Suomen vuodenaikojen lämpenemisestä

Edelliseen blogikirjoitukseeni vastanneet kommentoijat pohtivat, josko Suomessa talvet olisivat lämmenneet enemmän tai vähemmän verrattuna muihin vuodenaikoihin. Kysymys on hyvä, sillä Ilmatieteen laitoksen sivuilta asiaan ei saa selkeää vastausta. No, hain maailman arvostetuimman ilmatieteen laitoksen (UK Met Office) tilastoyksiköltä (CRU) Suomen kuukausittaiset keskilämpötilat (joita oma Ilmatieteen laitoksemme ei jostain syystä halua julkaista käyttäjäystävällisessä formaatissa), ja panin excelin laskemaan. CRUTEM4- aikasarjan tulos näkyy kuvissa, jotka suurenevat niitä klikkaamalla.

Talvikuukausien keskilämpötilat eivät ole nousseet viimeisen 100 vuoden aikana juuri ollenkaan. Lineaarinen trendi osoittaa pientä 0,3 asteen nousua tuona aikana, mutta ottaen huomioon liki jokaisessa mittauksessa olevan keskimääräisen noin ± 0,5°C mittausvirheen, on nousu merkityksetön. Talvet siis eivät ole 100 vuoden aikana keskimäärin lämmenneet, vaikka tämä talvi on tietysti ollut lämmin kuten muutamat muutkin talvet parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Kannattaa muistaa, että yhtä lämpimiä ja lämpimämpiäkin talvia varttuneemmat suomalaiset ovat kokeneet 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla.

Päivitän Suomen tämän vuoden talven (siis joulukuun alusta helmikuun loppuun) lämpötilan tässä blogissa, kunhan mittaukset aikanaan valmistuvat. En ihmettelisi, jos tämä talvi pääsisi jopa kärkiviisikkoon lämpimyydessä, mutta katsotaan asiaa myöhemmin mittausten valossa. On muuten syytä huomata, että talvisää meillä vaihtelee ainakin lämpötilan osalta eniten ja kesäsää vähiten. On hyvä kysymys, mistä tuo vaihtelujen ero johtuu. Sanoisin, että se ei ainakaan johdu ns. kasvihuoneilmiöstä.

Katsotaanpa vielä muiden vuodenaikojen lämpötilamuutokset vuodesta 1914 alkaen. Kuvien sinisten murtoviivojen arvopisteet ovat vuodenajan keskilämpötiloja kunakin vuonna, musta käyrä kuvaa niiden viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa ja musta jana näyttää koko 100 vuoden lineaarisen trendin.

Lyhyesti sanottuna kaikki muut vuodenajat näyttävät hieman lämmenneen, joskin mittausvirheet tai virhemarginaalit huomioon ottaen muutokset ovat niin pieniä, että merkittävien johtopäätösten tekeminen on lähinnä veikkausta. Joka tapauksessa lämpenemisvauhti on ollut kaikkina vuodenaikoina aivan eri kertaluokassa verrattuna Ilmatieteen laitoksen antamiin seuraavan 100 vuoden tulevaisuusskenaarioihin, jotka vuodenajasta riippuen esittävät 1 - 5 asteen lämpenemistä vuoteen 2100

mennessä. Ilmastomallinnusten mukaan talvien olisi pitänyt lämmetä eniten. Niin ei ole käynyt - vaan päinvastoin - joten ehkä joudumme pohtimaan tietokonemallinnusten ja niiden mukaisten skenaarioiden uskottavuutta uudelleen.

Paljonko lämpötila-aikasarjoihin voi luottaa, jää tietysti lukijan vastuulle. Niitä on aika paljon ns. adjusteerattu, eikä CRUTEM4-sarjankaan kaikkia säätelyjä ole dokumentoitu asian mukaisesti. No, parasta käytettävissä olevaa tietoa (tai luuloa) se kuitenkin edustaa.

Sanottakoon nyt vielä, että piskuisen Suomen vuodenaikojen lämpötilamuutoksista ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä maapallon ilmaston muuttumisesta. Meidän paikallinen ilmastomme vaihtelee hyvin paljon vuodesta toiseen Atlantin syklien ja pohjoisten suihkuvirtausten muutosten mukaan. Kun meillä on Euroopassa tänä talvena ollut poikkeuksellisen lämmintä, on muualla pohjoisella pallonpuoliskolla ollut poikkeuksellisen kylmää.Ja toisina vuosina on päinvastoin. Mutta aika kiistämätöntä on se, että ilmastomme on viimeisen 100 vuoden aikana hitusen lämmennyt. Mummon mittarista sitä ei vielä huomaa keväitä lukuunottamatta. Mutta onkos tuo pieni lämpeneminen lopulta huono asia ollenkaan?