Alestalo todistamassa Prisma Studiossa äärimmäisistä tappajista |
Me tiedetään, että maailnanlaajuisesti hellejaksot ja kuumat ilmat ovat tulleet yleisemmiksi ja kuumemmiksi kuin aikaisemmin. Ja vastaavasti kylmät jaksot muodostuvat harvemmiksi ja lievemmiksi - tää nähdään selvästi.
Kuva 2: Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen laajuus marraskuun puolivälissä 1979 ja 2014 Rutgersin yliopiston mukaan. |
Suomi kuuluu pohjoisiin valtioihin täällä maapallolla, ja tässä ilmastonmuutoksessa on sellainen erikoispiirre, että nää arktiset alueet lämpenevät enemmän kuin maapallo keskimäärin. Se johtuu siitä, että täällä oleva lumi- ja jääpeite kohta häviää...Hmm... Kuvassa 2 on esitetty pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen muutos viimeisen 35 vuoden aikana Rutgersin yliopiston lumilaboratorion mukaan. Enpä sanoisi lumen kovasti vähenneen.
Vai niin. Että peräti yksi kuollut salamaniskuun tai päälle kaatuvan puun alle? Ja että vettä voi tulla syksylläkin - herranjestas. Melkoisia ilmiöitä ilmastonmuutos tuo, vai olisiko kuitenkin kyse vain säästä. Eikä kuvassa 3 esitetystä Euroopan myrskyvahingoista oikein trendiä löydy. No, toki ilmasto voi vaihdella vuosikymmenten-, satojen ja -tuhansien sykleissä. Sanoisin, että viime vuosien pahimmankin talvimyrskyn jälkeen Suomessa on ollut yli kaksi miljoonaa vakaalla sähköllä varustettua taloutta enemmän verrattuna aikaan 100 tai 500 vuotta sitten. Siinä on tietysti historiallista muutosta. Mutta liittyykö se ilmastoon, on toinen juttu.... mutta kyllä me kuitenkin nähdään jo se, että muutamat talvimyrskyt ovat olleet jo hyvin poikkeuksellisia - yli 300 000 taloutta ilman sähköä jopa viikonkin, kesällä nämä ukkosilmat ovat olleet erittäin voimakkaita, jopa yksi ihminen meillä on kuollut niissäkin... voi tulla vettä syksylläkin, kesällä voi tulla vettä rankkasateissa hyvin paljon.
Kuva 3: Euroopan myrskyvahingot
Lähde: J. I. Barredo
Oliko siis perusteita ilmastonmuutoksen nostamiseksi Prisma Studion tähän jaksoon? Varmaan oli, vaikka Suomessa ihmiselle vaarallisimmat ihmisperäiset ilmiöt tai äkillisen kuoleman aiheuttajat taitavat löytyä aivan muualta. Annan muutaman vihjeen: Alkoholi, tupakka, huumeet, väärä lääkitys, huono ruoka jne. Mahdollisesti viimeisten kuuden vuoden surkean talouspolitiikkamme aiheuttamista henkilökohtaisista ahdingoista osaltaan johtuvat itsemurhatkin saattavat olla merkittävämpi kuolonsyy verrattuna kaikkiin ohjelmassa mainittuihin viikatemiehen vaikutuksiin? Peruste siis ei ollut sään tai ilmaston tappavuus, vaan kenties annettu pysyväismääräys käsitellä "katastrofaalista ja ihmisperäistä ilmastonmuutosta" jokaisessa luontoa sivuavassa Ylen ohjelmassa.
Kuva 4: Yhdysvaltoihin tulossa hiljaisin tornadovuosi - ever? |
Mutta nauttikaapa säästä tänään ja huomenna. Se voi olla parasta, mitä ilmastonmuutoksella on tarjota ennen viikatemiehen väistämätöntä vierailua.
Noista ihmistä kohtaavista uhista, niin liikennekuolemat olivat 1975 paikkeilla noin 1100 ihmistä vuodessa, nut liikenteessä kuolee enää noin 350 ihmistä joka vuosi Suomessa.
VastaaPoistaHukkuneita oli 1930-luvun puolessa välissä noin 1100 vuodessa, kun hukkuu enää alle 200 suomalaista joka vuosi.
Suomalainen tappoi vuonna 2000 145 kanssakulkijaansa, nyt 2013 enää 95.
