Kesän ensimmäinen ilmastonmuutospuffi Ylen tyyliin

Reija Ruuhela ja taustalla ilmastosavupiippu

Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös ihmisten terveyteen. Vaikutukset ovat sekä myönteisiä, että kielteisiä vaikutuksia: kuumuus voi tappaa, lämpö ja kosteus vaikuttavat mm. joidenkin tautien leviämiseen. Toisaalta kylmyyden aiheuttamat ongelmat häviävät. Aiheesta oli Aamu-tv:ssä keskustelemassa ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta.

Noin puffasi Yle maanantain 2.6.2014 Aamu-tv:n videoklippiään.

Ilmastonmuutos näkyy väistämättä vähitellen ihmisten terveydentilassa myös Suomessa, sanoo ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta.

Jaahas, ilmastoasiantuntija on näköjään myös terveysasiantuntija. Olisipa mielenkiintoista lukea ne tutkimuspaperit, joihin Ruuhelan väite terveydentilan muutoksesta perustuu.

- Ilmastonmuutos on meneillään jo nyt. Terveysvaikutukset tuntuvat koko ajan.

Hieno lausunto Ruuhelalta. Siinä on epäilemättä totta joka sana. Mutta ei siinä mitään uutta ole. Ilmastonmuutos nimittäin on jo noin 4,5 miljardia vuotta jatkunut vakio-olotila.

Historiallisista lähteistä tiedämme, että vaikutukset ovat olleet dramaattisiakin. Esimerkiksi suuret kuolonvuodet olivat Pohjois-Eurooppaa koetelleiden poikkeuksellisten helteiden harvinaisen kylmien vuosien sarja 1695–1697. Silloin varsinkin Suomessa, mutta myös laajalti Pohjois-Ruotsissa, Virossa ja Liivinmaalla viljasadot jäivät huonon sään vuoksi epätavallisen niukoiksi, tai ne menetettiin kokonaan. Suomessa ehkä jopa kolmannes väestöstä kuoli tuolloin nälkään ja tauteihin. Sato tuhoutui monena vuonna peräkkäin. Pettuleipää ja muuta hätäruokaa syötiin yleisesti. Sadon tuhoutuminen sai ihmiset lähtemään liikkeelle kerjäläisten laumoina, ja lavantauti sekä muut kulkutaudit levisivät. Epäsuotuisissa ilmasto-oloissa levisivät myös kasvitaudit kuten torajyvä.

Selvimmin terveysvaikutukset näkyvät ilmastollisissa ääri-ilmiöissä, kuten helleaalloissa, myrskyissä tai hyvien kylmien jaksojen aikana. Ääri-ilmiöiden yleistyessä niiden terveysvaikutukset lisääntyvät. Ilmastonmuutoksella on sekä hyviä, että huonoja vaikutuksia ihmisen terveyteen.

Sään ääri-ilmiötkin ovat olleet näkökulmasta riippuen ilonamme tai riesanamme ikiajat. Ruuhela puhuu niiden yleistymisestä. Hmmm… Kummallista, että hallitustenvälinen ilmastopaneeli, IPCC, ei ole löytänyt yleistymistä, vaikka se mm. vuonna 2012 paneutui asiaan SREX-raportissaan. Nimittäin se ei kyennyt tilastollisesti merkitsevästi yhdistämään luonnonkatastrofeja ilmaston lämpenemiseen.

- Esimerkiksi näin kesäaikaan helleaallot yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Tähän liittyy muun muassa hellerasitusta. Myös sydän- ja hengitystieoireista kärsivien ihmisten oireet saattavat pahentua. Rankkasateet saattavat aiheuttaa talousveden pilaantumista, luettelee Reija Ruuhela.

Kyllä on hienosti valinnut Ruuhela sanansa. Minäkin olen samaa mieltä. Kyllä hellejaksot ovat kesällä vaikkapa talvikauteen verrattuna yleisempiä. Siitä huolimatta jään odottamaan niitä kesähelteitä, jotka ylittäisivät 1930-luvulla Suomessa koetut. Vanhimmat suomalaiset ovat kokeneet kovimmat helteet lapsuudessaan tai nuoruudessaan, kuten tästä bloggauksestani selvästi ilmenee.

Olen joskus ihmetellyt tuota helteillä pelottelua. Satun nimittäin omakohtaisista kokemuksista johtuen tietämään, että suurin osa maailman ihmisistä asuu Suomea huomattavasti lämpimämmillä alueilla. Minäkin asuin vuosia yhdellä kesäisin Euroopan kuumimmalla alueella, Anatolian ylängöllä, jossa kukaan ei ihmetellyt lämpötilan pysymistä päiväsaikaan yli 25 asteen lämpötilassa yhtäjaksoisesti 3-4 kuukauden ajan. Minun havaintojeni mukaan ihmiset eivät siellä suuremmin kärsineet puhumattakaan siitä että olisivat kuolleet kuin kärpäset saunassa.

