lauantai 25. heinäkuuta 2015

El Niño ja lämpenemispaussin mahdollinen lyheneminen

Tyynenmeren itäosassa on käynnissä melko iso luonnontapahtuma, jolla on vaikutusta moniin maailman kolkkiin. Kyse on muutamien vuosien välein toistuvasta El Niñosta, jossa läntisellä Tyynellämerellä lämmennyt merivesi on valtavana pinnanalaisena aaltona (muutamien satojen metrien syvyydessä matkannut päiväntasaajan suuntaisesti meren yli itään, ja nyt se kumpuaa Etelä-Amerikan rannikkoon törmätessään pintaan ja jatkaa matkaansa takaisin länteen enemmän pintavetenä. Tämä ilmiö näkyy kaikkein selvimmin itäisen Tyynenmeren merenpinnan lämpötiloissa, jotka voivat kohota muutamissa kuukausissa useilla asteilla.

Kuva 1: NOAA:n periaatekuva El Ninosta
Tuon pintaan kumpuavan lämpimän meriveden vaikutus voi olla hyvinkin suuri alueellisesti ja jopa globaalisti. Sen vaikutuksesta ilmavirtaukset ja kosteusolosuhteet muuttuvat erityisesti Tyynenmeren alueella, ja todennäköisesti noilla muutoksilla on jonkinlaisia vaikutuksia myös atlanttiseen ilmastoon. Joka tapauksessa voimakkaat Niñot nostavat alailmakehän keskilämpöä hetkellisesti
Kuva 2: Merenpinnan lämpötilamuutos neljässä erilaisessa
El Niño/La Niña -tapahtumassa. Animaatio käynnistyy
uudelleen päivittämällä sivu .
varsinkin Tyynenmeren matalilla leveyspiireillä. Siten ne myös kasvattavat päiväntasaajan ja napa-alueiden lämpötilaeroa, minkä ainakin teoriassa pitäisi kiihdyttää tuosta lämpötilaerosta/energiatasojen erosta johtuvia ja niitä tasoittavia ilmavirtauksia. Niñojen aiheuttamilla muutoksilla on vaikutuksensa myös sadantaan alueellisesti. Ja nuo kaikki muutokset tietysti vaikuttavat myös muuhun luontoon niin merissä kuin maalla.

Varoitan lukijaa tässä vaiheessa sen verran, että en pidä itseäni El Niño –eksperttinä, enkä tiedä, miten nyt käynnissä oleva tapahtuma lopulta kehittyy. En myöskään tiedä, miten tuo kehitys vaikuttaa ilmastoon eri puolilla maapalloa. Mutta tiedän tämän blogin lukijoissa ja kommentoijissa olevan henkilöitä, joilla on enemmän asiasta tietoa. Ehkä he ehtivät sitä jakaa myös kommentoimalla tänne? Minä otan tähän käsittelyyn vain yhden näkökulman: Millainen vaikutus käynnistyneellä Niñolla voi olla globaaliin keskilämpötilaan?

Katsotaanpa, millaisia vihjeitä ilmastohistoria muutamalta viime vuosikymmeneltä voi meille antaa. Olen alla olevaan kuvaan sijoittanut graafit, joista punainen kuvaa itäisen Tyynenmeren päiväntasaajan seudun (Niño-alue 3.4, 5N-5S ja 170W-120W) pintalämpötilaa, oranssi uusimpien ilmastomallinnusten tulosten keskiarvon mukaista ilmakehän pintalämpöä ko. alueella, sekä musta kuvaa satelliiteista kattavasti mitattua ja laskettua globaalia alailmakehän lämpötilaa. Tai poikkeamistahan tässä on kyse, joten ne kuvaavat muutosta.




Punaisesta kuvaajasta näemme, että melko voimakkaita Niñoja on ollut mm. vuosina 1982, 1986-1987, 1997-1998 ja 2010. Ne ovat olleet kaikki vähän erilaisia sekä voimakkuudeltaan että kestoltaan. Vuoden 1997 tapahtumaa pidetään poikkeuksellisen voimakkaan, mistä syystä sitä kutsutaan Super-Niñoksi. Yleensä niiden huiput ajoittuvat loppuvuoteen, mistä ilmiö on nimensä saanutkin. Jouluksihan sen huippu on yleensä tullut. Niñoa on aina seurannut vastakkainen ilmiö, jossa etelästä ja pohjoisesta virtaava kylmempi vesi kumpuaa perässä. Tämän La Niñaksi kutsutun ilmiön vaikutuksesta merenpintalämpötilat laskevat nopeasti ja lopulta tasoittuvat keskimääräiseen. Itäisen Tyynenmeren, joka kattaa meristä noin kolmanneksen, keskilämpötila on pysynyt jokseenkin tasaisena viimeiset 35 vuotta.



