 |
| CO2-pitoisuus kasvaa tasaisesti, mutta keskilämpötilan muutos on kääntynyt hiljalleen laskevaksi. |
jutussa Hesarin toimittaja maalaili kuvaa Euroopan ilmastosta tämän vuosisadan jälkimäisellä puoliskolla. Pienempi oli EK:n uuden toimitusjohtajan, Jyri Häkämiehen, vieraskynäpalstalle saama kirjoitus EU:n ilmastopolitiikan selkeyttämistarpeesta.
Näistä kirjoituksista vain Häkämiehen tuotos ansaitsisi jonkinlaisen kommentoinnin, sillä siinä on jotain järkevääkin sanomaa tavanomaisten ilmastomantrojen lisäksi. Kommentoin kuitenkin lyhyesti tuota tulevaisuuden ilmastokuvaustakin, sillä Hesarin huonoillakin kirjoituksilla on merkitystä.
Toimittaja Lauri Seppälän kirjoitus on otsikoitu "Hellepäivien määrä jopa nelinkertaistuu Suomessa". Kirjoitus kuulemma perustuu Euroopan ympäristökeskuksen, EEA:n, viime vuonna julkaisemaan raporttiin.
No kävinpä tarkistamassa Ilmatieteen laitoksen säätilastoista, miten hellepäivien määrä on kehittynyt 2000-luvun Suomessa. Keskimäärin hellepäiviä on tällä vuosituhannella ollut vuosittain 41. Siis 41 päivänä vuodessa on ainakin jossain päin Suomea ylitetty 25 lä,mpöasteen raja. Valitettavasti noiden päivien trendikuvaaja on laskeva. Hellepäivien määrä on siis keskimäärin vähentynyt 2000-luvulla. Nollakohdan tuo trendikuvaaja leikkaa vuonna 2042, jolloin hellepäiväivien määrä sen mukaan siis olisi puhdas nolla. Emme siis saa ainakaan mitatusta 2000-luvun ilmastohistoriastamme tukea otsikon väitteelle. Todettakoon vielä, että en tuolla trendikuvaajalla ennusta tai väitä hellepäivien katoavan Suomen kesistä. Totean vain, että ne eivät 12 vuoden jaksossa ole lisääntyneet yhtään.
Olen kirjoittanut aiemmin niin paljon ilmastomallinnusten epäonnistumisesta, etten nyt jaksa toistaa itseäni. Niinpä lainaan tuon Hesarin kirjoituksen kommenttiosuudesta nimimerkin PhD tech mainion kommentin:
Voitaisiinko näiden uutisten yhteydessä tarkastella myös sitä miten entiset ennustukset ovat onnistuneet? Tieteessä teoriaa ei pitäisi uskoa ennen sen kokeellista varmentamista.Nyt sitten EK:n toimitusjohtajan vakavampaan kirjoitukseen "EU:n ilmastopolitiikkaan tarvitaan nyt selkeyttä". Häkämies ei tosiasiassa kirjoita ilmastosta mitään. Hän kirjoittaa energian tuotannosta, joka on varsinkin Euroopassa jäänyt ilmastonmuutoshysterian panttivangiksi. On kyllä aika hämmentävää huomata EK:n johtomiehen sitoutuvan EU:n hiilidioksidipäästöjen vuoden 2050 vähennystavoitteeseen itsestään selvyytenä, annettuna tosiasiana sekä selkeästi energiapolitiikkaa dominoivana tekijänä. Tuntuu siltä, että EK:ssa luetaan ilmaston tietokonemallinnuksia, kuin ne olisivat mitattua ilmastohistoriaa. Jos siellä luettaisiin samalla tavalla 2100-luvulle projisoituja talousennusteita, ja jätettäisiin lukematta tilastoidut taloudelliset tunnusluvut, olisin tietysti vielä huolestuneempi.
