torstai 27. marraskuuta 2014

Ilmaston tappavuuden sietämätön keveys

Saan välillä palautetta ja vinkkejä Ilmastorealismin lukijoilta. Yksi vinkki tuli lukijalta, joka oli katsonut Yleisradion Prisma Studio-jakson 25.11.2014. Pakkohan ohjelma oli sitten katsoa Ylen Areenasta, jossa se on nähtävissä edellä olevasta linkistä jouluun asti. Siinä etsittiin Suomen luonnon tappavinta ilmiötä tai olentoa.

Alestalo todistamassa Prisma Studiossa äärimmäisistä tappajista
Minun mielestäni ohjelmassa esiteltiin aika hyvin muutamia Suomen luonnossa liikkuvia ihmisiä uhkaavia vaaroja. Mutta vähän yllätyin siitä, että ilmastonmuutos oli nostettu joukkoon mukaan. Haastateltavaksi tuosta asiasta oli saatu Ilmatieteenlaitokselta jo eläköitynyt entinen johtaja Mikko Alestalo. No mitä Alestalo osasi kertoa ilmastonmuutoksen tappavuudesta? Ja vielä juuri ennen kahta pahinta tappajaa? Seuraavassa muutama ote Alestalon kommenteista (noin kohdasta 17:35 alkaen):
Me tiedetään, että maailnanlaajuisesti hellejaksot ja kuumat ilmat ovat tulleet yleisemmiksi ja kuumemmiksi kuin aikaisemmin. Ja vastaavasti kylmät jaksot muodostuvat harvemmiksi ja lievemmiksi - tää nähdään selvästi.
Kuva 2: Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen
laajuus marraskuun puolivälissä 1979 ja 2014
Rutgersin yliopiston mukaan.
Tjaah... Jos luottaisimme vaikkapa hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tieteellisten osien raportteihin, voisimme kai noin väittää. Tuon monasti lähes raamatullisten auktoriteettien veroiseksi korotetun orgaanin äärisäihin keskittynyt SREX-raportti nimenomaan noin todisti, mutta mitään ilmastollisen tappavuuden muutostrendejä siinä ei mainita. Minä väittäisin, että emme olisi ilmastonmuutosta - siis imaginaarisen globaalin keskilämpötilan muutaman asteen kymmenesosan nousua - edes huomanneet, ellei asia saisi suhteetonta ja liioiteltua julkisuutta. No, tietysti asian huomaa myös joka vuosi kohoavina energiaveroina, joilla tuota ilmiötä fysikaalisesti yritetään torjua.
Suomi kuuluu pohjoisiin valtioihin täällä maapallolla, ja tässä ilmastonmuutoksessa on sellainen erikoispiirre, että nää arktiset alueet lämpenevät enemmän kuin maapallo keskimäärin. Se johtuu siitä, että täällä oleva lumi- ja jääpeite kohta häviää...
Hmm... Kuvassa 2 on esitetty pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen muutos  viimeisen 35 vuoden aikana Rutgersin yliopiston lumilaboratorion mukaan. Enpä sanoisi lumen kovasti vähenneen.
Kuva 3: Euroopan myrskyvahingot 
Lähde: J. I. Barredo
... mutta kyllä me kuitenkin nähdään jo se, että muutamat talvimyrskyt ovat olleet jo hyvin poikkeuksellisia - yli 300 000 taloutta ilman sähköä jopa viikonkin, kesällä nämä ukkosilmat ovat olleet erittäin voimakkaita, jopa yksi ihminen meillä on kuollut niissäkin... voi tulla vettä syksylläkin, kesällä voi tulla vettä rankkasateissa hyvin paljon.
Vai niin. Että peräti yksi kuollut salamaniskuun tai päälle kaatuvan puun alle? Ja että vettä voi tulla syksylläkin - herranjestas. Melkoisia ilmiöitä ilmastonmuutos tuo, vai olisiko kuitenkin kyse vain säästä. Eikä kuvassa 3 esitetystä Euroopan myrskyvahingoista oikein trendiä löydy. No, toki ilmasto voi vaihdella vuosikymmenten-, satojen ja -tuhansien sykleissä. Sanoisin, että viime vuosien pahimmankin talvimyrskyn jälkeen Suomessa on ollut yli kaksi miljoonaa vakaalla sähköllä varustettua taloutta enemmän  verrattuna aikaan 100 tai 500 vuotta sitten. Siinä on tietysti historiallista muutosta. Mutta liittyykö se ilmastoon, on toinen juttu.

