sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Vai että metrillä nousee merenpinta?

Olen kirjoittanut viime kuukausina merenpinnan noususta pariinkin otteeseen. En noiden kirjoitusten sisältöihin tässä jutussa puutu, vaan käsittelen asiaa nyt eri näkökulmasta. Jos kuitenkin haluat tutustua noihin muutaman kuukauden takaisiin kirjoituksiin, löydät ne täältä ja täältä.

Helsingissä meriveden pinta on laskenut noin 20cm
viimeisen vuosisadan aikana.
Vaasassa meriveden pinta on laskenut noin 70cm
viimeisen vuosisadan aikana.
Tämän kirjoituksen innoituksen sain Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta, jonka mukaan merenpinta nousee vuoteen 2100 mennessä Suomenlahdella 90 cm ja Pohjanlahdellakin 60-30 cm. Väite on melko hurja sitä tietoa vastaan, että suhteellinen merenpinta on Suomen rannikoilla tasaisen varmasti laskenut sitten jääkauden päättymisen - siis monien tuhansien vuosien ajan. Jos merenpinta todella lähtisi nousuun, olisi sillä tietysti aikamoiset vaikutukset. Esimerkiksi Helsingissä ja Kotkassa tuo muutos tarkoittaisi paluuta rantaviivaan, joka vallitsi 400-700 vuotta sitten. Vaasassa ja Oulussa riittäisi paluu sadan vuoden takaiselle rantaviivalle. Tällä olisi tietysti huomattavia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia, sillä tulvariskit kasvaisivat merkittävästi nykyisten ranta-alueiden tuntumassa, mikä tietenkin vaikuttaisi rakentamismahdollisuuksiin, maankäyttöön muutenkin jne.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen perusteet jäävät tuossa tiedotteessa osin hämärän peittoon, mutta ne perustunevat jälleen kerran tietokonemallinnuksiin. Laitoksen mukaan ilmaston lämpeneminen (joka tosin on ollut tauolla jo yli 15 vuotta) nostaa valtamerten pintaa kiihtyvällä vauhdilla, tällä hetkellä keskimäärin noin kolme millimetriä vuodessa. Syynä ovat meriveden lämpölaajeneminen ja jäätiköiden sulaminen.

Maannousu Suomessa,
millimetriä vuodessa.
En tiedä, onko Ilmatieteenlaitos unohtanut maannousun, joka Suomen alueella tiettävästi edelleen jatkuu. Perämeren alueella tuo maannousu on noin kahdeksan ja Suomenlahdellakin 2-3 millimetriä vuodessa. Kun geologisissa tutkimuksissa on arvioitu, että tuota maannousua olisi tuleville vuosituhansille jäljellä Perämerellä vielä 100-150 metriä ja Suomenlahdella 10-20 metriä, jää tällainen yksinkertainen mietiskelijä pohtimaan, mitä ruohoa Ilmatieteen laitoksella nykyisin syödään. 

Vaikka valtamerten keskimääräinen vedenkorkeus nousisi metrillä seuraavan 90 vuoden aikana - mikä siis edellyttäisi nykyisen nousuvauhdin viisinkertaistumista - minun laskelmissani suhteellinen merenpinnan korkeus silti pysyisi nykyisessään Perämerellä ja Merenkurkussa. Jos nousuvauhti pysyisi Pikkujääkauden jälkeisessä keskimääräisessä arvossaan, joka on noin 1,8 millimetriä vuodessa, suhteellinen merenpinta laskisi kaikkialla Suomen rannikoilla. Ilmatieteenlaitoksen uusimman ennusteen ja minun laskelmillani on siis tältä osin lähes metrin ero Suomenlahden osalta.

Ilmatieteen laitos on tiedotteen perusteella mallintanut vuosisadan lopulle voimistuvia länsituulia, jotka painaisivat Atlantilta Tanskan salmien kautta lisää vettä Itämerelle, mikä nostaisi täällä vedenpintaa suhteessa valtamerien pintaan. Nämä ovat rohkeita ennusteita laitokselta, joka on täydellisen kykenemätön julkaisemaan yli viiden vuorokauden sääennusteita, kertomaan mitään ensi juhannuksen säästä ja on pääjohtaja Taalaksen suulla kertonut lumisten talvien olevan harvinaistuvaa herkkua Suomessa.

Liitän tämän kirjoituksen loppuun vielä lyhyet referaatit parista uudesta merenpintaa koskevasta tutkimuksesta. Toinen niistä on kokeneen ruotsalaisen merenpintatutkijan, Nils-Axel Mörnerin, ja australialaisen Albert Parkerin tutkimus "Nykyisestä tulevaan merenpinnan nousuun: Tapaus Australia". Luotettavasti empiirisiin mittauksiin havaintonsa perustava Mörner osoittaa, että ns. kirsikanpoiminnalla merenpinnan nousuennusteiksi saadaan melkein mitä lukuja tahansa. Mörnerin oma käsitys merenpinnan globaalista nousuvauhdista on 1-2 millimetriä vuodessa, mikä ei tietenkään sovi nykyisen ilmastohysterian leimaamalle kirsikanpoiminnalle.

Toinen linkki on amerikkalaisen Duken yliopiston tohtori Nicola Scafettan tutkimus "Monitasoinen dynaaminen vedenpinnan korkeuden ja merivirtausten tunnuslukujen vertailu". Scafetta todistaa tuossa tutkimuksessa, että merten pinnan korkeuden muutos vaihtelee voimakkaasti Tyynenmeren ja Atlantin syklisten virtausten mukaisesti. Hänen mukaansa pitkäaikaisten ennusteiden pohjaksi tarvitaan vähintään 110 vuoden pituinen mittaussarja, jotta noiden lyhyempien syklisten vaihtelujen aiheuttamat muutokset voidaan eliminoida ja saadaan pitkäaikainen muutos esiin. Ja se pitkäaikainen muutos on ollut juuri sen 1-2 mm/v.

Jään jännityksellä odottamaan, mitä Ilmatieteen laitoksen meriveden pintaa koskevista ennusteista ajatellaan. Aivan erityisesti odottelen geologien vastauksia. Epäilen, että tämänkään ilmastonmuutokseen liittyvän asian osalta tiedemaailma ei ole yksimielinen. Geologit saattavat suosittaa terveellisempiä ruohoja Kumpulan ruokalaan.


81 kommenttia:

  1. AR5 Second Oorder vuodettu draft (http://www.stopgreensuicide.com/Ch3_Obs-oceans_WG1AR5_SOD_Ch03_All_Final.pdf):

    "It is virtually certain that globally averaged sea level has risen at a mean rate between 1.4 and 2.0 mm yr–1 over the 20th Century and between 2.7 and 3.7 mm yr since 1993 (both ranges 99% confidence). This assessment is based on high agreement among multiple studies using different methods, and from independent observing systems (tide gauges and altimetry) since 1993."