Tuskin olematon ilmastonmuutos on vähentänyt noita kuolemia, mutta on se aikamoinen riski lähteä joka päivä liikenteeseen (auto tai murhamies), kun ei tiedä kenen kohdalle se päivittäinen kuolema osuu.
Pave
Edelliseen vielä, niin salaman aiheuttamat kuolemat tänä vuonna olivat lähinnä urheilutapaturmia, kun pelattiin golfia ukkosella avoimella aukealla ukkosenjohdatin kädessä. Salamahan tappoi 1900-luvun alussa lukuisia suomalaisia vuosittain.
PoistaKuten Mikko sanoo, ei ole kunnon myrskyjäkään näkynyt. Nyt jos 120 vuotta sitten osunut myrsky tulisi uudestaan Suomeen, jälki olisi paljon rumempaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hirmumyrsky_Suomessa_vuonna_1890
Se vaan on jotenkin järkyttävää huomata, että Suomen virkkamiesjohdossa on tuollaisia puupäitä. Nuo lapsiministerit vielä ymmärtää, jos heillä on kunnon selväpäiset virkamiehet kaitsijoina, mutta kun ne ovat aika laajasti Alastalon ja Taalaksen kaltaista hyvillä suhteilla valittua tasoa, ei ole ihme, että Suomi on syvässä taloudellisessa suossa. Paras Alastalon tasoinen esimerkki on Sinnemäki, joka pääsi johtamaan kaupungin kaavoitusta ilman minkään valtakunnan ammattitaitoa substansiinsa liittyen.
Sitäkään en jaksa ymmärtää, että mikä motiivi on toisaalla puhua, ettei yksittäsiä myrskyjä voi laittaa minkään ilmiön piikkiin ja sitten yht'äkkiä ne ovatkin lisääntyneet huomattavasti. Yksi tervepäinen johtava meteorologi kirjoittaa näin ja jonkun tason uskottavuus asialla säilyisi, jos pääjohtajataso pysyisi samalla linjalla:
"Tietokonelaskelmat ja nykytiede ennustavat ilmaston siis edelleen lämpenevän. Hetkellisestä säästä on kuitenkin lähes mahdotonta erottaa ilmastonmuutoksen vaikutusta, koska sään vaihtelu on vähintäänkin kertaluokkaa ilmaston vaihtelua suurempaa. Yksittäisillä säätilanteilla ei voi kiistää eikä todistaa ilmastonmuutoksen olemassaoloa. Yksittäisten helteiden ja myrskyjen liittämisellä ilmastonmuutokseeen on tehty paljon hallaa asian uskottavuudelle. "
Tuossa kai yritettiin kaivaa luonnossa esiintyviä riskejä. Hirvi & auto laskettiin yhdeksi "luontokomponentiksi", mutta pelkkää autoa ei.
VastaaPoistaYleisin tapaturmainen kuilinsyy jäi käsittelemättä. Toki sen liittyminen luontoon on tarkkaan tuntematon kysymys, mutta liukkus tappaa vähintään satoja ihmisiä vuosittain. Kaatumiset kaikkiaan tappavat toista tuhatta.
Vähän sekava tuo "dokumentti" oli. Jos oikein ymmärsin, kylmä ja kuuma oli molemmat pantu ilmastonmuutoksen alle, kylmä kuitenkin oli pahempi.
Tärkein vinkki siinä oli tietenkin tämän toisen "asiantuntijan" valinta. "Jopa ihmisiä on kuollut yks kappale," Monikosta tulikin yksikkö.
Outo juttu, että pahempaan mennään, vaikka ymmärsin Suomen luonnosta olleen kyse. Kuitenkin kylmyys luokiteltiin kuumuutta pahemmaksi tappajaksi ja ennusteiden mukaan helteet lisääntyvät, mutta äärimmäinen kylmyys vähenee. Missä pihvi?
Tapsa
Tilastopelleilyähän tuo, pystyyhän niillä todistamaan mitä vain, esim
Poistaaukinainen sepalus, viina ja vene on aika tappava yhdistelmä, mutta mistä se todistaa, huonosta lapsuudestako?