Oliko siis perusteita ilmastonmuutoksen nostamiseksi Prisma Studion tähän jaksoon? Varmaan oli, vaikka Suomessa ihmiselle vaarallisimmat ihmisperäiset ilmiöt tai äkillisen kuoleman aiheuttajat taitavat löytyä aivan muualta. Annan muutaman vihjeen: Alkoholi, tupakka, huumeet, väärä lääkitys, huono ruoka jne. Mahdollisesti viimeisten kuuden vuoden surkean talouspolitiikkamme aiheuttamista henkilökohtaisista ahdingoista osaltaan johtuvat itsemurhatkin saattavat olla merkittävämpi kuolonsyy verrattuna kaikkiin ohjelmassa mainittuihin viikatemiehen vaikutuksiin? Peruste siis ei ollut sään tai ilmaston tappavuus, vaan kenties annettu pysyväismääräys käsitellä "katastrofaalista ja ihmisperäistä ilmastonmuutosta" jokaisessa luontoa sivuavassa Ylen ohjelmassa.

Kuva 4: Yhdysvaltoihin tulossa hiljaisin tornadovuosi - ever?
Yhdysvalloissa ihmetellään, miten Obaman hallinto on onnistunut "kiihtyvästä" ilmastonmuutoksesta huolimatta vähentämään tornadojen määrää, jotka ilman epäilystä kuuluvat sään ääri-ilmiöiden tappavaan luokkaan. Kun niitä on keskimäärin ollut noin 1263 kappaletta vuosittain marraskuun 25. päivään mennessä, on tämän vuoden luku vain 864. Ja myös vuosien 2013 ja 2012 luvut olivat ennätyksellisen alhaisia ja siten selvästi alle pitkäaikaisen vuosikeskiarvon siitä huolimatta, että havaintoherkkyys on tekniikan kehittyessä kasvanut. No hyvä on, ehkä Obaman ilmastonmuutosta vastaan kamppailevalla hallinnolla ei ole osaa eikä arpaa tornadojen esiintymiseen, sillä en tuota vaikutusta pysty dataan vedoten perustelemaan.

Mutta nauttikaapa säästä tänään ja huomenna. Se voi olla parasta, mitä ilmastonmuutoksella on tarjota ennen viikatemiehen väistämätöntä vierailua.

46 kommenttia:

  1. Noista ihmistä kohtaavista uhista, niin liikennekuolemat olivat 1975 paikkeilla noin 1100 ihmistä vuodessa, nut liikenteessä kuolee enää noin 350 ihmistä joka vuosi Suomessa.

    Hukkuneita oli 1930-luvun puolessa välissä noin 1100 vuodessa, kun hukkuu enää alle 200 suomalaista joka vuosi.

    Suomalainen tappoi vuonna 2000 145 kanssakulkijaansa, nyt 2013 enää 95.

    Tuskin olematon ilmastonmuutos on vähentänyt noita kuolemia, mutta on se aikamoinen riski lähteä joka päivä liikenteeseen (auto tai murhamies), kun ei tiedä kenen kohdalle se päivittäinen kuolema osuu.

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edelliseen vielä, niin salaman aiheuttamat kuolemat tänä vuonna olivat lähinnä urheilutapaturmia, kun pelattiin golfia ukkosella avoimella aukealla ukkosenjohdatin kädessä. Salamahan tappoi 1900-luvun alussa lukuisia suomalaisia vuosittain.

      Kuten Mikko sanoo, ei ole kunnon myrskyjäkään näkynyt. Nyt jos 120 vuotta sitten osunut myrsky tulisi uudestaan Suomeen, jälki olisi paljon rumempaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hirmumyrsky_Suomessa_vuonna_1890

      Se vaan on jotenkin järkyttävää huomata, että Suomen virkkamiesjohdossa on tuollaisia puupäitä. Nuo lapsiministerit vielä ymmärtää, jos heillä on kunnon selväpäiset virkamiehet kaitsijoina, mutta kun ne ovat aika laajasti Alastalon ja Taalaksen kaltaista hyvillä suhteilla valittua tasoa, ei ole ihme, että Suomi on syvässä taloudellisessa suossa. Paras Alastalon tasoinen esimerkki on Sinnemäki, joka pääsi johtamaan kaupungin kaavoitusta ilman minkään valtakunnan ammattitaitoa substansiinsa liittyen.