Oranssista ilmastomallinnuskuvaajasta näemme, että se ei kykene havaitsemaan/ennustamaan minkäänlaisia El Niño/La Niña -muutoksia pintailmakehässä. Voimme todeta nuo CGM-mallinnukset tältä osin ennustuskyvyttömiksi, ja heitämme ne tästä tarkastelusta pois.

Mustasta globaalin alailmakehän kuvaajasta näemme, että El Niño/La Niña -ilmiöt voivat muuttaa hetkellisesti lämpötilaa muutamasta asteen kymmenyksestä lähes asteeseen. Vuoden 1997 lopulla ja 1998 alussa huipentuneen Super-Niñon seurauksena vuosi 1998 on käyttämäni UAHv6beta2-aikasarjan mukaan satelliittimittaushistorian lämpimin vuosi. Huhtikuun 1997 ja huhtikuun 1998 globaali keskilämpötilaero on melko tarkasti asteen verran, mikä on paljon.

Miten globaali keskilämpötila tulevien parin vuoden aikana heilahtaa, riippuu siis paljolti nyt käynnissä olevan El Niñon ja sitä seuraavan La Niñan kehityksestä. Tuleeko jommastakummasta tai molemmista voimakkaita vai lässähtävätkö ne tavanomaisiksi, on arvausten varassa. Minä en tiedä. Enkä tiedä ketään tai mitään tahoa, jolla olisi empiirisesti todistettu kyky se luotettavasti ennustaa. Yrittäjiä on useita, ja tässä linkki yhden, Yhdysvaltain NOAA:n, ennustuskeskuksen sivuille, jonka arvaus näyttäisi kallistuvan ison tapahtuman puolelle.

Minä laskin pari mitä-jos -arvausta. Ensimmäisessä on simuloitu vuosien 1986 – 1987 ”kaksois- El Niñon” ja sitä seuranneen La Niñan aiheuttamat muutokset globaaliin keskilämpötilaan.



Tuon kaltainen ilmiö heilauttaisi kuukausikeskilämpötiloja ylöspäin koko loppuvuoden ja nostaisi ensi vuoden viime vuosia lämpimämmäksi keskilämpötilalla mitattuna. Mutta seuraavan La Niñan myötä vuosi 2017 olisikin jo taas edellistä viileämpi ja aika normaali vuosi 2000-luvulla. Tässä skenaariossa vuosi 1998 säilyttäisi edelleen lämpimimmän vuoden asemansa 0,1 asteen marginaalilla. Tuosta pienestä keskilämpötilan noususta ei olisi suureksi helpotukseksi edes joulukuun Pariisin ilmastokokoukselle, sillä mittaustuloksethan saadaan vasta tammikuun 2016 puolella.

Seuraavassa arvauskuvassa on simuloitu vuoden 1997 Super-El Niñon vaikutus tuleville vuosille.



Globaalin keskilämpötilan heilahdus olisi puoli astetta suurempi verrattuna edelliseen skenaarioon ja ajallisesti pidempi. Vuodesta 2016 tulisi satelliittimittausten historian ajan lämpimin vuosi noin 0,3 asteen marginaalilla verrattuna toistaiseksi lämpimimpään vuoteen 1998, mutta vuosikeskilämpötila ei ehdi nousta ennen Pariisin kokousta huippuunsa. Tästä vuodesta ei siksi ehtine tulla ennätysvuotta satelliittimittausten mukaan. Vuoden 2017 aikana La Niña painaisi vuosikeskilämmön taas takaisin lähelle nykyisiä lukemia.

Vaikka en siis ole alan ekspertti, olen omien skenaariotutkiskelujeni kautta (ja niitä on enemmän kuin tässä esitetyt kaksi) jokseenkin varma siitä, että globaali keskilämpötila selvästi nousee alkaneen El Niñon vaikutuksesta seuraavan vuoden  aikana, kunnes se ensi keväänä lähteelaskuun La Niñan saadessa otteen. Skenaariolaskelmieni mukaan myös nykyinen 18 vuotta ja 6 kuukautta pitkä lämpenemispaussi lineaarisella trendillä mitattuna kutistuu muutaman vuoden ajaksi hyvin lyhyeksi tai olemattomaksi molemmissa skenaarioissa. Siitä tulee tämän bloggauksen otsikko.

