lauantai 27. heinäkuuta 2013

Parempaa lämpenemisen mittatikkua etsimässä



Alestalon kirjoituksen loppu LK:ssa 2.7.
Ilmatieteenlaitoksen johtaja Mikko Alestalo ehdotti kirjoituksessaan Lapin Kansassa 2.7.2013, että meidän pitäisi seurata ilmastonmuutosta pitkillä ja kestävillä mittareilla sen sijaan, että katsoisimme viimeisen 10-15 vuoden lämpötiloja tai säätä. Olen Alestalon kanssa samaa mieltä. Pitkät sarjat ja kestävät merkit muutoksista ovat parasta realismia.


Alestalo ehdotti, että seuraisimme mm. Jäämeren jääpeitteen vähenemistä. Merijään määrä toki on pettämätön mittari, sillä se ei valehtele. Jää sulaa nollan asteen vaiheilla aina. Mutta minulla on Alestalolle ehdotus vielä paremmasta mittarista. Se on Etelämeren jääpeite. Perustelenpa ehdotustani muutamalla kappaleella.
Pohjoisen merijään laajuutta rajoittavat mantereet ja merivirrat

Tieteellisen konsensuksen mukaan kasvihuonekaasujen pitoisuus vaikuttaa merkittävästi alailmakehän lämpötilaan. Nuo kasvihuonekaasut myös sekoittuvat melko hyvin ilmakehässä, joten molemmilla pallonpuoliskoilla niiden aiheuttama säteilypakote on suurin piirtein yhtä suuri. Voimme siis tämän puolesta mitata yhtä hyvin pohjoista tai eteläistä merijäätä tai molempia. No niinhän me nykyisin satelliiteista teemmekin.

Pohjoinen merijää on sekä meitä eurooppalaisia että pohjoisamerikkalaisia lähempänä, ja se tietysti vaikuttaa eteläistä merijäätä enemmän ilmastoomme. Mutta sillä on myös maantieteelliset rajoituksensa, mistä syystä väitän sen olevan noista rajoituksista vapaampaa eteläisen pallonpuoliskon jäätä huonompi mittari. Jäämeri on kokonaisuutena melko pieni merialue. Sitä rajoittavat laajat Aasian ja Amerikan mantereet saaristoineen, ja sen virtaukset eivät ole mahdollisia lännessä kuin kapean Beringin salmen kautta ja toisella puolella pienehkö Grönlanninmeri yhdistää sen laajempiin valtameriin. Tiedämme, että molemmissa kapeikoissa virtaavan veden lämpötilan vuosittaiset ja vuosikymmeniset vaihtelut ovat suhteellisen suuria, ja on selvää, että laajat mantereet rajoittavat jään muodostusta. Toisaalta ne voivat myös sen muodostumista vahvistaa, sillä niitä vastaan kerroksittain pakkautuva jää sulaa huonosti, jolloin helposti muodostuu monivuotista paksua jäätä, joka saattaa kestää jopa useita lämpimiä sulamiskausia.

Niinpä on hyvin mahdollista, että noista salmista joko Atlantilta tai Tyyneltämereltä virtaavan veden lämpötilan vaihtelu vaikuttaa pohjoisen jään muodostumiseen tai sulamiseen ratkaisevasti, tai jääpeite saattaa olla tuulten ja fyysisten esteiden tuotetta. Tuolloinhan jääpeite ei välttämättä ole ilmaston vaan virtaavan veden lämpötilan ja maantieteellisten esteiden mukaan mukaisesti muuttuva asia. Ylempänä olevasta kuvasta näkyy hyvin, miten pohjoinen jääpeite ulottuu noiden rajoitteiden vuoksi laajimmillaankin vain Hudsonin lahdella sekä Beringin ja Ohotan merillä keltaisella merkityn napapiirin eteläpuolelle.
Eteläinen merijää ulottuu pitkälle napapiirin ulkopuolelle

