maanantai 5. lokakuuta 2015

Pitäkää kiirettä nähdäksenne Grönlannin lämpeneminen!

MTV3:n jutun kuvitusta
Ilmastonmuutoksesta kirjoitetaan mediassa harvoin asiallisesti. Tarkoitan tällä historiallisesti suhteutettua asiallisuutta. MTV3, jonka journalistinen taso on mielestäni mennyt alaspäin melko laaja-alaisesti, onnistui tekemään poikkeuksellisen kevyen ilmastonmuutosjutun 29.9.2015 otsikolla Ilmastonmuutoksesta tuli turistihoukutin Grönlannissa”. Tuossa jutussa Maikkari yrittää todistaa, että Grönlannin sulavat jäätiköt ovat alkaneet kiinnostaa turisteja, turismista on tulossa Grönlannille tärkeä elinkeino, ja ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät saarella jo selvästi. Pari ensimmäistä turismiin liittyvää asiaa saattavat olla tottakin, joskin melko merkityksettömiä muulle maailmalle, mutta viimeisestä asiasta en ole aivan varma ainakaan pysyvyyden osalta.


Sulavat jäätiköt ja kelluvat jäävuoret houkuttelevat turisteja. Monet haluavat nähdä omin silmin, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Grönlannissa.

Varmaan ne houkuttelevat, sillä ovathan kelluvat jäävuoret jotain sellaista, mitä ei näe oikeastaan missään muualla Etelämannerta lukuun ottamatta. Mutta ovatko ne ilmastonmuutoksen aiheuttamia vai aivan normaaleja ilmiöitä, on toinen juttu. Muistelen matkustajalaiva Titanicin kohdanneen kelluvan jäävuoren vuonna 1912. Kyllä noita ajelehtivia jäävuoria on ollut koko holoseenin ajan ja varmaan miljoonia vuosia ennenkin.

MTV3:n jutun kuvitusta
Sitten onkin aivan toinen kysymys, miten Grönlannin ilmasto on muuttunut. Me tiedämme melkoisen arkeologisen todistuksen perusteella, että alue on ollut huomattavan lauha – vähintään nykyisen ilmastomme kaltainen – noin 1000 vuotta sitten. Tiedämme modernien säämittaustietojen perusteella, että lähes yhtä lämmintä kuin nykyisin oli 1930- ja 1940-luvuilla. Tiedämme paleoklimatologisen tutkimuksen perusteella, että viimeisen tuhannen vuoden jakso on ollut kylmin sitten jääkauden päättymisen. Grönlannin ilmastossa on aivan viime aikoinakin ollut paljon vaihtelua, kuten on kaikkialla arktisella alueella. Mikä siis on muuttunut sitten jääkauden päättymisen? Onkohan mikään, jos luonnollista vuosikymmenten, vuosisatojen ja kenties vuosituhansien jaksoissa tapahtuvaa luonnollista ilmastollista vaihtelua ei huomioida?

Grönlanti on viime vuosina saanut huomiota ilmastonmuutoksen takia. Se luultavasti tarkoittaa, että tänne tulee lisää turisteja. Ilmastonmuutoksen alkulähde on täällä Grönlannissa. Täällä voi omin silmin nähdä, mitä on tapahtumassa, arvelee hotelli Arcticin johtaja Erik Bjerregaard.

Kyllä, huomiota on tullut, ja se on varmasti hyvä asia paikalliselle hotellinpitäjälle. Hulluhan Bjerregaard olisi, ellei mainostaisi kohdettaan.

Myös grönlantilaiset taiteilijat hakevat inspiraatiota ilmastonmuutoksesta.
– Syy siihen, että otan kantaa ilmastonmuutokseen taiteessani, on se, että haluan saada ihmiset ajattelemaan ja ehkä kysymään, mitä tapahtuu ympäristössä ja maailmassa, kuvailee taiteilija Miki Jacobsen.
– Meillä ei enää ole kiinteää jääpeitettä ja talvisin sataa paljon enemmän lunta kuin aiemmin. Kesistä on tullut todella lämpimiä, kertoo Taiteilija Mia Lindenhann.

Ehkä liikemiehen käyttö Grönlannin ilmastonmuutoksen todistajana ei ollut MTV3:n toimittajan mielestä riittävän uskottavaa, joten avuksi haettiin pari taiteilijaa. Hmm… En halua kyseenalaistaa taiteilijoiden ikiaikaista kykyä aistia faktat ja data herkästi tai heidän haluaan asettaa ne etusijalle verrattuna fiktioon, mutta en vieläkään vakuuttunut.

Viime vuosina Grönlannin jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt.

Vai on Grönlannin jäätiköiden sulaminen kiihtynyt. MTV3 kertoo asian selkeästi kuin totuutena, joskaan ei kerro sitä, mihin väite perustuu. Minä en tuohon väitteeseen usko ainakaan noin sanottuna. Vaihtelua on toki ollut – välillä sulaa enemmän ja välillä vähemmän. Kerrottakoon Grönlannin saaneen sitten viime vuoden syyskuun alun pintaansa nettona noin 240 miljardia tonnia uutta lunta, joka seuraavien vuosikymmenten uusien lumikerrosten paineen vaikutuksesta vähitellen muuttuu jääksi ja aikanaan painovoiman vaikutuksesta pala kerrallaan lohkeaa mereen.

Kuva 3
Hotellinomistajaa ja paria taiteilijaa parempi lähde kysymyksille, mistä Grönlanti saa lämpönsä ja paljonko siellä on viime vuosina lämmennyt, on tietysti empiirisesti mitattu data. On harmillista, että tuo helposti lähestyttävä ja kaikille avoin lähde ei juuri nykypäivän toimittajia kiinnosta.