Nyt alkaneen ilmiön voimakkuudesta riippuu, miten koko satelliittimittausten ajan (alkaen 1979) lievä lämpenemistrendi (nyt lineaarinen trendi on +0,11°C / 10 vuotta) muuttuu 2020-luvulle tultaessa. Minun tarkastelussani lämpeneminen pysyisi nykyisenä tuossa ensimmäisessä skenaariossa ja kiihtyisi vauhtiin +0,16°C / 10 vuotta jälkimmäisessä superskenaariossa.

Globaalin keskilämpötilan hyvin todennäköinen nousu loppuvuoden ja 2016 alkuvuoden aikana tulee aiheuttamaan melkoisesti ilmastopoliittista porinaa. Sen keskellä kannattaa muistaa, että
  1. Ilmastomallit eivät ole kyenneet ennustamaan ainuttakaan El Niñoa tai muitakaan keskeisiä meriin ja aurinkoon liittyviä muuttujia.
  2. El Niñolla ei tiettävästi ole mitään yhteyttä ihmisperäiseen ilmastonmuutokseen. Se ja La Niña ovat puhtaasti osa luonnollista vaihtelua.
  3. Voimakkaankin Niñon vaikutus globaaliin ja politisoituneeseen keskilämpötilaan on hetkellinen ja yleensä vain asteen kymmenesosissa laskettavissa.
  4. Kohtalaisen tiheästi vaihtelevia Nino/Nina-ilmiöitä enemmän keskilämpötilaan pitkäaikaisesti vaikuttavat merivirtausten hitaammat oskillaatiot, joista tiedetään vielä aika vähän varmaa. Suomen ilmastoon vaikuttaa eniten pohjoinen Atlanti, jonka pintavedet ovat Argo-mittausten mukaan lähteneet jäähtymään kymmenisen vuotta sitten, ja sitä rataa ne taitavat jatkaa vielä seuraavat 20 - 30 vuotta. 
No, miten alkanut Nino vaikuttaa Suomen ilmastoon. Mielelläni julkaisisin jutun aiheesta, jos siitä osaisin bloggauksen verran jotain sanoa, mutta kun en osaa. Minulla on sellainen tuntuma, että ei välttämättä juuri mitenkään, tai että vaikutukset peittyvät havaitsemattomiksi melkoisen luonnollisen vaihtelun alle. Ja korostan vielä, että edellä esittämäni skenaariot eivät olleet ennusteita. Ne olivat mitä-jos -tarkasteluja. Alkaneesta Ninosta voi tulla hurjempi tai se voi lässähtää pannukakuksi, jolloin vaikutuksetkin olisivat kovin erilaisia laskelmiini verrattuna.

Lopuksi vielä edellisessä bloggauksessa lupaamani muistutus: Harkitsepa osallistumistasi tämän vuoden arktisen merijääminimin veikkauskisaan. Ohjeet siihen löytyvät täältä.
.

25 kommenttia:

  1. Olen maallikko vaan, mutta arvelen käyvän niin, että tämä el Nino lyhentää aluksi lämpenemätöntä jaksoa. Tämän seurauksena lämpenemispelottelu yltyy jos nyt ei raamatullisiin mittasuhteisiin niin valtavaksi kuitenkin.

    Sitten kun la Nina alkaa viilentää ilmastoa, ilmastopelottelu alkaa hiipua ja mitä lähemmäksi vuotta 2020 tullaan sitä pidemmäksi lämpenemättömyyspaussin huomataan venähtäneen.

    Lopuksi arvaan tulevan talven olevan Suomessa samaa lällytasoa kuin kaksi edeltävää talvea oli. Perustelen sitä kahdella seikalla, joista toinen on +qbo, mikä pohjois-Euroopassa tarkoittaa useammin länsituulten vallitsemaa vaihtelevaa säätyyppiä kuin kylmiä Venäjältä työntyviä korkeapaineita.

    Toinen perustelu on blogistin mainitsema napa-alueiden ja tropiikin välisen lämpötilaeron kasvu, minkä pitäisi voimistaa matalapaineita ja joka siis vaikuttaa samansuuntaisesti kuin +qbo.

    Terveisin maallikko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi La Nina laskisi tällä kertaa maapallon meskilämpötilaa pidemmäksi aikaa?