Ennustiko kukaan 16 vuotta sitten että maapallon lämpötila ei nouse seuraavaan 15 vuoteen. Tämän tuloksen ovat todenneet IPCC:n johtaja Pachauri (ei lämpenemistä 17 vuoteen) ja ilmasnmuutoksen isä Hansen (ei lämpenemistä 15 vuoteen). IPCC:n vuosikymmen sitten tehdyssä arviossa kaikki skenaariot (useita kymmeniä) ovat havaitun lämpenemisen yläpuolella. On olemassa rippikuoluikäisiä ihmisä joiden elämän aikana maapallon keskilämpötila ei ole noussut. Ja silti näitä ennusteita toistetaan kritiikittä mediassa. Onneksi Economist ja Der Spiegel osoittavat jo pieniä heräämisen merkkejä.
Euroopan ympäristökeskuksella on tässä hommassa oma lehmä ojassa. Moni laitoksen johtajista on sitotutunut katastrofaaliseen ilmastonmuutokseen koko persoonallaan ja rahoituksesta iso osa tulee juuri ilmastonmuutoksen perusteella. Sama pätee myös omaan Ilmatieteen laitokseemme ja sen johtajaan Taalakseen. Pukki kaalimaan vartijana voisi olla sopiva vertaus tähän tapaukseen.
Häkämies kuitenkin epäsuorasti nostaa pari merkittävää asiaa esiin. Hän ei halua EU:n ja Suomen nostavan hiilidioksidipäästötavoitteitaan, ennenkuin asiasta on kattava ja sitova globaali sopimus. Suomeksi tuo tarkoittaa sitä, että päästötavoitteita ei pidä nostaa ollenkaan, sillä käynnissä olevista neuvotteluista huolimatta tuollaisen globaalin ilmastosopimuksen syntyminen näyttää hyvin epätodennäköiseltä. Toiseksi Häkämies ilmoittaa vastustavansa muita päästökaupan rinnalla tehtäviä toimia energia- ja liikennesektoreilla. Suomeksi ne tarkoittavat markkinaehtoisesti kilpailukyvyttömien vihreiden energiaratkaisujen - siis esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman tai sähköautoilun - suosimista mm. erilaisilla tukiaisilla. Niinpä ei ole ihme, että Suomen Greenpeace sai kirjoituksesta lähes latvaräjähdyksen. Häkämiehen kirjoituksella on siis ansionsakin.
Otetaanpa myös Häkämiehen vieraskynäkirjoituksen kommenttiosuudesta nimimerkin wäsäilijä naseva vastaus:
Poliitikon uskottavuus on nykyään mahdollista romuttaa kertaheitolla. Tarvitsee ainoastaan kertoa miten herttilettan tärkeää on saada "päästökauppa" jaloilleen ja osallistua "hiili"päästöjen vähentämiseen. Välittömästi syntyy kuva epärehellisestä tai asiaan täysin perehtymättömästä henkilöstä.
Kun nyt valtamediakin alkaa toteamaan ettei ilmastotiede ollut ihan oikeassa, ja että hiilidioksidi (siis tämä "hiili", ilmaisu josta epärehellisyyden/tietämättömyyden tunnistaa) ei olekaan uhka, yksittäisten lehtien poliittisista kytköksistä riippuen kiihtyvällä vauhdilla alkaa esiintymään artikkeleita joissa kyseenalaistetaan koko huijaus. Hyvä niin. Esimerkkinä Economist.
"Kunnianhimoinen saa olla muttei hölmö". Siinä Häkämies on täsmälleen oikeassa. Hölmön osa kun on maksajan osa.
Vaatii suurta rohkeutta poliitikolta nostaa kissa pöydälle ja ilmoittaa ettei hiilidioksipäästöjen rajoittaminen ole tärkeää. Tällainen lausunto kuitenkin kertoisi rehellisyydestä ja selkärangasta. Suurin osa poliitikoista kun jo varsin hyvin tietää, että päästökauppa on vahingollinen ilmiö. Samoin he jo tietävät ettei ilmastotiede ollut oikeassa. Nyt on enää ongelmana poliitikkojen rehellisyyden puute. Sehän on perinteisestikin ollut maailmanlaajuinen ongelma.Ihan lopuksi antaisin sekä Hesarille että EK:lle muutaman ilmaisen ilmasto- ja energianeuvon:
- Ilmastomme lämpeneminen on ollut pysähdyksissä jo yli 15 vuoden ajan, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut tasaisesti. Asian voi tarkistaa helposti kaikista globaaleista lämpöaikasarjoista.
- Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksilla on empiiristen mittausten mukaan kyllä yhteys lämpötilaan. Hiilidioksidipitoisuuden muutos seuraa lämpötilan muutosta. Seuraus ei yleensä ole syy tai aiheuttaja.
- Hiilidioksidilla on kiistaton vaikutuksensa luontoon, mutta saaste se ei ainakaan ole. Ilmakehän vähän runsaampi hiilidioksidipitoisuus edistää kasvien yhteyttämistä, saa ne kasvamaan nopeammin ja auttaa niitä kestämään kuivuutta paremmin.
- Ihmisille ja elinkeinoelämälle paras energiapolitiikka on sellaista, joka mahdollistaa varman ja edullisen energiatuotannon. Ilmastorealistille tämä on aivan erityisen selvää kylmässä Pohjolassa.
Tässä nyt täydellisen epätieteellinen kommentti, mutta täydestä sydämestä: kiitos Mikko, tästä blogista. Usein tulen lukemaan ilmastorealismia, kun olen päätymässä siihen tulokseen, että koko ihmiskunta on tullut hulluksi. Kun olen lukenut kuinka Euroopan pankkiirien tukeminen auttaa Suomen työttömiä, kuinka islaminusko tuo maailmaan rauhan, kuinka elintasopakolaisten raijaaminen Suomeen edistää kansainvälistä oikeudenmukaisuutta, kuinka syrjintä on positiivista, kun sitä vain sanotaan positiiviseksi syrjinnäksi... minä tulen lukemaan ilmastorealismia ja huomaan, että ainakin joku on vielä järjissään. Tulee vähemmän yksinäinen olo. Pateettista? Ehkä. Mutta näin se vain on.
VastaaPoistaOnko tämä se sama häkämies, joka viime vuonna ehdotti sähkö- ja hybridiautojen autoveron poistamista?
VastaaPoistaps. kiitos blogista!
Juu, kyseessä on myös sama Häkämies, joka elinkeinoministerinä halusi toistaa kaikki ne virheet, joita mm. Espanjan, Iso-Britannian, Saksan ja Tanskan energiatuotannon rakenteissa on ilmastopoliittisista syistä tehty. Siis tuulivoiman tukiaiset ja verohelpotukset ylös, rakentamisharkinta pois paikallisilta ihmisiltä, ja tulee tuhansia uusia työpaikkoja. Valitettavasti silloin energian hintakin nousee em. maiden tapaan kohti ilmakehää. http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/07/09/hakamies-hslle-puhtaasta-energiasta-tuhansia-tyopaikkoja/201233109/12
PoistaOlisiko niin että nyt ollaan vedenjakajalla tässä "hiilidioksidipäästöt aiheuttavat katastrofaalisen ilmaston lämpenemisen" - ajattelussa tai ehkä pitäisi sanoa mantrassa. Nyt eri tahot, vihertävät toimittajat, virkamiehet, poliitikot, talousmiehet ja -naiset haistelevat levottomina tuulen kääntymistä. Jos kääntää kelkkansa liian aikaisin saa kimppuunsa ne, jotka vielä epäröivät. Näillä epävarmoilla voi olla vielä niin paljon valtaa, että he pystyvät turmelemaan mielipiteensä muuttaneen uran.
VastaaPoistaJos taas myöhästyy, käy yhtä huonosti. Mielipiteensä jo muuttaneet pitävät huolen siitä, että myöhään heränneet lykätään sivuraiteelle. Mutta ne onnelliset, joiden kellossa ääni muuttuu juuri oikealla hetkellä, tulevat saamaan palkkionsa - heidän takin kääntöään ei "huomaa" kukaan ja he jatkavat entisissä tai vaativammissa tehtävissä. Mielessään he saattavat myhäillä, että sehän meni hienosti, se takin kääntö.
Noin voi olla. Minä en kuitenkaan ole innostunut noitarovioista enkä edes takinkääntäjien pilkkaamisesta.
