keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Puuttuvan jääpalan kylmä hönkäys

Talvi vain jatkuu, vaikka kalenterin mukaan termisen kevään pitäisi eteläisessä Suomessa alkaa tällä viikolla.
Euroopan lämpötilat kevätaamuna 27.3.2013
Tuolla termisellä keväällä tarkoitetaan vuorokauden keskilämpötilan nousua plusasteiden puolelle. Kevättä odottaville suomalaisille kerrottakoon laihaksi lohduksi, että keskimääräistä kylmempää on ollut muuallakin. Keski-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta on viime aikoina raportoitu runsaista lumisateista ja jopa mittaushistorian kylmimmistä kevätlämpötiloista. Ja sääennusteet vihjaavat kylmän sään jatkuvan vielä 2-3 viikkoa.

Kun joinakin vuosina kevät tulee tavanomaista aiemmin tai kevätlämpötilat nousevat keskiarvon yläpuolelle, uutisotsikot kertovat sääilmiön johtuvan ilmaston lämpenemisestä. Loogisesti voisi vastaavasti ajatella, että myöhästyvä tai kylmä kevät olisi todiste ilmaston viilenemisestä. No nykyisessä ilmastotieteessä näin ei taida olla.

Ilmaston ennenäkemättömällä lämpenemisellä varoittelevat kertovat tuon logiikan olevan toisinpäin.
Arktisen merijään pinta-alan muutokset
vuosina 2007-2013
Heidän mukaansa lämpenemisen seurauksena arktisen merijään määrä on vähentynyt dramaattisesti ja jäistä vapaana oleva Jäämeri kerää hurjasti lämpöä. Tämä puolestaan muuttaa ylemmän troposfäärin suihkuvirtauksia siten, että tuolla arktisella alueella oleva kylmä ilma pääsee purkautumaan pidemmälle etelään. Hmmm... Katsotaanpa vähän tarkemmin tämän teorian alkulähteille.

Viereisestä kuvasta näet arktisen merijään pinta-alamuutokset viime vuosien aikana. Pisteviiva ja sitä reunustava harmaa alue kertovat merijään keskimääräisen laajuuden vuosina 1979-2006. Viime vuosien kuvaajista näkee, että jäätä on ollut hieman vähemmän verrattuna vaikkava 1980- ja 1990-lukuihin, jolloin merijään laajuus oli lähes ennätyksellistä. Mutta tuo vuoden 2013 punainen kuvaaja kertoo myös sen, että merijään laajuus on ollut kuitenkin ns. normaalin vaihtelun rajoissa käytännössä koko talven. Talvisen merijään keskimääräinen laajuus on tosiasiassa hieman kasvanut sitten vuoden 2007. Viime syksyn ja alkutalven aikana merijään muodostumisen nopeus oli ennätyksellistä, kuten näet vuoden 2012 mustasta kuvaajasta syyskuun jälkeen.

Katsotaanpa vielä kalotin kartalta, mistä tuota merijäätä puuttuu.

Viereisessä kuvassa on merijään laajuus satelliittien näkemänä 25.3.2013. Ruskealla viivalla on on merkitty merijään keskimääräinen laajuus vuosien 1979-2000 vastaavina päivinä. Kuvasta näkyy, että merijäätä puuttuu vähän Beringinmereltä ja Labradorinmereltä. Muualla ollaan hyvin lähellä normaalia laajuutta. Yhteensä tuo "keskimääräisestä" puuttuva jää on pinta-alaltaan noin puoli miljoonaa neliökilometriä - siis noin puolitoista kertaa Suomen pinta-alan kokoinen alue. Prosenteissa laskettuna puuttuva jääpala on noin kolme prosenttia tuosta kylmien aikojen keskimääräisestä merijään pinta-alasta. Jos sinulla olisi kilon jääpala, josta joku ottaisi pois 30 grammaa, et luultavasti edes huomaisi jäätä kadonneen. Eipä tuon jäistä vapaana vellovan Jäämeren laajuus kovin suuri ole. Kun tuolla alueella aurinko tähän aikaan vuodesta kurkistaa juuri ja juuri horisontin yläpuolelle, en voi rationaalisesti kuvitella kovin kummoista lämpenemisilmiötä miltään osin.

Mielenkiintoista muuten on se, että kun pohjoisen merijää on laajuudeltaan ollut viime vuosina vähän aiempia vuosikymmeniä vähäisempää, takoo Etelämannerta ympäröivä merijää laajuusennätyksiä. Tällä hetkellä, siis sikäläisen sulamiskauden juuri päätyttyä, Antarkikan merijään laajuus on lähes miljoona neliökilometriä keskimääräistä suurempi - siis melkein kolmen Suomen pinta-alan verran. Ilmaston lämpeneminen, jos se siis olisi tuon merijään vaihtelun pääsyy, näyttää vaikuttavan aivan eri tavoin pohjoisella ja eteläisellä napa-alueella.