    Ennustettu mediaaninousu on skenaariosta riippuen 40-60cm, vrt. kuva 13.8 AR5 draftissa http://www.stopgreensuicide.com/Ch13_sea-level_WG1AR5_SOD_Ch13_All_Final.pdf

    ...eli näyttää siltä että IL on käyttänyt jotain vanhaa selvästi suurempaa ääriskenaariota, muutten ei metriin päästä Suomen rannikolla millään.

    -L4

    VastaaPoista
  2. Aihe on sattumoisin framilla juuri nyt Australiassa.

    Ilmankos FMI,n skenaariohoaarukka aloituksessa mainitussa "tiedoitteessa"
    on 20cm -2 metriä.

    "Vuosisadan loppuun mennessä valtamerten pinnan arvioidaan nousevan vähintään noin 20 cm, korkeimpien arvioiden liikkuessa lähes kahdessa metrissä."

    "http://www.c3headlines.com/2013/04/reality-wake-up-call-climate-experts-sea-level-prediction-found-to-be-wildly-wrong-.html

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  3. Luulo ei ole tiedon väärti. Merennoususta Suomen vesialueilla on tiivistelmä Ilmatieteen laitoksen Ilmasto-opas -sivuilla (ilmasto-opas.fi) ja siellä osioissa "Suomen muuttuva ilmasto" luku "Itämerelläkin vedenpinta nousee". Kirjoituksessa on myös kirjallisuusviitteitä alan tutkimuksiin ja miten merenpinnan käy tulevaisuudessa. Äärimmäiset ennusteet vuoden 2100-horisonttiin Itämeren vedennousulle perustuvat IPCC:n skenaarion A1B, mutta julkaisuissa on laskelmat muillekin ennusteille.

    Johansson, M. M., Pellikka, H., Kahma, K. K. & Ruosteenoja, K. 2012. Global sea level rise scenarios adapted to the Finnish coast. Journal of Marine Systems, in press. DOI: 10.1016/j.jmarsys.2012.08.007. http://dx.doi.org/10.1016/j.jmarsys.2012.08.007
    Johansson, M., Boman, H., Kahma, K. K. & Launiainen, J. 2001. Trends in sea level variability in the Baltic Sea. Boreal Environment Research 6: 159-179. http://www.borenv.net/BER/pdfs/ber6/ber6-159s.pdf

    Ja ettei Mäkisen tarvitse huutaa geologeja apuun merenpinta-asioissa niin tiedoksi vaan että se on jo tehty, vieläpä useaan otteeseen. Esimerkiksi täältä löytyy Springerin kustantama tieteellinen julkaisu, jossa on kymmenien alan tutkijoiden kaikkialta Fennoskandiasta koostama laajan tutkimushankkeen tuloksista Itämeren alueen vesistä, ilmastosta yms. (http://www.hzg.de/institute/coastal_research/projects/baltex/bacc_downloads/index.html.en), joten tietoa on eikä Mäkisen tarvitsisi aivan lapsellisuuksia kirjoitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkeistä, jotka tukevat epäilyksiäni. Noista Anonyymin kommentoijan 29.4. klo 07:45 linkeistä nimittäin ei löydy mitään sellaista, joka viittaisi alkavaan merenpinnan nousuun Suomenlahdella tai Pohjanlahdella.

      Ilmatieteen laitoksen julkaisemilta Ilmasto-opas -sivustolta löytyvät linkit kahteen tietokonemallinnuskokoelmaan, jotka ennustavat merenpinnan nousua. Mutta kaikki empiirinen evidenssi niistä puuttuu, mikä tosin on tunnusomaista muillekin Ilmatieteen laitoksen tulevaisuuden projektioille.

      Jatkuvasti yhä kauemmas reaalimaailman havainnoista ajautuvat validoimattomat tietokonemallinnukset eivät ole tieteessä kaivattu evidenssi. Niihin luottava joutuu pahaan ristiriitaan todellisuuden kanssa. Tämän vuoksi Ilmatieteen laitoksen uskottavuus on joutunut kovalle koetukselle.

      Poista
    2. Siitä ei ole kauaa kun maksimiskenaariot vuoden 2100 globaalille merenpinnan tasolle olivat kazhden metrin luokkaa. Ei ole kovin vaiekaa kuvitella että 2m globaalista noususta syntyy metri Pohjanlahdella, vai mitä?

      -L4

      ps. On erittäin positiivista että arviot perustuvat tietokonemallinnukseen eivätkä mutuiluun tai käsienheilutteluun. Näin eksakteissa tieteissä toimitaan, joten pisteet siitä.

      Poista
    3. Aika erikoista on tuo aika ajoin joissain piireissä leimahtava mallinnusviha. Yhteinen nimittäjä mallitusten epäilijöille on täydellinen tietämättömyys koko aiheesta ja varsinkin tilastotieteen ennustusmetodeista.

      Kuvitellaan kyseessä olevan jonkinlaisen tietokonepelin - muuta rajapintaa näillä hemmoilla kun ei tietojenkäsittelyyn ole - jonka tulokset ovat pahan tiedemiehen vapaasti muokattavissa maailmanherruuden saavuttamiseksi.

      Poista
    4. Ei mallinnuksissa mitään pahaa ole, jos mallit validoidaan, avataan kritiikille ja tuottavat edes suuntaa antavia tuloksia. Ilmastomallinnusten osalta näin ei ole. Niiden tulokset erkaantunevat mitatusta todellisuudesta yhä kauemmas. Ne siis eivät ole kyenneet mallintamaan viime vuosikymmenten ilmastoa. Siitä huolimatta niiden tuloksia halutaan käyttää poliittisten ja taloudellisten päätösten perusteina ja todellisuus lähes hyläten.

      Mallit pitää korjata. Sitten niitä voidaan käyttää kenties jonkinlaisina tulevaisuuden suunnittelun apuvälineinä. Ei tässä mallinnusvihasta siis ole kysymys. Rikkinäisen korjaamista minä haluan.

      Poista
    5. Altimetria on validoitu ja sitä validoidaan koko ajan, joten sitä on turha syyttää siitä että merenpinta nousee.

      -L4

      Poista
    6. Kuules "Anonyymi 29. huhtikuuta 2013 15.14".
      Ajatus tietokonepelistä tulee siitä, että kun tulokset ovat karkeasti ristiriidassa empiiristen mittausten kanssa, täytyy kyseessä olla pelitasoinen ennustus. Siis kyseisissä simulaatioissa on täytynyt käyttää reilusti enemmän mutua ja hihasta temmattuja arvoja kuin todellista mittadataa. Rajapinnasta tietojenkäsittelyyn voin tietenkin mainita n. 20v systeeminsuunnittelua ja koodaamista, pelien ohella. Et silleen.

      Poista
    7. Mallinnus on vain toinen termi arviolle eli arvaukselle tai ennusteelle. Mallin arviointitarkkuus on mahdollista testata ainostaan vertaamalla sen ETUKÄTEEN ennustamia tapahtumia toteutuneisiin. Aivan kuten on laita ns kovien tieteiden teorioiden suhteen.
      Tähän mennessä ns "AGW-tieteellä" ei nähtävästi ole plakkarissaan ensimmäistäkään onnistunutta ennustetta.