Etelän merijään pulssi satelliittimittausten aikana
Etelämerellä ei ole vastaavia rajoitteita. Etelämantereen ympärillä kiertävä Länsituulten merivirta ei tiettävästi päästä ajoittaisia lämpimän veden pulsseja vaikuttamaan Etelämannerta ympäröivään jääpeitteeseen ainakaan Golf-virran ja Beringinsalmen virtausten lailla. Eikä Etelämantereen ympärillä ole sellaisia maantieteellisiä esteitä, jotka rajoittaisivat jään muodostumista tai aiheuttaisivat kerrostumia pohjoisten olosuhteiden lailla. Siksi etelän liki 90-prosenttisesti yksivuotinen merijää sykkii vuodenaikojen mukaan voimakkaammin ulottuen talvisin kaikkialla napapiirin ulkopuolelle, mutta toisaalta sen sykkeeseen eivät maantieteelliset rajoitteet tai kaoottinen sää vaikuta yhtä voimakkaasti kuin pohjoiseen jäähän. Eteläinen merijää voisi siis olla pohjoista vastinpariaan "puhtaampi" tektoniikan, termohaliinikierron ja sään satunnaisten vaihtelujen kohinasta.


Jos halutaan ilmastollisesti seurata erityisesti Tyynenmeren ja Atlantin virtausten vaihteluja, jotka vaikuttavat ratkaisevasti leveysasteidemme sääilmiöihin ja ilmastoomme, silloin tietysti pohjoinen merijää tarjonnee nopeamman mittarin. Mutta globaalin ilmaston häiriöttömään havainnointiin asumaton eteläinen napa-alue ympäröivine merialueineen olisi minun mielestäni ideaali seurantakohde. Kasvihuoneilmiöhän on globaali, joten se näkyy niin etelässä kuin pohjoisessa, mutta lämpösaarekeilmiöistä ja muista ihmiskunnan maankäytön aiheuttamista häiriöistä vapaa Etelämanner tarjoaa puhtaimman ympäristön myös ilmakehän kaasujen aiheuttaman säteilypakotteen havainnointiin.
Länsituulten virta suojaa Antarktista häiriöiltä

Arvaan, että joku lukija miettii, suosittelenko eteläisen merijään seuraamista vain siksi, että sen maksimi- ja minimilaajuus ei ole merkittävästi pienentynyt, vaikka ilmastomme on muutamalla asteen kymmenyksellä noussut sitten 1970-luvun. No etelän merijää ei ole pienentynyt, sillä alueen merivedet ja ilma eivät ole lämmenneet. Se ei todista vielä siitä, etteivätkö ne jossain vaiheessa voisi lämmetä, sillä ilmastomallinnukset poikkeuksetta ennustavat aivan yhtä merkittävää lämpenemistä etelään kuin pohjoiseenkin. Mutta toisin kuin pohjoisessa, jossa Pohjois-Atlantilta Grönlannin-, Barentsin- ja Karanmerelle sekä Tyyneltämereltä Beringin salmen kautta Tšuktšienmerelle saapuvat virtausten sykliset vaihtelut sulattavat ajoittain merijäätä suuria määriä altapäin ja saattavat kokonaan peittää varsinaisen ilmakehän muutoksesta aiheutuvan lämpenemisen, Antarktika olisi puhdas ja myös skeptillisesti nykyiseen ilmastoparadigmaan suhtautuvat vakuuttava mittari ylhäältä päin jäähän ja korkeisiin leveysasteisiin kohdistuvan ilmastovaikutuksen havaitsemiseksi.

Sain innoituksen tähän kirjoitukseen lukiessani tämän Jim Steelen blogikirjoituksen. Siinä Steele perustelee englanniksi pidemmin, tarkemmin ja myös lähdeviittensä esittäen tämän suomeksi selittämäni idean. Bloggaus perustuu hänen erinomaiseksi mainostettuun kirjaansa, jonka nimi suomennettuna on "Maisemat&Syklit: Ympäristönsuojelijan taival ilmastoepäilykseen". Minä panin kirjan hankintaan.

33 kommenttia:

  1. Saanko laittaa tähän, kun Kalevi Mursulan tutkimuksen
    julkaisu estettiin koska se ei sopinut IPCC raameihin.

    http://www.ecowho.com/foia.php?file=0463.txt&search=mursula

    Kiinnostaisi varmaan vaikkapa Timosta tai Järvistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ymmärrä mitä tuolla hylkäyspäätoksellä oli IPCC:n kanssa tekemistä - mutta se ei taida olla tämän keskustelun otsikkona joten olkoon.

      Poista
    2. No voi voi taas.

