torstai 6. helmikuuta 2014

Ennätystä pukkaa Etelämerellä?



Kuva 1

Eteläisellä jäämerellä saatetaan rikkoa ennätyksiä jälleen. Tämä voi olla uusi asia monille, sillä kotimainen mediamme ei siitä yleensä kerro. No, ymmärrän tietysti maantieteellisen etäisyyden merkityksen, joka saattaa vaikuttaa asiaan. Mutta epäilen silti syytä olla kertomatta asiasta enimmäkseen ilmastopoliittiseksi.

Etelämeren merijääpeite on hakannut ennätyksiä laajuudessaan jatkuvasti viime vuosien aikana.
Kuva 2
Satelliittimittaukset kertovat tästä. Asiasta ei ole erimielisyyttä tiedemiespiireissä. IPCC:kin tunnustaa eteläisen merijään kasvun tuoreimmassa raportissaan. Ongelmana monille on se, miten asian voisi selittää poliitikoille ja suurelle yleisölle. Kysymys kuuluukin, miten selitän nykyisen ilmastoparadigman mukaisesti antarktisen alueen viilenemisen. Kaikki mittaukset nimittäin todistavat siihen suuntaan, vaikka nykyisen ilmastoparadigman mukaiset mallinnukset väittävät päinvastaista.

Kuva 3. Lähde NSIDC
Katsotaanpa parhaita mittaustietoja ensin. Alueen ilmasto on vähän viilentynyt (kuva 1), meriveden pintalämpö näyttää samaan suuntaan (kuva 2) ja merijään määrä on kasvanut (kuva 3). Tämä kaikki on täysin selvää, eikä niistä ole kiistaa. Erimielisyydet alkavat siitä, miksi Etelämantereella ja sen lähialueilla ei ole havaittu lämpenemistä yli 30 vuoteen, vaikka ilmastomallinnusten mukaan tuon alueen pitäisi olla yksi nopeimmin lämpenevistä alueista.

Kuva 4. Lähde Sunshinehours
On hyvin mahdollista, että eteläisen jäämeren jääpeite sulaa tänä vuonna vähemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana (kuva 4). Nythän siellä on kesä, ja kylmeneminen yhdessä uuden jään muodostumisen kanssa alkaa lähimmän 30 vuorokauden kuluessa. Jään odottamaan jännityksellä, kuinka tuon uuden ennätyksen tavoittelussa käy. Mahdetaanko joka tapauksessa hyvin laajaa minimijäätä noteerata Suomen median uutisoinnissa lainkaan?

Minä en lukemani perusteella osaa selittää, miksi eteläisen merijään peitto kasvaa. Tai oikeastaan sen vielä voisi selittää sillä, että sekä ilmasto että merenpinnassa oleva merivesi on hieman jäähtynyt vuosikymmenten aikana. Mutta miksi tuo merivesi on jäähtynyt, jää minulle arvoitukseksi. Ehkä joku kommentoija haluaa yrittää selitystä?

Kun nykyinen vallitseva ilmastoparadigma korostaa ilmakehän kasvaneiden kasvihuonekaasujen - erityisesti hiilidioksidin - säteilyvaikutuksen roolia ilmaston viimeaikaisessa lämpenemisessä, tulee mieleen seuraava kysymys: Miksi ilmakehän kasvanut hiilidioksidipitoisuus ei toimi lämmittävästi Antarktikan alueella? Hyvin heikkohan tuo vaikutus on vähän laajemminkin eteläisellä pallonpuoliskolla, jonka lämpeneminen on ollut paljon pohjoista puoliskoa vähäisempää.

Albert Einstein, joka ei koskaan uskonut ns. konsensukseen tieteissä, aikanaan sanoi fysiikkaan oleellisesti kuuluvista kokeista seuraavaa: "Mikään määrä fysikaalisia kokeita ei voi todistaa teoriaani oikeaksi, mutta yksi voi todistaa minun olleen väärässä." Antarktika ympäristöineen on yksi "koealue". Ehkä siksi et juuri koskaan kuule nykyistä politisoitunutta ilmastoparadigmaa puolustavilta mainintoja siitä.