PoistaTäytyy muistaa, että tämä katastrofaalisen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen propagointi on ollut intensiivistä. Ymmärrän, miksi niin moni on mennyt retkuun, ja ihmettelen niinkin monen pystyneen säilyttämään kriittisyytensä.
Valitettavasti poliittisia ruumiitakin tulee, kun tuo tuuli oikeasti kääntyy. Niitä tulee ainakin sekä poliitikkojen että poliittisiksi ryhtyneiden tiedemiesten parissa.
Ihmettelisin muuten, jos Perussuomalaiset eivät nosta ilmastohysteriaa jo yhdeksi isoksi kysymykseksi ensi vuoden eurovaaleissa.
Blogisti Mäkinen kirjoittaa teeseissään: "Ilmastomme lämpeneminen on ollut pysähdyksissä jo yli 15 vuoden ajan, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut tasaisesti. Asian voi tarkistaa helposti kaikista globaaleista lämpöaikasarjoista."
PoistaOk. Katsotaanpa sitten noista datalähteistä miten asia on. Maanpintamittauksista on (ainakin) kolme globaalia lämpötila-aineistoa: USA:n Gistemp ja NOAA ja UK:n Hadleykeskus. Kun ei selviä mistä ajankohdasta 15 vuoden lämpötilakehitys lasketaan, niin otetaan alkupisteiksi vuodet 1996, 1997 ja 1998 ja päätepisteeksi tämä vuoden alku. Kyseessä on kk-arvot, joista trendi lasketaan. Kaikki aineistot antavat suunnilleen saman kasvuvauhdin viimeisen 50 vuoden ajalta, ja se on 0.16 ast/10v. Kun otetaan mainittujen maa-aineistojen keskiarvot nousunopeudelle, niin vuodesta 1996 lähtien tähän päivään tulee +0.10 ast/10v ja vastaavasti vuosille 1997 ja 1998 tulee +0.57 ja +0.05. Satelliittimittaukset antavat samansuuntaisia kasvuja mutta tasoltaan hieman alempia.
Kun muistetaan, että pitkän ajan (50 v) nousunopeus on ollut 0.16 ast, niin vimeisten 15, 16 ja 17 vuoden kasvuvauhti on sitä selvästi pienempi, mutta ei suinkaan pysähtynyt eikä laskenut. Kun tarkastellaan lämpötilojen globaaliaineistosta miten nousunopeus on vaihdellut viimeisten vuosikymmenien ajan, niin havaintoaikasarjasta voidaan identifioida ainakin 5 noin 10 vuoden mittaista jaksoa, joiden aikana lämpötilan nousu on joko pysähtynyt tai kääntynyt laskuun, vaikka ajanjaksossa kokonaisuutena on selvä tilastollisesti merkittävä lämpötilan nousu. Selitys on siinä, että valitsemalla lämpötilan nousun tarkastelussa alku- ja loppupiste sopivasti voidaan saada merkittävästi eri tuloksia nousunopeudelle. Näin Mäkinen ja kumpp. ovat menetelleet. Kyseistä valintaprosessia kutsutaan nimellä "rusinat pullasta" eli tarkoituksenomaisesti valitaan ajanjaksot, jotta saadaan haluttu negatiivinen tulos.
Kun blogisti Mäkinen kutsuu eräitä suomalaisia alan tutkijoita "kansankusettajiksi" tai "hölmöksi professoriksi" niin kaipa hän kestää siten sitä, että itse paljastuu kirjoituksissaan "nettikansan kusettajaksi" ja "vuoden hölmöimmäksi blogistiksi" väittäessään kirkkain silmin todeksi sellaista mikä tarkemmassa analyysissä on vallan muuta ja jonka Mäkinen aivan hyvin tietää itsekin.
