maanantai 8. huhtikuuta 2013

Jääkarhut ja korallit eivät kuolleetkaan ilmastonmuutokseen

Greenpeacen tunnuseläin ei ole tosiasiassa uhanalainen.
Me saamme lukea hyvin usein siitä, miten jotkut eläin- ja kasvilajit kuolevat sukupuuttoon joko lähes heti tai viimeistään sadan vuoden kuluttua ihmisen aiheuttaman katastrofaalisen ilmastonlämpenemisen (CAGW) vuoksi. Tämän sukupuuttodraaman ikoneiksi ovat nousseet tietysti jääkarhut, joiden metsästysmaastona olevat merijääkentät ovat muka sulamassa pois, sekä korallit, joiden tuho johtuu merten muka lämpenemisestä ja happamoitumisesta.

Jäämerellä ei ole puutetta jäästä.
Vaikka jääkarhut ovat ilmastomantran mukaan äärimmäisen uhanalaisia, ovat niiden populaatiot tosiasiassa lähes kolminkertaistuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Nykyisin jääkarhuja on suuruusluokkaa 25 000 - 30 000 yksilöä, kun kanta pienimmillään 1970-luvulla kävi mahdollisesti alle 10 000 rajan. Ilmastopaniikkia lietsova Yleisradiommekin osasi vuonna 2007 kertoa nopeasti menehtyvän jääkarhukannan olevan vain 16 000 yksilöä. Siitä huolimatta kanta on edelleen kasvussa.

Suurin ansio jääkarhujen kannan kääntymiselle kasvuun oli yksinkertaisesti lisääntymiskyvyn ylittäneen metsästyksen rajoittaminen vuoden 1973 jälkeen. Huvittavinta tässä on se, että jääkarhujen menestyksekäs lisääntyminen on tapahtunut nopeimmin 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla, jolloin arktinen jääpeite on elo-syyskuun laajuudeltaan ollut hieman vähäisempää verrattuna esimerkiksi 1970- ja 1980-lukuihin. Siis eläin, jonka piti olla hätää kärsimässä jääpeitteen kadon vuoksi, onkin lisääntynyt mainiosti, vaikka jäätä on ollut vähemmän. Miten tässä nyt näin on käynyt?


Vaalenneita koralleja.
Jo 500 miljoonaa vuotta maapallon alati vaihtelevissa olosuhteissa selvinneet korallieläimet ovat olleet toinen paljon mainostettu CAGW-uhri. Niiden uhkana kuulemma on meriveden lämpötilan, suolaisuuden ja happamuuden muutokset, joita tuo CAGW-ilmiö aiheuttaa. Tästä saatiin lähes varma näyttö, kun 1990-luvun lopulla useat tropiikin koralliriutat alkoivat haalistua. Tuo haalistuminen johtuu siitä, että korallieläimet jostain syystä menettävät niiden kanssa symbioosissa elävät levät joko kokonaan tai osin, jolloin niiden ravinnonsaanti vaarantuu. Vakavissa tapauksissa haalistuminen voi johtaa koko riutan korallieläinkannan kuolemaan. Tutkijat ennustivat vakavasti haalistuneiden riuttojen - varsinkin etäällä laajemmista riuttakokonaisuuksista sijaitsevien sellaisten - palautumisen kestävän lyhimmilläänkin useita vuosikymmeniä.

Muutama päivä sitten Science-tiedelehdessä julkaistu tutkimus kertoo kuitenkin Australialle kuuluvan erillisen Scott-riutan toipuneen kokonaan tuollaisesta vakavasta haalistumisesta vain 12 vuodessa. Tutkijat painottavat päätuloksenaan sitä, että jopa kaukana olevat riutat voivat toipua haalistumisesta itsekseen, jos ne eivät joudu rasituksen kohteiksi. Tässä tapauksessa rasituksella ilmeisesti tarkoitetaan altistumista saasteille tai veden epäpuhtauksille. Hyvä niin.

Tuo Scottin riutan haalistuminen alkoi vuonna 1998, jolloin erittäin voimakas El Nino-ilmiö hulautti Tyyneltä mereltä tavanomaista lämpimämpää vettä itäiselle Intian valtamerelle, jossa riutta sijaitsee. Korallien siis arvioidaan altistuneen lämpöstressille. Mielenkiintoista tässä asiassa on tietysti korallien nopean toipumisen lisäksi se, että tuolla El Nino-ilmiöllä ei ole mitään tekemistä ihmiskunnan tai sen aiheuttamaksi väitetyn ilmastonlämpenemisen kanssa. Kyse on täysin luonnollisesta ilmiöstä, joka aika-ajoin heilauttaa laajemminkin maapallon merissä pintavesien lämpötiloja ja myös ilmakehän lämpöä, ilmavirtauksia jne.
Trooppiset vedet eivät ole tilastollisesti merkittävästi
lämmenneet yli 30 vuoteen. Kuvassa piikkeinä
näkyvät El Ninot voivat hetkeksi nostaa lämpötilaa
 jopa asteella, kuten kävi 1998.