Tuoreista pohjoisen pallonpuoliskon jääuutisista kannattaa lukea arktisen merijään osalta täältä ja Pohjois-Amerikan suurten järvien osalta täältä.
Lähettänyt klo

20 kommenttia:

  1. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 5.38

    easterbrook tuntuu ennustaneen hyvin nykyisen viilenemiskauden(30v).
    muuten aivan mainio tiedemies. kummatkin napa-alueet saavat lisää jäätä.
    on siis täysin mahdollista kuin myös toisinpäin että käänne arktisella alueella on tapahtumassa. nythän näyttää enemmänkin sille, että maapallon ilmasto on selvästi viilenemässä ja erilaiset nyt nähtävät talviolosuhteet eri alueilla ovat alkumelodioita siitä mitä tulee. vaikeasti ymmärrettävää, että lisälämpö kasvattaa jäätä navoilla?!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 6.56

    hs-pravdan kolumnisti jälleen kirjoittaa"ilmastonmuutos peruttu"tapahtumista, jossa asioita käännellään nurinkurisesti. enpysty lukemaan juttua täällä, mutta ilmeisesti kylmä sää on herättänyt toimittajan reagoimaan tilanteeseen. siis, jos on kuumaa, niin se on merkki ilmastonmuutoksesta, mutta kylmä on säätä. juuri toimittajan edustama
    alarmistijoukko on kaikkein innokkai min käyttänyt näitä temejä. mikälienee keltainen lehdistö maassa -70 luvulla joka ennusti jääkautta? se ei ollut vain täkäläinen ilmiö vaan tiedemiehet suhtauivat siihen vakavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 7.33

      Tarkoititko tätä suihkuvirtaus Sannaa jolla näkyy olevan ilmastopallo hukassa?

      "Äkilliset ennätyspakkaset ovatkin siis oire maapallon keskilämpötilan jatkuvasta noususta, eivät suinkaan ilmastonmuutoksen peruuntumisesta – uudesta jääkaudesta puhumattakaan."

      http://www.hs.fi/tiede/Kansa+palelee+uhkaako+j%C3%A4%C3%A4kausi/a1391157976187

      Ilkka

      Poista
  3. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 7.34

    Ihmisen tuottama ja ilmastoa lämmittävä CO2:n on tietenkin syrjäyttänyt cfc-kemikaalit, jotka ovat tietenkin ihmiskunnan rahastuskokeilualarmi -70 luvulta.
    Se ei saanut tilejä pullolleen, mutta tämä agw-alarmi onkin ylittänyt kaikki toiveet.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 8.27

    Mikko kirjoittaa: ”Minä en lukemani perusteella osaa selittää, miksi eteläisen merijään peitto kasvaa.” Ehkäpä sitä ei tarvitsekaan sen kummemmin selittää, jos /kun kyseessä on luonnollinen ilmiö. :) Antero

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikko6. helmikuuta 2014 klo 10.52

      Olisihan luonnollinen selityskin hyvä löytää, jottei tulisi syyllistettyä vaikkapa pingviineitä kylmenemisestä.

      Jotain vinkkiä voisi saaada siitä, että merivesi alueella on jäähtynyt ilmastoa enemmän. Samankaltainen mutta vastakkaismerkkinen ilmiö on nähty pohjoisella Jäämerellä. Siellä Atlantilta tullut vesi on parin viimeisen vuosikymmenen ajan ollut huomattavasti edellisiä vuosikymmeniä lämpimämpää ja merijään peitto on pienentynyt. Noinhan arktisella alueella tapahtui myös 1920-1940-luvuilla. Ehkä kyse on ihan normaalista merivirtausten vaihtelusta, jolle pingviinit eivät voi mitään?