Olen viereiseen kuvaan 3 sijoittanut kaksi kuvaajaa. Ohuempi punainen kuvaaja esittää Grönlannin eteläisen puoliskon RSS-satelliittimittausten (TLT) kuukausittaisista keskilämpötilapoikkeamista laskettua 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa. Paksumpi punainen viiva on vastaava viiden vuoden liukuva keskiarvo. Ensin mainitusta kuvaajasta nähdään, että Etelä-Grönlanti on toki lämmennyt melko äkillisesti vuonna 1995 nykyiselle tasolleen. Lineaarinen trendi on kuitenkin negatiivinen vuoden 1997 huhtikuusta alkaen, joten lämpeneminen käytännössä loppui yli 18 vuotta sitten. Viime vuosina lämpötila on ollut pikemminkin laskussa siitä huolimatta, että vuodet 2010 ja 2012 olivat poikkeuksellisen leutoja. Tämä näkyy hyvin viiden vuoden kuvaajan laskusuuntaa osoittavasta loppupäästä.

Kuva 4
Satelliittiaikasarjat ovat tarkkoja ja hyviä, mutta valitettavasti niiden kattama aika on ilmastollisiin tarkasteluihin aika lyhyt. Jos haluamme tarkastella Grönlannin lämpötiloja pidemmältä ajalta, saamme melko luotettavaa tietoa sen jääpeitteen muistiin taltioituna. Viereisessä kuvassa 4 on Alleyn rekonstruoima lämpötilakehitys jääkairausnäytteistä viimeisen 10 000 vuoden ajalta. Sen perusteella väittäisin, että saaren lämpötila on ollut pitkään laskemaan päin, mitä viimeisen 100 vuoden pieni lämpeneminen ei muuksi muuta. En myöskään näe viimeisen vuosisadan aikaisessa lämpenemisessä, joka on merkitty punaisella viivalla, mitään todellista ilmastollista muutosta. Melkoisesti on Grönlannin lämpötila eripituisissa jaksoissa vaihdellut koko holoseenin ajan. Se taitaa olla paikalliselle ilmastolle ominaista.

Palataan vielä kuvaan 3. Sen sininen kuvaaja esittää Reynoldsin aikasarjan merenpintalämpötilaa Grönlannin eteläpuolella (40-69N, 310-350E). Tuon alueen kautta tulee Keski-Atlantilla lämmennyt vesi Golf-virran kuljettamana pohjoiseen, ja myös useimmat lämpimät ilmavirtaukset Grönlantiin sen ylittävät. Kuvaajista näkyy, että alueen merenpinta alkoi lämmetä jo 1994 vuoden lopulla, ja 2000-luvulla tuo merialue on ollut vajaan asteen lämpimämpi verrattuna muutamiin edellisiin vuosikymmeniin. Siinä taitaa olla pääosa Grönlannin ja myös Luoteis-Euroopan viimeisten lauhojen vuosien selitystä.

Kannattaa vielä katsoa tarkemmin sinisen kuvaajan loppuosaa. Se on ollut keskimääräisesti laskeva jo 10 vuoden ajan, ja viimeisinä vuosina lasku on jyrkentynyt. Tuo laaja merenpinta on siis jäähtymässä. Jos tämä kehitys jatkuisi, kuten hyvin luultavaa on, jatkuu Grönlannin ja myös Fennoskandian ilmaston jo alkanut hienoinen viileneminen, eikä sille ihmiskunta mahda mitään. Kohtalaisen lauhoja kesiä voi Grönlannissa nähdä kuitenkin vielä ehkä 5 - 10 vuotta, mutta sen jälkeen ollaan jo matkalla kohti 1970- ja 1980-luvun lämpötiloja, jolloin kukaan ei pitänyt suurempaa meteliä sen paremmin Grönlannin sulamisesta kuin jäättömästä Jäämerestä.

Kuva 5: AMO-indeksi.
Kuva  on professori Humlumin Climate4you-blogista
No, miksi Pohjois-Atlantti on viilenemässä? Tätä asiaa ei täysin tunneta, mutta kyse lienee Atlantin virtausten noin 60-80 vuoden jaksoissa tapahtuvista isoista vaihteluista, joita oheisen kuvan 5 AMO-indeksi (Atlantic Multidecadal Oscillation) esittää. Valitettavasti instrumenttimittausten historia on tältä osin sen verran lyhyt, että emme sen perusteella pysty ennustamaan varmasti, milloin nykyinen lämmin jakso päättyy. Ilmastomallinnuksista saamme siihen vielä vähemmän apuja. Mutta jos tuo jaksollisuus näkyisi samanlaisena tulevaisuudessa kuin viimeisen 150 vuoden aikana, huippu ajoittuisi jonnekin vuosien 2005 ja 2020 väliin. Seuraavat 30-40 vuotta olisivat siis laskevaa trendiä ja hitusen viilenevää ilmastoa niin Grönlannissa kuin meilläkin. Tuota laskua saattaa lisäksi syventää auringon aktiivisuuden ennustettu heikkeneminen, jolloin lämpötiloissa voidaan palata 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun lämpötiloihin joskus 2040- ja 2050-luvuilla.


Joten jos haluat varmuudella nähdä Grönlannin lohkeavia jäätiköitä ja samalla kuunnella taiteilijoiden tarinoita ilmaston lämpenemisestä, kannattaa matkan suunnittelu aloittaa välittömästi. Kolmenkymmenen vuoden kuluttuakin jäävuoret toki lohkeilevat lähes nykyiseen malliin, mutta silloin tarinoihin on tullut (jälleen) toinen juoni. Silloin torjutaan lähestyvää jääkautta. Tuo tarinoiden vaihtelu muuten on aika hyvin noudattanut AMO-syklejä.

84 kommenttia:

  1. Grönlannin jäätiköiden sulaminen on kiistatta kiihtynyt, mutta kiihtyminen saattaa olla loppumassa kuten kuvista näkyy:

    http://www.arctic.noaa.gov/reportcard/images-essays/fig3.3-tedesco.jpg

    http://www.arctic.noaa.gov/reportcard/greenland_ice_sheet.html

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä väittäisin Grönlannin jään kairauksista tehtyjen lämpötilarekonstruktioiden perusteella, että sulaminen on pikemminkin hidastunut useiden vuosituhansien aikajaksolla mitattuna. Näin on, jos sulaminen on lämpötilan funktio siinä nollan asteen kieppeillä ja yläpuolella. Onko niin myös ilmastotutkimuksessa, jää välillä epäselväksi.