      Mitä IPCC,llä on tekemistä IPCC,n väärentämien tietojen kanssa.

      http://www.youtube.com/watch?v=Ydo2Mwnwpac

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. Autatko kuitenkin vielä kun en vieläkään ymmärrä mikä kohta tuossa varastetussa viestissä osoittaa että se on osa IPCC salaliittoa. Minusta siinä tuodaan esille lähinnä se että lehti mihin työtä tarjotaan ei ole oikea tai paras kyseiselle aiheelle. Matemaattinen käsittely ei ole niin selkeää kuin arvioija edellyttää. Kyseessä on taas yksi tutkimus maantieteelliseltä alueelta josta jo on paljon tutkimuksia joten se ei varsinaisesti lisää tietämystä riittävästi. Lisäksi hänellä taisi olla huomautettavaa itse analyysin joistakin dtaljeista. En huomannut kohtaa missä olisi sanottu tulosten olevan vääriä mutta ehkä luin huolimattomasti tai mielikuvitukseni ei ole riittävän vilkas.

      Poista
  2. Etelämeren jään laajeneminen johtuu napapyörteen hajoamisesta. Se on saanut kylmän ilman virtaamaan kauemmas merelle. Napapyörteen on hajoittanut ilmaston lämpeneminen.

    Tänä talvena tilanne on näkynyt harvinaisen selvänä. 70-90S välillä on ollut huomattavan lämmintä, jopa 30 C normaalia lämpimämpää. Sen sijaan 60-70S on ollut viileää. Kylmä ilma on siirtynyt mantereelta kauemmas merelle.

    Kokonaisuudessaan 60-90S on lämmennyt. Sama on tapahtunut myös pohjoisessa, mutta täällä on mannerta noilla leveysasteilla ja se on estänyt jään leviämisen. Sitävastoin 70-90N on merta ja jää on ohentunut siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuolla etelässä ainakaan lämpöaikasarjojen mukaan ole mitään kummallista tapahtunut, ellei sellaiseksi katsota sitä, että lämpötilatrendit eivät seuraa ilmastomallinnuksia. Satelliittimittausten ajan uusi jääennätys saattaa syntyä syyskuun lopussa, mutta siihenhän on vielä pari kuukautta aikaa.

      Poista
    2. mistä muuten lämpötilassrjasi ovat peräisin?

      Poista
  3. No voi voi, miksi mittarinlukemille täytyy olla syy, mittari näyttää
    lämpötilan eikä syytä siihen miksi se näyttää mitä näyttää.

    http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.cartinafinland.fi/fi/imagebank/image/11/11259/l%25E4mp%25F6mittari%2B11259.jpg&imgrefurl=http://www.cartinafinland.fi/fi/picture/11259/l%25E4mp%25F6mittari.html&h=600&w=400&sz=105&tbnid=S0kjizMRk07JnM:&tbnh=100&tbnw=67&zoom=1&usg=__3HiZ4VHK52HnIAv0rsvThy57g7o=&docid=F39AV33FVb5-UM&sa=X&ei=1tLzUeTvJcWg4gSDyoHoCw&ved=0CEAQ9QEwBA&dur=788



    VastaaPoista
  4. Minusta yhden tai kahden napa-alueen merijään pinta-alan käyttäminen ainoana indikaattorina on keinotekoista ja merkityksetöntä. Kuten se että tuijotetaan pintalämpötiloja. Maapallon lämpeneminen on paljon monimutkaisempi ilmiö ja silmien ummistaminen liian rajattuihin mittareihin sitoutuen jopa vastuutonta.

    Pelkkään lämpötilaan tuijottaminen voi olla petollista. Jos vaikka yksinkertaisesti ajatellaan jään sulamista. Lämpötilan nousu pysähtyy koska jään sulattamiseen tarvitaan suuria energioita ja lämpötila alkaa kasvaa taas vasta kun jää on sulanut.

    Pinta-aloihin tuijottaminen on myös yksisilmäistä. Talvi tuo molemmille navoille ohutta yksivuotista jäätä ja yksivuotinen jää pitkälti sulaa seuraavana kesänä pois.

    Minusta paljon mielenkiintoisempaa olisi seurata monivuotisen jään ja kokojäämassan tilavuuden käyttäytymistä niin merellä kuin näillä napa-alueiden mantereilla.

