Meille todistellaan tulevaa ilmastokatastrofia usein erilaisilla graafeilla, joissa aikasarjoina esitetyt lämpötilakuvaajat sojottavat sitä suorempana pystyssä kohti stratosfääriä, mitä lähempänä nykyaikaa ollaan. Olen näistä pelottelukuvista ottanut esimerkiksi kuuluisan Mannin lätkämailakäyrän. Tuon huonoin tiedoin ja epärehellisestikin rakennetun kuvaajan viesti on se, että viimeisen tuhannen vuoden aikana pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston keskilämpötila on ollut hyvin vakaa aina 1800-luvun lopulle asti, mutta 1900-luvulla lämpötila on lähtenyt järkyttävään nousuun, ja käristymme lopulta tulevaisuudessa, jos kehitys saa jatkua samanlaisena. Huomannet kuvan asteikosta, että lämpötila esitetään poikkeamana vuosien 1961-1990 keskimääräisestä lämpötilasta ja asteen kymmenesosien tarkkuudella.
Michael Mannin lätkämailakäyrä on tietysti pelottavan tuntuinen. Se antaa vaikutelman, että ilmaston lämpötilaa kyetään mittaamaan hyvinkin tarkasti. Tuon kuvan harmaalla esitetystä virhemarginaalista näet, että mahdollinen virhe tuon kuvaajan osoittamassa lämpötilapoikkeamassa on puolen asteen luokkaa.
Toinen tapa tarkastella asiaa on katsoa todellista keskilämpötilaa eikä poikkeamaa. The Telegraph-lehden kolumnisti, Christopher Booker, on
tarkastellut viime vuosien lämpötilamuutosta celsiusasteikkoon sidotulla kuvaajalla viereisessä kuvassa. Ottaen huomioon mittausvirheet ja muut virhelähteet voimme tuon kuvan perusteella sanoa, että ilmastomme keskilämpötila on pysynyt noin 14,4 asteessa aika tasaisesti viimeiset 15 vuotta. Katastrofaalista nousua kuvaajasta on vaikea löytää. En usko, että ihmisen lisäksi mikään muukaan eliölaji kokee olemassa olonsa uhatuksi tuollaisen lämpötilakehityksen seurauksena.
Katsotaanpa tätä 1900-luvulla tapahtunutta katastrofaalista ilmaston lämpenemistä vielä kolmannestakin kuvasta, jonka laadin havainnollistaakseni asiaa yli 80-vuotiaalle äidilleni ja alakouluikäiselle tyttärenpojalleni, jotka olivat huolissaan asiasta. Käytin perinteisen lämpömittarin kuvaa, ja
kerroin millaisena äitini vanhemmat näkivät maapallon ilmaston keskilämmön nuoruudessaan (1910-luku), millainen se oli äitini nuoruudessa (1940-luku) ja millainen se oli minun opiskeluaikana (1970-luku) sekä millainen se on nyt (2000-luku).
Katastrofin ainekset riippuvat paljolti siitä, miten asioita tarkastellaan tai esitetään. Kahdella alemmalla kuvalla et saa ketään perustamaan huolestuneita
Ilmastovanhempia, säätämään ilmastolakia tai maksamaan korotettuja veroja peruuttaaksesi ilmastokatastrofin.
Miksi Arktika lämpenee epänormaalin nopeasti ja paljon? Sattumaa?
VastaaPoistaLämpeneekö se epänormaalin nopeasti?
PoistaEihän se mitään lämpene, mutta tuon anonyymin alarmistipellen täytyy käydä toitottamassa arktikaansa jokaisen postauksen jatkeeksi.
PoistaLämpenee erittäin voimakkaasti, tästä ei ole tutkijoilla ja alueiden asukkailla minkäänlaista epäselvyyttä. Kirsikanpoiminnan (DMI-datasetti, satellitti- ja säädatan ignorointi) ei ole "Ilmastorealismia" vaan valehtelua.
PoistaEn käyttäisi sanoja "epänormaalin nopeasti" tai "erittäin voimakkaasti" keskustellessani arktisen alueen lämpenemisestä. Ajatus lähteen noilla sanoilla helposti "hyperventiloimaan". Meillä on satelliittimittauksiin perustuvaa jatkuvaa tietoa asiasta vain muutaman vuosikymmenen ajalta, joten emme tiedä, mikä on Arktikan normaali. Useat tutkimukset ovat kertoneet kesällä jäättömästä tai lahes jäättömästä Jäämerestä holoseenin aikana.
PoistaPientä lämpenemistä siellä on nähty, ja sekin lähinnä syksyllä ja talvella. Tuon lämpenemisen syytä pohditaan monissakin tutkimusryhmissä.
Erikoista tässä on se, että oikeastaan vain pohjoinen jääalue on lämmennyt, kun eteläinen taas on vähän viilentynyt. Nämä ilmiöt voisivat johtua mm. vaihteluista merivirroista, jotka ovat hyvin erilaisia pohjoisessa ja etelässä.
1-2C asteen nousu keskilämpötilassa muutamassa vuosikymmenessä on kyllä suuri ja nopea muutos kaikkien mittapuiden mukaan. Samaten tiedetään että vastaavaa ei ole tapahtunut ainakaan pikkujäkauden jälkeen, ts. teollisena aikana. Kesäisin lähes jäävapaa jäämeri on mahdollisesti tosiasia jo parissa vuodessa jos huonosti käy. Tästä seuraavat positiiviset takaisinkytkennät eivät ainakaan hidasta lämpenemistä.
PoistaYlimmässä kuvassa on käytetty Mike's Nature Trick -nimistä temppua, jolla kuvaaja saatiin lopussa nousemaan ylöspäin.