Ilkka
Lainasin tämän seuraavan tekstin Tilastokeskuksen sivuilta:
PoistaTilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuoli vuonna 2012 yhteensä 1 156 henkilöä, 609 miestä ja 547 naista. Tapaukset ovat lisääntyneet määrällisesti kahdessakymmenessä vuodessa lähes 40 prosenttia. Lisäksi kuolemaan myötävaikuttavana syynä kaatuminen tai putoaminen oli mukana yli 800 kuolemantapauksessa. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kolme neljäsosaa tapahtui yli 70-vuotiaille.
Herää väistämättä kysymys, kohteleeko väitetty ilmastonmuutos kaltoin juuri vanhempia ihmisiä?
Eräs golffari-kaverini sai kerran jonkinlaisen purkauksen ylimenevästä keskijännitelinjasta. En ollut paikalla , mutta lienee kyse linjan varautumisesta okonilmalla eikä suoranaisesta salamaniskusta mieheen itseensä ainakaan.
VastaaPoistaKeskijännitelinjan (20 kV) pituus voi olla 10 km:n luokkaa. Ukonilman lähestyessä näistä linjoista voi kuulla ritinää, vaikka edes jyrinää ei vielä kuuluisi. Megavolttiluokan jännite voi purkautua pylvästä pitkin ja varsinkin haruksen kautta, sen kiinnityspisteen lähellä, aiheuttaa merkittävän askeljännitteen, vaikka lähistöllä kukaan ei huomaisi mitään tapahtuneen.
Tapsa
Katsopa lumipeitettä vaikka kesä- tai heinäkuussa, tästähän on käyriäkin, esim. maineikkaan Ilmatieteen Laitoksen GlobSnow-projektista.
VastaaPoistaMiksi pitäisi katsoa lumipeitettä kesällä jolloin lumipeitettä täälläpäin
Poistaei juuri ole.
Sen vuoksiko kun FMI,n terävin käpy tiirailtuaan historiallisia satelliittikuvia havaitsi lumipeitteen huvenneen kesäkuussa?
Elikö Mikon antamat kartat lumipeitteestä kelpaa, eli kumoaako kesäkuun lumen puuttuminen mikon esittämät lumet?
Ilkka
Mikähän tässä uutisessa taas on takana, kovasti väitetään lämminneen:
VastaaPoistaTuleekohan vuodesta 2014 mittaushistorian lämpimin? Niin voi hyvinkin käydä, ennakoi Tanskan ilmatieteen laitos DMI. --- Antti Halkka / Suomen Luonto
https://www.facebook.com/suomenluonto/photos/a.348598346022.197964.346582876022/10152815616876023/?type=1&relevant_count=1
No maailman johtavin ilmastotiede on todistanut lämmenneen
Poistakiihtyvästi jo 30 vuotta, joten suottas ihmettelet että väittävät tulevan maailmanhistorian lämpimimmän vuoden vaikkei ole lämmennyt kohta 20 vuoteen.
http://stevengoddard.wordpress.com/2014/11/25/the-end-game-in-us-data-tampering/
Ilkka
Montako näitä "oikeita" lämpösarjoja oikein on? eikö IPCC:kin jo todennut ettei ole lämmennyt melkoiseen aikaan mutta se on merien syytä, imevät lämmön mokomat? mistä nämä sitten kaivavat näitä hurjia lukujaan?
PoistaNeljän H:n tekniikka: Haluttu vastaus vetäistään Hanskasta, Hihasta tai Hatusta.
PoistaSen täytyy olla jotakin uutta lämpöä, joka ei näy vanhanaikaisissa lämpömittareissa.
Voidaanko tuo tuossa uutisessa käytetty mittaussarja todistaa huijaukseksi jotenkin? meinaan jos/kun joku sitä kysyy
PoistaT. se sama ano
Missä ovat skeptikoiden aikasarjat (ja julkaisut)? Eikö tutkimustyö nappaa?
PoistaEi ole olemassa mitään "skeptikoiden aikasarjoja" erikseen.
PoistaOn olemassa erilaisia raakadata aikasarjoja ja niistä erilaisin adjustoinnein ja homogenisoinnein tehtyjä toisistaan poikkeavia aikasarjoja samoista datoista.
http://jennifermarohasy.com/2014/08/heat-is-on-over-weather-bureau-homogenising-temperature-records/
Ilkka
Lähdeviitteet julkaisuihin? Blogikirjoittelu on puskista huutelua eikä vakvastiotettavaa tieteentekoa..
PoistaNo missä on lähdeviitteesi?