      Poista
  4. Miksi et lukenut linkittämiäsi tutkimuksia.

    Esim. viimeisessä on yhteenvetona että vuosien 1900 - 2000 välillä ei ole tilastollisesti merkittävää nousua, mutta NAO indeksi näkyy selvästi.

    Mitä taas tulee tulevaisuusskenaarioihin, mistä aloituksessa on kyse, tämä viimeinen
    tutkimus ei anna minkääänlaista osviittaa mistään kiihtyvästä merenpinnan noususta, Itämerelläkään, kun sen pinta ei ole noussut viime vuosisadallakaan, vaikka laskelmissa näkyy otetun huomioon maanpinnan (merenpohjan) jääkauden jälkeinen nousu.

    Eikä linkkien määrä edelleenkään todista mitään, eikä joukko nimettömiä tutkijoita
    joilla näkyy olevan konsensus jostain.

    "jossa on kymmenien alan tutkijoiden kaikkialta Fennoskandiasta koostama laajan tutkimushankkeen tuloksista Itämeren alueen vesistä"

    Ilkka Mononen

    PS. sattuiko Mikko huomaamaan että blogisi on T&T lehden artikkelin tietolähteenä.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilkka

      Huomasin T&T-lehdessä olleen linkin. Myös Talouselämä on löytänyt Ilmastorealismia-blogin.

      Poista
  5. Alla olevan linkin tiedot tiedoksenne. Viimeisen 22 vuoden aikana merenpinnat ovat nousseet noin 4 cm, tasaisella tahdilla se tekisi noin 13 cm sadassa vuodessa. Toisin kuin noin 4 cm/22 vuotta, tämä ekstrapolaatio (13 cm/100 vuotta) on tietysti vain arvaus.
    Antero Järvinen

    http://c3headlines.typepad.com/.a/6a010536b58035970c017eeaa46b07970d-pi

    VastaaPoista
  6. Tämän ajan tasalla olevan graafin mukaan merenpinta Pohjanlahdella näyttäisi nousevan ehkäpä 5mm vuodessa satelliitin rataan nähden. Tästä pitää sitten vähentää maannousu. Löytääkö joku jostakin esim. Kemin merenpinnan tason 1992 - tänään, mihin voisi sitten fitata suoran ja katsoa mitä tulee?

    http://www.aviso.oceanobs.com/fileadmin/images/news/indic/msl/MSL_Map_MERGED_Global_IB_RWT_NoGIA_Adjust.png

    -L4

    VastaaPoista
  7. Miksi et laittanut esille mistä kuvasi on peräisin, jotta lukija voisi päätellä miten se
    on saatu aikaiseksi.

    "Envisat, ERS -1 and ERS -2 are also used, after being adjusted on these reference missions, in order to compute Mean Sea Level at high latitudes (higher than ..."

    "By applying the postglacial rebound correction (-0.3 mm/year), the rise in mean sea level has thus been estimated as 3.18 mm/year (mean slope of the plotted data). "

    http://www.aviso.oceanobs.com/en/news/ocean-indicators/mean-sea-level/

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin eli hyvin prosessoitua hyvää dataa. Satelliittien välillä on vakiobias joka pitää poistaa kiinnittämällä aikasarja johonkin. Itse mittaukset ovat suhteellisesti tarkkoja joten biaksen poisto ei vaikuta trendiin yhtikäs mitään.

      Poista
    2. Ilmastotieteissä kaikki näyttää olevan adjusteerattua mallinnusten kera. Ilmankos mikään ei tunnu täsmäävän realiteettien kanssa.

      Poista
    3. Ei tässä ole kysymys "ilmastotieteestä" vaan satelliittialtimetriasta. Signaalitien pituus satelliittien sisällä on eri mittainen ja tämä bias on korjattava. Mitään hämärää tähän asiaan ei liity.

      -L4

      Poista
  8. Nils Axel Mörner satelliitti ym. asiaan liittyvästä datasta.

    Näyttää siltä että on todisteita että IPCC "tiedemiehet" ovat kalibroineet satellimittaukset Hong Kongin vajoavaan mittauspisteeseen saadakseen aikaan IPCC mallinnusten
    tuottaman 3mm,n vuotuisen nousun.

    "One of his most shocking discoveries was why the IPCC has been able to show sea levels rising by 2.3mm a year. Until 2003, even its own satellite-based evidence showed no upward trend. But suddenly the graph tilted upwards because the IPCC's favoured experts had drawn on the finding of a single tide-gauge in Hong Kong harbour showing a 2.3mm rise. The entire global sea-level projection was then adjusted upwards by a "corrective factor" of 2.3mm, because, as the IPCC scientists admitted, they "needed to show a trend".

    http://www.telegraph.co.uk/comment/columnists/christopherbooker/5067351/Rise-of-sea-levels-is-the-greatest-lie-ever-told.html

    No oli miten oli, ilmastotiede on esittänyt mallinnustuloksia merenpinnan noususta
    20cm - 80 metrin välitä vuoteen 2100 mennessä josta jokaisen sopii valita omasta mielestään se oikea.

    Ilkka Mononen





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme höpinää, ei IPCC:llä ole mitään satelliitteja eikä Hong Kongin sataman merenpinta ole mitenkään yhteydessä satelliittidatan prosessointiin, jota muuten käsitellään avoimesti asiantuntijoiden toimesta avoimissa paneeleissa, ns. Quality Working Groupeissa (QWG) algoritmi/bittitasolla. Mörnerin uskottavuus on yli dekadin alemmalla tasolla.

      -L4

      Poista
  9. Mallit ovat tiedeihmisten apuväline tulkita luonnonilmiöitä eli dataa eli faktoja. Data on tieteen ”kieli”, eivät mallit. George E. P. Box, eräs maailman arvostetuimpia matemaatikkoja ja tilastotieteilijöitä, sanoi: ”All models are wrong, but some are useful.” Matemaatikko John von Neumann, toinen tilastotieteen uranuurtaja, sanoi puolestaan: "Give me four adjustable parameters and I can fit an elephant. Give me one more, and I can make his trunk wiggle.“ Tiedeihmisten pitäisi nöyrästi ja voimakkaasti korostaa tätä mallien ”virheellisyyttä”, kun he kertovat maallikoille ”skenaarioistaan” (arvauksistaan). Deterministiset tietokonemallit kuuluvat Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kehäpäätelmämetodeihin. Mallit ohjelmoidaan hypoteesin oletusten mukaisesti, jolloin ne (automaattisesti) ”vahvistavat” hypoteesin oikeaksi. Pienenä ongelmana on ollut vain se, että luonto (data) ei ole ollut yhteistyöhaluinen (esim. yli 15 vuoteen ilmasto ei ole lämmennyt).