      -L4

      Poista
  2. Eikös -87 alkuvuodestasta alkanut etelärannikollakin pitkä yli 30° pakkasjakso. Muutenkin el nino vuosina on ollut erityisen kylmiä päiviä täällä pohjolassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta, eiväthän tuollaiset satunnaiset anomaliat pääse varteenotettavaan, vertaisarvioituun tutkimukseen. Etelä-Suomessa -30°C? Sehän on aivan päivänselvä mittavirhe joka vaatii korjausta ennenkuin dataa voidaan käyttää!

      Poista
  3. Eikös meillä ole voimassa sekin kilpailu, jossa arvataan milloin agw hysteria laantuu ja tosiasiat tunnustetaan myös mediassa. Muistaakseni Mikko, Ilkka ja Tapsa veikkasivat kahta vuotta. Minä tein oman prognoosini lustojen ja auringon aktiivisuuden käyrien mukaan ja veikkasin viittä vuotta, eli 2020 paikkeilla pahin uskonnollinen paatos on ohi. Tämä blogikirjoitus taitaa osua yhteen minun ennustukseni suhteen.

    Pave

    VastaaPoista
  4. Niinpä.....tässä yksi aika hieno teoria maapallon lämpötilan säädöstä, ns stadium wave. Tuosta voi ihmetellä mikä rooli olisi mm. CO2:lla ja takaisinsäteilyllä. Koska en tiedä enkä osaa arvioida tuota teoriaa, niin en ota siihen kantaa, mutta suhtaudun avoimin mielin asiantuntevien tiedemiesten, en ilmastofanaatikkojen hehkutukseen, teoriaan. http://www.wyattonearth.net/publicationsstadiumwave.html

    Henkka

    VastaaPoista
  5. Kyllähän voimakkaat El Ninot näkyvät Suomen ilmastossa, mutta viive lämpöenergian rantautumisessa arktiselle alueelle on varsin pitkä, keskimäärin 23 kuukautta El Nino piikin huipusta. Eli vuonna 2017 voimme lukea uutisia ilmastonlämpenemishelteistä, mikäli nykyisestä El Ninosta kasvaa suuri lämpöpulssi.

    https://dl.dropboxusercontent.com/u/98687758/RSSMSUvsSOD.JPG

    VastaaPoista
  6. Vähän tullut tuota El Niñoa seurailtua. Vuoden 2014 osalta alkuvuden ennusteet menivät kesällä pipariksi, mutta tänä vuonna näyttäisi ilmiö voimistuvan ja olettaisin nyt ennusteiden olevan melko kohdillaan. Siis saamme super-El Niñon tai ainakin lähelle sitä.
    Pieni lisämauste on NOAA:n aineiston oikaisu, joka siirsi viime vuodelle jo merkityn El Niñon aloituksen tälle vuodelle. Joka tapauksessa vuoden 2014 keskilämpötilasta saattoi joku sadasosa-aste olla pintaan puskeneen lämpimän veden ansiota.

    Siellä on merien syklejä, joiden on ennustettu alentavan globaalia keskilämpötilaa. Kun en sattunevat vuoden 2018 tietämissä yksiin La Niñan kanssa, ilmaston viileneminsen odotan olevan suuremman kuin yllä skenaario 1997 osoittaa. Sehän ei näyttäisi vielä tuossa vaiheessa menevän alle vuoden 2014 tason.

    VastaaPoista
  7. Veikkaanpa että blogisti joutuu aloittamaan paussinsa vetämisen alusta.

    Mutta vanhalla tutulla menetelmällä missä aikaisempi data leikataan pois ilman päteviä fysikaalisia tai tilastomatemaattisia perusteluita se toki aina onnistuu - jonkin aikaa.

    Kirsikoita..

    - xyz

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaa pois. Se nähdään sitten viiden vuoden päästä, jos viisivuotista keskiarvoa pidetään kriteerinä.

      Miten sinä sitten määrittelet lämpenemispaussin? Miten ihmeessä paussin pituuteen vaikuttaa aiempi data?

      Tilastomatematiikasta puheenollen, sen mukaan lämpötilalla ja CO2-pitoisuudella ei ole ollut mitään korrelaatiota ainakaan yli sataan vuoteen.

      Tapsa

      Poista
    2. Jos puhutaan paussista niin sitä ennen oli "ei paussi".

      Milloin tuo päättyi ja paussi alkoi?