    Mittaukset kertovat että jään määrä mantereilla (Antarktis ja Gröönlanti) vähenee nopeutuvalla vauhdilla. Sama koskee pohjoisen merijään tilavuutta.

    Jutussasi väitetään että Antarktis kylmenee. Länsi Antarktis ei tietenkään ole koko manner mutta siellä raportoidaan selkeä voimakas lämpenevä trendi

    http://www.nature.com/ngeo/journal/v6/n2/full/ngeo1671.html

    "The record reveals a linear increase in annual temperature between 1958 and 2010 by 2.4±1.2 °C, establishing central West Antarctica as one of the fastest-warming regions globally. We confirm previous reports of West Antarctic warming, in annual average and in austral spring and winter, but find substantially larger temperature increases. In contrast to previous studies, we report statistically significant warming during austral summer, particularly in December–January, the peak of the melting season."

    Lisäksi meri Antarktiksen ympärillä lämpenee

    http://psc.apl.washington.edu/zhang/Pubs/Zhang_Antarctic_20-11-2515.pdf

    Yksivuotisen jään pinta-alan kasvulle Antarktiksen ympärillä on monta selitystä eikä ilmaston viileneminen tai lämpenemisen pysähtyminen välttämättä ole joukossa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko kokonaisjäämassakaan paras indikaattori? Jäämassan muutokset riippuvat sadannasta...

      Kiitos taas Mikolle monista erinomaisista kirjoituksista!

      Poista
    2. Jäämassan muutokset saattavat myös liittyä sulamiseen...

      Poista
    3. Pidän Winterhalteria uskottavampana lähteenä kuin anonyymiä nimimerkkiä. Winterhalterin mukaan jäätikkö "elää" kokoajan ja jos ei sada niin jäätikkö pienenee. Käsittääkseni lämpötilan ei tarvitse käydä edes sulamispisteen yläpuolella.

      Poista
    4. Kaikki kunnia Winterhalerille, mutta viimeisen tutkimustiedon mukaan Antarktiksen jäämassan vähenemiseen näyttää merkittävästi vaikuttavan ympäröivän merialueen lämpeneminen joka syö altapäin mannerjäähän kuuluvia mutta meren päälle ulottuvia jäähyllyjä.

      http://www.nasa.gov/topics/earth/features/earth20130613.html
      [i]
      "Ocean waters melting the undersides of Antarctic ice shelves are responsible for most of the continent's ice shelf mass loss, a new study by NASA and university researchers has found."

      "The traditional view on Antarctic mass loss is it is almost entirely controlled by iceberg calving," said Eric Rignot of NASA's Jet Propulsion Laboratory in Pasadena, Calif., and the University of California, Irvine. Rignot is lead author of the study to be published in the June 14 issue of the journal Science. "Our study shows melting from below by the ocean waters is larger, and this should change our perspective on the evolution of the ice sheet in a warming climate"
      [/i]
      Kyllä lumen sataminen vaikuttaa mutta nyt näyttää sulaminen olevan vallitsevana.

      Kuten vaikka oheisessa artikkelissa kerrotaan niin meri Antarktiksen ympärillä lämpenee keskimääräistä nopeammin

      http://www.sciencealert.com.au/news/20113011-22897.html
      [i]
      "The Southern Ocean is warming faster than the average for the global ocean."
      [/i]

      Poista
    5. Miksi et koskaan lue linkkejäsi, olen tullut siihen tulokseen ettet osaa.

      "Ice shelf melt doesn't necessarily mean an ice shelf is decaying; it can be compensated by the ice flow from the continent,"

      Jos Antarktisella syntyvä jää ei sulaisi reunoilta se ylettyisi pian päiväntasaajalle.

      Aivan joutavanpäiväistä inttämisen yrittelyä, tuomalla esiin koko ajan uusia
      väitteitä asian vierestä samalla kieltäytyessäsi puhumasta aloituksen aiheesta.

      Minä en ainakaan sorru loputtomaan inttämiseen mikä lienee päämääräsi,
      joten se tästä tällä kertaa.

      Ilkka

      Poista
    6. Jos vaikka kopioidaan tänne se koko kappale mistä poimit tuon alun lauseen.

      "Ice shelf melt doesn't necessarily mean an ice shelf is decaying; it can be compensated by the ice flow from the continent," Rignot said. "But in a number of places around Antarctica, ice shelves are melting too fast, and a consequence of that is glaciers and the entire continent are changing as well."