      Poista
    2. Grönlanti on menettänyt massaa selvästi ja näkyvästi 90-luvulta lähtien, huippuvuosi 2012.

      -L4

      Poista
    3. Pitkällä aikavälillä, vuodesta 1880, Grönlanti, Arktiksen kylmin alue (Przybylak 2003), ei ole lämmennyt (e.g. Chylek ym. 2006, Kobashi ym. 2009). Jos tarkastallaan vielä pitempiä jaksoja (tuhansia vuosia), niin Grönlanti on selvästi kylmentynyt (kuten Mikon jutusta käy ilmi).

      Antero

      Poista
    4. Antero, Tanskan Meteorologisen laitoksen mittausten mukaan sekä Tanska, Färsaaret että Grönlanti ovat kaikki lämmenneet 1-2+ astetta vuoden 1870 jälkeen.

      Lähde: http://www.dmi.dk/fileadmin/user_upload/Rapporter/TR/2014/tr14-04.pdf

      (kuva 7.2.3.1 sivulla 45)

      -L4

      Poista
    5. Kuvan 4 kuvaaja osoittaa, että nykyisessä lämpötilassa tai viimeisen 150 vuoden aikana havaitussa lämpenemisessä ei ole mitään ihmeellistä. Vastaavia lämpenemisiä ja niiden vastakohtia on tapahtunut kymmeniä viimeisen 4000 vuoden aikana.

      Laskin pari vuotta sitten DMI:n datan perusteella Grönlannin kaikkein lämpimimmän lounaisosan lämpenemisen. Lineaarinen trendi osoitti lievästi viilenevää vuosien 1921-2013 aikasarjalle:
      http://2.bp.blogspot.com/-UK7eVyxIiCg/VA4FIvEJ_qI/AAAAAAAADbg/P2EmYNSpTjg/s1600/Gr%C3%B6nlannin%2BSW%2Baikasarja%2B1921_2013.PNG

      Poista
    6. Nykymuutoksen nopeus lienee poikkeuksellista, tosin jääcoreista moista ei varmaankaan näe koska resoluutio ei yllä vuositasolle vaikka lustot olisivatkin laskettavissa (ilmakuplien sulkeutuminen vie aikaa).

      Laskepa Mikko uudestaan käyttäen linkkaamani DMI:n raportin dataa, ihan öögalla katsomalla nouseva trendi on hyvin selvä. Kannattaa aloittaa vuodesta noin 1873 kun kerran datat kerrankin ulottuvat kunnolla menneisyyteen.

      -L4

      Poista
    7. Grönlannissa ei vielä ole tapahtunut mitään sellaista, mikä ei selittyisi luonnollisilla sykleillä. Viimeisen vuosikymmenen sulaminen on lisännyt makean veden määrää Pohjois-Atlantin kiertovirtauksessa, joka on alkanut hidastumaan ja painumaan syvemmälle.

      AMO-sykli on useiden tutkimuslaitosten mukaan tullut siihen vaiheeseen, että Pohjois-Atlantti alkaa nyt jäähtymään. AMO:n lämpimimmän vaiheen jälkeen Suomessa säät alkavat nyt vaihtelemaan aiempaa enemmän. AMO-indeksi pysynee positiivisella puolella vielä vuoteen n. 2030 asti (Klöwer et al. 2014).

      Blogin kuvassa 5. on pelkkä AMO. AMO-indeksi saadaan poistamalla lämpenevä trendi Pohjois-Atlantin lämpötiloista kuten Bob Tisdalen kuvan 1. selostuksessa on kerrottu.

      https://bobtisdale.wordpress.com/2015/05/29/new-paper-confirms-the-drivers-of-and-processes-behind-the-atlantic-multidecadal-oscillation/

      Wade

      Poista
    8. Mikä nopeus? Asteen verran 100 vuodessako? Samanlaista sahaamista näyttää olleen koko holoseenin ajan, tosin hieman isompaa viilenemistä kuin lämpenemistä pääosan ajasta.

      Kukaan ei kiistä Grönlannin ja koko maapallon pientä lämpenemistä itse asiassa viimeisen 150 tai paikoin 250 vuoden aikana. Tuota lämpenemistä pidetään yleisesti luonnollisena vaihteluna pl. viimeiset 40 vuotta, jolloin jotkut näkevät asiassa minua enemmän AGW-ilmiön vaikutusta.

      Vaan sitten pitäisi esittää todisteet, miksi oletusarvoinen luonnollinen vaihtelu loppui 1970-luvulla ja miksi Grönlanti ihmisperäisesti lämpeni yhtenä vuotena 1990-luvulla. Uskottavia empiirisiä todisteita en ole asiasta nähnyt. Mutta yhtään tuo saari ei lämpene tai viilene meidän jankkaamisellamme. Minä epäilen luonnon - siis AMO:n - todistavan asiasta kahden tai kolmen seuraavan vuosikymmenen aikana selvästi.

      Poista
    9. Grönlanti ja Arktika siis lämpenevät, jäätiköt sulavat ja meret nousevat. Tämähän kuulu kässäriin!

      -L4

      Poista
    10. Taisin jo kertoa, että Grönlannin eteläinen puolisko ei ole lämmennyt yli 18 vuoteen. Koko Arktikan osalta saamme lähipäivinä lisätietoa, kun syyskuun satelliittimittausten tulokset valmistuvat ja julkaistaan, mutta ilmastollinen 10 vuotta on sielläkin jo lämpenemättömyyttä. Siihen kässäriin tai pian alkavaan viilenemiseen kannattaa vuorosanat sovitella.