    Malleihin perustuvat skenaariot ovat pseudotiedettä. Kirjassaan ”Intuitive Biostatistics” (2010) tilastotieteilijä Harvey Motulsky kirjoittaa: ”In 2000, the Intergovernmental Panel on Climate Change made predictions about future climate. Pielke (2008) asked what seemed like a straightforward question: How accurate were those predictions over the next 7 years? That’s not long enough to seriously assess predictions of global warming, but it is a necessary first step. Answering this question proved impossible (Tierney 2008). The problems are that the report contained numerous predictions and didn’t specify which sources of climate data should be used. Did the predictions come true? The answer depends on the choice of which predictions to test and which data set you test it against – a feast for cherry pickers. You can only evaluate the accuracy of a prediction or diagnosis when it is defined precisely, including the timing, methodology and data source. Otherwise, there are too many possible ways to assess the prediction, and you can get any answer you want.”

    Lopuksi muutama kuuluisia ennustus (skenaario), joita pidettiin omana aikanaan luotettavina:

    Ecologist Kenneth Watt, Earth Day 1970: “The world has been chilling sharply for about twenty years. If present trends continue, the world will be about four degrees colder for the global mean temperature in 1990, but eleven degrees colder in the year 2000. This is about twice what it would take to put us into an ice age.”

    Director, senior environmental official, United Nations, Noel Brown, 1989: “Entire nations could be wiped off the face of the Earth by rising sea levels if the global warming trend is not reversed by the year 2000. Coastal flooding and crop failures would create an exodus of “eco-refugees”, threatening political chaos. Governments have a 10-year window of opportunity to solve the greenhouse effect before it goes beyond human control.”

    Hyvää Vappua! Antero Järvinen

    VastaaPoista
  10. Perustuvatko mainitut ennusteet mallintamiseen laskemalla (tietokoneilla), vai olivatko ne pelkkää mutua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin jälkimmäisen takana olivat (Hansenin) tietokonemallit. Ensimmäisen ennustuksen perusteita en muista, mutta jonkinlainen (tilastollinen) malli senkin takana luultavasti oli. Antero

      Poista
    2. Tietokonemallien tulokset voivat aivan hyvin olla nekin pelkkää mutua tai (vielä pahempaa) etukäteen haluttuja tuloksia. Etenkin kun alarmistit eivät suostu julkaisemaan tietokonemalliensa algoritmeja, eivätkä edes käyttämiään datoja, ja niihin kohdistettuja numerologisia 'korjauksia' vertaisarvioitaviksi.

      Toisin sanoen kaikki on salaista ja kaikki tulokset jäävät uskonasioiksi.

      Poista
    3. Missä ovat skeptikoiden mallit, instrumentit, mittaussarjat ja tieteelliset julkaisut? Where's the beef?

      -L4

      Poista
  11. Mars-luotaimen lähettäminen kohteeseensa perustui näihin pahamaineisiin skenaarioihin ja malleihin taivaankappaleiden liikkeistä jotka jo Kepler ja Newton aikanaan laskivat ties kuinka monen desimaalin tarkkuudella. Kumma kyllä vekotin osui kohteeseensa. Nykyään kaikki mallit lasketaan tietokoneella koska niiden kalkulointi ruutupaperilla ja lyijykynällä veisi aika paljon aikaa.

    Mallitus on arkipäivää ja syvää ydintä tämän päivän luonnontieteessä kuten jokainen sellaista työtä tehnyt hyvin tietää. Luonnonilmiöt noudattavat tiettyjä säännönmukaisuuksia: vesi kiehuu normaali-ilmanpaineessa sadassa asteessa eikä satunnaisesti jossain viidenkymmeneen ja tuhannen asteen välillä, kasvit kasvavat parhaiten niille lajikohtaisesti sopivimmissa ympäristöoloissa ja korkojen nostaminen tai laskeminen poikii talouteen kohtuullisen hyvin ennustettavissa olevia vaikutuksia.

    Ilmakehä on monimutkainen apparaatti mutta sekään ei ole fysiikan rautaisten lakien ulottumattomissa. Tällä hetkellä vallitsee vankka tieteellinen konsensus siitä että ihmisen aiheuttamalla kaasukoostumuksen muutoksella on ilmastollisia vaikutuksia.

    Tämän vallitsevan näkemyksen voi kumota vain tuomalla esiin faktoja ja aukottomia päätelmäketjuja toisenlaisesta tiedosta ja julkaisemalla tulokset. Tiede on itseäänkorjaava mekanismi ja harhapolut oikenevat vuorenvarmasti aikanaan, niin on käynyt koko länsimaisen tieteen historiassa lukemattomia kertoja.

    Mutta muuta tapaa ei ole. Ja hyvä niin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh, sinä vertaat keskenään kahta täysin erilaista systeemiä:

      1) Ballistinen ongelmaa, jossa kysymyksessä on rajallinen määrä muuttujia. Tämä on melko helppo laskea tietokoneilla hyvinkin suurella tarkkuudella.

      2) Ilmaston ongelmassa on kyseessä tuntematon määrä vaikuttavia tekijöitä; yhteisymmärrystä ei liene edes merkittävien tekijöiden määrästä, saati siitä, millaiset niiden vaikutukset ilmastoon ovat. Tämän mallintamisessa on vielä hyvin pitkä matka kuljettavana jotta tavoitettaisiin edes summittainen tarkkuus.

      Ei kannata sotkea eriluonteisia asioita, ellei halua johtaa lukijoita harhaan.

      Poista
    2. Sitten on tietysti olemassa myös reaalimaailma. Se pahus kun toimii edelleen myös ilman malleja tai jopa niitä vastaan!

      Poista
    3. Juuri näin! Yksinkertaisia, lähes deterministisiä fysikaalisia asioita voidaan mallintaa hyvinkin luotettavasti. Mutta ilmasto, ja elollinen luonto siihen oleellisesti vaikuttavana osana, on niin "suttuinen", että sitä on hyvin vaikea mallintaa luotettavasti. Tästä nimenomaan johtuu se, että malleihin perustuvat ilmastoennustukset (kuten Noel Brownin skenaario) eivät ole vastanneet todellisuutta. Ennustajien pitäisi olla nykyistä nöyrempiä eikä esim. povata Pohjois-Suomeen 8 asteen lämpötilan nousua vuosisadan loppuun mennessä. Tällaisesta arveluttavasta toiminnasta kärsii tieteen maine ja arvovalta. Antero

      Poista
    4. Pelisäännöt ovat aika joka tapauksessa erittäin selvät: jos on plakkarissa kriittisen arvion kestäviä havaintoja, tuloksia ja niistä johdettuja päätelmiä jotka kumoavat vallitsevan tieteellisen näkemyksen ne on syytä kiiresti julkaista. Mitään muuta tapaa korjata mahdollisesti virhellisiä johtopäätöksiä ei kertakaikkiaan ole.

      Yleisönosastokirjoittelu kun ei nyt vaan auta yhtään mitään, ei vaikka kuinka pontevasti alleviivaisi asiaansa.