Tutkitaanpa seuraavaksi, miten tuo pienen jääpalan puuttuminen on vaikuttanut pohjoisen pintavesien
Barentsinmeren lämpöenergia vuodesta 1955 alkaen
lämpötiloihin. Viereisessä kuvassa on esitetty Barentsinmeren lämpösisällön (700 päällimmäistä metriä) muutos viimeisen reilun 50 vuoden aikana. Kuvaaja kertoo, että tuolle merialueelle on kyllä varastoitunut jonkin verran lämpöä viimeisen 30 vuoden aikana. Ilmastotieteellä on hieman selittämistä kuitenkin siinä, että lämpömäärä on kasvanut juuri niinä vuosikymmeninä, jolloin jäätä on ollut eniten. Lämpömäärä on ollut melko tasaisessa laskussa sitten vuoden 2007, josta alkaen merijään laajuus on ollut keskimääräistä vähempi.

Palataanpas nyt vielä kirjoitukseni alussa olleeseen ilmastotieteelliseen teoriaan. Tehdään siihen muutamia korjauksia ja muotoillaan se em. havaintojen perusteella seuraavasti (muutokset yliviivattuna ja lihavoituna): Ilmaston lämpenemisen seurauksena arktisen merijään määrä on ei ole vähentynyt dramaattisesti ja jäistä talvisin hyvin vähän vapaana oleva Jäämeri ei juurikaan kerää hurjasti lämpöä. Tämä puolestaan muuttaa ylemmän troposfäärin suihkuvirtauksia siten, että tuolla arktisella alueella oleva kylmä ilma, joka ei ole havainnut ilmaston lämpenemistä, pääsee purkautumaan pidemmälle etelään. Juu, eipä tuosta vieläkään tullut loogista päätelmää, mutta nyt siinä on kuitenkin muutama asia enemmän kohdallaan kuin ilmastotieteen selittelijöillä.

Tosiasia nyt kuitenkin on se, että tämän kevään kylmä ilma tulee Eurooppaan arktisen alueen jääkenttien
Ennuste kevätlämpötiloista 12.4.2013
päältä, kun korkea- ja matalapaineiden alueet asettuvat sopivasti kohdilleen. Tämä nykyinen tilanne taitaa jatkua vielä aika pitkälle huhtikuuhun. Vieressä oleva MeteoGroupin ennuste ei lupaile lämpimiä kevätkelejä ennen huhtikuun puoliväliä.

Jos nuo kylmät hönkäykset johtuvat pienestä puuttuvasta jääpalasta, meidän on ryhdyttävä viemään koko EU:n voimin jäätä Barentsinmerelle. No minä en usko tuota tarinaa, joka kuuluu tähän sarjaan "Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa sään lämpenemistä ja kylmenemistä, sateita ja kuivuutta, myrskyjä ja tyyntä". Tai kun ilmasto lämpenee, säät kylmenevät - heh. Tarinankerronta tuntuu muuttuvan sitä enemmän, mitä kauemmaksi sääilmiöt ja lämpötilat erkanevat erilaisten ilmastomallien ennusteista. Lämpenemistähän ei ole havaittu yli 15 vuoteen. Muistellaanpa vielä, miten asiat olivat vuonna 2007, jolloin BBC osasi brittien ilmatieteen laitoksen opastuksella kertoa ilmastonmuutoksen aiheuttavan lämpeneviä talvia ja kevään aikaistumista. Viime vuosien kylmät talvet ovat siis muuttaneet tarinaa paljon.

26 kommenttia:

  1. Tähän on ehkä hyvä laittaa lainaus Ylen uutisesta (http://yle.fi/uutiset/arktisten_jaiden_sulaminen_nakyy_suomen_kevaassa/6554929): "Lumiset talvet ja kylmät keväät voivat olla osin seurausta merijäiden sulamisesta. Vaikka sen perusteella ei voi tehdä ennustetta ensi talveksi, niin sadan vuoden päästä on aivan varmasti nykyistä lämpimämpää, sanoo professori Timo Vihma."

    Että näin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko osa tuosta puuttuvasta jääpalasta joutunut Vihman päähän? Vai mikä sekoittaa ajattelutoimintaa?

      Kiitos täydentävästä kotimaisesta linkistä!