      Poista
  5. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 10.26

    “It is very likely that the annual Antarctic sea ice extent increased at a rate of between 1.2 and 1.8% per decade between 1979 and 2012.” - IPCC AR5

    http://curryja.files.wordpress.com/2014/02/seaice-anomaly-antarctic.png?w=500&h=405

    http://judithcurry.com/2014/02/03/why-is-there-so-much-antarctic-sea-ice/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikko6. helmikuuta 2014 klo 10.37

      Kiitos linkkitäydennyksistä. Kuten professori Curryn kirjoituksista näkyy, ei jään määrän kasvusta ole epäselvyyttä edes IPCC:n tasolla. Ilmastotutkimuksessa keskustellaan sen vuoksi nyt siitä, johtuuko jään kasvu lämpenemisestä vai kylmenemisestä. Joillakin fyysikoilla ilmastotutkimuksen ulkopuolella on vaikeuksia pokerinaaman pitämisessä tuota väittelyä kuunnellessa.

      Poista
  6. Risto Jääskeläinen6. helmikuuta 2014 klo 11.14

    Tuttu meteorologi kertoi, että napa-alueiden erilaisesta maantieteestä johtuen ilmastonmuutosta pitää etsiä vain pohjoisnavan suunnan jäistä. En nyt jaksanut kysellä enempää, mutta onhan tuo kuitenkin melko lähellä samaa kuin sanoa: ihmisperäinen ilmastonmuutos ei ole kuin puoliglobaali. Vaan pohjoisen merijään monivuotisuus taisikin jo menettää asemansa ilmastonmuutoksen indikaattorina, että ehkäpä se menettää koko merijää asemansa. Yläjärven ja muiden suurten järvien jääkin on menettämässä indikaattoriasemaansa.

    Kylmeneminen johtuu lämpenemisestä, onko tästäkin ilmastopiireissä erimielisyyttä?

    Prinssi Charlesista heitin kommentin, mutta bittiavaruus söi sen. Ehkäpä samasta bittiavaruudesta löydetään vielä syyllinen isoon osaan kadonneesta lämmöstäkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 12.22

      Liekö kyse päättömästä kanasta, vai pikku kanasesta?

      http://joannenova.com.au/2014/02/prince-charles-says-we-should-have-more-blind-trust-in-science/

      Ilkka

      Poista
  7. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 13.29

    "Mutta miksi tuo merivesi on jäähtynyt, jää minulle arvoitukseksi. Ehkä joku kommentoija haluaa yrittää selitystä?"
    Kysymys liittyy ilmiöön nimeltä "Antarctic climate anomaly", johon prof. Svensmarkin teoria antaa hyvän vastauksen. Jos pilvipeite kasvaa niin maapallolla lämpötila yleisesti ottaen viilenee mutta antarktiksella käykin päinvastoin, koska siellä jääkenttien albedo on suurempi kuin pilvien. Kun ilmasto tällä pohjoisella pallonpuoliskolla on viime vuosiin saakka lämmennyt, pilviä ollut siis vähän, on etelämanner ympäristöineen samaan aikaan jäähtynyt.
    Tuossa linkki Svensmarkin asiaa käsittelevään tutkimukseen
    http://arxiv.org/PS_cache/physics/pdf/0612/0612145v1.pdf
    ja tuossa asiaan liittyvä kommentti
    William says: September 19, 2012 at 11:16 am
    http://wattsupwiththat.com/2012/09/19/sea-ice-news-volume-3-number-13-2012-arctc-sea-ice-minimum-reached-its-all-gain-from-here/


    VastaaPoista
  8. Unknown6. helmikuuta 2014 klo 13.57

    Tapa, jolla ilmastokeskustelussa vedotaan dataan on hieman hämmentävä. Globaalin ilmaston lämpötilavaihteluita tarkastellaan asteen sadasosan tarkkuudella ja napajäätikön pinta-alan kasvua prosentin kymmenyksen tarkkuudella. Fakta on faktaa, mutta näiden tilastollisten asteiden tai prosenttien perusteella on täysin mahdotonta sanoa, kylmeneekö ilmasto vai lämpeneekö se. Ainoa fakta, joka on totisinta totta, on se 100 miljardia dollaria, joka länsimaiden pitäisi laittaa ilmastorahastoon kehitysmaiden ilmastomuutoksen torjuntaan. Ja se on tämän koko keskustelun pelottavin piirre.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 14.36

      No olisko syytä tutustua miten tuhannenosa jostain mittaamattomasta suureesta löytää tiensä mediaan alaarmina.