Poistahttp://joannenova.com.au/2014/11/the-peer-review-scam-why-not-review-your-own-paper/
Ilkka
Miksi ilmastoskeptikot eivät tee tiedettä? Samaa kysymystä täällä on jauhettu jo vuosia ja julkaistuja papereita on yhä noin kourallinen. Ei hyvältä näytä.
PoistaEi ole olemassa erikseen mitään ilmastoskeptikkotiedettä.
PoistaOn olemassa tieteellisiä tutkimuksia jotka eivät tue vallitsevaa ilmastouskontoa ja sen teesejä, ja niitä ei juuri näy ainakaan suomennettuna tai suomen punavihreässä kettutyttömediassa joka on kovin asenteellinen tässä ilmastoaiheessa.
http://hockeyschtick.blogspot.fi/2014/11/derivation-of-effective-radiating.html
Ilkka
Tässä sinulle 35 v skeptikoiden aikasarjaa. Toivottavasti kelpaa:
Poistahttp://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/
Tapsa
Kyllä kelpaa kiitos. Mikä lienee lineearinen trendi sarjan yli? Ei mitään kovin muhkeita nousuja kuitenkaan.
PoistaNo se lineaarinen trendi lukee siinä grafissa.
PoistaNooh, oli miten oli kun ilmasto on syklistä, grafista saa jokainen haluamansa trendin valitsemalla haluamansa alku ja loppupisteen ja lopusta saa vaikka ettei ole lämmennyt vajaaseen pariinkymmeneen vuoteen.
Ilkka
Lineaarinen trendi koko UAH-sarjalla on 1.387°C/100 vuotta - siis välillä joulukuu 1978 - lokakuu 2014. Tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä ei ole sarjan mukaan tapahtunut sitten toukokuun 1996.
PoistaJa vastaavat arvot muutamille muille aikasarjoille (siis sama aikajakso):
Poista*RSS: 1.224°C/100v, marraskuu 1992,
*HadCRUT4: 1.580°C/100v, huhtikuu 1997,
*BEST: 1.444°C/100v, huhtikuu 1997.
Todettakoon, että mitä pidempiä jaksoja tarkastellaan, sitä pienempi lämpenemistrendi on. Esimerkiksi BESTin viimeisen 100 vuoden trendi on +0.758°C ja HadCRUT4:n +0.750°C.
Nuo Mikon trendilaskut ovat kyllä vain tyhjää tilastokikkailua, koska sopivilla aikaväleillä saadaan myös päinvastaisia tuloksia. Näin on esim. aikaväli 1996-2008 (suunnilleen), jolloin Hadcrut4 näytti noin 0.2 ast/10v nousua ja vieläpä tilastollisesti merkittävästi. Tilastollisen merkittävyyden puute kertoo vain sen, että samaan aikaan Enso-vaihtelu on niin voimakasta, ettei sen alta nouseva signaali tule vielä esille. Siellä se kuitenkin on. Näin myös satelliittimittaukset näyttävät pienempiä nousuja, koska niiden mittausalueella Enson vaikutus on suurempi kuin maanpinnalla. On myös hyvä huomata, että RSS ja UAH näyttävät 200 luvulla vastakkaismerkkisiä trendejä. Se kertoo satelliittimittausten epävarmuuksista tai nimenomaan havaintojen tulkinnan vaikeuksista. Satelliitit ovat vähän problemaattisia lämpötilamittausten osalta.
PoistaVai on nykyään 12 vuotta jo niin pitkä aika, että ilmastotiede hyväksyy sen jonkin trendin laskentaperusteeksi. Minä kun olen ymmärtänyt, että siellä mietitään kovasti tämän yleisesti hyväksytyn 30 vuoden jakson pidentämistä, kun on vaara, että hiatus vaan jatkuu ja jatkuu.
PoistaRSS ja UAH ovat varsin lähellä toisiaan, vaikka trendin nollaraja osuisikin niiden väliin. Se ei ole mitenkään relevantti asia, ainoastaan niiden ero ja sen suuruus on, ihan sama missä ollaan nollaan nähden.
Satelliittimittaukset ovat todellakin ilmastotieteelle ongelmallisia, kun tämä huippuadjustointiporukka ei pääse lempityötään niiden suhteen tekemään.