      Poista
    11. Kummalinen väite Mikko, postasinhan asiasta parhaan mahdollisen lähteen eli DMI;n mittaukset, joissa lämpenemissignaali on hyvin vahva, paikoitellen jopa yli asteen 18 vuodessa.´silmämääräisesti arvioiden.

      -L4

      Poista
    12. L4, kummallinen väite tosiaan. Eihän noissa kuvissa ole mitään lämpenemistä 1930-luvun jälkeen. Sitä ennen kyllä oli, mutta syyllinen lienee epäselvä. Lisäksi mittaukset on tehty lähes kokonaan rannikoilta. AMO siis lienee syyllinen suuntaan jos toiseen.

      Tapsa

      Poista
    13. Minun tietoni ovat tarkimmasta mahdollisesta datasta. Sen mukaan lämpenemistä ei Grönlannin eteläisellä puoliskolla ole nähty 18 vuoteen. Data on, sorry, ei voi mitään. Ja sitä ennenkään lämpenemistä ei alueella näy satelliittisarjassa yhtä tai kahta vuotta (1994-1995) lukuunottamatta. Se ei kerro signaalista, vaan vaihehypystä, jonka fysikaalista selitystä jännityksellä odottelemme mm. ilmastomallinnuksilta.

      Poista
    14. Siis mistä sinä oikein repäisit ne DMI:n datat jos kerran DMI:n raportissa vuodelta 2014 tulos näyttää olevan toinen?

      18 vuotta sitten oli vuosi 1997, silmämääräisesti ainakin seuraavat paikat Grönlannissa ovat lämmenneet yli 0.5 astetta (liikkuvaa keskiarvoa öögaamalla):

      - Narsarsuaq, Nuuk, Ilulissat, Upernavik, Pituffik ,Tasillaq ja Danmarkshavn, eli siis kaikki asemat.

      Selitys?

      http://www.dmi.dk/fileadmin/user_upload/Rapporter/TR/2014/tr14-04.pdf

      Toki jos DMI ja Mikko analysoivat DMI:n keräämää dataa on DMI:n analyysi luotettavampi, vai kuinka?

      -L4

      Poista
    15. Ilmastomallit on ilmeisesti fysisesti kohtalaisen oikeita, mutta niitä on käyetty väärin, jonka johdosta ilmastoherkyyttä on yliarvioitu jopa 10-kertaisesti:

      http://joannenova.com.au/2015/10/miranda-devine-perth-electrical-engineers-discovery-will-change-climate-change-debate/

      Jää nähtäväksi, mikäli IPCC korjaa virheensä, epäilen vahvasti, sillä kuten toisaalla todettu, ei politikkoja kiinnosta tieteelliset totuudet.

      Poista
    16. L4, voit tietysti huviksesi kokeilla Lounais-Grönlannin aikasarjaa ja samalla yrittää ihan oikeasti laskentoa. Data löytyy osoitteesta:

      http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/greenland/

      Sieltä viimeinen sarja: Merged Greenland monthly temperatures based on infilled temperature series from Ilulissat, Nuuk and Qaqortoq situated along the south and west coasts of Greenland.

      Laske pisin alle 0-arvolla oleva lineaarinen trendi. Se on takuuvarmasti 1921 - 2013. Lounais-Grönlannissa ei siis ole hengissä kovin montaa ihmistä, jotka voisivat väittää kokeneensa ilmaston lämpenemisen paikallisesti, jos ko. asia mitataan regressioanalyysillä. Mikko oli siis oikeassa, ja siihen jankkaamisesi muuten tältä erää loppuikin.

      Se, minkä voit nyt tehdä, on ilmoittaa olleeni oikeassa, minkä jälkeen saat jatkaa kommentointia, joskin ehdolla että jankkaus loppuu.

      Poista
    17. L4: "Grönlanti ja Arktika siis lämpenevät, jäätiköt sulavat ja meret nousevat."

      IPCC arvioi Grönlannin sulamisen nostaneen merenpintaa 0,6 mm/yr vuosina 2002 - 2011 eli 0,6 cm /10 vuotta. Jatkossa Pohjois-Atlantin lämpenemisen vaihtuminen viilenemiseksi tulee laskemaan tuota vauhtia. Grönlannin sulamisesta johtuva merenpinnan nousu ei ole ongelma. Suomessa pitäisikin nyt keskittyä AMO-syklin vaihtelun aiheuttamiin muutoksiin ja niistä tiedottamiseen.

      Wade

      Poista
    18. Wade! Miksi tuo mainitsemasi nousu, saati sen kiihtyminen, ei näy naapurissa, Reykjavikissa? Viimeisen 30 v aikana ei öögalla nää mitään muuta kuin reipasta vaihtelua molempiin suuntiin. Sitä ennen 25 v:n aikana nousi sentään satakunta milliä.

      http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/638.php

      Tapsa

      Poista
    19. Tapsa et ole väärässä mutta käytät vanhaa datasettiä jonka pieniä virheitä on korjattu, vrt. viimeinen sivu samojen tutkijoiden raportissa:

      http://www.dmi.dk/fileadmin/user_upload/Rapporter/TR/2014/tr14-06.pdf

      Olen kiinnostunut kuulemaan miltä uusin data näyttää kun sitä tarkastellaan vuoteen 2013 asti vuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvojen liukuvana keskiarvona. Kuten sarjasta näkyy vuodet ovat keskenään hyvin erilaisia joten liukuvan keskiarvon käyttö on paikallaan.

      -L4

      Poista
    20. Äh tarkoitin siis Mikkoa enkä Tapsaa.

      -L4

      Poista
    21. Ja Tapsa, "naapurissa" Tanskassa lämpeneminen näkyy hyvin, 1.5C+ vuodesta 1870:

      http://www.dmi.dk/fileadmin/user_upload/Rapporter/TR/2014/tr14-02.pdf

      (sivu 45)

      -L4

      Poista
    22. L4, ei ole mitään vanhaa datasettiä. On vain tuo SW-Grönlannin data, josta jo annoin linkin.

