Englannissa ja Yhdysvalloissa keskustellaan nykyisin aika
paljon siitä, miten kausisääennusteet ovatkin voineet ennustaa niin väärin.
Keskusteluun on aika vankat perusteet, sillä molemmissa maissa tämä talvi on
ollut hyvin erilainen verrattuna loppusyksynä annettuihin talvea koskeneisiin ennusteisiin.
Etelä-Englannissa oli poikkeuksellisen vetinen talvi |
Englannin arvovaltainen Met Office lopetti pari vuotta
sitten julkisten vuodenaikaennusteiden julkistamisen, sillä yksi toisensa
jälkeen ne epäonnistuivat niin pahasti, että pilkkaavista yleisönosastokirjoituksista
ja kyselyistä tuli sietämätön piina. Brittien ilmatieteen laitos kuitenkin
tehtävänsä mukaisesti jatkoi ennusteiden laatimista. Niitä ei julkaistu
yleisölle, mutta viranomaisilla oli niihin pääsy. Viimeinen syksyllä annettu tämän
talven ennustus vihjasi tavanomaista kuivempaan talveen. Ymmärrettävästi
paikalliset ympäristöviranomaiset sulkivat säännöstelypatojen luukut ja
koettivat kerätä vettä altaisiin lämpenevän ilmaston kevään ja kesän
tarpeisiin.
Nyt Met Office kertoo alustaviin havaintoihin perustuen talven
olevan vetisin koko mittaushistorian aikana. Asia ei tietenkään tullut
yllätyksenä niille kymmenille tuhansille ihmisille, jotka joutuivat poistumaan
tulvivilta kotiseuduiltaan. Eikä se tainnut tulla yllätyksenä niille
ympäristöviranomaisillekaan, jotka ottivat yleisön raivon vastaan. Mutta jälkimmäistenkin
usko ennusteisiin saattoi hiipua. Nimittäin nämä viranomaiset olivat jättäneet
laskujokien ruoppaukset väliin jo monien vuosien aikana, sillä Met Office oli
pitänyt märkiä vuosia nykyisen ilmastonmuutoksen aikana epätodennäköisenä.
USA:n itäosien kylmä talvi |
Brittejä voi ehkä vähän lohduttaa täysin päin seiniä
menneestä kansallisesta ennusteesta sillä, että lähes
yhtä poskelleen ennusti maailman parhaiten rahoitettu ilmatieteen laitoskin -
siis Yhdysvaltain NOAA. Se ennusti Yhdysvaltoihin - ja varsinkin sen itä-
ja keskiosiin - keskimääräistä lämpimämpää säätä. Talvi on ollut noilla alueilla ilmastonmuutoksesta huolimatta yksi
mittaushistorian kylmimmistä.
Mikä Met Officen ja NOAA:n ennusteita yhdistää? Molempien
ennusteet tietysti perustuvat maailman suorituskykyisimpien supertietokoneiden
laskemiin ilmastomallinnuksiin. Laskentatehon puute siis ei liene ongelma. Onko
vika ilmastoon liittyvissä fysikaalisissa perusasioissa? Siis niissä, joiden
suhteen meidän Ilmatieteen laitoksemme johto julistaa täyttä varmuutta.
Täällä Suomessa Ilmatieteen laitos jostain syystä ei
julkaise vuodenaikaennusteitaan ainakaan suurelle yleisölle. Se voi olla ihan
viisasta em. esimerkkien valossa, mutta laitoksen johdon varmuus fysikaalisesta
perustasta tietysti antaisi mahdollisuuden uskottaviin ennusteisiin. Jotain
kummallista lähiajan ennusteiden hiljaisuudessa kuitenkin on, sillä Ilmatieteen laitoksemme julistaa melkoisella itsevarmuudella ilmastoa lähes 100 vuoden päähän. Noiden
ennusteiden mukaan Suomen keskilämpötila nousee useamman asteen verran, sadanta
kasvaa ja merenpinnan nousu ylittää maannousun etelärannikolla. Nämä ennusteet
näkyvät jokaisen maakunnan tulevaisuusskenaarioissa, ja niillä on tietysti
vaikutuksensa niin rakentamiseen, maan hintaan ja vakuutuksiin tulevaisuudessa.
Koko Suomen osalta kyse on tulevina vuosikymmeninä kenties muutamien kymmenien
miljardien eurojen arvostuksesta - siis ei aivan pikkusummista.
Minä en ymmärrä, miten Ilmatieteen laitos voi olla hiljaa
asiakkailleen - siis meille veronmaksajille - tulevien vuodenaikojen tai vuosien säästä,
mutta julistaa ilmastollista varmuutta vuosisadan puoliväliin ja loppuun. Siinä on samalla jotain käsittämätöntä ja jotain huvittavaakin. No, huvittavaa se ei välttämättä ole
veronmaksajan näkökulmasta, sillä mehän maksamme ennusteiden taloudelliset
vaikutukset.