Satelliittimittaukset kuitenkin empimättä hyväksyt huomattavasti hankalamman asian eli merenpinnan korkeuden mittaamiseen. Onneksi Colorado-porukka on keksinyt mitata myös rannikoiden korkeuksia satelliiteista tai ainakin näin väittävät. Totuus on kuitenkin se, että keskimääräinen merenpinnan nousu on päätetty ensin ja sitten sitä verrataan mittausasemien tuloksiin ja kas, ero on sitten mittarien korkeuden muutos! Tästä löytyy selvä näyttö IPCC:n edellisestä raportista, kaiva pois.
Tapsa
Tapsa: uskotko itsekään noihin juttuihisi, niin tuulesta temmattuja ne ovat.
PoistaTuulesta nykyään on tapana temmata sitä sun tätä, varsinkin nollanarvoista energiaa.
PoistaKävitkö muka tsekkaamassa IPCC:n raportista, miten siellä kauniisti esitetään merenpinnan nousun kiihtyminen? Pysytytkö itse tuulesta tempaamaan Helsingin rannikon maankohoamisen kiihtymisen?
Tapsa
No, miksei sieltä tuulesta mitään löydy? Mikä maksaa?
PoistaTapsa
Lämpöaikasarjoissa on eroja. Niiden raakamittausten tarkkuudessa, yksittäisten mittausten käsittelyissä (adjusteerauksessa) ja mittausten kattavuudessa on isojakin eroja. Minä en kuitenkaan ole kovin huolissani noista toistaiseksi melko pienistä eroista satelliittimittausten aikana - siis joulukuusta 1978 nykyhetkeen - sillä satelliittimittausten referenssi pakottaa innokkaatkin adjusteeraajat välttämään sillä ajalla tarkoitushakuista säätöä. Kyllähän UAH ja RSS ovat lopulta aika lähellä toisiaan, siis yhteisen virhemarginaalin sisällä.
PoistaJos jostain eroavuuksista kannattaisi olla huolissaan, ne ovat tietokonemallinnusten lämpötilaennusteiden jatkuvasti kasvavat erot ihan kaikkiin reaalimaailman mittaussarjoihin. Eniten eroa on kyllä tullut satelliittisarjoihin. Ja tuo ero on jo kasvanut niin suureksi, että nykyisten ilmastomallien kyvykkyys on jo nyt tilastollisesti erittäin merkitsevällä tasolla olematonta. Tuo on tietysti kaikkein huolestuttavinta ilmastopolitiikkamme perusteiden kannalta, sillä niihin ei oikeastaan mallinnusten lisäksi muuta kuulu. Mittauksistahan ei aikasarjasta riippumatta mitään kovin hälyyttävää näy.
Kuten kuuluisa Kenraali Nenonen huomasi räkiessään larttialle,
Poistakatsovansa kieroom löytäern parallaksin.
Löydämmekö me, kun elämme siinä.?
http://www.maailmapalaa.net/henkilot/suomi/vilho-nenonen/#
Ilkka
Rutgers Snow Labin lumipeitekuvaajat vuodesta 1972 eteenpäin löytyvät linkistä. En kyllä noiden perusteella olisi lumipeitteestä huolissani, 80-luvulla nähdystä lievästä dipistä noustu takaisin.
VastaaPoistahttp://www.climate4you.com/SnowCover.htm
Keväisin lumipeiteala on kuitenkin ollut aika vahvassa laskussa, mitään romahduksia ei kuitenkaan näy:
Poistahttp://climate.rutgers.edu/snowcover/chart_seasonal.php?ui_set=nhland&ui_season=2
Keväisin lumipeitteet ovat yleensä nopeassa laskussa. (LOL).
PoistaTapsa
Nykyisin kuitenkin enemmän kuin aiemmin, olisiko syytä huolestua?
PoistaNo mutta aloituksessahan tuli ilmi että lumipeite pohjoisella pallonpuoliskossa on rankassa kasvussa, eli onko syytä olla huolissaan?