      Poista
    5. Kriittisen arvion kestäviä havaintoja on jo paljon olemassa mm. Met Officella. Katso esim.

      http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2217286/Global-warming-stopped-16-years-ago-reveals-Met-Office-report-quietly-released--chart-prove-it.html

      Antero

      Poista
    6. Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain 2.3% kokonaisuudesta, eli nyt skpetikkojen pitäisi vielä osoittaa että jäljellejäävä noin 97% ei sekään lämpene...

      -L4

      Poista
    7. Hm... Epäloogista: koko "soppa" keitettiin kun ilmakehä hieman lämpeni noin 18 vuoden ajan (1980-1998). Nyt kun lämpeneminen on ollut ohi tai jopa viilenemään päin kohta yhtä kauan aikaa, "skeptikkojen" eli kriittisten ajattelijoiden muka pitäisi jotakin osoittaa. Antero

      Poista
    8. Ai, no miksi lumen ja jään määrä vähenee ja merivesi nousee, jos siis lämpenemistä ei ole tapahtunut?

      -L4

      Poista
    9. "Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain 2.3% kokonaisuudesta, eli nyt skpetikkojen pitäisi vielä osoittaa että jäljellejäävä noin 97% ei sekään lämpene...

      -L4"

      Eli 0,03% lämmittää ton 2,3 prossan lisäksi myös tuon 97% :).

      Poista
  12. Nyt sinä vertaat avaruusfysiikkaa ilmastomallinnuksiin, joissa käytettävä määräävä syöte
    eli "säteilypakote" on mitä milloinkin sattuu, riippuen minkäsuuruisen lämpenemisen tai merenpinnan nousun tutkija haluaa tulokseksi.

    Kysynkin vallan yksinkertaisesti, miksei lämpene vaikka kaikki ilmastontutkijoiden
    käyttämät n. 40 ilmastomallia niin todistavat.

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No lämpeneehän meri kovalla tahdilla sekä samalla vuoristojäätiköt, Grönlanti ja Antarktis sulavat parasta aikaa, Arktinen monivuotinen merijää on katoamassa ja keskikesän lumipeite on tippunut tuotakin nopeammin (vahva positiivinen takaisinkytkentä).

      -L4

      Poista
    2. Iloisia tiedeuutisia Brittein saarilta tänään (29.4.):

      UK school curriculum removes climate change propaganda in favor of basic science. The 2014 UK school curriculum will omit climate change propaganda and pseudoscience in favor of teaching basic scientific principles. According to the Dept. of Education Secretary, Michael Grove,

      "One of the problems we have had with science in the past is that people have said 'in order to make science relevant you've got to link it to things which are contemporary' - climate change or food scares - but … what they need is a rooting in the basic scientific principles, Newton's laws of thermodynamics and Boyle's law."

      Antero

      Poista
    3. Kun Antarktiksen merijää saavutti mittaushistoriansa maksimin (9/19/2012):

      "Antarctic sea ice set another record this past week, with the most amount of ice ever recorded on day 256 of the calendar year (September 12 of this leap year).
      Please, nobody tell the mainstream media or they might have to retract some stories and admit they are misrepresenting scientific data."
      http://www.forbes.com/sites/jamestaylor/2012/09/19/antarctic-sea-ice-sets-another-record/

      Poista
    4. Eipä ole Antarktiksen jää pinta-alasta korvaamaan Pohjoisnavalta kadonneen jään tilavuutta. Globaalisti jään tilavuus on selvässä laskussa, kuten siis myös jäätiköiden ja mannerjäätiköiden jäät.

      -L4

      Poista
    5. Olet ilmeisesti sama IPCC uskovainen, joka Ilmastofoorumilla kulki nimellä Lorentz, ja jatkat samaa provosoivaa linjaa heittämällä väitteitä peliin vaivautumatta esittämään tieteellisiä perusteluja.

      Jään laajuutta voi seurata monien linkkien kautta, eikä niissä näy mitään huolestuttavaa trendiä. Hyvää luotettavaa tietoa eri muuttujista löytyy norjalaisen Ole Humlumin sivuilta http://www.climate4you.com ja siellä vasemmasta sarakkeesta löytyy todella laajasti tietoa, niin merenpinnan vaihteluista kuin myös jäätilanteesta.

      Hauskaa Vappua
      Boris Winterhalter

      Poista
    6. Minulla on oikein hyvät mittauksiin perustuvat perustelut kaikille mainituille väitteille. Ihan kommenttina että jään määrän mittana tilavuus on ymmärrettävistä syistä parempi mittari jään määrälle kuin sen pinta-ala. Jään tilavuutta ja ikää ollaan seurattu pitkään ja juuri nyt monivuotisen jään määrä on romahtamassa. Tsekkaa Cryosat-2 tulokset ja PIOMAS2 yms. validoidut jäänmallit.

      -L4

      Poista
    7. "Globaalisti jään tilavuus on selvässä laskussa, kuten siis myös jäätiköiden ja mannerjäätiköiden jäät."

      Minnekäs se sulaneeseen jäähän sitoutunut vesi on kadonnut? Kun merien pinnantasosta sitä ainakaan ei havaita voi.

      Poista
    8. Sulanut jäätikköjää on vain osa havaitusta 3mm noususta vuodessa.

      -L4

      Poista
  13. Kovan linjan äärikonservatiivi Michael Groven tökeröt sensuuriviritelmät aiheuttavat kovasti keskustelua briteissä:

    http://www.guardian.co.uk/environment/2013/apr/14/plans-drop-climate-change-curriculum

    Pimeä takapajuisuus ei ole tieteen saavutusten myötä ihmisistä mihinkään hävinnyt, se on vain ohuen kalvon alla piilossa ja pullahtelee aika ajoin esiin.

    VastaaPoista
  14. Kun seuraan tätä ajatustenvaihtoa, huomaan keskustelun lipsahtavan helposti hiukan sivupoluille ihan vain siksi, että ilmastoon kiinteästi liittyvää syklisyyttä ei osata yhdistää nouseviin tai laskeviin trendeihin. Sama ongelma näyttää vaivaavan myös ilmastomalleja.

    Jos syklisyys olisi ilmiönä hiukan tutumpi, päästäisiin myös pohtimaan siitä, mitä ilmastossa oikeasti on tapahtunut ja on tapahtumassa. Keskustelun lähtökohtina voisivat olla vaikkapa noin 1500-vuotiset Bond- ja noin 85-vuotiset Gleissberg-syklit.

    Mikko ehkä kirjoittaa jossain vaiheessa sykleistä. Muuta jos joku on jo nyt kiinnostunut tutustumaan teemaan, johdatuksen tarjoaa vaikkapa Sebastian Lüningin haastattelu linkissä http://www.youtube.com/watch?v=1kdxxbSmUwQ. Hän puhuu haastattelussa mm. Bond-sykleistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä sitten syklejä tiirailmaan tähän mennessä parhaasta lämpötilarekonstruktiosta (PAGES 2k):

      http://www.realclimate.org/index.php/archives/2013/04/the-pages-2k-synthesis/

      Miltäs näyttää?