      Liukuvat keskiarvot ovat mielenkiintoisia. Laskin 30 vuoden keskilämpötilat. Lämpimin jakso oli 1923-1952 keskilämpötilalla -0,97°C. Datan tuorein jakso 1984-2013 antaa keskilämpötilaksi -1,38°C. Tuonkaan perusteella viimeaikaisessa Lounais-Grönlannin lämpenemisessä ei ole kummempaa ihmettelemistä, sillä nyt on ollut 30 vuoden ilmastojaksoja tarkasteltaessa kylmempää verrattuna aikaan noin 60 vuotta sitten, siis edellisen AMO-syklin huipun jälkeen.

      Poista
    23. Tapsa, globaali merenpinnan nousu on epätasaista, eikä siten yksittäisten mittauspaikkojen seuraaminen anna siitä tietoa. Eihän globaalin lämpötilan kehitystäkään voi seurata keittiön ikkunan mittarista.

      Grace-luotaimen mukaan Grönlanti ja Antarktika ovat yhteensä nostaneet merenpintaa vuosina 2002 - 2014 1,3 cm (=10 cm/100 yr)

      http://svs.gsfc.nasa.gov/vis/a010000/a011900/a011978/Slide2_print.jpg

      Wade

      Poista
    24. Mutta kun kyseessä on mallinnus, eikä NASA artikkelissa puhuttu ihmisen aiheuttamasta CO2 lämpenemisestä mitään.

      http://svs.gsfc.nasa.gov/cgi-bin/details.cgi?aid=11900

      Ilkka

      Poista
    25. Siis Mikko onko tuloksesi että jos keskiarvoistusta ei käytetä (DMI käyttää Gaussista filtteriä joka vastaa läheisesti 30 vuoden liukuvaa) saadaan tulokseksi että 30-luvulla oli yhtä lämpimiä vuosia kuin tänään?

      Entä mitä jos toistat saman analyysin Grönlannin muille alueille että sinua ei voida syyttää kirsikanpoiminnasta?

      -L4

      Poista
    26. Niin Wade, epätasaista on, mutta kyllä sen kiihtymisen jossain pitäisi näkyä, Ei näy Honolulussakaan: http://www.psmsl.org/data/obtaining/stations/155.php

      Tapsa

      Poista
  2. Jäätiköt näyttävätten olevan kiusallisia asioita ilmastotieteelle kun niillä on pitkä ja lahjomaton muisti. Ilmastohuijaus taitaapi vielä joskus kompastua jääpalaan ja ihan lopullisesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida kompastua ennenkuin suuri yleisö ymmärtää mistä on kyse, politikot kun eivät tieteellisistä todisteista välitä tuon taivaallista.

      Poista
  3. "Ilmastomallit on ilmeisesti fysisesti kohtalaisen oikeita, mutta niitä on käyetty väärin, jonka johdosta ilmastoherkyyttä on yliarvioitu jopa 10-kertaisesti:

    http://joannenova.com.au/2015/10/miranda-devine-perth-electrical-engineers-discovery-will-change-climate-change-debate/

    Jää nähtäväksi, mikäli IPCC korjaa virheensä, epäilen vahvasti, sillä kuten toisaalla todettu, ei politikkoja kiinnosta tieteelliset totuudet."

    En löytänyt pikaisella vilkaisulla mitään linkkiä mihinkään julkaisuun jossa nämä väitetyt virheet olisi eritelty?

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://joannenova.com.au/tag/climate-research-2015/

      Siinä ne on kaikki, yhdeksässä osassa.

      Poista
    2. Arvotonta ennenkuin lähetetty artikkelimuodossa tiedejulkaisuun. Näistähän on nykyään open access ja open review versiota joten kukaan ei pääse sanomaan että jotain hämärää ja näkymätöntä tapahtui kulissien takana.

      -L4

      Poista
    3. L4! Voitko selittää tarkemmin, mitä nämä "open access ja open review versio" tarkoittavat? Miksi sitten on ollut tarve uusia systeemiä, on mielenkiintoinen kysymys.

      Tapsa

      Poista
    4. Tässä esimerkkinä The Cryosphere, varsin arvostettu Open Access Journal ja kuka tahansa voi sekä toimia reviewerinä että katsoa mitä reviewerit ovat sanoneet.

      http://www.the-cryosphere-discuss.net/papers_in_open_discussion.html

      -L4

      Poista
  4. Kun Titanic on mainittu niin aika mielenkiintoista että silloin ajelehti parintuhannen kilometrin päässä Grönlannin eteläkärjestä isoja jäälauttoja. Ja kun noitten irtoamisen syy on aina ihmisen aiheuttama lämpeneminen niin nykyään noita jäälauttoja pitäisi olla paljon enemmän kuin silloin? Vai olenko ymmärtänyt taas jotain väärin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäävuoria on nykyisin todennäköisesti enemmän kuin Titanicin aikaan koska mm. niiden päälähde Jakobshaven-jäätikkö on kiihdyttänyt nopeuttaan niin rajusti.

      -L4

      Poista
    2. Ei Grönlannissa enää sellaista lohkeilua tapahdu kuin oli viime vuosikymmenen alussa. Silloinhan jäätä irtosi lähes yhtä paljon kuin 1930-luvun loppupuolella.

      http://www.livescience.com/17416-greenland-iceberg-calving-record.html

      Wade

      Poista
    3. Jakobshavn-jäävirran vieressä on mukavasti Ilulissatin kylä, jossa sijainnut sääasema on kerännyt lämpötiladataa jo kauan. Kävin tuon datan hakemassa. Ilulissatin mitatun lämpötilahistorian lämpimin 30 vuoden jakso on ollut 1923-1952. Jakso 1984-2013 oli 0,4 astetta sitä kylmempi. Lineaarinen regressio kertoo, että Ilulissatin ilmasto ei ole lämmennyt sitten vuoden 1921.

      http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/greenland/ilulissat.dat

      Poista
    4. Kuva Helheimin jäätikön poikimisesta unohtui. Alin graafi.

      http://www.nature.com/ngeo/journal/v5/n1/images_article/ngeo1349-f3.jpg

      Wade

      Poista
    5. Wade 30-luvulla Jakobshaven ei ainakaan poikinut samaan malliin kuin nyt, minkä calving frontin sijainnista voi päätellä. Helheimin kohdalla tilanne on ehkä ollut toinen.