      Sitäkään en jaksa ymmärtää, että mikä motiivi on toisaalla puhua, ettei yksittäsiä myrskyjä voi laittaa minkään ilmiön piikkiin ja sitten yht'äkkiä ne ovatkin lisääntyneet huomattavasti. Yksi tervepäinen johtava meteorologi kirjoittaa näin ja jonkun tason uskottavuus asialla säilyisi, jos pääjohtajataso pysyisi samalla linjalla:

      "Tietokonelaskelmat ja nykytiede ennustavat ilmaston siis edelleen lämpenevän. Hetkellisestä säästä on kuitenkin lähes mahdotonta erottaa ilmastonmuutoksen vaikutusta, koska sään vaihtelu on vähintäänkin kertaluokkaa ilmaston vaihtelua suurempaa. Yksittäisillä säätilanteilla ei voi kiistää eikä todistaa ilmastonmuutoksen olemassaoloa. Yksittäisten helteiden ja myrskyjen liittämisellä ilmastonmuutokseeen on tehty paljon hallaa asian uskottavuudelle. "

      Poista
  2. Tuossa kai yritettiin kaivaa luonnossa esiintyviä riskejä. Hirvi & auto laskettiin yhdeksi "luontokomponentiksi", mutta pelkkää autoa ei.

    Yleisin tapaturmainen kuilinsyy jäi käsittelemättä. Toki sen liittyminen luontoon on tarkkaan tuntematon kysymys, mutta liukkus tappaa vähintään satoja ihmisiä vuosittain. Kaatumiset kaikkiaan tappavat toista tuhatta.

    Vähän sekava tuo "dokumentti" oli. Jos oikein ymmärsin, kylmä ja kuuma oli molemmat pantu ilmastonmuutoksen alle, kylmä kuitenkin oli pahempi.

    Tärkein vinkki siinä oli tietenkin tämän toisen "asiantuntijan" valinta. "Jopa ihmisiä on kuollut yks kappale," Monikosta tulikin yksikkö.

    Outo juttu, että pahempaan mennään, vaikka ymmärsin Suomen luonnosta olleen kyse. Kuitenkin kylmyys luokiteltiin kuumuutta pahemmaksi tappajaksi ja ennusteiden mukaan helteet lisääntyvät, mutta äärimmäinen kylmyys vähenee. Missä pihvi?

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilastopelleilyähän tuo, pystyyhän niillä todistamaan mitä vain, esim
      aukinainen sepalus, viina ja vene on aika tappava yhdistelmä, mutta mistä se todistaa, huonosta lapsuudestako?

      Ilkka

      Poista
    2. Lainasin tämän seuraavan tekstin Tilastokeskuksen sivuilta:
      Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin kuoli vuonna 2012 yhteensä 1 156 henkilöä, 609 miestä ja 547 naista. Tapaukset ovat lisääntyneet määrällisesti kahdessakymmenessä vuodessa lähes 40 prosenttia. Lisäksi kuolemaan myötävaikuttavana syynä kaatuminen tai putoaminen oli mukana yli 800 kuolemantapauksessa. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kolme neljäsosaa tapahtui yli 70-vuotiaille.

      Herää väistämättä kysymys, kohteleeko väitetty ilmastonmuutos kaltoin juuri vanhempia ihmisiä?

      Poista
  3. Eräs golffari-kaverini sai kerran jonkinlaisen purkauksen ylimenevästä keskijännitelinjasta. En ollut paikalla , mutta lienee kyse linjan varautumisesta okonilmalla eikä suoranaisesta salamaniskusta mieheen itseensä ainakaan.