      -L4

      Poista
    2. Näyttää aika normaalilta ilmaston vaihtelulta jääkausien välisenä aikana. Nykyistä selvästi lämpimämpää näyttää olleen menneisyydessä sekä Antarktikalla, Amerikoissa että Euroopassa. Miten lie hiilidioksidi vaikuttanut noihin lämpöihin? Tiettävästi ei mitenkään.

      Poista
    3. Olen hyvin kiinnostunut noista sykleistä, mutta niihin perehtyminen ottaa aikansa. Jospa Sinä tai joku muu jo asiaan perehtynyt haluaisi tuoda esiin omia ajatuksiaan asiasta. Olen valmis julkaisemaan valmista tekstiä tai editoimaan puolivalmista - nimimerkillä tai omalla nimellä.

      Tekstejä voi lähettää osoitteeseen mikko2007@hotmail.com.

      Poista
    4. Joo, mielenkiintoisia Tikkurilan värikarttoja. Olisi kyllä ollut parempi katsella niitä käyrämuodossa, yhteisellä aika-akselilla. Meikäläisen aivot ainakin ovat tottuneemmat arvioimaan käyriä kuin väripintoja.

      Ja tietenkin olisi hyvin kiinnostavaa katsella reilusti pidempää aikaväliä, siltä varalta että jotkin syklit ovat todella pitkiä (>500a). Tuo 2000 vuotta on hiukan lyhyt aikaväli kun puhutaan maapallon pinnan kokoisesta systeemistä.

      Mutta miten paljon voimme luottaa noihin 'proxyihin' pseudomittauksiin, joita on pakko käyttää todellisten mittausten asemesta?

      Poista
    5. Käyriä täällä:

      http://www.nature.com/ngeo/journal/v6/n5/extref/ngeo1797-s1.pdf

      Varoitus: Lätkämailojakin näkyy!

      -L4

      Poista
    6. Ei hyvältä näytä! Tiirailkaa esimerkiksi näitä:

      http://climateaudit.org/2013/04/28/gifford-miller-vs-upside-down-kaufman/

      http://climateaudit.org/2013/04/29/more-kaufman-contamination/

      Antero

      Poista
  15. Dr. Lunig esitelmässään toi julki grafin ilmaton syklisyydestä, joka oli spektrianalyysi
    ilmastohistoriasta.

    Siinä näkyi nämä syklit joita on riittävästi "piikkeinä", toisin kun yleensä käytetyssä ilmsaton aikajanassa, joka näyttää eri syklien interferenssin eli vuorovaikutuksen, jotakuinkin kohinalta.

    Nyt pallo on astrofyysikoilla, geologeilla ja muilla ilmastohistorian tutkijoilla, kun pitäisi saada entistä parempi kuva menneisyydestä, nähdäkseen paremmin myös tulevaisuuteen.

    Tilanne on se että nyt etsitään sykleille selitystä, ja katseet siirtyvät astrofysikaalisiin ilmiöihin.

    Ajatushan on liian radikaali monillekkin tahoille, jotka eivät uskalla luopua stabiilin aurinkokunnan mielikuvastaan.

    Tarkoitukseni ei ole sekoittaa pakkaa, vaan kertoa missä mennään.

    http://tallbloke.wordpress.com/2013/04/29/ian-wilson-how-planets-could-be-modulating-solar-activity-the-vej-torquing-model/

    Ilkka Mononen



    VastaaPoista
  16. Ilmatieteenlaitos ei ole unohtanut maannousua. Viimeisten 20-vuoden ajan Ilmatieteenlaitoksen edustaja on mainunnut asiasta useissa TV:n ja lehtien ilmastonmuutosta käsittelevissä jutuissa. Ollaan aina painotettu, että Suomi on sikäli onnellisessa asemassa, että maanpinnan nousu kumoaa meren pinnan mahdollisen noususn.

    En tiedä mistä katkeruutesi Ilmatieteenlaitosta kohtaa kumpuaa. Se aikaa kuulostamaan jo niin huvittavalta, että moni - kuten minä - ei viitsi enää lukuea juttujasi.

    VastaaPoista
  17. Niimpa hyvinniin,Juuri siksi.
    Voinhan kertoa, luulin joskus tekeväni töitä avaruustekniikan parissa, ja silmäni terrään
    koko hommasta tuli lekkeripeli.

    Eihän WWF ole kykenevä suorittamaan avaruustutkimusta, paremminkin vaihtamaan vaippoja eksyneille pandakarhuille.

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  18. Lisään vielä, mun juttuja ei tarvitse lukea, ne voi jättää lukemati.
    Tärkeintä on että Mikko Mäkinen kirjoittaa niin hyvin, jotta kohta kirjoittaa
    jossain muualla, sitten kun lehdistö ryhdistäytyy ilmastohuumasta.

    Me muut olemme vain statisteja.

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  19. Ei tarvi lukea ei, mutta on aika erikoista Mäkiseltä alkaa väittämään ettei Ilmatieteenlaitos olisi huomioinut maanpinnan nousua. 100% varmasti ovat, koska ovat siitä usessa yhteydessä maininneet.

    VastaaPoista
  20. Ohiammuttua sorsaa ja olkiukkoja.

    Miksi et lukenut aloitusta, jossa oli karttakin.

    "Maannousu Suomessa,
    millimetriä vuodessa."

    Saanen kysyä, osaatko lukea vai oletko FMI,llä töissä?

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikon kirjoittamat pitkät jutut ovat ihailtavan hyvin ja asiantuntevasti kirjoitettuja. Harva meistä pystyisi samaan tasoon! Hienoa että jaksat kirjoittaa ja vielä niin usein! Pieni ”miinus” on joskus esiintyvä turhan kärkevä kielenkäyttö. Sama vika on tietysti meillä kaikilla. Kokemuksesta voin sanoa, hyvä keino parantaa juttuja entisestään on luetuttaa ne ensin tyttöystävällä/vaimolla/lapsilla. Antero Järvinen

      Poista
    2. Niimpa huvinniin, lienet oikeassa.
      Ikäänkuin vetoaisin "niin metsä vastaa kuin sinne huutaa" ikäänkuin se olisi
      selitys ettei ymmärtääkseni ole sopivaa tulla silmimille syljetyksi, minkä
      ehkä jokunen tiedemiskin on kokenut?

      Ihan miten vaan.

      Ilkka Mononen

      Poista
    3. Tämä nyt ei tämän kertaiseen aiheeseen kuulu, mutta kun Antero sen kerran aloitti, niin sallittakoon se, että myös minä jatkan.

