Mikä on pikkuruisten meritähtien kohtalo katastrofaalisesti lämpenevissä ja happamoituvissa merissä?

Odotin näihin aikoihin pääseväni kirjoittamaan Tyynenmeren El Niño -ilmiöstä, sillä muutamia kuukausia sitten sellaisen tulosta oli orastavia merkkejä. Asiaan paneutumisestani huolimatta luontoäiti huijasi minua taas ja odottamani ilmiö jäi niin mitättömäksi, ettei siitä ja sen odotettavista vaikutuksista ole kerrottavaa. No, pannaan muistiinpanot odottamaan, josko sitten ensi vuonna... Mutta otetaan käyttöön korvaava tarina, ja kuvitellaan hurjaa merten lämpenemistä sekä happamoitumista katastrofaalisen ja ihmisperäisen ilmastonmuutoshypoteesin (CAGW) pohjalta.

Aikuinen Parvulastra exigua leväaterialla

Kaukana Australiassa kaksi tutkijaa, H.D. Nguyen ja M. Byrne, päättivät selvittää, miten kivikkoisissa vuorovesialtaissa rannan tuntumassa elävät pienet meritähdet selviäisivät ihmiskunnan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. He valitsivat tutkimuskohteeksi aikuisenakin vain noin kolme senttiä läpimitaltaan olevan Parvulastra exigua -meritähden, jolla ei taida olla suomenkielistä nimeä. Kutsutaan sitä vaikka kääpiötyynytähdeksi tässä jutussa. Tutkijat tiesivät, että lajin aikuiset yksilöt ovat melko kestäviä, sillä ne altistuvat päivittäin monenlaisille olosuhteille elinympäristössään. Mutta kukaan ei ollut tutkinut sitä, miten vain puolen millimetrin kokoiset kääpiötyynytähtinuorukaiset selviäisivät lämpenevässä ja happamoituvassa meressä. Jaksaisivatko ne kasvaa aikuisiksi?

Nguyen ja Byrne pitivät pikkuisia tyynytähtiään niiden luonnollista kasvuympäristöä lämpimämmissä altaissa (2-4 astetta) ja laskivat jatkuvasti meriveden pH-arvoa neliviikkoisissa koejaksoissa. Tulosten mukaan meriveden lämpenemisellä ei ollut havaittavaa vaikutusta nuorukaisten kasvuun. Vasta meriveden pH-arvon laskulla kokonaisella yksiköllä 7,2:en oli kasvua hidastava vaikutus.

Tutkijoiden hämmästykseksi nuoret kääpiötyynytähdet osoittautuivat käytännössä lähes tunteettomiksi ihmiskunnan aiheuttamalle katastrofaaliselle ilmastonmuutokselle. Luonto on varustanut ne nuoresta saakka kyvyillä sopeutua monenlaisiin oloihin. Todettakoon, että meriveden pH:n laskiessa tasolle 7,2 täytyy ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousta nykyiseen verrattuna yli kymmenkertaiseksi - siis tasolle 4430-4600 ppm. Siihen menisi aikaa nykyvauhdilla noin 2000 vuotta. Epäilen joko hiilivarantojen ehtyvän paljon ennen tuota hetkeä tai ihmiskunnan löytävän jonkun halvemman keinon tuottaa energiaa, joten tulevien kääpiötyynytähtien ei tarvitse ainakaan sen vuoksi jäädä keskenkasvuisiksi. Tutkijoiden mukaan ne ja alueen muut lajit (Sanford and Kelly, 2011) selviävät pian koittavista muutoksista merissä.

Halusin jakaa tämän tärkeän Journal of Experimental Marine Biology and Ecology -tiedejulkaisussa (453: 36-42) olleen tutkimuksen (Early benthic juvenile Parvulastra exigua (Asteroidea) are tolerant to extreme acidification and warming in its intertidal habitat.) lopputuleman Ilmastorealismia-blogin uskollisimpien lukijoiden kanssa seuraavasta syystä: Jälkeemme jää kaikista WWF:n ja Greenpeacen tuhoennusteista huolimatta ainakin yksi elinkelpoinen laji.

Todellisuudessa tuolla Australian etelärannikolla P. exiguan elinympäristön rantaveden keskilämpötila on noussut viimeisen 100 vuoden aikana muutaman asteen kymmenesosan, mikä on vähemmän kuin päivittäinen luonnollinen vaihtelu ja murto-osia vuodenaikaisvaihtelusta. Meriveden pH on muuttunut niin vähän, että sekä luonnollinen vaihtelu että mittausten virhemarginaali taitavat olla muutosta suurempia. Tutkijat eivät siis viittaa jo tapahtuneeseen ilmastossamme, vaan vain tietokonemallinnusten virtuaalimaailmassa nähtyyn CAGW-ilmiöön.

En ole koulutukseltani biologi ja ennustajanakin olen surkea, mutta olisin voinut kertoa Nguyenille ja Byrnelle ennalta kokeen lopputuleman edellä kuvaamallani tarkkuudella. Jaa - miten niin? Tuo laji ja koeyksilöiden esivanhemmat ovat eläneet pääosan kymmenien miljoonien vuosien olemassaolostaan nykyistä lämpimämmissä ja vähäemäksisemmissä vesissä. Ne ovat siitä selvinneet ilmeisen hyvin myös nuorina yksilöinä. Jatkuva ilmastonmuutos ei ole niille ongelma. Se taitaa tosiasiassa olla vain mentaalinen ongelma ja sitäkin vain yhdelle lajille?