      Poista
    2. Tuo Ylen juttu on muuten ainakin osin ihan selvästi valheellinen, esimerkiksi väite "Jäätä on nyt 80 prosenttia vähemmän kuin 30 vuotta sitten." on täysin tuulesta temmattu, ei löydy edes linkatusta Vihman esityksestä.

      Poista
    3. Niinhän se on. Jopa Julia Slingo, alarmistisen MetOfficen tiedepäällikkö, tuhahti yhdessä näkemässäni keskustelussa tuon 80 prosentin väittämän olevan täysin tuulesta temmattu juttu. Arktisen jään tilavuuden mittaaminen on nykyisin menetelmin aika vaikea juttu. Ja tuon 15 miljoonaa neliökilometrin laajuisen jään paksuuden mittaaminen 30, 50 tai 100 vuotta sitten on vielä vaikeampaa.

      Poista
    4. 30 tai 50 vuotta sitten säätila ja ilmasto oli tiedossa varsin hyvin, joten ei tarvitse turvautua pelkkään arvailuun. Nythän tilavuus on romahtamassa, milloinkas niin kävikään viimeksi?

      Poista
  2. Höpö höpö, kysykää vaikka Oras Tynkkyseltä tai Ville Niinistöltä niin sitä pystyy mittamaan vaikka tarpeen vaatiessa varvulla!

    VastaaPoista
  3. Kiitos hyvästä bloggauksesta!

    T. Jorma

    VastaaPoista
  4. Ei, ilmaston lämpenemistähän ei edes tarvitse mitata eikä todistaa! Sehän on niin selkeä totuus, ettei sitä edes voi epäillä. Tästä syystä valtamedia ei julkaise kerettiläisten sepustuksia, nehän ovat itsestäänselvästi vääriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkomailla valtamediakin alkaa jo kyseenalaistaa ainakin ilmaston lämpenemisen. Koskahan Suomessa nähdään vastaava ilmiö?

      Poista
  5. Missä osoitit että merijäiden kato KESÄLLÄ ei voi aiheuttaa äärisäitä seuraavana TALVENA? Tietääkseni tämä on juuri se, mitä nyt spekuloidaan tapahtuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm... Merijäiden kato on kyllä melkoista liioittelua. Arktisen alueen jääpeitteen laajuus kyllä kävi satelliittimittausten ajan minimissä syyskuussa, mutta jo marraskuun puolivälistä alkaen se on ollut lähes normaalilla tasolla.

      Minä en pysty osoittamaan, miten nykyinen jäätilanne vaikuttaa säähän ensi kesänä tai vuoden kuluttua. Jotkut ilmastotutkijat näköjään luulevat kykenevänsä. Minä vain kerroin tukeutuen muutamaan faktaan, miksi en pidä noita luuloja juuri minkään arvoisina.

      Poista
    2. Ei ole liioittelua koska merijään tilavuus on romahtamassa, mistä kesäinen tilanne on vain oire. Jään tilavuus marraskuun puolivälissäkin on siis roimasti alempi kuin aiemmin.

      Koska et mallinna säätilaa tai ilmastoa, et tietenkään pysty osoittamaan miten kesäisen jääpeitteen väheneminen vaikuttaa säätilaan myöhemmin. Tästä syystä sinun henkilökohtainen mutusi ei ole juuri minkään arvoinen. Sikäli kun sinulla todellakin on tutkijankoulutus pitäisi sinun ymmärtää tämä. Mallinna ja kvantifioi ensin, väitä vasta sitten.

      Poista
    3. Taalas vai Alestalo?

      Poista
    4. Heh. Vai pitäisi mallintaa? Ilmastomallinnuksethan menevät koko ajan enemmän pieleen. En ole innostunut sellaisesta taikauskosta. Uskon empiiriseen havainnointiin. Jos teoria ei sovi empirismiin, teoria pannaan roskakoriin.

      En muuten ole nähnyt ainuttakaan empiiristä tutkimusta siitä, että pienen jääpalan puuttuminen Jäämereltä johtaisi kylmiin keväisiin Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

      Poista
    5. Tietenkin pitäisi mallintaa, sitähän kvantitatiivisissa eksakteissa luonnontieteissä tehdään aivan koko ajan. Ilman mallintamista ollaan samalla tasolla kuin Aristoteleen aikoina.

      Tuo jääpalan puuttumisen aiheuttamat äärisäät ovat vielä hypoteesin asteella koska ilmiötä ei olla seurattu tarpeeksi pitkään. Tästä johtuen ko. julkaisut antavat odottaa itseään ja voi olla että hypoteesi osoittautuu vääräksi.