    Keskijännitelinjan (20 kV) pituus voi olla 10 km:n luokkaa. Ukonilman lähestyessä näistä linjoista voi kuulla ritinää, vaikka edes jyrinää ei vielä kuuluisi. Megavolttiluokan jännite voi purkautua pylvästä pitkin ja varsinkin haruksen kautta, sen kiinnityspisteen lähellä, aiheuttaa merkittävän askeljännitteen, vaikka lähistöllä kukaan ei huomaisi mitään tapahtuneen.

    Tapsa

    VastaaPoista
  4. Katsopa lumipeitettä vaikka kesä- tai heinäkuussa, tästähän on käyriäkin, esim. maineikkaan Ilmatieteen Laitoksen GlobSnow-projektista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi pitäisi katsoa lumipeitettä kesällä jolloin lumipeitettä täälläpäin
      ei juuri ole.

      Sen vuoksiko kun FMI,n terävin käpy tiirailtuaan historiallisia satelliittikuvia havaitsi lumipeitteen huvenneen kesäkuussa?

      Elikö Mikon antamat kartat lumipeitteestä kelpaa, eli kumoaako kesäkuun lumen puuttuminen mikon esittämät lumet?

      Ilkka

      Poista
  5. Mikähän tässä uutisessa taas on takana, kovasti väitetään lämminneen:

    Tuleekohan vuodesta 2014 mittaushistorian lämpimin? Niin voi hyvinkin käydä, ennakoi Tanskan ilmatieteen laitos DMI. --- Antti Halkka / Suomen Luonto

    https://www.facebook.com/suomenluonto/photos/a.348598346022.197964.346582876022/10152815616876023/?type=1&relevant_count=1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No maailman johtavin ilmastotiede on todistanut lämmenneen
      kiihtyvästi jo 30 vuotta, joten suottas ihmettelet että väittävät tulevan maailmanhistorian lämpimimmän vuoden vaikkei ole lämmennyt kohta 20 vuoteen.

      http://stevengoddard.wordpress.com/2014/11/25/the-end-game-in-us-data-tampering/

      Ilkka

      Poista
    2. Montako näitä "oikeita" lämpösarjoja oikein on? eikö IPCC:kin jo todennut ettei ole lämmennyt melkoiseen aikaan mutta se on merien syytä, imevät lämmön mokomat? mistä nämä sitten kaivavat näitä hurjia lukujaan?

      Poista
    3. Neljän H:n tekniikka: Haluttu vastaus vetäistään Hanskasta, Hihasta tai Hatusta.

      Sen täytyy olla jotakin uutta lämpöä, joka ei näy vanhanaikaisissa lämpömittareissa.

      Poista
    4. Voidaanko tuo tuossa uutisessa käytetty mittaussarja todistaa huijaukseksi jotenkin? meinaan jos/kun joku sitä kysyy

      T. se sama ano

      Poista
    5. Missä ovat skeptikoiden aikasarjat (ja julkaisut)? Eikö tutkimustyö nappaa?

      Poista
    6. Ei ole olemassa mitään "skeptikoiden aikasarjoja" erikseen.

      On olemassa erilaisia raakadata aikasarjoja ja niistä erilaisin adjustoinnein ja homogenisoinnein tehtyjä toisistaan poikkeavia aikasarjoja samoista datoista.

      http://jennifermarohasy.com/2014/08/heat-is-on-over-weather-bureau-homogenising-temperature-records/

      Ilkka

      Poista
    7. Lähdeviitteet julkaisuihin? Blogikirjoittelu on puskista huutelua eikä vakvastiotettavaa tieteentekoa..

      Poista
    8. No missä on lähdeviitteesi?

      http://joannenova.com.au/2014/11/the-peer-review-scam-why-not-review-your-own-paper/

      Ilkka

      Poista
    9. Miksi ilmastoskeptikot eivät tee tiedettä? Samaa kysymystä täällä on jauhettu jo vuosia ja julkaistuja papereita on yhä noin kourallinen. Ei hyvältä näytä.

      Poista
    10. Ei ole olemassa erikseen mitään ilmastoskeptikkotiedettä.