Meille puuhastellaan lähinnä Vihreiden (eri puolueissa) näkökulmasta ilmastolakia,
jonka ensisijaisena tavoitteena on säätää sitovasti hiilidioksidipäästövähennyksistä
vuoteen 2050 asti. On jotenkin hassua, että Vihreät haluavat säädellä elämälle elintärkeän kaasun määrää, mutta saahan sitäkin yrittää. Kun maailman parhaiten
varustetut ilmatieteen laitokset ovat jo erehtyneet hiilidioksidipitoisissa ilmastomallinnuksissaan
noin 97-prosenttisesti eivätkä pysty ennustamaan säätä edes muutaman kuukauden päähän,
miten me voimme uskoa Ilmatieteen laitoksen ennusteisiin 50 tai 100 vuoden
päähän? Pitäisikö hallituksen ja eduskunnan vaatia kotimaisilta asiantuntijoiltaan
edes kohdalleen osuvia vuodenaikaennusteita ennen sitoutumista kalliiseen vihreään
ilmastotulevaisuuteen?
Ei ole mennyt putkeen Suomenkaan lämpenemismallit. Eikös talvien pitänyt lämmetä enemmän kuin kesien. Toisin päin on tainnut käydä.
VastaaPoistaTapsa
No eikös niin juuri ole käynytkin, että talvet ovat lämmenneet eniten? Ainakin jos viimeisiä tilastollisia vertailukausia vertaa: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi-1981-2010
PoistaVille
Suomi on kovin pieni alue ilmastollisten analyysien tekemiseksi. Ja hyvin paljon riippuu, mikä vuosi otetaan vaikkapa lineaarisen trendin laskennan alkupisteeksi. Mutta noin yleisesti ja sekä mittausdataan että luontohavaintoihin perustuen voidaan mielestäni sanoa, että kaikki vuodenajat ovat keskimäärin vähän lämmenneet viimeisen 200 vuoden aikana, kun ilmasto on palautunut ns. pikkujääkauden ajan viileämmästä vaiheestaan.
PoistaJos tarkastellaan viimeisen 80 vuoden ilmastoa, jolta ajalta meillä on kohtalaisen hyvää mittausdataa, voidaan sanoa keväiden (maaliskuu - toukokuu) lämmenneen eniten ja talvien (joulukuu - helmikuu) toiseksi eniten. Kesien ja syksyjen lämpenemistä ei mittausdatan kohinasta kykene havaitsemaan.
Eikös siellä Suomessa tehdä sääennustukset malliin, huomenna on todennköinen sää. Et voinut olla väärässä.
VastaaPoistaMatti Sydneystä. Korjaus. Huomenna on todennäköinen sää......
Poistathames piti ruopata, ei ruopattu, koska järvismpukan näköinen ötökkä esti sen.
VastaaPoistasomerset tulvi, ei ruopattu, ei laitettu pumppua päälle vuodesta 2008, tarkoitus muutenkin oli suojella kasveja ja lintuja ja muuttaa alue suoalueeksi.,. siis nykytyyliin; suojelu ensin, sitten ihmisten tarpeet jossain kaukana takana.
cameron, ultravihreä pääministeri ei näytä ymmärtävän ja se on huono asia
enklantilaisille.
"talven olevan vetisin koko mittaushistorian aikana". MTV esitti mittaushistorian pituudeksi 250 vuotta! Pyysin tuota "mittaushistoriaa", mutta edelleen odotellaan...
VastaaPoistaNim.merkille "kyl" tiedoksi, että mainitut sadetilastot löytyvät UK Met Officen sivuilta. Laita Googleen vaikkapa "precipitation long time series UK" niin eiköhän löydy datat.
PoistaEnglannin sadannan kuukausitilastot alkavat vuodesta 1873. Päiväkohtainen aikasarja alkaa vuodesta 1931.
PoistaLaskin Excelillä pahimmin viimeaikaisista tulvista kärsineen Kaakkois-Englannin sadannan vuositrendin ja tammikuun trendin viimeisen 100 vuoden ajalta. Sadannassa ei näy kasvavaa tai vähenevää trendiä.
Tiedot löytyvät täältä: http://www.metoffice.gov.uk/hadobs/hadukp/data/download.html
Mikolle tiedoksi, että Walesin ja Englanninn kk-kohtaiset sadetiedot alkavat jo 1766 sanoo Dadley-keskus josta saa myös datat.
PoistaJeps. Joidenkin sääasemien tiedot todella alkavat jo 1700-luvun puolivälistä. Mutta vakiintuneet aluekohtaiset tilastot Englannissa alkavat vasta vuodesta 1873. Eri kysymys sitten on, miten paljon uskaltaa luottaa edes 1800-luvun tai 1900-luvun alun tilastoihin. Tilastoissa ja niiden adjusteeraamisissa on ongelmansa.
PoistaTässähän näitä on koko kokoelma Suomen talvelle:
VastaaPoistahttp://biologi-jari.blogspot.fi/2013/10/talvi2014.html
Noista näyttäisi Venäjän ilmatieteen laitos arvanneen tänä vuonna kohdilleen alkutalvemme. Siis yksi viidestä osui, mutta on huomattava, että enemmistö meni metsään. Sammakkoennustajat kepittävät isolla joukolla nämä kaikki (-;
farmarin almanakka osuu kuulemma 80 prosenttisesti oikeaan. jenkeissä ennusti aivan oikein kylmän talven. viisaat noaan tiedemihet isoine koneineen ennustelivat lauhaa talvea, koska eihän nyt ilmastonlämpenemisen taustalla olevat voi todeta päinvastaista.
VastaaPoistanoaa ennustaa metsikköön, met office samaan tyyliin... mitäpäs vikaa sammakoissa...