      Poista
  6. -70 luvullahan itkettiin tulevasta jääkaudesta ja ihan sattumalta sen seurauksena 1979 merijäätä oli poikkeuksellisen paljon. Siitä on nyt piiperöt tehneet jonkinlaisen vakion joka ei saa enää mihinkään muuttua, säälittävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinhan se on. 1940- ja 1950-luvuilta on paljon yksittäistä tietoa harvasta ja ohuesta jäästä jopa pohjoisnavan tuntumassa. Valitettavasti kattava tieto asiasta puuttuu ennen 1960-luvun loppua.

      Poista
    2. Ei muuten ole, siis tuollaista tietoa. Lukaise pari arktisen merijään rekonstruktiota ja silmäile samalla hyviä estimaatteja arktikan lämpötilalle.

      Poista
    3. Tässä pari vanhaa uutista aiheesta:

      1940:
      "Is it getting warmer at the North
      Pole? From soundings and meteoro-
      logical tests taken by the Soviet ex-
      plorers who returned this week to
      Murmansk, Russia's sole ice-free
      Arctic port, it was concluded that
      near Polar temperatures are on an
      average six degrees higher than those
      registered by Nansen 40 years ago.Fix this text
      Ice measurements were on an average
      only 6½ feet against from 9¼ to 13 feet."

      http://trove.nla.gov.au/ndp/del/article/62428921

      Vähän vanhempi, vuodelta 1922:
      "The Arctic seems to be warming up. Reports from
      fishermen, seal hunters, and explorers who sail the seas
      about S itzbergen and the eastern Arctic, all point t o
      a radical change in climatic conditions, and hitherto un-
      heard-of high temperatures in tha t part of the earth's
      surface.

      The oceanographic observations have, however, been
      even more interesting. Ice conditions were exceptional.
      In fact, so little ice has never before been noted. The
      expedition all but established a record, sailing as far
      north as 81° 29' in ice-free water. This is the farthest
      north ever reached with modern oceanographic apparatus."

      http://docs.lib.noaa.gov/rescue/mwr/050/mwr-050-11-0589a.pdf

      Tuo 81° 29' oli muuten suunnilleen se laajuus johon päästiin elokuussa 2012.

      Pohjoista napa-aluetta on aina pelätty. Milloin sen jäätikkö on ollut uhkaavasti laajenemassa, milloin pelottavasti kutistumassa. Tämä sama hysteria on jatkunut jo yli sata vuotta, eikä ihmiskunta tunnu ikinä oppivan että se nyt vain sattuu välillä laajenemaan ja välillä kutistumaan.

      Uskomattoman väsyttävää. Pitääkö tätä samaa valitusta ja kauhistelua kuunnella kuolemaansa asti?

      Poista
  7. Kymmenen pienintä tunnettua arktisen merijään maksimia ovat kaikki tapahtuneet viimeisen 10 vuoden aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ovatko maksimit pienenevällä trendillä? Juu, riippuu aloitusvuodesta. Mutta jäämaksimit eivät ole pienentyneet viiteen vuoteen. Jääminimi pohjoisessa kävi satelliittimittausten ajan minimissä viime syyskuussa. Mutta kyse ei tainnut olla holoseeniminimi eikä ehkä edes viimeisen 1000 tai 100 vuoden minimi. No emme varmasti tuota tiedä.

      Oletko katsonut, miten eteläinen merijää kasvaa vuosi vuodelta. Mistä kasvu mahtaa johtua?

      Poista
    2. Jäämaksimit ovat pienentyneet viimeiset 5 vuotta erittäin nopeasti. Jään määrän mitta on siis sen tilavuus, ei pinta-ala.

      Merijään tilavuuden osalta ollaan hyvin varmasti 100 vuoden minimissä. Koska sitä ennen oli pikkujääkausi, voidaan päätellä että jääminimi on todennäköisesti pienin ainakin. satoihin vuosiin.

      Poista
    3. Usko on vahva ja horjumaton...

      Poista
    4. https://www.google.fi/search?q=submarine+north+pole&hl=fi&client=firefox-a&hs=78V&rls=org.mozilla:fi:official&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=lVFVUbS2H9LE4gTMrYGoBQ&ved=0CC0QsAQ&biw=1366&bih=624

      Löytyy myös -50 luvulta kuvaa jossa sukellusveneet kelluu pohjoisnavalla. Jostain ihme syystä sellaisia kuvia ei ole viimeisen 10v ajalta :) .

      Poista
    5. Hehee napatiede onkin juuri sitä että Googlataan valokuvia joissa sukellusveneet ovat pintautuneet Pohjoisnavalla ensiksi löydettyään ohuen jään kattaman railon monivuotisessa jäässä...

      Poista