uutisotsikot kertovat sääilmiön johtuvan ilmaston lämpenemisestä. Loogisesti voisi vastaavasti ajatella, että myöhästyvä tai kylmä kevät olisi todiste ilmaston viilenemisestä. No nykyisessä ilmastotieteessä näin ei taida olla.
Ilmaston ennenäkemättömällä lämpenemisellä varoittelevat kertovat tuon logiikan olevan toisinpäin.
Arktisen merijään pinta-alan muutokset vuosina 2007-2013 |
Viereisestä kuvasta näet arktisen merijään pinta-alamuutokset viime vuosien aikana. Pisteviiva ja sitä reunustava harmaa alue kertovat merijään keskimääräisen laajuuden vuosina 1979-2006. Viime vuosien kuvaajista näkee, että jäätä on ollut hieman vähemmän verrattuna vaikkava 1980- ja 1990-lukuihin, jolloin merijään laajuus oli lähes ennätyksellistä. Mutta tuo vuoden 2013 punainen kuvaaja kertoo myös sen, että merijään laajuus on ollut kuitenkin ns. normaalin vaihtelun rajoissa käytännössä koko talven. Talvisen merijään keskimääräinen laajuus on tosiasiassa hieman kasvanut sitten vuoden 2007. Viime syksyn ja alkutalven aikana merijään muodostumisen nopeus oli ennätyksellistä, kuten näet vuoden 2012 mustasta kuvaajasta syyskuun jälkeen.
Katsotaanpa vielä kalotin kartalta, mistä tuota merijäätä puuttuu.
Viereisessä kuvassa on merijään laajuus satelliittien näkemänä 25.3.2013. Ruskealla viivalla on on merkitty merijään keskimääräinen laajuus vuosien 1979-2000 vastaavina päivinä. Kuvasta näkyy, että merijäätä puuttuu vähän Beringinmereltä ja Labradorinmereltä. Muualla ollaan hyvin lähellä normaalia laajuutta. Yhteensä tuo "keskimääräisestä" puuttuva jää on pinta-alaltaan noin puoli miljoonaa neliökilometriä - siis noin puolitoista kertaa Suomen pinta-alan kokoinen alue. Prosenteissa laskettuna puuttuva jääpala on noin kolme prosenttia tuosta kylmien aikojen keskimääräisestä merijään pinta-alasta. Jos sinulla olisi kilon jääpala, josta joku ottaisi pois 30 grammaa, et luultavasti edes huomaisi jäätä kadonneen. Eipä tuon jäistä vapaana vellovan Jäämeren laajuus kovin suuri ole. Kun tuolla alueella aurinko tähän aikaan vuodesta kurkistaa juuri ja juuri horisontin yläpuolelle, en voi rationaalisesti kuvitella kovin kummoista lämpenemisilmiötä miltään osin.
Mielenkiintoista muuten on se, että kun pohjoisen merijää on laajuudeltaan ollut viime vuosina vähän aiempia vuosikymmeniä vähäisempää, takoo Etelämannerta ympäröivä merijää laajuusennätyksiä. Tällä hetkellä, siis sikäläisen sulamiskauden juuri päätyttyä, Antarkikan merijään laajuus on lähes miljoona neliökilometriä keskimääräistä suurempi - siis melkein kolmen Suomen pinta-alan verran. Ilmaston lämpeneminen, jos se siis olisi tuon merijään vaihtelun pääsyy, näyttää vaikuttavan aivan eri tavoin pohjoisella ja eteläisellä napa-alueella.
Tutkitaanpa seuraavaksi, miten tuo pienen jääpalan puuttuminen on vaikuttanut pohjoisen pintavesien
Barentsinmeren lämpöenergia vuodesta 1955 alkaen |
Palataanpas nyt vielä kirjoitukseni alussa olleeseen ilmastotieteelliseen teoriaan. Tehdään siihen muutamia korjauksia ja muotoillaan se em. havaintojen perusteella seuraavasti (muutokset yliviivattuna ja lihavoituna): Ilmaston lämpenemisen seurauksena arktisen merijään määrä
Tosiasia nyt kuitenkin on se, että tämän kevään kylmä ilma tulee Eurooppaan arktisen alueen jääkenttien
Ennuste kevätlämpötiloista 12.4.2013 |
Jos nuo kylmät hönkäykset johtuvat pienestä puuttuvasta jääpalasta, meidän on ryhdyttävä viemään koko EU:n voimin jäätä Barentsinmerelle. No minä en usko tuota tarinaa, joka kuuluu tähän sarjaan "Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa sään lämpenemistä ja kylmenemistä, sateita ja kuivuutta, myrskyjä ja tyyntä". Tai kun ilmasto lämpenee, säät kylmenevät - heh. Tarinankerronta tuntuu muuttuvan sitä enemmän, mitä kauemmaksi sääilmiöt ja lämpötilat erkanevat erilaisten ilmastomallien ennusteista. Lämpenemistähän ei ole havaittu yli 15 vuoteen. Muistellaanpa vielä, miten asiat olivat vuonna 2007, jolloin BBC osasi brittien ilmatieteen laitoksen opastuksella kertoa ilmastonmuutoksen aiheuttavan lämpeneviä talvia ja kevään aikaistumista. Viime vuosien kylmät talvet ovat siis muuttaneet tarinaa paljon.