      Siis jos puhutaan fysikaalisesta ilmiöstä jonka mittapisteissä on luontaista hajontaa? Sigman tai parin tarkkuus riittää, kiitos

      - xyz

      Poista
    3. Eli vastasit kysymykseeni parilla vastakysymyksellä. Kiitos!

      Tapsa

      Poista
    4. Ajattelin että fiksuna kaverina ymmärtäisit miksi aikaisemmalla datalla on merkitystä. ;)

      Se miten paussi määritellään haluaisin kuulla Mikolta joka fysiikkaa opiskelleena varmaan valistaa näitä normaalin luonnontieteen sivuuttavia valintojaan.

      Keskustelu lämpötilasta vs CO2 menee ohi aiheen ja voimme keskustella siitä toiste..

      - xyz

      Poista
    5. Jassoo! Et siis itsekään ymmärrä koko asiaa, kun pitää Mikolta kysyä.

      Itse otit tämän tilastomatematiikan puheeksi. Minusta lämpenemispaussi ja CO2 vs lämpötilakehitys sopii hyvin tähän keskusteluun.

      Tapsa

      Poista
    6. Tapsa hyvä.

      Ehkä oheinen ote aikaisemmasta keskustelusta graafeineen valaisee sitä miksi Mikon tapa luoda "paussi" on kirsikan poimintaa - käytännössä matemaattinen silmänkääntötempou


      Kaikella kunnialla Mikko, väitän että tuo valitsemasi tapa päätellä että lämpeneminen on loppunut lähes pari kymmentä vuotta sitten on kirsikan poimintaa.

      Oheisen linkin takaa löytyy uah&rss satelliittisarjoihin tehdyt suoran sovitukset alkupisteenä tammikuu 1997.

      http://www.woodfortrees.org/plot/rss/mean:12/plot/uah/mean:12/plot/rss/trend/plot/uah/trend/plot/uah/to:1997.1/trend/plot/uah/from:1997.1/trend/plot/rss/to:1997.1/trend/plot/rss/from:1997.1/trend

      Ilmeisesti datamme ovat hieman eri versioita koska sain toisesta laskevan ja toisesta nousevan.

      Tämä myös osaltaan kertoo siitä kuinka tarkkaan alkupiste on valittava haluamasi tuloksen löytämiseksi. Sanoisin että jo tämä tuntuu kirsikan poiminnalta.

      Lisäksi, jos lämpötila ei ole tuon jälkeen noussut niin edellinen lämpenevä jakso on päättynyt silloin. Sovitin siis satelliittimittadataan suorat jotka päätyvät silloin.

      Kun tuota nyt katsoo niin tammikuussa 1997 on tapahtunut globaalisti merkittävä lämpötilojen hyppäys tuolla satelliittien mittaamassa muutaman kilometrin korkeudessa.

      Koska tämä tuntuu erinomaisen epäfysikaaliselta niin seuraa kysymys? Onko lämpötilan nousu ollut oikeasti pysähdyksissä noin 20 vuotta vai onko käyttämässäsi tarkastelutavassa merkittäviä puutteita? Jälkimmäinen vaikuttaa todennäköisemmältä.



      - xyz

      Poista
    7. Ihmeellistä sananselitystä.

      Tilastollisesti merkitsevä ajanjakso on se mikä valitaan sellaiseksi, eikä mikään fysikaalinen suure,

      Tietysti jos haluaa tietää kuinka pitkään paussi on kestänyt se löytyy tilastollisesti, kuten sen alkupääkin ilman mitään erityistä kirsikanpoimintaa.

      Tilastollisesti merkitsevä ei ole kovin merkitsevä, esim. katsoassemme
      uutisia saamme päivittäisen annoksemme sään "ääri-ilmiöitä" jotka
      ovat niinkin tilastollisesti merkittäviä että vaikka ne ovat yksittäistapauksia niillä on mediassa kuitenkin suuri todistusvoima eli merkitsevyys jostain.

      Samoin Arktisjäiden historia on poimittu alkaneeksi ennätyksestään
      v-1979 vaikka satelliittimittaukset alkoivat 13 vuotta aikaisemmin,
      ja on olemassa myös sitäkin aiempia havaintoja.

      Trenbeth toi julki että paussin pitää kestää 17 vuotta jotta se olisi tilastollisesti merkitsevä, ja se on mennyt jo.

      Tieteilijöiden selityksiä paussille.

      http://www.climatechangedispatch.com/the-scientists-that-acknowledge-the-global-warming-pause-may-surprise-you.html

      Ilkka

      Poista
    8. Alunperinhän se oli 15 vuotta, kun se ylittyi niin Trenberth totesi että 17 vuotta, kun sekin ylittyi niin olikos se peräti 30 vuotta.