      Itse äärimmäisen tarkkana mittamiehenä, tarkin mittani on INAS, joka
      on kymmenesosa vitunkarvanverran eli jotakuinkin sinneppäin.

      http://tallbloke.wordpress.com/2011/12/02/sea-level-scare-stories-simply-scandalous/

      Ilkka

      Poista
    2. Mikko6. helmikuuta 2014 klo 15.19

      Noinhan se on. Ilmastomme on kaoottisesta luonteestaan ja paikallisista vaihteluistaan huolimatta hyvin stabiili.

      Tuo Hannu Sivulan mainitsema 100 miljardia dollaria on YK:n Vihreän Ilmastorahaston suunniteltu alkupääoma, jonka kokoamisessa on ollut vaikeuksia. YK:n tavoitteena on UNFCCC:n pääsihteeri Christiana Figueresin mukaan kerätä joka vuosi 1000 miljardia dollaria länsimailta Afrikan ja Aasian maiden ilmastonmuutoksen torjuntatoimien rahoittamiseksi. Näistä asioista yritettäneen päätöstä jo 2015 Pariisin ilmastokokouksessa.

      Poista
    3. Unknown6. helmikuuta 2014 klo 19.08

      Kaverilla on Fb:ssä kuva Zimbabwen One Hundred Trillion Dollars -setelistä. Voisiko sillä kuitata Suomen osuuden ilmastorahastosta?
      Vakavasti ottaen, millä tällaiset hulluudet saataisiin kuriin?

      Poista
  9. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 15.49

    voi että tulikin sanottua easterbrookista että mainio tiedemies...
    easterbrookin jutut voi vetää pöntöstä alas...melkein

    VastaaPoista
  10. Anonyymi6. helmikuuta 2014 klo 16.53

    Ei taida pilvisyyden vaikutus olla kovin yksiselitteinen. Ihan omasta kokemuksesta jokainen on huomannut, että pilvien vaikutus vaihtelee etumerkin suhteen niin ajan kuin paikankin funktiona. Korkeilla leveysasteilla pilvisyys pääsääntöisesti vaikuttaa lämpötilaa nostavasti ja näin varmaan tapahtuu Etelämerelläkin.

    Pilvisyydellä varmaan on suuri merkitys myöskin globaaliin keskilämpötilaan, mutta lopputulema riippuu pilvien esiintymispaikoista ja ajoista, myös toki pilvien laatu vaikuttaa. Ainoa yksiselitteinen asia lienee pilvien lämpötilaeroja tasaava vaikutus.

    Tapsa

    VastaaPoista
  11. Anonyymi7. helmikuuta 2014 klo 4.42

    green fund johon suomi ansiokkaan v. niinistön myötävaikutuksella holtittomasti tuhlaa veronmaksajien varoja nollan torjuntaaan, on onnistunut käyttämään jo sille annetut varat kaikenkarvaisiin hallintokustannuksiin. ei euroakaan kehitysmaihin.
    jenkit jotka touhottavat obaman johdolla maailmanpelastajina eivät antaneet dollariakaan tähän rahastoon. tuleepa olemaan hankalaa kerätä varoja nykyisessä taloustilanteessa ja onhan maita jotka ovat jos sanoneet selvästi ei tälle hölmöydelle. kuka muuten tarkistaa varojen käytön?

    VastaaPoista
  12. Anonyymi12. helmikuuta 2014 klo 22.04

    Mielenkiintoiset näkymät pohjoisella alueella (lokakuun tilanteet). Kun vertaan niitä Nansenin kartaan vuodelta 1897 on kyllä nähtävissä, etteivät jäät ennen ulottuvat Huippuvuorten rannoilla niin kuin silloin.

    VastaaPoista
  13. Mikko17. helmikuuta 2014 klo 0.13

    Eipä syntynyt Etelämerellä uutta jääminimin ennätystä tänä vuonna. Entisen ennätyksen alapuolelle mentiin 14.2. Mutta jään määrä on edelleen reilut 600 000 neliokilometriä yli vuosien 1981-2010 keskiarvon, ja sulamiskautta on jäljellä muutamasta päivästä pariin viikkoon.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)