Tähän on ehkä hyvä laittaa lainaus Ylen uutisesta (http://yle.fi/uutiset/arktisten_jaiden_sulaminen_nakyy_suomen_kevaassa/6554929): "Lumiset talvet ja kylmät keväät voivat olla osin seurausta merijäiden sulamisesta. Vaikka sen perusteella ei voi tehdä ennustetta ensi talveksi, niin sadan vuoden päästä on aivan varmasti nykyistä lämpimämpää, sanoo professori Timo Vihma."
VastaaPoistaEttä näin.
Olisiko osa tuosta puuttuvasta jääpalasta joutunut Vihman päähän? Vai mikä sekoittaa ajattelutoimintaa?
PoistaKiitos täydentävästä kotimaisesta linkistä!
Tuo Ylen juttu on muuten ainakin osin ihan selvästi valheellinen, esimerkiksi väite "Jäätä on nyt 80 prosenttia vähemmän kuin 30 vuotta sitten." on täysin tuulesta temmattu, ei löydy edes linkatusta Vihman esityksestä.
PoistaNiinhän se on. Jopa Julia Slingo, alarmistisen MetOfficen tiedepäällikkö, tuhahti yhdessä näkemässäni keskustelussa tuon 80 prosentin väittämän olevan täysin tuulesta temmattu juttu. Arktisen jään tilavuuden mittaaminen on nykyisin menetelmin aika vaikea juttu. Ja tuon 15 miljoonaa neliökilometrin laajuisen jään paksuuden mittaaminen 30, 50 tai 100 vuotta sitten on vielä vaikeampaa.
Poista30 tai 50 vuotta sitten säätila ja ilmasto oli tiedossa varsin hyvin, joten ei tarvitse turvautua pelkkään arvailuun. Nythän tilavuus on romahtamassa, milloinkas niin kävikään viimeksi?
PoistaHöpö höpö, kysykää vaikka Oras Tynkkyseltä tai Ville Niinistöltä niin sitä pystyy mittamaan vaikka tarpeen vaatiessa varvulla!
VastaaPoistaKiitos hyvästä bloggauksesta!
VastaaPoistaT. Jorma
Tack!
PoistaEi, ilmaston lämpenemistähän ei edes tarvitse mitata eikä todistaa! Sehän on niin selkeä totuus, ettei sitä edes voi epäillä. Tästä syystä valtamedia ei julkaise kerettiläisten sepustuksia, nehän ovat itsestäänselvästi vääriä.
VastaaPoistaUlkomailla valtamediakin alkaa jo kyseenalaistaa ainakin ilmaston lämpenemisen. Koskahan Suomessa nähdään vastaava ilmiö?
PoistaMissä osoitit että merijäiden kato KESÄLLÄ ei voi aiheuttaa äärisäitä seuraavana TALVENA? Tietääkseni tämä on juuri se, mitä nyt spekuloidaan tapahtuvan.
VastaaPoistaHmmm... Merijäiden kato on kyllä melkoista liioittelua. Arktisen alueen jääpeitteen laajuus kyllä kävi satelliittimittausten ajan minimissä syyskuussa, mutta jo marraskuun puolivälistä alkaen se on ollut lähes normaalilla tasolla.
PoistaMinä en pysty osoittamaan, miten nykyinen jäätilanne vaikuttaa säähän ensi kesänä tai vuoden kuluttua. Jotkut ilmastotutkijat näköjään luulevat kykenevänsä. Minä vain kerroin tukeutuen muutamaan faktaan, miksi en pidä noita luuloja juuri minkään arvoisina.
Ei ole liioittelua koska merijään tilavuus on romahtamassa, mistä kesäinen tilanne on vain oire. Jään tilavuus marraskuun puolivälissäkin on siis roimasti alempi kuin aiemmin.
PoistaKoska et mallinna säätilaa tai ilmastoa, et tietenkään pysty osoittamaan miten kesäisen jääpeitteen väheneminen vaikuttaa säätilaan myöhemmin. Tästä syystä sinun henkilökohtainen mutusi ei ole juuri minkään arvoinen. Sikäli kun sinulla todellakin on tutkijankoulutus pitäisi sinun ymmärtää tämä. Mallinna ja kvantifioi ensin, väitä vasta sitten.
Taalas vai Alestalo?
PoistaHeh. Vai pitäisi mallintaa? Ilmastomallinnuksethan menevät koko ajan enemmän pieleen. En ole innostunut sellaisesta taikauskosta. Uskon empiiriseen havainnointiin. Jos teoria ei sovi empirismiin, teoria pannaan roskakoriin.
PoistaEn muuten ole nähnyt ainuttakaan empiiristä tutkimusta siitä, että pienen jääpalan puuttuminen Jäämereltä johtaisi kylmiin keväisiin Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.