Kauniiden korallien haalistumistauti on tarkoituksellisesti kytketty väitettyyn CAGW-ilmiöön, vaikka tosiasiassa trooppiset vedet eivät ole mittausten mukaan lämmenneet koko ilmastohysterian aikana, kuten viereisen kuvasta voit todeta. Samoin komeiden jääkarhujen (olemattomalla) sukupuuton uhalla yritetään vedota ihmisten tunteisiin, jotta ilmastonmuutoksen torjunnalle saataisiin tukea.

Jääkarhut ja korallit siis voivat suhteellisen hyvin. Niitä saattavat hetkellisesti uhata kovat luonnonolosuhteet, kuten erittäin paksut 1970-luvun jäät tai lämmintä vettä pintaan tuottavat El Ninot. Ihminenkin saattaa niille olla uhka liiallisen metsästyksen, kalastuksen tai vesien likaamisen muodossa. Ravutkaan eivät ole ilmaston vuoksi uhattuna, vaikka Hesari tästä taannoin varoittikin. Mutta noiden eläinten sukupuutosta nyt, pian tai kauempana tulevaisuudessa ei ole ainuttakaan ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen viittaavaa todistetta. Ne kuolevat lähitulevaisuudessa vain tietokonemalleissa, jotka edustavat vihreää peliteollisuutta.

15 kommenttia:

  1. Jääkarhuilla on ollut tuntuvasti pienempi jääalue käytössä kesäisin vain muutama tuhat vuotta sitten.
    Hyvin erikoinen verraten
    äskettäin tehty tutkimus
    Pohjoisen jäämeren jääpeitteen
    kesäminimistä on julkaistu
    Science Magazinessa: http://
    www.sciencemag.org/
    content/333/6043/747.full.html
    Tutkijat analysoivat rannoilta
    merkkejä holoseenikaudelta.
    Pelkästään Grönlannin rannikolla
    jään reuna oli 1000 km
    pohjoisempana kuin nykyään.
    Kattava lyhennelmä: http://
    www.sciencemag.org/content/
    suppl/2011/08/03/333.6043.747.
    DC1/Funder.SOM.pdf

    VastaaPoista
  2. Ei jääkarhu lajina voi olla kovinkaan vanha kun noi menneisyyden lämpökaudet on ne tappanut joka kerta sukupuuttoon ;) .

    VastaaPoista
  3. Kertausta (tapahtunut 15 viime vuoden aikana):

    - Vuoristojäätiköt menettävät massaa
    - Kaikki mannerjäätiköt menettävät massaa (Grönlanti kiihtyvästi)
    - Pohjoisen ja sitä kautta globaalin merijäätilavuuden lasku voimakasta
    - Meret nousevat lämpenemisen ja jäätiköiden sulamisen takia

    Voisit kommentoida tätä käyrää, viimeiset 2 vuotta meri on noussut 10mm vuodessa, aika huimaa:

    http://www.aviso.oceanobs.com/en/news/ocean-indicators/mean-sea-level/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko muuten huomannut, että sivun ylälaidassa pyydetään kommmentoinnissa keskittymään kunkin kirjoituksen aiheeseen. Nyt en kirjoittanut sanallakaan vuoristojäätiköistä, mannerjäätiköistä, merijäästä tai merenpinnan noususta. No et huomannut tai sitten et ymmärtänyt lukemaasi.

      Suosittelen hakemaan mainitsemistasi aiheista kirjoituksiani käyttäen vieressä oikealla olevaa tunnistekenttää. Voit sieltä hakea vaikka sanoilla napajää, merijää, jäätikkö, jääpeite, merenpinta jne. Voit kommentoida noita haluamiasi jääaiheita aiheenmukaisten kirjoitusten yhteydessä.

