Lämpötilamittauksiin voi uskoa vain Suomessa?

Ilmastontutkija Roy Spencer, joka ilmastotutkijoiden valtavan enemmistön lailla pitää ilmastonmuutosta ja myös sen viime aikaista lämpenemistä todellisena ilmiönä, ei ole kovasti arvostanut konsensusta tieteen tekoa vahvistavana ilmiönä. Hän ei muutenkaan näytä paljoa arvostavan postmodernia tiedettä, jossa konsensuksella tai huutoäänestyksillä päätetään totuuksista, vaan kannattaa empiirisiin kokeisiin, toistoihin ja tulosten verifiointiin perustuvia perinteisempiä tieteellisiä metodeja. Siis sellaista tiedettä, joka konsensuspaineista huolimatta kehitti mm. evoluutio- ja suhteellisuusteoriat, atomimallin, tietokoneet jne.

Tohtori Spencer on jo useiden vuosien ajan moittinut omaa tutkimusalaansa, ilmastotutkimusta, tuosta konsensushakuisuudesta ja sen luomasta tutkimusta kahlitsevasta ilmapiiristä. Nyt hän kuitenkin on löytänyt konsensuksen. Siis mistä mahtaa olla kyse?

Spencerin päivitetty graafi

Spencer on blogissaan päivittänyt viereisessä kuvassa (kuvat suurenevat klikkaamalla) olevan graafinsa vuoden 2013 lopun tilanteeseen. Tuossa graafissa esitetään 90 tärkeimmän ilmastomallinnuksen tulokset globaalista lämpötilakehityksestä sekä kahden toisistaan riippumattomista havainnoista koostuvan ja hieman eri asioita mittaavan lämpöaikasarjan kehityksestä. Spencer löytää selvän konsensuksen: Ilmastomallinnukset pitävät pintalämpötiloista koostettua HadCRUT4-aikasarjaa vääränä lähes 96-prosenttisella konsensuksella ja satelliitihavainnoista koostettua alemman troposfäärin UAH- aikasarjaa vielä enemmän vääränä noin 98-prosenttisella konsensuksella. Nuo ovat niin vakuuttavia lukuja, ettei vahvasta konsensuksesta voi olla epäilystä. Spencerin mukaan empiiristen lämpötilahavaintojen täytyy olla vääriä.

Kuva 3

No, Spencer ei kuitenkaan pidä ilmastomallinnusten konsensusarviota oikeana, sillä klassisen fysiikan edustajana hän luottaa enemmän empiirisiin mittauksiin. Tämä johtaa hänen mielestään moniin tärkeisiin kysymyksiin, jotka menevät suoraan sekä ilmastotutkimuksen että -politiikan ytimiin. Niistä joudut lukemaan suoraan Roy Spencerin omasta kirjoituksesta.

Meille suomalaisille on tärkeää tietää, että jo Lipposen II hallituksesta alkaen on noudatettu sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka perustuu tuohon ilmastomallinnusten konsensukseen. Siihen perustuvat mm. kaikille maakuntahallituksille toimitetut lämpenemisennusteet, joiden mukaan ilmastomme lämpenisi seuraavan 80 vuoden aikana 4 - 6 asteella. Siihen perustuvat myös Lipposen, Vanhasen ja Kataisen hallitusten ilmasto-, energia- ja veropoliittiset toimet, joiden perusteena on käytetty tuota konsensusta. Niiden seurauksena sinun energialaskusi on lähtenyt viime vuosina rajuun nousuun. Tosin et ole vielä nähnyt kuin alun tuosta noususta.

Kuva 4

Kun pidän hyvänä lokalisoida globaaleja asioita, olen kolmanteen kuvaan sijoittanut kaksi kuvaajaa Suomen ennustetusta ja havaitusta lämpötilakehityksestä käyttäen samoja aineistoja kuin tohtori Spencer. Musta viiva edustaa samaa ilmastomallinnusten konsensuksen keskiarvoa, jota Spencerin kuvassa edustaa paksu musta ja palloilla varustettu kuvaaja. Vihreä viiva edustaa maan pinnalla mitattuja arvoja ja sininen viiva satelliitista havaittua alemman troposfäärin keskilämpötilaa. Kaikki kuvaajat ovat viiden vuoden liukuvia keskiarvoja, kuten ovat kuvaajat tohtori Spencerin kuvassakin.  Meinasin pudota tuoliltani katsoessani kuvaa 3 ensimmäisen kerran, sillä vaikka lämpötilan viiden vuoden liukuvat keskiarvot heittävät paljon mallinnuksista, on mallinnuksen trendi kuitenkin oikeansuuntainen Suomen alueella. Oli siis syytä tehdä muutama lisätarkistus.

Kuva 5

Otin kaksi samankokoista aluetta (leveys- ja pituuspiireillä mitattuna) Suomen eteläpuolelta. Toinen (kuva 4) sijaitsee keskipisteeltään päiväntasaajalla ja toinen (kuva 5) eteläisellä kalottialueella yhtä etelässä kuin Suomi on pohjoisessa. Kummallakin alueella sääasemaverkosto on niin harva, että HadCRUT-aikasarja ei suostunut antamaan järkeviä lukemia, joten joudumme tyytymään satelliittimittauksiin. Molempien alueiden osalta mallinnusten keskiarvo näyttää olevan hyvin eri mieltä mitattujen lämpötilojen kanssa. Tuosta Suomen alueen lämpötilakehityksestä johtuen mieltäni jäi kuitenkin kalvamaan, olisiko tohtori Spencer erehtynyt kuvaansa laatiessaan.

Kuva 6

Niinpä viimeiseksi kuvaksi (kuva 6) hain globaalit keskiarvot samoin perustein kuin Spencerkin. Mitäpä noista laatimistani graafeista voisi päätellä? No, viimeisen kuvan perusteella Spencer ei ainakaan ole laskenut pahasti väärin, sillä niin lähellä se on ensimmäistä kuvaa. Kolmesta alueellisesta lämpötilakuvaajasta yksi on mallinnuksen trendin kanssa samansuuntainen, yhdessä päinvastainen ja kolmannessakin oleellisesti siitä poikkeava. Ehkä meidän on uskottava Spenceriä, ja todettava, että ilmastomallinnusten ylivoimaisen konsensuksen mukaan lämpötilamittauksiin ei voi maailmassa uskoa kuin Suomessa - ja täälläkin vain trendin osalta. Siitä huolimatta mallinnukset saattavat olla niitä selvästi enemmän väärässä? Kumpaa uskoa politiikan perusteena?