      Tieteen piirissä tunnetusti ollaan ns. poliittisesti korrekteja, eli vältetään juuri tuota kärkevyyttä. Käsittääkseni Mikon rooli näissä kirjoitteluissa ei ole väitöskirjan teko, vaikka aineiston puolesta siihen potkua saattaisi löytyäkin. Jos joku haluaa meille taviksille kertoa tästä "ilmastotieteestä" oman näkemyksensä, niin ei siinä pieni kärkevyys haittaa. Kysehän on kuitenkin blogikirjoituksesta, jolla ei tavoitella tieteellisiä sulkia hattuun, vaan yritetään tuoda kansan kielellä esille ilmastohuijauksen epäkohtia.

      Kieltämättä asioista voisi kirjoittaa vähemmän henkilöön käyvästi, kuten esimerkiksi Boris Winterhalter tekee omassa mainiossa blogissaan, joka löytyy tuolta: http://ilmasto.wordpress.com/

      Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pieni kärkevyys ja vitsailu kuuluvat tällaisen alustan mahdollistaman kirjoittelun luonteeseen. Se puolestaan takaa, että me taviksetkin viihdymme tällä palstalla emmekä juutu virallisen propagandan suodattaman tiedon varaan.

      Poista
    4. OK, ymmärrän hyvin Jarin vasta-argumentit! Antero

      Poista
    5. Todistaakseni jotta olette oikeassa, vetoan johtavan tiedelehden artikkeliin.

      http://www.physics.nyu.edu/sokal/transgress_v2/transgress_v2_singlefile.html

      Ilkka Mononen

      Poista
    6. Saanen lisätä, ehkä aavistelen että Jari Nyberg ottaa kantaa tieteen Filosofiaan
      johon saanen olla sanomatta omaa mielipidettäni, mutta on olemassa kokeellista
      tietoa mistä on näyttö.

      http://www.youtube.com/watch?v=kuKmMyhnG94

      Ilkka Mononen

      Poista
  21. Jos keskustelussa lähtökohtaisesti vastapuolen näkemys on "huijaus" ja eri mieltä olevat ovat roistoja, rikollisia ja petkuttajia ei mitään keskustelua synny. Tyhjänpäiväistä tuuleen huutelua sitäkin enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Not joo, oikeassa olet. Minunkin piti tuo ilmastohuijaus laittaa lainausmerkkeihin, mutta niinhän se vain unohtui. Ja liian kärkevää se taitaa olla niissä lainausmerkeissäkin, ainakin toisinajattelijoiden mielestä.

      Rikollisiksi, roistoiksi ja petkuttajiksi ei kai kyllä kukaan ole ketään väittänyt. Tietynlaista epäpätevyyttä olen kyllä haistavinani jossakin pimeässä nimeltä mainitsemattomassa nurkassa. Ehkä hajuaistini tässä asiassa on liikakehittynyt tai omaan muuten vääränlaisen putkinäön. Toisaalta pitää muistaa aina vanha totuus:follow the money.

      Tämä nyt valitettavasti menee taas sinne metakeskustelun puolelle, mutta annettakoon se (jälleen) anteeksi.

      Poista
    2. Jokainen joka osaa ajatella omilla aivoillaan, ja on pikkaisenkin viitsinyt ottaa asioista oikeasti selvää, on tajunnut että kyseessä ei ole mistään muusta kuin tieteen kaapuun puetusta politiikasta, eli kusetuksesta, pitäisikö tässä sitten keskustelun vuoksi leikkiä että kyse olisikin jostain katastrofalisesta ongelmasta... hohhoijaa...

      Poista
  22. L4:lle toteaisin, että on fiksumpaa mennä itse tiedon lähteelle: http://www.pages-igbp.org kuin hakea juttuja RealClimate.org sivuilta

    PAGES saitti sisältää paljon relevanttia tietoa. Kannattaa myös lukea OPAGES News julkaisua netissä tai vaikkapa tilata (ilmaiseksi) lehti kotiin.

    VastaaPoista
  23. Huomaan jääneeni pahasti jälkeen - Vappu!

    On varma, että kaikki merenpinnan kanssa tekemisiin joutuvat suomalaiset tutkijat ja etenkin Merentutkimuslaitoksen romuttamisen jälkeen sieltä IL:ään tulleet tutkijat (geofyysikot) kyllä hallitsevat aiheen. Viimeksimainitut vastannevat edelleen rannikoillamme olevista merenpinta-asemista (mareografeista). Olin itsekin joskus 60-luvulla avustamassa asemien kalibroinnissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Winterhalter kirjoitti: "On varma, että kaikki merenpinnan kanssa tekemisiin joutuvat suomalaiset tutkijat ja etenkin Merentutkimuslaitoksen romuttamisen jälkeen sieltä IL:ään tulleet tutkijat (geofyysikot) kyllä hallitsevat aiheen. Viimeksimainitut vastannevat edelleen rannikoillamme olevista merenpinta-asemista (mareografeista). "

      Hienoa, että Suomen ilmastoskeptikkojen "Grand Old Man" asettuu puolustamaan Ilmatieteen laitoksen merentutkimustietoja ja - osaamista merenpinnan vaihtelujen fysikaalista syistä blogisti Mäkisen perusteettomia ja tuulesta temmattuja hyökkäyksiä vastaan. Mäkisen teeseistä menee (on jo mennyt) kaikkinainen uskottavuus niiden ilmiselvien liioittelujen ja asiattomien hyökkäyssolvauksien takia. Ne voivat olla joidenkin mielestä hauskaa huulen heittoa, mutta asiasisältö alkaa lähetä tasoa "Next to nothing".

      Poista
    2. Ihanko vakavissasi esität geofyysikkojen seisovan aloituksen aiheena olevan
      FMI,n jopa 2 metrin merennousun takana?

      Voisimme ensiksi kysyä Boris Winterhalterilta, että tarkoittiko hän yllämainittua?

      Ilkka Mononen

      Poista
  24. Yleiskommentti. Hyvä Boris! Arvostan suuresti sitä, että kommentoit omien sisällöltään erinomaisten ja herrasmiesmäisten palstojesi ohella myös tätä foorumia. Mikolle kyllä sallisin tietyn särmikkyyden, vaikkapa vastapainona/täydennyksenä omillesi. Itsekin tykkään hiukan särmikkäästä asioiden esittämistavasta, koska sellainen kirvoittaa aina tervetulleisin vastakommentointeihin.

    Edesmennyt äitini, lottana kaikki sodan kauhut kokenut, tapasi toistamiseen sanoa: keskustelu ei tapa! Koska kaikki palstalaiset ilmeisesti eivät kuitenkaan liene tykänneet Mikon haastavammasta tyylistä, olkoon sitten niin, että argumentoidaan "tappavasti" asialinjalla!

    VastaaPoista
  25. Hyvä juttu sanoisin näin jotenkin maallikkona.
    Itse ollessani tahallisesti sylkykuppina muissa medioissa, voinen kertoa että yksi
    syyni keskustella aiheesta on se että ihmisen elämäntyöt yritetään viskatä syrjään,
    käyttäen Petteri Taalaksen metodia "tupkkateollisuuden asialla".

    Tietysti tuommoisen luulisi herättävän katkeruutta seurauksineen.