      Mutta vastaan poikkeuksellisesti lyhyellä yleisvastauksella aiheeseen kuulumattomaan kysymykseen: Jääkausien välisen lämpimän interglasiaalikauden aikana, jota siis ihmiskuntana olemme eläneet jo yli 10000 vuoden ajan, jäätiköt onneksi osin sulavat. Sen paikan päältä, jolla Suomessa olet juuri nyt, on kadonnut jäätä noin 1-3 kilometrin paksuudelta. Interglasiaalikaudella merenpinta aluksi nopeasti nousee hidastuen myöhemmin muutamaan millimetriin vuodessa. Hitaassa nousussa ei ole mitään huolestuttavaa varsinkaan Suomessa, jossa maa nousee merenpintaa nopeammin. Olisin paljon huolestuneempi, jos merenpinta lähtisi laskuun.

      Poista
    2. "- Pohjoisen ja sitä kautta globaalin merijäätilavuuden lasku voimakasta"

      http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/global.daily.ice.area.withtrend.jpg

      http://www.climate4you.com/images/NSIDC%20GlobalArcticAntarctic%20SeaIceArea.gif

      Missä sitä _voimakasta_ laskua on oikein nähtävissä?

      Poista
    3. "Ice Area" = pinta-ala, ei tilavuus. Lisäksi tarvitaan paksuus niin tilavuus voidaan laskea.

      Poista
    4. http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maankohoaminen

      Poista
  4. voisitko lisätä blogiisi palkin jossa näkyvät viimeisimmät kommentit postauksiisi? Ilman ko. palkkia keskustelua on mahdotonta jatkaa asianmukaisilla paikoilla koska on mahdotonta tietää milloin lisäkommentteja on saapunut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koetan kehittää tätä asiaa. Yksinkertaisin ratkaisu ei toiminut, sillä palveluni ilmoitti tarjoamansa kommenttigadgetin olevan "rikki". Osaisiko joku neuvoa asiassa?

      Poista
  5. Mistä päättelet että "korallit voivat suhteellisen hyvin"? Voiko sen jotenkin päätellä siitä että yksi koralliriutta on osittain selvinnyt haalistumisesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päättelen siitä, että 12 vuotta sitten tuhon omaksi julistettu riutta on toipunut, ja samansuuntaisia viestejä kuuluu muualtakin. Lisäksi trooppisten merivesien lämpötilat eivät ole hälyyttävästi heilahdelleet sitten vuoden 1998 super-ninon.

      Muistetaan kuitenkin, että koralliriuttoja uhkaavat edelleen muutkin asiat kuin pysähdyksissä ollut ilmaston lämpiäminen. Monille riutoille suurempi uhka saattaa tulla ylikalastuksesta, epäpuhtauksista jne.

      Poista
    2. Suurin osa korallilajeista elää lämpimissä 23°-29°C vesissä. Yhdessä Yle:n luontodokumentissa ilmeisesti ihan vahingssa biologi kertoi että kylmenevä merivesi on korallin pahin vihollinen tällä hetkellä. Missäpäin palloa meriveden lämpö on 29° huituvilla? keskilämpö taitaa olla koralleille liian kylmää.

      Eikä sillä jääkarhullakaan kovin huonosti mene jos kysyy ihmisiltä jotka asuu niiden kanssa.
      http://news.yahoo.com/conservation-body-rejects-polar-bear-trade-ban-102844146.html
      Jääkarhu on sukupuuton partaalla ainoastaan Suomessa niinkuin oliko se peräti Nature joka niin uutisoi :).

      Poista
  6. Lappilaisten ihmisten pää-äänenkannattaja Lapin Kansa tiesi kertoilla meille laajassa kokosivun jutussaan, että ilmastonmuutos muuttaa eläinten kokoa. Jääkarhujen osalta tämä kuulemma tarkoitti sitä, että äkillisen lämpöaallon shokeeraamat jääkarhut joko kasvattavat kokoaan, pienevät tai koko pysyy ennallaan. Tällaisesta viisaudesta on pinttyneenkin skeptikon paha olla eri mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, paha ongelma skeptikolle. Kantani tulen ilmaisemaan viimeistään siinä vaiheessa, kun hallituksen valmistelussa olevan ilmastolain perusteluissa tieteentekijät ovat ilmaisseet kantansa tähän tärkeään ilmastopoliittiseen kysymykseen ;-)

      Poista
    2. Jääkarhujen määrän moninertaistuttua, Elon ja Ojalankin laskuopin mukaan
      jääkarhua kohti oleva jääalue on vastaavasti pienentynyt.

      En viitsi näyttää laskukaavaa, kun se on vain ensimmäisen asteen yhtälö.

      S.

      Poista