Tietenkin pitäisi mallintaa, sitähän kvantitatiivisissa eksakteissa luonnontieteissä tehdään aivan koko ajan. Ilman mallintamista ollaan samalla tasolla kuin Aristoteleen aikoina.
PoistaTuo jääpalan puuttumisen aiheuttamat äärisäät ovat vielä hypoteesin asteella koska ilmiötä ei olla seurattu tarpeeksi pitkään. Tästä johtuen ko. julkaisut antavat odottaa itseään ja voi olla että hypoteesi osoittautuu vääräksi.
-70 luvullahan itkettiin tulevasta jääkaudesta ja ihan sattumalta sen seurauksena 1979 merijäätä oli poikkeuksellisen paljon. Siitä on nyt piiperöt tehneet jonkinlaisen vakion joka ei saa enää mihinkään muuttua, säälittävää.
VastaaPoistaNoinhan se on. 1940- ja 1950-luvuilta on paljon yksittäistä tietoa harvasta ja ohuesta jäästä jopa pohjoisnavan tuntumassa. Valitettavasti kattava tieto asiasta puuttuu ennen 1960-luvun loppua.
PoistaEi muuten ole, siis tuollaista tietoa. Lukaise pari arktisen merijään rekonstruktiota ja silmäile samalla hyviä estimaatteja arktikan lämpötilalle.
PoistaTässä pari vanhaa uutista aiheesta:
Poista1940:
"Is it getting warmer at the North
Pole? From soundings and meteoro-
logical tests taken by the Soviet ex-
plorers who returned this week to
Murmansk, Russia's sole ice-free
Arctic port, it was concluded that
near Polar temperatures are on an
average six degrees higher than those
registered by Nansen 40 years ago.Fix this text
Ice measurements were on an average
only 6½ feet against from 9¼ to 13 feet."
http://trove.nla.gov.au/ndp/del/article/62428921
Vähän vanhempi, vuodelta 1922:
"The Arctic seems to be warming up. Reports from
fishermen, seal hunters, and explorers who sail the seas
about S itzbergen and the eastern Arctic, all point t o
a radical change in climatic conditions, and hitherto un-
heard-of high temperatures in tha t part of the earth's
surface.
The oceanographic observations have, however, been
even more interesting. Ice conditions were exceptional.
In fact, so little ice has never before been noted. The
expedition all but established a record, sailing as far
north as 81° 29' in ice-free water. This is the farthest
north ever reached with modern oceanographic apparatus."
http://docs.lib.noaa.gov/rescue/mwr/050/mwr-050-11-0589a.pdf
Tuo 81° 29' oli muuten suunnilleen se laajuus johon päästiin elokuussa 2012.
Pohjoista napa-aluetta on aina pelätty. Milloin sen jäätikkö on ollut uhkaavasti laajenemassa, milloin pelottavasti kutistumassa. Tämä sama hysteria on jatkunut jo yli sata vuotta, eikä ihmiskunta tunnu ikinä oppivan että se nyt vain sattuu välillä laajenemaan ja välillä kutistumaan.
Uskomattoman väsyttävää. Pitääkö tätä samaa valitusta ja kauhistelua kuunnella kuolemaansa asti?
Kymmenen pienintä tunnettua arktisen merijään maksimia ovat kaikki tapahtuneet viimeisen 10 vuoden aikana.
VastaaPoistaNo ovatko maksimit pienenevällä trendillä? Juu, riippuu aloitusvuodesta. Mutta jäämaksimit eivät ole pienentyneet viiteen vuoteen. Jääminimi pohjoisessa kävi satelliittimittausten ajan minimissä viime syyskuussa. Mutta kyse ei tainnut olla holoseeniminimi eikä ehkä edes viimeisen 1000 tai 100 vuoden minimi. No emme varmasti tuota tiedä.
PoistaOletko katsonut, miten eteläinen merijää kasvaa vuosi vuodelta. Mistä kasvu mahtaa johtua?
Jäämaksimit ovat pienentyneet viimeiset 5 vuotta erittäin nopeasti. Jään määrän mitta on siis sen tilavuus, ei pinta-ala.
PoistaMerijään tilavuuden osalta ollaan hyvin varmasti 100 vuoden minimissä. Koska sitä ennen oli pikkujääkausi, voidaan päätellä että jääminimi on todennäköisesti pienin ainakin. satoihin vuosiin.
Usko on vahva ja horjumaton...
Poistahttps://www.google.fi/search?q=submarine+north+pole&hl=fi&client=firefox-a&hs=78V&rls=org.mozilla:fi:official&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=lVFVUbS2H9LE4gTMrYGoBQ&ved=0CC0QsAQ&biw=1366&bih=624
PoistaLöytyy myös -50 luvulta kuvaa jossa sukellusveneet kelluu pohjoisnavalla. Jostain ihme syystä sellaisia kuvia ei ole viimeisen 10v ajalta :) .
Hehee napatiede onkin juuri sitä että Googlataan valokuvia joissa sukellusveneet ovat pintautuneet Pohjoisnavalla ensiksi löydettyään ohuen jään kattaman railon monivuotisessa jäässä...
Poista