Miksi sitten maapallon lämpötilan aikasarjassa on sellaista vaihtelua, että pitkinäkin (n. 10 v tai enemmän) aikoina lämpötilan kasvu hidastuu? Suurin syy vaihteluun on energian siirto merien ja ilmakehän välillä: kun lämpö siirtyy enemmän valtameriin, niin ilmakehä jäähtyy ja päinvastoin. Tämä vaihtelu noudattaa 5-10 vuoden (näennäistä)jaksollisuutta ja sen tunnetuimmat esiintymismuodot tunnetaan nimilla ElNino ja LaNina. Lisäksi asiaan vaikuttavat vielä tulivuorien purkaukset, jotka jäähdyttävät ilmakehää (mm. Pinatubo 1990-luvun alussa). Mukana pienempänä tekijänä on auringon säteilymuutokset auringonpilkkujen esiintymisen 11-vuotisessa jaksollisuudessa; nekin näkyvät lämpötilojen aikasarjoissa joskin vaikutuksiltaan vähäisempinä.
Ylläolevassa kommentissa luku +0.57 pitää olla +0.057 tai pyöristettynä +0.06.
PoistaHeh. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Saatan joku päivä kirjoittaa itsestäni ja siitä, miksi ammatillisista syistä aloin epäillä tätä CAGW-mantraa jo viime vuosituhannen puolella. Paremman kirjoituksen hölmöydestäni blogistina saisi kuitenkin aikaan joku muu. Aineistosta ei ole ainakaan puutetta, sillä olen tainnut kirjoittaa viimeisen parin vuoden aikana julkisesti enemmän kuin Taalas, Alestalo tai Kokko.
PoistaMitä tulee Petteri Taalasta, Mikko Alestaloa ja Kai Kokkoa koskeviin kirjoituksiin, olen edelleen niissä esitettyjen tosiasioiden takana. Nuo kirjoitukset keräävät jatkuvasti uusia lukijoita siksi pysyen luetuimman 10 kirjoituksen joukossa. Lukijat ja tiedon hakijat haluavat niitä katsoa. Myös Google-haku noilla nimillä tuo blogini tuloksissa kärkisijoille.
Niin sanottu kirsikanpoiminta on valitettavan yleistä, kun valitaan lämpöaikasarjojen aloitusvuosia. Aivan erityisen yleistä tämä on Ilmatieteen laitoksen sivuilla olevissa tilastoissa, joissa usein esitetään aikasarjat alkaen 1960-luvun keskimääräistä kylmemmistä vuosista ja unohdetaan 2000-luvun kanssa yhtä lämmin 1930-luku. Tosiasia nyt kuitenkin on se, että mitä useampia tuhansia vuosia (aina 8000-9000 vuoteen asti) otamme vertailuun, sitä selvemmän laskevan lämpötilatrendin saamme. Edelliset interglasiaalijaksotkin ovat olleet tätä holoseeniamme lämpimämpiä.
Olen joissakin asioissa käyttänyt 15 vuoden jaksoa lähinnä siksi, että eräät arvostetut yhdysvaltalaiset ilmastotutkijat ovat kertoneet sen olevan lyhin sopiva jakso vertailuihin. Joissakin vertailuissa olen käyttänyt lyhyempiäkin jaksoja, kun täysin vertailukelpoista dataa ei ole pidemmältä ajalta (Argo, Envisat jne).
Pidän merten lämpötilaa ilmakehän lämpöä parempana mittarina lämpenemiselle tai viilenemiselle. Siksi olen tästä asiasta ja termohaliiniasioista kirjoittanut aika-ajoin. Merten lämpötilatkaan eivät todista lämpenemisen jatkumisesta. Ilmakehä muuten ei paljoa meriä lämmitä, sillä tuo asia on pääasiassa toisinpäin - siis meret lämmittävät ilmakehää. Ilmakehässä tapahtuvat ilmiöt voivat toki hidastaa merien lämpiämistä tai niiden viilenemistä.
Lopuksi vielä pieni tarkennus. Kun puhutaan lämpenemisestä jollain aikavälillä, pitäisi aina puhua tilastollisesti merkitsevistä muutoksista. Sellaista muutosta ei ole nähty sitten 1990-luvun puolivälin. Asian tunnustavat julkisesti mm. HadCRU:n johtaja Phil Jones, RSS- ja UAH-aikasarjojen johtajat ja jopa IPCC:n Pachauri. Tältä osin ilmastotiede näyttää selvältä ja riidattomalta.