    Nooh' oli miten oli ainut mihin tähtään on julkinen kunnianpalautus teille,
    mikä on tulossa kohtpuoliin.

    Pikkasen itsekkäästi, sainhan rähistä luonteeni mukaisesti muissa medioissa, mutta
    Mikon palstalla yritän pitää itseni kurissa.

    Minusta Mikon staili on hyvä, määritelköön sen itse.

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  26. Hyvä Ilkka! Sinulta jälleen kerran fiksua ajattelua! Olen vakuuttunut, että meitä useimpia Mikon palstalle kirjoittavia kiinnostaa ainoastaan ja vain "todennäköisin ilmastototuus".

    Käytän sanaa ”todennäköisin” siksi, että meistä kukaan itse asiassa ei tiedä, mitä oikeasti ilmastossa jatkossa tulee tapahtumaan. Väitteeseeni liittyy erityisesti teema ”ilmastosyklit”, jotka ovat mielestäni sekä yleisessä ilmastokeskustelussa että ilmastomallituksissa täysin unohdettu ilmiö. Tietokin teemasta on vielä osittain hakusessa. Siksi kaikki aiheeseen liittyvä tieto, tulipa se palstalle kirjoittavien kansalaisten huomioista/mielipiteistä/tiedepiireiltä, on arvokasta!

    On toivottavaa, että mahdollisimman moni ilmastoasioista jotain tietävä osapuoli tulisi täydellä osaamisellaan mukaan keskusteluumme. Mielestäni kenenkään keskusteluun osallistuvan ei tarvitse pelätä sitä, että vain "parhaat perusteet" esittävä taho olisi oikeassa. Perustelen näkemystäni sillä, että vasta todennetut mittaustiedot tulevaisuuden Ilmastosta ovat se ”tuomari”, joka kertoo, missä osuttiin oikeaan ja missä väärään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jatkoa Maurin ”todennäköisimmälle ilmastototuudelle”:

      Aina kun kuulen tai näen ylilyöntejä ilmaston viimeaikaisesta katastrofaalisesta lämpenemisestä ja sen seurauksista (jääkarhun, raudun, lapintiaisen, jääleinikin ym. tuhoutuminen), minulla on nykyisin tapana katsella norjalaisten tiedeihmisten tekemää pitkäaikaista lämpötilan rekonstruktiota työpaikkani läheisyydestä Skibotnin laaksosta, jossa minulla on ollut käynnissä pitkäaikainen lintu- ym. tutkimus vuodesta 1987 lähtien (Lilleøren, K. S., Etzelmüller, B., Schuler, T. V., Gisnås, K. and Humlum, O. 2012. The relative age of mountain permafrost – estimation of Holocene permafrost limits in Norway. Global and Planetary Change 92-93: 209-223). Alla olevassa linkissä on yksi kuva tästä julkaisusta, http://c3headlines.typepad.com/.a/6a010536b58035970c017d3eb04e41970c-pi).

      ”Katastrofaalisen” lämpimänä jaksona 9000-5000 vuotta sitten mm. ilmastonmuutoksen ikoni rautu (nieriä) valloitti Pohjois-Lapin vedet. Se on menestynyt siellä mainiosti myös viimeiset 1000 vuotta, jolloin on ollut ”katastrofaalisen” kylmää (ks. kuva).

      Vastaavanlaisia kuvia on kymmenittäin eri puolilta maailmaa. Jos kaipaatte perspektiiviä pohjoisten alueiden lämpötilan syklisyydestä lähihistorian aikana, katsokaa vaikka http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2013/03/clip_image0043.jpg.

      Voikaa hyvin, Antero

      P.S. Tähän (ja esim. edellä käytyyn keskusteluun malleista ja datasta) sopii vielä sitaatti Richard Feynmanilta, joka oli 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia fyysikkoja: ”If a hypothesis (conclusion) disagrees with observations or experiments, it is wrong. It doesn’t make any difference how beautiful the hypothesis (conclusion) is, how smart the author is, or what the author’s name is, if it disagrees with data, experiments, or observations, it is wrong.”

      Poista
  27. Kun tuolla aiemmin mainitsin, että merenpinnan kanssa tekemisiin joutuvat suomalaiset tutkijat ja etenkin Merentutkimuslaitoksen romuttamisen jälkeen sieltä IL:ään tulleet tutkijat (geofyysikot) kyllä hallitsevat aiheen.

    Tuohon olisi pitänyt mainita, että eräs MTL:stä IL:ään siirtynyt pätevä tutkija myötäilee virallisesti IPCC:tä, koska "kenen leipää syöt sen laulua laulat". Tämä on valitettavan realistinen asenne kun tuntee Petteri Taalaksen ja hänen asenteensa aiheeseen.

    VastaaPoista
  28. Merenpinnan muinaisen korkeuden taso on täynnä oletuksia, mutua ja se on yksinkertaisesti väärä:
    http://www.theregister.co.uk/2013/05/20/ice_sheets_more_stable_than_thought/

    "The prof and his colleagues' new investigation has sought to reconstruct the behaviour of the crust along the oft-studied scarp running up the US coast from Florida to Vermont. And it turns out that over the past three million years, interactions in the Earth's mantle have lifted the entire coastline and the ancient tidemarks with it - giving a false impression of much higher sea levels."

    Kyllä tiede on sitten jännä juttu.

    Puolueeton

    VastaaPoista
  29. Dr. Willie Soon merenpinnan mittauksista, tai pitemminkin kauhukertomus
    ilmastoalkemiasta, eli miten tehdään paskasta kultaa.

    Vanhana tutkaratsuna tiesin kyllä että epätoivoistahan se, mutta että pahimmatkin
    oletukseni saavat asiantuntijatukea.

    http://www.youtube.com/watch?v=1gmW9GEUYvA&feature=youtu.be&hd=1

    Ilkka

    VastaaPoista
  30. Tuosta maannousukartasta näkyy, että Hesan kohdalla nousu on luokkaa 2 mm vuodessa.

    Tämän mukaan: http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/14.php , merenpinta on laskenut vähintään vauhdilla 2,2 mm/y.

    Kuinka nopeasti se merenpinta siis oikein nouseekaan???

    Tapsa

    VastaaPoista
  31. kysymys, eikö meren pohja ole maata, vai mitä meren pohja on, ja eikö se nouse samaan tapaan kuin maanpintakin... luulisin että jääkausi on myös painanut sitäkin kasaan... ainakin jonkinverran, ehkä vähemmän kuin kuivaa maata.

    VastaaPoista
  32. Lisäkysymys, kun pohjoisnapa sulaa, ja etelämanner lisää jäätä (uusimpien mittauksien mukaan), niin mistä se ylimääräinen vesi tulee mikä kohottaa merenpintaa... kukaan ei sitä osaa selittää... puhutaan vaan merenpinnan kohoamisesta mutta missään ei kerrota mistä ylimääräinen vesi tulee joka sitä meren pintaa nostaa.

    VastaaPoista