      Oikeastaan nostit esille tärkeän asian.

      Eli jos nuo jäähyllyt sulavat nopeammin ne eivät välttämättä tuhoudu koska Arktiksen mantereen sisältä valuu lisää jäätä täydentämään jäähyllyä.

      Nyt tutkimustulokset näyttävät siltä että uutta jäätä ei Antarktiksella synny riittävästi korvaamaan kaikkea poistuvaa jäätä.

      Lisää asiaan liittyvää löytyy vaikka Naturen marraskuisesta artikkelista

      http://www.nature.com/news/grim-picture-of-polar-ice-sheet-loss-1.11921

      "... Antarctica is not losing ice as rapidly as suggested by many recent studies. What’s more, snowfall in east Antarctica still seems to be compensating for some — but not all — of the melting elsewhere in Antarctica."

      Eli jäämäärä pienenee vaikkakaan ei aivan niin paljon kuin joissain aikaisemmissa arvioissa on esitetty. Itäisen Antarktikan lumisateet eivät riitä kompensoimaan.


      Poista
    7. Jälleen mallinnuksia ja silviisii.

      http://hockeyschtick.blogspot.fi/2012/09/grace-satellite-data-shows-antarctica.html

      Poista
    8. Okei. Jos kerran ainoat mallinnukset mitkä kelpaa on Scafetta tai Claes Johnson linjaa niin palataan sitten mittauksiin

      Tämä on vuodelta 2009

      http://www.nature.com/ngeo/journal/v2/n12/abs/ngeo694.html

      "In agreement with an independent earlier assessment4, we estimate a total loss of 19077 Gt yr-1, with 13226 Gt yr-1 coming from West Antarctica. However, in contrast with previous GRACE estimates, our data suggest that East Antarctica is losing mass, mostly in coastal regions, at a rate of -5752 Gt yr-1, apparently caused by increased ice loss since the year 2006."

      Ainakaan abstraktitasolla tässä ei viitattu malleihin

      Poista
  5. Miksei Venäläisten mittarit näytä että etelämanner lämpenee.
    http://www.aari.aq/data/show.asp?lang=0&station=3&par=0&a=1

    Samat "voimat" jotka sulattaa pohjoista merijäätä siis jäädyttää etelän vastaavia, jep jep.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Antarktis on iso paikka ja jatkuvia havaintosarjoja maanpinnan tasalta löytyy vain muutamasta paikasta. Koko mantereen keskimääräisen lämpötilan määrittäminen on haasteellista koska satelliittimittauksetkaan eivät siellä ole ihan aukottomia.

      Joka tapauksessa jossain siellä on lämmennyt huomattavasti samalla kun toisaalla on viilentynyt.

      Viilentymisen yhdeksi syyksi on arveltu otsonikatoa kun otsonillakin on näitä kasvihuonekaasun ominaisuuksia.

      Mutta samaan aikaan mantereen jäämässä pienenee ja ympäröivä merialue lämpenee.

      Poista
  6. Ja se lämpeneminen näkyy juuri siinä että merijään laajuus tekee ennätyksiä jatkuvasti vai.

    Kummaa kun eri puolilta mitattuna keskilämpötila on kohtuu tasainen.
    http://www.aari.aq/data/show.asp?lang=0&station=0&par=0&a=1

    http://www.aari.nw.ru/projects/Antarctic/data/show.asp?lang=0&station=7&par=0&a=1

    Näytä sun lähteet joissa toi huomattava lämpeneminen näkyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä

      http://www.nature.com/ngeo/journal/v6/n2/full/ngeo1671.html

      "The record reveals a linear increase in annual temperature between 1958 and 2010 by 2.4±1.2 °C, establishing central West Antarctica as one of the fastest-warming regions globally. We confirm previous reports of West Antarctic warming, in annual average and in austral spring and winter, but find substantially larger temperature increases. In contrast to previous studies, we report statistically significant warming during austral summer, particularly in December–January, the peak of the melting season."

      Tämä oli jo mukana aikaisemmassa postauksessa

      Poista
  7. Ihan sattumalta alue jossa ei ole lähelläkään yhtään tutkimusasemaa lämpenee mutta mikään alue jossa on asemat ei taas lämpene. Jep jep.