Kiitän Anonyymia kommentoijaa (7.4. klo 11:20) pitkästä kommentista, jonka laatimisessa on nähty vaivaa. Suosittelisin jatkossa kommentoimaan kutakin aihetta niitä koskevien kirjoitusten yhteydessä. Siis esim. Taalasta häntä koskevan kirjoituksen yhteydessä ja keskilämpötiloja niitä käsittelevissä. Muistutan vielä, että vanhempia kirjoituksianikin luetaan aika paljon.
Aikaisemmin Mäkinen kirjoitta, että lämpötila ei ole noussut 15-17 vuoteen. Se on kuitenkin eri asia kun sanotaan, että samana aikana lämpötila on kyllä noussut, mutta nousunopeus ei ole tilastollisesti merkittävä (2 x sigma -tasolla. On harhaanjohtavaa sanoa, ettei lämpötila ole noussut, vaikkakin nousun nopeuden tilastollinen merkittävyys ei ole normien mukainen. Toisaalta menneestä lämpötilan aikasarjasta voi erottaa useita pitkiäkin jaksoja, jolloin nousunopeus on ollut vähäinen eikä tilastollisesti merkittävä. Silti vuosikymmenestä toiseen lämpötila kohoaa, samoin merien, vaikkakin siinäkin esiintyy aaltomaista vaihtelua. Nykyinen hitaamman nousun vaihe ei todista ilmaston lämpenemisen perussyitä (antropogeeninen muutos) vastaan mitään, koska hitaammalle kehitykselle on selkeät selityksensä kuten täällä on aikaisemmin todettu.
PoistaMäkinen voisi myös alan perusoppikirjoista tutustua tarkemmin miten valtameri-ilmakehäsysyteemni toimiin ElNino ja LaNina -vaihteluissa, ettei kirjoita ns. puuta heinää.
Mitä tulee Ilmatieteen laitoksen ilmoittamiin tilastoihn niin tietoni mukaan vuosi 1960 on valittu siksi, että ilmatieteellisten havaintojen suuresta määrästä toistaiseksi viimeiset 53 on saatettu digitaaliseen muotoon tietokantoihin, jolloin luotettavia vertailuja voidaan suorittaa eri ajanjaksojen suhteen vuodesta 1960 eteenpäin. Sitäpaitsi kuukausivertailuissa IL:n sivuilla ennätykset vertaillaan tietyillä paikkakunnilla aina 1900-luvun alkuun saakka ja kyllä niissä 30-lulu saa oman osansa vertailuissa. Lähivuosina sinne saadaan tiedot 1900-luvun alkuun saakka. Etelä-Suomessa 1930-luvun taso on jo ylitetty. Toisaalta nykyistä ilmastoa ja sen tulevia muutoksia taskasteltaessa menneet ajanjaksot eivät ole kauhean relevantteja, varsinkin jos menee tuhansien vuosien päähän. Kun nykyinen ilmastonmuutos on merkittävä 10-50-100 vuoden aikaskaalalla, niin ei ole paljon merkitystä tarkastella tuhanisa vuosia ja todeta maapallon jäähtyneen. Se on tunnettu ilmiö jo vaikka kuinka kaukaa. Nykyaikaa tulee tarkastella niistä fysikaalisista seikoista jotka ovat tässä ja nyt vallitsevia. Se, että joskus on ollut lämpimämpää (paljonkin, fakta) kuin nyt ei millään logiikalla kumoa niitä tosiasioita, jotka nyt ilmakehässä määräävät kehityksen suunnan, siis ihmiskunnan osuutta. Muutenkin on turhaa jatkuvasti ja uudestaan hakea näennäsiperusteita, joilla koko ihmisperäinen ilmastonmuutos halutaan mitätöidä. Tiedejuna on jo ajat sitten ohittanut nämä asemat. Mäkisen retoriikalla voidaan ehkä vaikuttaa asiasta tietämättömiin maallikoihin, mutta ei kyllä enää ns. valistuneisiin asianharrastajiin puhumattakaan nyt alan tutkijoista ja valtionhallinnon päättäjistä näillä alueilla. Turhaa ajankulua.
Hyvä on. 17 vuotta oli liikaa. RSS-sarjassa laskeva tai tasainen trendi tulee esiin vasta viimeisen 16 vuoden osalta. Muissa aikasarjoissa vähän lyhyemmillä jaksoilla, esim. HadCRUT3:lla 15 vuotta, HadSST2:ssa 16 vuotta jne.