      Joka tapauksessa 30-luvun tilanteesta on ilmakuva-aineistoa jonka perusteella maalle päättyvät jäätiköt vetäytyivät nopeammin kuin nyt (mikä viittaa korkeaan ilman lämpötilaan). Mereen päättyvät jäävuoria tuottavat jäävirrat sensijaan ovat vetäytyneet nyt enemmän kuin 30-luvulla:

      http://www.nature.com/ngeo/journal/v5/n6/abs/ngeo1481.html

      "We show that many land-terminating glaciers underwent a more rapid retreat in the 1930s than in the 2000s, whereas marine-terminating glaciers retreated more rapidly during the recent warming."

      -L4

      Poista
    6. Kiitos Wade, L4 ym.! Tuollaista sivistynyttä ajatustenvaihtoa on ilo seurata!

      Antero

      Poista
  5. Ei hätää sulamisten suhteen! Suomi on keksinyt lääkkeet sen estämiseksi. Roudataan euroopan metsät Naantaliin ja Helsinkiin poltettavaksi ja luovutaan samalla Helsingin yhteistuotannosta, eli tehdään tehdään pakkasajan sähkö lauhteella:
    http://www.ts.fi/uutiset/talous/819878/Naantalin+monipolttolaitokselle+tuotava+puuta+ulkomailta

    Sekä vedetään vyö kireämmälle ja luovutasn turhista lomista ja vapaista, jotta saadaan maksettua miljardituet tälle vuosituhannen härskeimmälle puhallukselle:

    http://janne1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204234-yrityksista-suurimman-valtiontuen-sai

    Tosin valtaosa energiamarkkinaviraston maksamista tukirahoista menee suorasn ulkomaalaisille tileille, mikä on julkista tietoa sekin.

    Sori, oli taas ihan pakko vetää tähän näitä keksittyjä torjuntakeinoja, jotta ei tulisi sellainen käsitys, että hätä on tämän näköinen.

    Pave


    VastaaPoista
  6. Oliko Gröönlannin jäävuoret keskustelun aiheena.
    Kävin vilkaisemassa USCG.n verkkosivuilta Ice patrol tietoja.
    Viime vuoden (2014) raportista löytyi seuraavaa.
    Kymmenen vuotta kärjessä, jäävuoria 48N eteläpuolella.
    1. vuosi 1984 , 2202 kpl
    2. vuosi 1991 , 1974 kpl
    3. vuosi 1994 , 1765 kpl
    4. vuosi 1993 , 1753 kpl
    5. vuosi 1972 , 1588 kpl
    6. vuosi 2014 , 1546 kpl
    7. vuosi 1995 , 1432 kpl
    8. vuosi 1974 , 1387 kpl
    9. vuosi 1998 , 1380 kpl
    10. vuosi 1983 , 1352 kpl

    Lisäksi löytyy määrä taulukko 1900 - 2014, jossa 5 v. keskiarvo viiva on
    pudonnut 1990-luvun huipun jälkeen takaisin tasolle joka oli mm. 1910 ja
    1930-40 luvuilla.

    Vuosi raportti:http://www.navcen.uscg.gov/pdf/iip/2014_IIP_Annual_Report.pdf

    Ja koska ne lentokoneet saa hakea jäätiköltä pois poimimalla.

    Aatsi Pirkanmaalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jäävuoria on nykyisin todennäköisesti enemmän kuin Titanicin aikaan"
      Eli toi oli tuulesta temmattu mutu.

      Poista
    2. No eipä ole tuulesta temmattu koska Jakobshaven on kiihdyttänyt julmasti sen jälkeen kun sitä hidastava jäähylly hävisi lopullisesti 2000-luvun alussa.

      -L4

      Poista
    3. Jakobshavenin kautta purkautuu 6,5 % Grönlannin jäätiköstä ja se tuottaa 10 % sen jäävuorista.

      http://www.esa.int/Our_Activities/Observing_the_Earth/Copernicus/Sentinel-1/Chasing_ice

      Wade

      Poista
    4. Jep Wade, isot jäätiköt pumppaavat julmetusti jäävuoria Grönlannin ympäristöön ja Jakobshaven on ylivoimaisesti suurin länsipuolen jäätikkö (ja samalla maailman nopein jäävirta tänä päivänä).

      http://www.ess.uci.edu/researchgrp/erignot/files/rignot_mouginot_grl_fig2.png

      -L4

      Poista
    5. No mutta kertooko lisääntyneet tai vähenneet jäävirrat eli vaikka jäävuoret ilmaston kylmenemisestä vai lämpenemisestä tai vaikka lisääntyvästä jäänmuodostuksesta sadannan kautta jäätiköille jotka painovoiman vaikutuksesta valuvat meriin?

      http://wattsupwiththat.com/2014/04/28/the-guardian-tries-to-claim-global-warming-sank-the-titanic-research-says-the-exact-opposite/.

      Ilkka

      Poista
    6. Grönlanti on pumpannut jäävuoria mereen julmetusti jo yli 10 000 vuotta. Onko nykyisessä pumpussa jotain ihmeellistä tai muutosta osoittavaa? Tuskinpa. Grönlannin jääkairauksista päätellen alueen lämpötila on ollut jo pitkään laskussa, joten pumppaus lienee vähentynyt viimeisen vuosituhannen aikana, mikäli asia on ilmaston lämpötilasta riippuvaista. Tietysti maaperästä kumpuava lämpö....