PoistaIlkka
Ja mitään ihmisen aiheuttamaa merenpinnan nousua ei ole olemasskaan,
VastaaPoistanousun ollessa GIA säätöä.
http://www.foxnews.com/scitech/2011/06/17/research-center-under-fire-for-adjusted-sea-level-data/
Ilkka
Näyttääpä Ilmastotiede-blogikin käsitelleen samaa aihetta:
VastaaPoistahttp://ilmastotiede.wordpress.com/2014/11/29/prisma-studio-kylmyys-yli-200-kertaa-tappavampi-kuin-kuumus/
Alesatalo on filosofian tohtori. Ymmärtääkseni sellainen oppiskellaan humanistisessa tiedekunnassa. Suomalaisessa yliopistomaailmassa humanistisiin tieteisiin lasketaan kuuluviksi esimerkiksi: Arkeologia, Folkloristiikka, Fonetiikka, Historia, Kansatiede, Kielitiede, Kirjallisuustiede, Perinteentutkimus, Puheviestintä, Kulttuuriantropologia, Museologia, Taidehistoria, Teologia, Uskontotiede ja Sukupuolentutkimus.
VastaaPoistaMistköhän noista FIM:n johtava ilmastotiedemies on väitellyt. Viittaisi siihen, että teologiasta tai uskontotieteestä. Jutut ovat sen sorttisia, että samoilla ansioilla noita ilmastotiedemiehiä täytyy olla maapallo pullollaan. Voi aikoja!
No nyt sitten lipsuu. Filosofian tohtori voi olla myös vaikka fyysikko tai kemisti.
PoistaTeologian tohtori on erikseen, samoin lääketieteen, maa- ja metsätalouden, taiteiden, oikeustieteen, sotatieteiden ja tekniikan tohtorit. Unohdinko jonkun, mutta muut on sitten niputettu filosofian tohtoreiksi.
Tapsa
Nooh, katsotaan mitä löytyy.
Poista"Lindzenillä CV kattaa 235 julkaistua tutkimusta. Mikko Alestalon julkaisuluetteloa en löytänyt, mutta sen sijaan hän on esitelmöinyt Aktuaariyhdistyksen kehittämissäätiön syysseminaarissa vuonna 2005 aiheesta Aktuaari ja ilmastonmuutos."
http://octavius1.wordpress.com/2009/11/10/mikko-alestalo-veti-pohjat/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aktuaari
Ilkka
On se niin hauskaa, kun saa irvailla ja olla hovinarrina.
PoistaIlmatieteen laitoksen SYKE:n ym luonnontieteellisten alojen tutkijat ovat enimmäkseen filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneita. Ensi he ovat filosofian maistereita ja lisensiaatteja. Tavallisin oppiaineyhdistelmä on fysiikka/teor.fysiikka, meteorologia, geofysiikka, matematiikka, kemia, tietojenkäsittelyoppi, tilastotiede jne, joita opiskellaan tavallisesti Helsingin yliopistossa sen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi laitoksilla työskentelee melkoinen määrä ulkomaisissa yliopistoissa tutkintonsa suorittaneita asiantuntijoita.
Mutta eihän tämä yksi Octavianus löytänyt Alestalolta ilmastotieteen meriittejä vaan Aktuaarin.
PoistaTurha yleistää, kun yleensälkin noi CV.t ovat hupaisaa luettavaa ja komiteoissa istuminenkaan ei ole tieteellinen meriitti, vaan tieteelliset tutkimukset jotka FMI johdon osilta ovat vähissä, jopa niin vähissä että sopii kysyä kuka tai mikä on pätevöittänyt tumpelot virkoihinsa, olisiko WWF jäsenyys ainakin Petterin kohdalta..
Ilkka
Tarkastellaas vaikka johtavimpana ilmastotieteilijänä esiintyneen
PoistaSYKE,n Lea Kaupin meriittejä, eikä koko SYKE,stä taida löytyä ns. kovan tieteen edustajia, pikemminkin jonninmoista sosiologia porukkaa.
http://www.syke.fi/fi-FI/Asiantuntijat/Henkiloesittelyt/Lea_Kauppi%284599%29
Ilkka
Politiikkaosastoa näyttää porukka olevan. Petri Ekholm on ainoa, jonka äkkiseltään hyväksyisin tuohon laitokseen.
PoistaTapsa
Entäs sitten Suomen IPCC pääneuvottelija Hannu Laurikka.
PoistaMitkä ovat hänen eväänsä, onko muuta kuin maksettu ympäristöneuvos arvonimi kun ei edes CV,tä liene olemassa, oli joskus neuvotteleva virkamies. .
Riittääkö barrikaadeilla ansaittu kansalaiskunto tehtävään.
Ilkka