PoistaTilastollisesti merkitsevää lämpenemistä ei löydy RSS:sta 23 vuoteen, UAH:sta 19 vuoteen, HadCRUT4:stä 18 vuoteen eikä edes eniten manipuloidusta GISS:sta 17 vuoteen. Lupaan siis jatkossa puhua lämpenemisen puuttumisesta tai pysähdyksestä tilastollisesti merkitsevällä tasolla viimeisen 17-23 vuoden aikana.
Koskas Alestalo lupaa Ilmatieteen laitoksen datan avoimesti käyttöön netin kautta? Vasta silloin päästään laskemaan läpinäkyvästi myös Suomen trendit.
Olen muuten vastikään kirjoittanut El Niñon ja La Niñan vaihtelusta erinomaisine linkkeineen. Kirjoitus löytyy täältä http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/02/meret-eivat-todista-ihmisen-aiheuttaman.html
Tällaista keskustelua ja vastaväitteitä (mutta vankemmilla faktoilla) olisi mukava nähdä lisää!
PoistaMikon perustelut ja tiedot vaikuttavat sen verran vankoilta että maallikko kaipaa kunnon väittelyä: Asiaperusteita vastaväitteisiin ja sen hakemista, mikä ja millaiset mittaukset antavat oikean kuvan todellisesta tilanteesta. Pelkkiin (IPCC:n) malleihin ja teorioihin perustuvat väittämät eivät ainakaan vakuuta.
Niin kauan kun puhutaan nimenomaan hiilidioksidin aiheuttamasta kasvihuoneilmiöstä, olisi ensiarvoisen tärkeää löytää pitävä ja horjumaton korrelaatio ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilakehityksen väliltä. Mutta sitä ei näytä löytyvän - paitsi tietysti jos lämpötilan nousun puuttuminen selitetään johtuvaksi ilmaston lämpenemisestä...
Globaalin lämpötilamuutoksen mittaukseen ei yksityinen ihminen kykene niin mukavaa kuin se olisikin tehdä tarkistusmielessä. Mutta missä on esim. se merenpinnan nousu? Sitä voi maallikkokin tarkkailla tuolla rannoilla. Pitäisi kai sen jotenkin jo näkyä kun sitä on odotettu jo 30 vuotta. Vai tuleeko se ehkä yhdellä rysäyksellä sitten vuonna 2100?
Edellisen Anonyymin löytämä 0.05 - 0.16 asteen lämpeneminen /10v. ei sekään oikein jaksa herättää kaivattua(?) paniikkia. Housut tuntuvat edelleen kuivilta ja puhtailta.
Hesarin suoltama soopa vaan pahenee pahenemistaan...
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/sunnuntai/Ilmastonmuutoksen+suuret+syylliset/a1365217833717
Kuinkahan alas sekä Hesari että AGW porukka voi oikein vajota ennenkuin homma sortuu, toisaalta tällainen huuhaa vaan nopeuttaa sitä sortumista, joten...
Hyvää tuossa Hesarin jutussa oli se, että sieltä on helppoa aikanaan poimia noiden ilmastohypettäjien nimiä ja argumentteja. Niistä saa aikaan monta hauskaa blogikirjoitusta ;-)
PoistaJa jotteivät satelliittimittaukset, tietokonemallinnokset ja "viralliset" lämpötilatilastot menisi aivan sekaisin, palataan alkulähteille.
VastaaPoistaOheisessa linkissä löytyy USA:n maaseutu- ja kaupunkilämpötilat maa-asemilta mitattuna reilulta 100:lta vuodelta.
LIsäksi linkistä löytyy millaisiksi nämä tilastot muuttuvat meteorologien "korjausten" jälkeen, jolloin niistä tulee virallisia mittaustuloksia.