      Poista
    7. 90-luvulta lähtien jäävuoripumppaus kasvoi isosti mikä näkyy mannerjäätikön pinnankorkeudessa ja massassa (yli 200km3 jäätä katosi vuodessa sulamiseen ja jäävuorituotantoon). 2012 tuli stoppi mutta se taisi olla enemmän pintamassatasapainossa kuin pumppauksessa, johon siis vaikuttaa myös meriveden lämpötila vuonojen syvyydeltä. Nyt mannerjäätikkö menettää taas massaa mutta ei yhtä nopeasti kuin 2010-luvun alussa.

      Joka tapauksessa kyse on suurista ja nopeista muutoksista.

      -L4

      Poista
    8. Mikset näyttäisi " kasvoi isosti mikä näkyy mannerjäätikön pinnankorkeudessa"
      että vosimme katsoa "näkyy mannerjäätikön pinnankorkeudessa ja massassa"
      niinku mittausten valossa.

      https://www.youtube.com/watch?v=uYl4rHloOPU&list=PLiCzI9S-KmZb2aiTxZlsR-ubNFRFqTuoT

      Ilkka


      Poista
    9. Tämän artikkelin kuvat 1b ja 1c vertaavat pinnankorkeuden muutosnopeutta vuosina 1995-2003 ja 2005-2008:

      http://www.the-cryosphere.net/8/1725/2014/tc-8-1725-2014.pdf

      ..ennätysvuonna 2012 kutistumisnopeus oli suurempi. Grönlannin massarasapainosta on paljon muitakin julkaisuja eli tilanne tunnetaan varsin tarkasti.

      -L4

      Poista
    10. No mutta läytyykö 8 vuoden ja 3 vuoden "havainnoista" sadan
      vuoden trendejä joiden perusteella poliitikot voisivat ajaa maailman energiantuotannon alas.

      Oölla

      Poista
    11. Ilmakuvien perusteella Kaakkois-Grönlannissa jäävirrat ovat nykyisin nopeampia kuin 30-luvulla, mikä on edellinen kerta kun Grönlannissa lämpeni isosti.

      -L4

      Poista
    12. Mikset näyttäisi ilmakuvat 30 luvulta tähän päivään jotta voisimme tarkistella jäävirtojen nopeudenmuutoksia ajan funktiona.

      Ilkka

      Poista
    13. Näytin jo, linkki ko. Nature-artikkeliin on ylempänä tässä samassa ketjussa. Täällä on turha roikkua jos ei ole hereillä.

      -L4

      Poista
    14. En kysynyt linkkiä johonkin artikkeliin jossa tulkitaan joitain lyhytaikaisia tarkastelujaksoja vaan mainitsemasi valokuvamateriaalin 1930 luvulta lähtien
      tähän päivään koska vetosit niihin.

      Onko taas liian vaikeata?

      Ilkka

      Poista
    15. Nyt ei kannata hötkyillä Grönlannin sulamisen kanssa. AMO-sykli on hiljalleen kääntymässä. Tällä hetkellä Grönlannin eteläkärkeä kiertävät virrat ovat hyvin viileitä. Se näkyy parhaiten NOAA:n kuvasta, jossa perusjakso on 1961 - 90.
      http://polar.ncep.noaa.gov/sst/ophi/color_newdisp_anomaly_north_pole_stereo_ophi0.png

      NASA:n asemadatan mukaan Grönlannin etelärannikon alkuvuosi onkin ollut selvästi viime vuosia viileämpi. AMO(C):a kannattaa nyt seurata, sillä trendit voivat olla Grönlannissakin kääntymässä.

      Seuraavan sivun alalaidassa on kartta, jossa näkyy Itä-Grönlannin virran (EGC) ja sen jatkon, WGC:n sijainti. Sivun artikkelissa kerrotaan Etelä-Grönlannin olevan hyvin herkkä virtausten muutoksille.

      http://instaar.colorado.edu/meetings/AW2013/abstract_details.php?abstract_id=54

      Wade

      Poista
    16. Mikä lienee syynä siihen että Arktika on nyt päätynyt lämpimämpään tilaan kuin viimeksi AMO:n ollessa huipussaan? Ettei vain AGW olisi ollut asialla?

      -L4

      Poista
    17. Mikset näyttäisi mistä väitteesi " Arktika on nyt päätynyt lämpimämpään tilaan kuin viimeksi AMO:n ollessa huipussaan?" on kotoisin.

      Ilkka

      Poista
    18. L4 Olihan edellisenkin AMO-syklin huipulla 1940-luvulla Arktikassa lämpimämpää kuin sitä edeltävän syklin huipulla 1870-luvulla. Virtaus kohti Arktikaa on lämmennyt yli 200 vuotta. Sen näkee vaikka Irmingerin virran varrella Islannin länsipuolella sijaitsevasta Stykkisholmurin lämpötilakehityksestä.

      http://en.vedur.is/climatology/articles/nr/1213

      Lounais-Suomessa keväät ovat lämmenneet 1800-luvun alkupuolelta alkaen, kuin myös merenpinnat ovat alkaneet nousemaan. Vaikeaa on uskoa, että ihminen olisi piiskannut globaalin lämpötilatrendin 1970-luvulta nykyiseen 0,16°C/vuosikymmen nousuun, kun vastaavaa on nähty useamman kerran aiemminkin.

      Wade

      Poista
  7. Jäät sulaa meret nousee elinkkäs kässäri pitää.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikset näyttäisi kässäriäsi jotta voisimme tutkia sitä yhdessä.

      Ilkka

      Poista
    2. Itä-Grönlannin jäätiköistä lohkeilleet jäävuoret ovat juuttuneet kiinni, tukkineet ja kylmettäneet Itä-Grönlannin virran. Noissa olosuhteissa sulamiseen menee kauan ja se osaltaan hidastaa merenpinnan nousua.

      Wade

      Poista
    3. Kässärin pieni ongelma on että se muuttuu koko ajan.