VastaaPoistahttp://wattsupwiththat.com/2009/11/20/mikes-nature-trick/
Juu. Ylintä kuvaa rakennettaessa on käytetty selektiivistä valintaa lähtöaineistossa ja monenlaista tilastotemppua lämpötilan vaihtelun häivyttämiseksi. Lisäksi siinä on yhdistelty hyvin eri erottelukyvyn mittauksia toisiinsa. Tuo kuva on tehty enemmän poliittisiin tarkoituksiin kuin tiedon lisäämiseksi. Kuva tulee jäämään tieteen politisoinnin historiaan.
PoistaMilloikohan tämä harvinainen herkku, eli luminen talvi loppuu tai lähinnä lumiset talvet?
VastaaPoistaHarvinaisen hiljaa on nyt iilimatotieteen laitoskin ollut, mitä nyt välillä käyvät "höyryjä päästämässä" "katu-uskottavuuden" tai mitä pikemminkin rahoituksen turvaamiseksi tai kusetuksen jatkamiseksi joka näyttää edelleen menevän läpi kuin väärä raha, mutta vain lähinnä Suomessa!
Talvi on ollut ohi jo kohta 2viikkoa.
Poista"Kokonaisuutena talvi on kuitenkin ollut hieman tavanomaista lämpimämpi. Simola huomauttaa, ettei Ilmatieteen laitos laske maaliskuuta enää talvikuukaudeksi."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/03/1720317/maaliskuu-ollut-tavanomaista-kylmempi
Ja sen jo menneen normaalia lämpimämmän talven joka on täältä keskieurooppaan lähteny on aiheuttanut tietenkin arktiksen lämpeneminen.
http://yle.fi/uutiset/napapyorre_selittaa_viime_paivien_kylmaa_ilmaa/6532515
Aivopierun lopussa on pikku paradoksi :) .
Voi olla että merijään poistuminen kesäisin tekee lumitalvet entistä todennäköisemmiksi...
VastaaPoistaKuulun heihin, jotka uskovat Suomen talvien pysyvän kylminä (ehkä jopa kylmenevän) ilmastonmuutoksen seurauksena. En näe ristiriita toisaalta globaalien talvilämpötilojen kohoamisen ja toisaalta Suomen talvien kylmenemisen välillä. Kun virtaukset muuttuvat alueelliset vaikutukset eivät ole kaikkialla samat.
VastaaPoistaTukena minulla on oma pro gradu -tutkielmani 80 luvulta: "Tulivuorenpurkausten vaikutus ilmastoon". Sen löytönä oli että suuret purkaukset lämmittävät talvia meillä (ilmeisesti ensimmäisenä maailmassa huomasin tämän). Pinatubon purkaus 1991 vahvisti sitten tämän laajemminkin meidän leveysasteilla. Kirjoitin graduuni "...säteilyn lisääntyessä, esim. hiilidioksidin takia, saattaisi johtaa talvien kylmenemiseen ja kesien lämpenemiseen." (Siis meillä koska tutkimus koski Suomea).
Logiikka on että tulivuorten rikkidioksidipäästöt viilentävät maanpinnalla ja lämmittävät stratosfäärissä. Ja viileneminen on voimakkaampaa korkeilla leveysasteilla mm lumi/jääpintojen palaute-efektien takia. Lisääntynyt hiilidioksidi toimii tasan päinvastoin: maanpinnalla lämpenee ja taas voimakkaammin lähellä napoja ja stratosfääri kylmenee. Näin siis globaalisti. Miksei seuraus myös Suomen osalta olisi päinvastainen tulivuoriin verrattuna. Oikeastaan tämä voidaan nähdä niin että tässä on empiirinen todistus väittämälleni. Ilmastonmuutos on säteilypakotteiden kannalta identtinen sille tilanteelle, kun pari-kolme vuotta tulivuorenpurkauksen jälkeen palataan normaaliin tilanteeseen: globaalisti lämpenee varsinkin pohjoisessa talvella samalla kun Suomessa talvet kylmenevät. Vain lähtötilanne poikkeaa muutamalla kymmenyksellä enkä usko että riippuvuudella olisi mutka juuri "nykyilmaston" kohdalla.
-Lasse
Mikko taas poimimassa kirsikoita. Vai onko mielestäsi tuo toinen kuva asiallinen? Vasaralle tuon "hockey stickin" loppu tulee mitatusta datasta eli suorista lämpötilamittauksista. Vasara milloin maajullista on tullut ilmastoasiantuntija?
VastaaPoistaToinen kuva on hyvin asiallinen. Se kertoo juuri sen, mitä kuvan viereisessä tekstissä kerrotaan, mutta mikä ei ilmene ylimmästä kuvasta. Se itse asiassa kertoo sen hyvin rehellisesti laskettuna lämpötilana eikä lämpötilapoikkeamana.
PoistaYlin kuva edustaa samanaikaisesti kirsikanpoimintaa sekä melonien ja omenien yhdistelyä. Ei ole rehellistä yhdistellä valikoituja proxy-lämpöaikasarjoja, joiden erottelukyky kuvan tekijöidenkin mukaan lasketaan sadoissa vuosissa mitattuun, tarkkaan ja vaihtelun esiintuovaan aikasarjaan. Hockeystick-tutkimusta se edustaa.
Mutta noiden kuvien kritisointi ei ollut nyt tässä pääasia. Halusin tuoda esiin sen, että erilaisella visualisoinnilla saadaan esiin erilaisia asioita.
Älä nyt ihmeessä jos jaksat jatkaa!
VastaaPoista