Pitäkää mielessä, että lapsuuden kesät olivat lämpimämpiä. Mutta kenen mielestä? Ei kukaan sano nykyään niin, vaan mummot ja papat 1970-1980 -luvuilla sanoivat näin. Ehkä olisi kannattanut kuunnella nauramisen sijaan.
http://wattsupwiththat.com/2010/02/26/a-new-paper-comparing-ncdc-rural-and-urban-us-surface-temperature-data/
Tärkeä kommentti yllä! Lisäksi kannattaa muistaa se, että hypetys ilmaston jatkuvasta lämpenemisestä perustuu lähes yksinomaan validoimattomiin ilmastomallinnuksiin. Melko lyhyeltä ajalta mitatut ja oudosti jälkikäteen muunnellut lämpöaikasarjamme eivät tuon alarmismin perusteiksi riitä, sillä edes käsiteltyinä ne eivät ole 15 vuoteen pysyneet mallinnusten nousuvauhdissa.
PoistaHesari näyttää olevan kokonaan omaa luokkaansa mitä ilmastohypetykseen tulee. Tämän blogisi innoittamana minäkin tyrkytin omaa maallikon tekelettäni paikalliseen aviisiin Lapin Kansaan ja ihmeekseni se meni läpi. Ilman näitä sinun juttujasi tuota tuskin olisi tullut kirjailtua. Ei sillä sinänsä mitään merkitystä taida olla, mutta onpahan rikkana rokassa, jos ei muuta. Teet todella hienoa työtä, kun olet kaltaiseni maallikonkin saanut kiinnostumaan tästä "huijauksesta" ja inspiroitumaan niin paljon, että kehtasin kynään tarttua. Minun tekeleeni löytyy tuolta:https://www.dropbox.com/s/gcoiqbhoozrjpwz/LK_050413_JariNyberg.pdf?m
VastaaPoistaPisteet Lapin Kansalle selkeän kirjoituksesi julkaisemisesta!
PoistaPäätin tuoda "Suomen ilmasto 2040" FB-keskusteluryhmässä tuomani asian esiin myös tällä foorumilla,koska sillä voi olla laajempaakin merkitystä.
VastaaPoista"Rovaniemiläinen Jari Nyberg sai yllättäen läpi kriittisiä ilmastoajatuksiaan "ilmastolämmenneessä" Lapin Kansassa(LK), minkä tiedostavat lukijat merkkaavat "ruksiksi seinäänsä". Toivottavaa olisi, että LK:n toimittajat päätoimittajineen katsoisivat asioita eri kanteilta kuten tapahtui vielä 2003 (esim. http://lustiag.pp.fi/lk75v_eronen_saarnisto.pdf). Nyt jutut ovat muuttuneet niin yksipuolisen "lämmenneiksi", että sai meikäläisen asiakkuussuhde päättyä toistaiseksi!"
Kyllä me valveutuneet lukijat ehdottomasti odotamme medialta monipuolista ja tasapuolista asioiden tarkastelua! Minä äänestin LK:n suhteen "jaloillani". Jos ajattelette samoin, ettekä ole tyytyväisiä paikallislehteenne, seuratkaa perässä!
Meret ovat lämmenneet viimeiset 15 vuotta, skeptikot yleensä rapartoivat merestä vain ylimpien millimetrien lämmön, nk. Sea Surface temperaturen (SST)
PoistaJa meille kaikillehan opetettiin jo koulun fysiikan tunnilla, että lämmin vesi, kylmää painavampana, painuu pohjalle ja sittemmin olemme voineet tämän ilmiön käytänössä todeta kesäisillä uintireissuillamme...
PoistaHuh, mikä "linkkihirviö", mutta täyttä asiaa! Ehkä joku jo tällä palstalla esiin tuonutkin, mutta "Tieteilijöiden salamasota, ilmastodogmi poltetun lapin taktiikkaan Tanskassa" sopinee mainiosti tähänkin teemaan:
VastaaPoistahttp://timoteus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136512-tieteilijoiden-salamasota-ilmastodogmi-poltetun-lapin-taktiikkaan-tanskassa?fb_action_ids=10151514363207311&fb_action_types=og.likes&fb_source=other_multiline&action_object_map=%7B%2210151514363207311%22%3A544816872225642%7D&action_type_map=%7B%2210151514363207311%22%3A%22og.likes%22%7D&action_ref_map=%5B%5D