      On olemassa tieteellisiä tutkimuksia jotka eivät tue vallitsevaa ilmastouskontoa ja sen teesejä, ja niitä ei juuri näy ainakaan suomennettuna tai suomen punavihreässä kettutyttömediassa joka on kovin asenteellinen tässä ilmastoaiheessa.

      http://hockeyschtick.blogspot.fi/2014/11/derivation-of-effective-radiating.html

      Ilkka

      Poista
    11. Tässä sinulle 35 v skeptikoiden aikasarjaa. Toivottavasti kelpaa:

      http://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/

      Tapsa

      Poista
    12. Kyllä kelpaa kiitos. Mikä lienee lineearinen trendi sarjan yli? Ei mitään kovin muhkeita nousuja kuitenkaan.

      Poista
    13. No se lineaarinen trendi lukee siinä grafissa.

      Nooh, oli miten oli kun ilmasto on syklistä, grafista saa jokainen haluamansa trendin valitsemalla haluamansa alku ja loppupisteen ja lopusta saa vaikka ettei ole lämmennyt vajaaseen pariinkymmeneen vuoteen.

      Ilkka

      Poista
    14. Lineaarinen trendi koko UAH-sarjalla on 1.387°C/100 vuotta - siis välillä joulukuu 1978 - lokakuu 2014. Tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä ei ole sarjan mukaan tapahtunut sitten toukokuun 1996.

      Poista
    15. Ja vastaavat arvot muutamille muille aikasarjoille (siis sama aikajakso):
      *RSS: 1.224°C/100v, marraskuu 1992,
      *HadCRUT4: 1.580°C/100v, huhtikuu 1997,
      *BEST: 1.444°C/100v, huhtikuu 1997.

      Todettakoon, että mitä pidempiä jaksoja tarkastellaan, sitä pienempi lämpenemistrendi on. Esimerkiksi BESTin viimeisen 100 vuoden trendi on +0.758°C ja HadCRUT4:n +0.750°C.

      Poista
    16. Nuo Mikon trendilaskut ovat kyllä vain tyhjää tilastokikkailua, koska sopivilla aikaväleillä saadaan myös päinvastaisia tuloksia. Näin on esim. aikaväli 1996-2008 (suunnilleen), jolloin Hadcrut4 näytti noin 0.2 ast/10v nousua ja vieläpä tilastollisesti merkittävästi. Tilastollisen merkittävyyden puute kertoo vain sen, että samaan aikaan Enso-vaihtelu on niin voimakasta, ettei sen alta nouseva signaali tule vielä esille. Siellä se kuitenkin on. Näin myös satelliittimittaukset näyttävät pienempiä nousuja, koska niiden mittausalueella Enson vaikutus on suurempi kuin maanpinnalla. On myös hyvä huomata, että RSS ja UAH näyttävät 200 luvulla vastakkaismerkkisiä trendejä. Se kertoo satelliittimittausten epävarmuuksista tai nimenomaan havaintojen tulkinnan vaikeuksista. Satelliitit ovat vähän problemaattisia lämpötilamittausten osalta.

      Poista
    17. Vai on nykyään 12 vuotta jo niin pitkä aika, että ilmastotiede hyväksyy sen jonkin trendin laskentaperusteeksi. Minä kun olen ymmärtänyt, että siellä mietitään kovasti tämän yleisesti hyväksytyn 30 vuoden jakson pidentämistä, kun on vaara, että hiatus vaan jatkuu ja jatkuu.

      RSS ja UAH ovat varsin lähellä toisiaan, vaikka trendin nollaraja osuisikin niiden väliin. Se ei ole mitenkään relevantti asia, ainoastaan niiden ero ja sen suuruus on, ihan sama missä ollaan nollaan nähden.

      Satelliittimittaukset ovat todellakin ilmastotieteelle ongelmallisia, kun tämä huippuadjustointiporukka ei pääse lempityötään niiden suhteen tekemään.

      Satelliittimittaukset kuitenkin empimättä hyväksyt huomattavasti hankalamman asian eli merenpinnan korkeuden mittaamiseen. Onneksi Colorado-porukka on keksinyt mitata myös rannikoiden korkeuksia satelliiteista tai ainakin näin väittävät. Totuus on kuitenkin se, että keskimääräinen merenpinnan nousu on päätetty ensin ja sitten sitä verrataan mittausasemien tuloksiin ja kas, ero on sitten mittarien korkeuden muutos! Tästä löytyy selvä näyttö IPCC:n edellisestä raportista, kaiva pois.

