Taalaksen kaatumisesta saisi hyvän juttusarjan

Ilmastonmuutoksen ikonit, jääkarhut, voivat oikein hyvin.
Niiden populaatiot ovat kasvaneet viime vuosina, sillä jää-
karhujen metsästystä on rajoitettu.

Ulkomailla valtamediakin alkaa jo kyseenalaistaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen. Vähemmän
vihreille toimituksille alkaa muodostua ongelmaksi  se kriittinen palaute, joka julkaistuista AGW-jutuista tulee. Palautteen antajat ovat tietysti juuri tähän aikaan jossain määrin ärtyneitä jälleen kerran viivästyneestä keväästä. Näin on aivan erityisesti Keski-Euroopassa ja Englannissa, joissa myös energian hinta on noussut käsittämättömän nopeasti johtuen erilaisista "vihreistä" energiahankkeista, kun samalla talvet ja kylmät keväät purevat sekä sään osalta että ennennäkemättöminä energialaskuina.

Useat saksalaiset lehdet ovat jo julkaisseet hyvin kriittisiä juttuja maansa ilmasto- ja energiapolitiikasta. Nyt myös rohkea tanskalainen Jyllands Posten on nostanut asian esiin peräti neljällä sivulla. Viimeisimpänä maailmanlaajuisesti toimiva The Economist on nostanut kissan pöydälle. Ja tietysti kannattaa muistaa, että jo näitä medioita ennen monet pienemmät lehtitalot ovat pitäneet ilmastouskontoon kriittisesti suhtautuvia äänenpainoja pinnalla. Yhdysvalloissa oikeastaan vain Fox-uutiskanava on uskaltanut antaa kriittisille näkemyksille tilaa.

Herää kysymys, missä vaiheessa suomalaiset mediatalot heräävät todellisuuteen. Palautan toimittajien mieleen sen tosiasian, että ilmastomme tai pääasiassa siihen vaikuttavat meret eivät ole lämmenneet yli 15 vuoteen. Näin on siitä huolimatta, että ilmakehämme hiilidioksidipitoisuus on jatkuvasti kasvanut. Ei myöskään ole ollut sellaisia niin merkittäviä muita luonnonilmiöitä - isoja tai runsaita tulivuorenpurkauksia tms. - jotka olisivat voineet oleellisesti vaikuttaa lämpenemistä hidastavasti. Miksi ette kyseenalaista Petteri Taalaksen ja Mikko Alestalon juttuja? Eikö niistä muka saisi hyviä otsikoita? Minä saisin helposti. Mutta ehkä punavihreytenne toimituksissa estää ilmastoasioiden kriittisen tarkastelun?

Ennenkuin suomalainen lukija tai katselija raivostuu häneen kohdistuneesta ilmastokusetuksesta, kannattaisi tutustua tuohon ulkomaisen lehdistön rajusti kasvaneeseen ilmasto- ja energiapolitiikan arvosteluun. Ehkä kaikkein herkimmällä korvalla kannattaisi kuunnella ilmastotutkijoita, jotka tulevat esiin ns. konsensuksen piiristä. Olen kirjoittanut Lennart Bengtssonista, jonka tieteelliset ansiot taitavat ylittää Ilmatieteen laitoksemme tutkijoiden yhteenlasketut ansiot. Bengtssonia lainataan ympäri maailmaa. Yhteinen ilmiö noille jutuille ja niihin perustuville tieteellisille arvioille on kuitenkin se, että ns. ilmastoherkkyys on selvästi pienempi verrattuna hallitusten välisen ilmastopaneelin, IPCC:n, arvioon.

Useimpien uusien tutkimusten mukaan hiilidioksiditason kaksinkertaistaminen saattaisi nostaa maapallon keskilämpötilaa peräti asteella yhdellä asteella verrattuna esiteolliseen aikaan. Kun jo nyt olemme kokeneet noin puolet tuosta, saattaisi siis edessä olla peräti puolen asteen korotus seuraavan sadan vuoden aikana. Se ei riitä poliittisen paniikin lietsomiseen, mikä on tietysti huono asia vihreälle liikkeelle sen isännille, kuten WWF:lle ja Greenpeacelle.

Ihmisen aiheuttaman ilmastonlämpenemisen alkuunpanija ja suurin profeetta, James Hansen, on juuri julkaissut uuden tutkimuksensa. Siinä hän myöntää, että ilmastonmuutos ei ole edennyt hänen ja IPCC:n  ennustamalla tavalla. Silloin myös näitä vanhoja ennusteita toistanut Petteri Taalas on väärässä. Surkeinta tässä on tietysti se, että Suomen politiikkaa on johdateltu noiden ennusteiden mukaisesti. Se on maksanut jo nyt miljardeja euroja.

Palatakseni tuohon ensimmäisen kappaleen aiheeseen, pyydän lukijoita lähettämään tämän kirjoituksen linkkinä ja sopivalla lähetteellä alueensa lehtien päätoimittajille. Jossain vaiheessa suomalaisenkin median pitäisi herätä karuun todellisuuteen. Ilmastomme on tosiasiassa hiljalleen viilenemässä. Ja Taalaksen kaatumisesta saisi erinommaisen hyvän jutun tai peräti juttusarjan.