      British Royal Society puheenjohtaja sanoi että 50 vuotta alkaen näistä päivistä, niin sitten he muuttavat kantansa, aikaisemmat 18v ei merkitse mitään.

      Niin ne maalitolpat liikkuu.

      Poista
  8. Todennäköisin vaihtoehto on, että globaali lämpötila on ottaa uuden askelman tämän El Ninon jälkeen kuten on käynyt aiemminkin meneillään olevan lämpenemistrendin aikana. Kevin Trenberthin mukaan askelman korkeus olisi 0,2 - 0,3°C.

    https://bobtisdale.wordpress.com/2014/05/20/the-201415-el-nino-part-9-kevin-trenberth-is-looking-forward-to-another-big-jump/

    Edes tuollainen hyppäys ei veisi lämpötilaa IPCC:n ennustuksiin, vaan lämpeneminen jatkuisi samaa vauhtia, jota luonto on aikaisemminkin esittänyt. Tisdale on pitänyt Trenberthin 'päiväuniskenariota' hyvinkin mahdollisena, eikä siihen paljon lisäämistä ole.

    Suomessa kannattaisikin nyt keskittyä tämän El Ninon vaikutuksiin täällä. Tilastoissa ainut enää verrattavissa oleva El Nino on esiintynyt vuosina 1865/66 ja se toi kurjia säitä Suomeen. Pahalta alkaa tämä kesä näyttämään ja ensi kesänä voi olla vieläkin surkeampaa.

    http://aksa.fi/sade-kylma-satokatastrofi/

    Wade

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin mietin, että mahtaako tämä el Nino nyt vaikuttaa samoin kuin aiemmin eli lämpötila nousee pykälän verran ylemmäksi. Auringon aktiviteetin hiipuminen haraa vastaan ja niin päädyin sitten ajattelemaan, että vaikutukset kumoavat toisensa. Aikahan tuon sitten näyttää.

      maallikko

      Poista
    2. Auringon aktiivisuus kylläkin on auttamassa uusien lämpöennätysten syntyä tällä hetkellä. TSI ei tosin ainakaan vielä ole noussut aivan aikaisempien syklien tasolle. Siltikin meneillään oleva aurinkomaksimin pitäisi vaikuttaa maapallon lämpötilaan laskennallisesti n. +0,05 - 0,06°C vielä useamman vuoden ajan verrattuna syklin minimin aikaan.

      http://spot.colorado.edu/~koppg/TSI/TSI_Composite.jpg

      Wade

      Poista
  9. http://www.drroyspencer.com/

    Spencer on sitä mieltä että ilmastoherkkyys on jopa 1,3 astetta!

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei noihin että joku on jotain mieltä kannata suhtautua kovin vakavasti.

      Koko "suurehhan" on kuin veneen jälki, ja sensijaan että yrittäisi etsiä sille järkevää selitystä sen voi nähdä olevan ajallisesti hetkellinen arvo joka
      on kulloinkin vallitseva ero reaalimaaiman ja mallinnusten välillä.

      Mallinnusten keskinäiset erot selittyvät suurelti siten että niissä on käytetty eri "säteilypakotetta", koska CO2 pitoisuus on määräävä
      kerroin ilmastomalleissa.

      Jos sovellettua säteilypakote iteraatioita sovellettaisiin nykypäivään,
      30 vuoden trendillä säteilypakote jäisi kovin pieneksi ja 20 vuoden
      trendillä se olisikin nolla.

      Kummallista että tuosta "säteilypakotteesta" on taitettu peistä noinkin paljon kun sehän on vain arvaus, eikä edes valistunut sellainen kuten näemme 20 vuoden lämpenemispaussista.

      http://www.americanthinker.com/articles/2014/10/the_climate_sensitivity_controversy.html

      Ilkka

      Ilkka

      Poista
  10. La Ninaa ei voida ennustaa sen paremmin kuin El Ninoakaan joten on puhdasta spekulointia väittää että kohta tämän El Ninon jälkeen tulisi hetikohta voimakas La Nina.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, mutta yleensä Ninoa on seurannut La Nina. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että usein esitettyväittämä "Science is settled" ei pidä paikkaansa hydrologisen kierron osalta. Ennustekyvyttömyys on ilmastotutkimukselle iso ongelma.

      Poista