      Tapsa

      Poista
    18. Tapsa: uskotko itsekään noihin juttuihisi, niin tuulesta temmattuja ne ovat.

      Poista
    19. Tuulesta nykyään on tapana temmata sitä sun tätä, varsinkin nollanarvoista energiaa.

      Kävitkö muka tsekkaamassa IPCC:n raportista, miten siellä kauniisti esitetään merenpinnan nousun kiihtyminen? Pysytytkö itse tuulesta tempaamaan Helsingin rannikon maankohoamisen kiihtymisen?

      Tapsa

      Poista
    20. No, miksei sieltä tuulesta mitään löydy? Mikä maksaa?

      Tapsa

      Poista
    21. Lämpöaikasarjoissa on eroja. Niiden raakamittausten tarkkuudessa, yksittäisten mittausten käsittelyissä (adjusteerauksessa) ja mittausten kattavuudessa on isojakin eroja. Minä en kuitenkaan ole kovin huolissani noista toistaiseksi melko pienistä eroista satelliittimittausten aikana - siis joulukuusta 1978 nykyhetkeen - sillä satelliittimittausten referenssi pakottaa innokkaatkin adjusteeraajat välttämään sillä ajalla tarkoitushakuista säätöä. Kyllähän UAH ja RSS ovat lopulta aika lähellä toisiaan, siis yhteisen virhemarginaalin sisällä.

      Jos jostain eroavuuksista kannattaisi olla huolissaan, ne ovat tietokonemallinnusten lämpötilaennusteiden jatkuvasti kasvavat erot ihan kaikkiin reaalimaailman mittaussarjoihin. Eniten eroa on kyllä tullut satelliittisarjoihin. Ja tuo ero on jo kasvanut niin suureksi, että nykyisten ilmastomallien kyvykkyys on jo nyt tilastollisesti erittäin merkitsevällä tasolla olematonta. Tuo on tietysti kaikkein huolestuttavinta ilmastopolitiikkamme perusteiden kannalta, sillä niihin ei oikeastaan mallinnusten lisäksi muuta kuulu. Mittauksistahan ei aikasarjasta riippumatta mitään kovin hälyyttävää näy.

      Poista
    22. Kuten kuuluisa Kenraali Nenonen huomasi räkiessään larttialle,
      katsovansa kieroom löytäern parallaksin.

      Löydämmekö me, kun elämme siinä.?

      http://www.maailmapalaa.net/henkilot/suomi/vilho-nenonen/#

      Ilkka

      Poista
  6. Rutgers Snow Labin lumipeitekuvaajat vuodesta 1972 eteenpäin löytyvät linkistä. En kyllä noiden perusteella olisi lumipeitteestä huolissani, 80-luvulla nähdystä lievästä dipistä noustu takaisin.

    http://www.climate4you.com/SnowCover.htm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväisin lumipeiteala on kuitenkin ollut aika vahvassa laskussa, mitään romahduksia ei kuitenkaan näy:

      http://climate.rutgers.edu/snowcover/chart_seasonal.php?ui_set=nhland&ui_season=2

      Poista
    2. Keväisin lumipeitteet ovat yleensä nopeassa laskussa. (LOL).

      Tapsa

      Poista
    3. Nykyisin kuitenkin enemmän kuin aiemmin, olisiko syytä huolestua?

      Poista
    4. No mutta aloituksessahan tuli ilmi että lumipeite pohjoisella pallonpuoliskossa on rankassa kasvussa, eli onko syytä olla huolissaan?

      Ilkka

      Poista
  7. Ja mitään ihmisen aiheuttamaa merenpinnan nousua ei ole olemasskaan,
    nousun ollessa GIA säätöä.

    http://www.foxnews.com/scitech/2011/06/17/research-center-under-fire-for-adjusted-sea-level-data/

    Ilkka

    VastaaPoista
  8. Näyttääpä Ilmastotiede-blogikin käsitelleen samaa aihetta:

    http://ilmastotiede.wordpress.com/2014/11/29/prisma-studio-kylmyys-yli-200-kertaa-tappavampi-kuin-kuumus/

    VastaaPoista
  9. Alesatalo on filosofian tohtori. Ymmärtääkseni sellainen oppiskellaan humanistisessa tiedekunnassa. Suomalaisessa yliopistomaailmassa humanistisiin tieteisiin lasketaan kuuluviksi esimerkiksi: Arkeologia, Folkloristiikka, Fonetiikka, Historia, Kansatiede, Kielitiede, Kirjallisuustiede, Perinteentutkimus, Puheviestintä, Kulttuuriantropologia, Museologia, Taidehistoria, Teologia, Uskontotiede ja Sukupuolentutkimus.