    Missä näkee mittausdatan vuodesta 1958 lähtien tuolta kaikkein punaisimmalta alueelta? Vaikkapa samalla tavalla kuin noi Vostokin lämmöt.
    http://www.aari.aq/data/data.asp?lang=0&station=6

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuolla asema taitaa olla. En tiedä mistä "parhaat" datat löytyy mutta täällä on jotain käppyröitä.

      http://www.climate4you.com/Polar%20temperatures.htm#AntarcticLongMetSeries

      Poista
  8. GISS:in käppyröihin ei taida enää kukaan luottaa pätkääkään.

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Olisin taipuvainen luottamaan GISS dataan.

    Oheisessa artikkelissa on käytetty mm heidän dataansa ja valitettavasti tultu siihen tulokseen että ei täällä mitään lämpenemisen pysähtymistä ole tapahtunut - lämmintä pakkaa.

    http://www.forbes.com/sites/petergleick/2012/02/05/global-warming-has-stopped-how-to-fool-people-using-cherry-picked-climate-data/

    Tuo artikkeli on sikäli sivussa aiheesta että siinä ei käsitellä erityisesti napa-alueita.

    Mutta sikäli täsmälleen aiheessa että loppujen lopuksi keskustelemme niistä indikaattoreista joilla maapallon lämpenemistä seurattaisi.

    VastaaPoista
  11. Palataan Antarktikalle. Tolla "kuumalla" alueella http://www.nature.com/ngeo/journal/v6/n2/carousel/ngeo1671-f1.jpg on ollut Byrd station 1957-1972 ja Plateau Station 1965-1969. Viime mainitulla oli vuotuinen keskilämpö silloin joskus -54,6°c ja nyt sitten jos siellä on keskilämpö noussut huimat 1.2°c niin tulee kauhea itku ja huuto että sehän sulaa.

    VastaaPoista
  12. Uusin Naturessa julkaistu tutkimus on löytänyt ettei ilmasto määrääkkään ilmastosta,
    vaan meret, ja on muutenkin epätietoinen koko aiheesta.

    "A new paper published in Nature finds climate change over timescales longer than 10 years is "primarily determined by the ocean," which skeptics, including famed Professor Emeritus of Atmospheric Science Dr. William Gray, have been saying for years. According to the paper, "the ocean significantly affects long term climate fluctuations, while the seemingly chaotic atmosphere is mainly responsible for the shorter-term, year-to-year changes."

    http://hockeyschtick.blogspot.fi/2013/07/new-paper-finds-climate-change-over.html

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilkka. Tämähän on vallan mainio linkki joka kertoo miksi joskus voi näyttää että lämpeneminen pysähtyy - hetkeksi

      "Ocean currents affect the surface temperature of the oceans and thus the heat exchange with the atmosphere - eventually causing climate variations on the adjacent continents. The most evident is an oscillation with a period of 60 years. "Such decadal climate fluctuations are superimposed on the general warming trend, so that at times it seems as if the warming trend slowed or even stopped. After a few decades, it accelerates once again," explains Prof. Latif"

      Poista
  13. Kertoisit siintä ilmastotieteilijöille jotka eivät tienneet että lmasto voi lopettaa lämpenemisen
    17 vuodeksi, ja alkaa jopa kylmetä, ihan riippumatta CO2 pitoisuuden vaihteluista.

    VastaaPoista
  14. Ymmärtääkseni näiden valtamerten syklien kuten ENSO mallittaminen on pahasti vaiheessa vaikka joku paperi ENSO:sta taisikin tulla kesällä / keväänä ulos.. Mutta taidamme ajautua Mikon otsikon sivuun - vaihteeksi.. ;)

    VastaaPoista
  15. Yhtäkään tulosta, jossa on datan aikasarjaan käytetty mitään regressiosuoraan/malliin viittaavaakaan ei voi ottaa vakavasti tässä yhteydessä.

    Tilastotieteen ensimmäisellä vuosikurssilla jo oppii, että jos datassa on aika-akseli regressiot voi saman tien heittää romukoppaan - mallin oletukset pätevät katsokaas vain riippumattomille havainnoille.

    Tilalle pitäisi ottaa ARIMA-malleja, ja näitä ei tarpeeksi usein näe.

    VastaaPoista