      Uskonnon tapaan kaikki todistaa puolesta, kaikki sopii kuvaan.

      Pelastus tulee ostamalla hiiliane. Vääräuskoisia on rangaistava. Loppu on lähellä.

      Poista
  8. Höpö höpö, meret lämpenevät ja nousevat koko ajan kuten kässäri ennustaa. Missä ovat ilmastoskeptikoiden osoitukset siitä että kasvihuonekaasujen lisäys ei voi lämmittää planeettaa huolestuttavalla tavalla? Todistusaineisto AGW-vaikutuksesta on puolestaan nähtävissä tieteellisissä julkaisuissa, kuten pitääkin.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. -Ei se näytä ennen niin tehneen.

      http://i90.photobucket.com/albums/k247/dhm1353/Climate%20Change/CO2_Phanerozoic.png

      IR-aktiivisten kaasujen tehtävähän on johtaa lämpöenergiaa ulos ilmakehästä, mihin typpi ja happi eivät kykene.

      On myös aina hyvä muistaa, että elämme nykyään jääkautta.

      ps. Tietokonesimulaatiot eivät ole "todistusaineistoa".

      Poista
  9. Voitko näyttää missä tieteellisissä julkaisuissa on näytetty AGW-vaikutus.

    Sitähän on pyydetty nähtäväksi jo 40 vuotta, mutta eipä ole näkynyt.

    Ilkka

    VastaaPoista
  10. Tutustupa IPCC AR5 WG1 raporttiin jossa haluamiasi tieteellisiä viitteitä on listattu suorastaan roppakaupalla.

    https://www.ipcc.ch/report/ar5/wg1/

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et kai tosissasi luule että pitäisin ilmastopoliittista propagandapumaskaa tieteellisenä lähteenä.

      https://www.youtube.com/watch?v=EPB3v86epTw

      Ilkka

      Poista
    2. IPCC:n raporttien viitteet ovat kovaa tiedettä, sitä ei kiistä kukaan. Tosiasiallisesti tilanne on se, että tieteen piirissä AGW:stä on laaja konsensus joka perustuu tieteellisiin artikkeleihin, joita siis löytää ko. raportin viitteistä.

      -L4

      Poista
  11. No mutta juurihan kiistin IPCC pamflettien olevan tiedettä laisinkaan.

    Ne ovat ilmastopolitiikkaa.

    Ilkka

    VastaaPoista
  12. Raportin taustalla olevat tutkimukset ovat kiistatta kovaa tiedettä ja pääsyy siihen että tiedeyhteisöt ovat niin vakuuttuneet siitä että AGW on todellisuutta. Ilmastoskeptikot tuottavat kovaa tiedettä lähes mikroskooppisen vähän mistä syystä heidän aatteensa ei ole tiedepiireissä suosiossa. Todistusaineisto on vahvasti AGW:n puolella mink'kuka tahansa voi artikkelimassoja tutkimalla todeta.

    -L4

    VastaaPoista
  13. No eipä näy noi IPCC pamfletit vakuuttaneen ketään kun eivät saa aikaan edes
    kansainvälistä sitovaa ilmastosopimusta, ja ei, senkun kylmenee ja kohta on 20. kylmenemisvuosi päällänsä.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puhuin ilmastotieteestä ja sinä ilmastopolitiikasta jota ilmastosopimukset siis edustavat.

      -L4

      Poista
  14. En minä nähnyt mitään ilmastotieteeseen viittaavaa, vain vetoamista
    johonkin jota väität ilmastotieteeksi, ja väität kovaksi tieteeksi, jota ilmastotiede ei missään muodossa edes ole, koska se on enemminkin ennustamista, ja IPCC,n kysessäollessa voimmehan empiirisesti havaita että pieleen meni ennusteiden ollessa päinvastaisia siihen nähden mitä reaalimaailmassa on tapahtunut.

    Ilmastotiedettä voisikin sen nykyisessä olomuodossa kutsua korruptio"tieteeksi".

    Onko sulla joku hepuli tai kuukautiset kun innostuit taas inttämään tyhjänpäiväisesti?

    http://www.amazon.com/The-Deliberate-Corruption-Climate-Science/dp/0988877740

    Ilkka

    VastaaPoista
  15. Ilmastotieteen piirissä vallitsee vahva konsensus, mikä tietysti kovasti ärsyttää tiettyjä epätieteellisiä tahoja. On aiiivvvan sama mitä blogeissa, pamfleteissa ja bestseller-kirjoissa kirjoitetaan, se ei tiedejulkaisuja muiksi muuta.

    -L4

    VastaaPoista
  16. Konsensus ei ole mikään tieteellinen todiste.

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, artikkelimassa on se todistus. Se nyt vaan sattuu olemaan jykevästi sekä evoluutioteorian että kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen puolella.

      -L4

      Poista
    2. No mutta kun kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus ei ole havaittavissa
      ilmastosta joka ei ole lämmennyt 20 vuoteen vaston jopa keinotekoista "konsensusta".

      Evoluutioteoria on nimensä mukaisesti vain teoria, eikä se lämpene siintäkään huolimatta että vetoat evoluutioteoriaan AGW hypoteesin
      todistamiseksi.

      Kun ei lämpene, se ei kertakaikkiaan lämpene.

      Ilkka

      Poista
    3. Meret ovat lämmenneet koko ajan eli planeetta lämpenee. Jankkaus kannattaa muuten lopettaa tai Mikko deletoi viestit.

      -L4

      Poista
    4. Siihenkö pyrit.

      Mihin perustuu väitteesi että meret ja planeetta ovat lämmenneet, ja mihin
      verrattuna ne ovat lämmenneet?

      Ilkka

      Poista
    5. Ainoa joka täällä jankkaa selvää asiaa vastaan, olet sinä.

      Poista
  17. Mikset näyttäisi mittauksia joiden mukaan meret eivät ole lämmeneet? oliko sinulla niitä todisteita?

    -L4

    VastaaPoista