    Mistköhän noista FIM:n johtava ilmastotiedemies on väitellyt. Viittaisi siihen, että teologiasta tai uskontotieteestä. Jutut ovat sen sorttisia, että samoilla ansioilla noita ilmastotiedemiehiä täytyy olla maapallo pullollaan. Voi aikoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt sitten lipsuu. Filosofian tohtori voi olla myös vaikka fyysikko tai kemisti.

      Teologian tohtori on erikseen, samoin lääketieteen, maa- ja metsätalouden, taiteiden, oikeustieteen, sotatieteiden ja tekniikan tohtorit. Unohdinko jonkun, mutta muut on sitten niputettu filosofian tohtoreiksi.

      Tapsa

      Poista
    2. Nooh, katsotaan mitä löytyy.

      "Lindzenillä CV kattaa 235 julkaistua tutkimusta. Mikko Alestalon julkaisuluetteloa en löytänyt, mutta sen sijaan hän on esitelmöinyt Aktuaariyhdistyksen kehittämissäätiön syysseminaarissa vuonna 2005 aiheesta Aktuaari ja ilmastonmuutos."

      http://octavius1.wordpress.com/2009/11/10/mikko-alestalo-veti-pohjat/

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Aktuaari

      Ilkka

      Poista
    3. On se niin hauskaa, kun saa irvailla ja olla hovinarrina.

      Ilmatieteen laitoksen SYKE:n ym luonnontieteellisten alojen tutkijat ovat enimmäkseen filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneita. Ensi he ovat filosofian maistereita ja lisensiaatteja. Tavallisin oppiaineyhdistelmä on fysiikka/teor.fysiikka, meteorologia, geofysiikka, matematiikka, kemia, tietojenkäsittelyoppi, tilastotiede jne, joita opiskellaan tavallisesti Helsingin yliopistossa sen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi laitoksilla työskentelee melkoinen määrä ulkomaisissa yliopistoissa tutkintonsa suorittaneita asiantuntijoita.

      Poista
    4. Mutta eihän tämä yksi Octavianus löytänyt Alestalolta ilmastotieteen meriittejä vaan Aktuaarin.

      Turha yleistää, kun yleensälkin noi CV.t ovat hupaisaa luettavaa ja komiteoissa istuminenkaan ei ole tieteellinen meriitti, vaan tieteelliset tutkimukset jotka FMI johdon osilta ovat vähissä, jopa niin vähissä että sopii kysyä kuka tai mikä on pätevöittänyt tumpelot virkoihinsa, olisiko WWF jäsenyys ainakin Petterin kohdalta..

      Ilkka

      Poista
    5. Tarkastellaas vaikka johtavimpana ilmastotieteilijänä esiintyneen
      SYKE,n Lea Kaupin meriittejä, eikä koko SYKE,stä taida löytyä ns. kovan tieteen edustajia, pikemminkin jonninmoista sosiologia porukkaa.

      http://www.syke.fi/fi-FI/Asiantuntijat/Henkiloesittelyt/Lea_Kauppi%284599%29

      Ilkka

      Poista
    6. Politiikkaosastoa näyttää porukka olevan. Petri Ekholm on ainoa, jonka äkkiseltään hyväksyisin tuohon laitokseen.

      Tapsa

      Poista
    7. Entäs sitten Suomen IPCC pääneuvottelija Hannu Laurikka.

      Mitkä ovat hänen eväänsä, onko muuta kuin maksettu ympäristöneuvos arvonimi kun ei edes CV,tä liene olemassa, oli joskus neuvotteleva virkamies. .

      Riittääkö barrikaadeilla ansaittu kansalaiskunto tehtävään.

      Ilkka

      Poista