Ihmiset ovat hyvin sopeutuvia. Me tiedämme yhteiskuntia, jotka pystyvät elämään kääntöpiirien välisen alueen kuumimmissa oloissa ja vastaavasti napapiirien tuntuman viileässä. Ihmiset osaavat sopeutua. Tutkimuksissa, joita on tehty helleaaltojen terveysvaikutuksista etelän kuumissa kaupungeissa, ei ole todettu merkittävää kuolleisuuden lisääntymistä. Sen sijaan kylmät säät surmaavat talvisin kääntäen kuolleisuuden nousuun.

Lisäksi hyönteisten aiheuttamat taudit voivat lisääntyä tulevaisuudessa.

- Ajankohtainen huolenaihe on puutiaisten aiheuttamat ongelmat. Punkit leviävät vähitellen ilmastollisesti suotuisimmille alueille eli käytännössä kohti pohjoista ilmastonmuutoksen seurauksena, sanoo Ruuhela.

Toinen säästä ja ilmastosta riippuvainen eläimen levittämä tauti on myyräkuume. Tämän Ruuhela arvioi kuitenkin mahdollisesti vähenevän ilmastonmuutoksen seurauksena.

- Myyräkuumeessa on muutaman vuoden välein toistuva sykli. Jos hyvin käy, niin ilmastonmuutoksen seurauksena tämä syklisyys saattaisi hieman vähentyä ja sitä kautta myös myyräkuume, kertoo Ruuhela.

En ole sen paremmin punkki- kuin myyräspesialisti, joten en taida kilvoitella biologiankin asiantuntijaksi paljastuvan Ruuhelan kanssa. Epäilen kuitenkin punkkeja ja myyriä olleen Suomessa jo ennen ihmistä, joten ihan uudesta ilmiöstä ei ole kyse. Jos punkkien leviäminen pohjoiseen johtuu lämpötilan noususta, veikkaan ennemmin tai myöhemmin tulevan lämpötilan laskun siirtävän levinneisyysrajaa taas etelämmäs. Riittäisikö siihen vaikkapa yksi vuosien 1939 - 1940 kaltaisen kylmän talven tulo, vai tarvittaisiinko suurten kuolonvuosien kaltaiset kylmät kesät, en osaa sanoa. Ehkä kommentoijissa on alan osaamista?

Ihmettelen muuten, ettei terveysasioiden asiantuntija Ruuhela nostanut esiin malarian leviämistä meillekin. Tuo tautihan oli Suomessa ja Venäjän pohjoisosissa varsinainen riesa vielä 1900-luvun alun nykyistä kylmemmässä ilmastossa.

Talviaikaan ihmisen terveyttä uhkaavat taas erilaiset ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat terveysvaikutukset kuin kesällä.

-  Talvista on tulossa entistä pimeämpiä kun lumipeite vähenee ja pilvisyys lisääntyy. Tämä voi pahentaa esimerkiksi kaamosmasennuksen oireita. Toisaalta kun talvet lämpenevät, niin kylmään liittyvät terveysuhat helpottavat, huomauttaa Ruuhela.

No voi sentään! Miten ihmeessä esi-isämme selvisivät pimeästä keskiajasta kynttilöineen ja tuohitulineen? Miten meillä olisi ongelmia kirkasvalolamppuinemme, katu- ja mainosvalotauluinemme sekä mahdollisuuksinemme käväistä vaikka katsomassa aurinkoa etelässä?

Ilmatieteen laitoksen ilmastoasiantuntija Reija Ruuhelan mukaan haitat voittavat hyödyt kun tarkastellaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia terveysvaikutuksia.

- Jos laajennetaan näkökulmaa maailmanlaajuiseksi, niin esiin nousee kaikenlaiset katastrofit, kuten myrskyt ja tulvat. Mutta myös hitaasti etenevät katastrofit kuten esimerkiksi kuivuuden seurauksena nälänhätä ja ruokahuolto. Rankkasateiden seurauksena taas leviävät vesivälitteiset taudit, kuten muun muassa kolera.

Myrskyjä, tulvia ja kuivuuksia tulee ja menee. Niin on aina ollut. Mikään ei osoita, että ilmaston vakiointiyrityksillä niitä saataisiin vähemmäksi. Mutta mikään ei osoita, että nälänhädät olisivat lisääntyneet tai ruokahuolto olisi uhattuna. Hehtaarikohtaiset sadot ovat kasvaneet moninkertaisiksi viimeisen 100 vuoden aikana kaikkialla maailmassa. Siksi pystymme ruokkimaan moninkertaisen määrän ihmisiä nykyisin. Ihminen on adaptiivinen.

Tämänkaltaiset uhkat on Ruuhelan mukaan syytä huomioida myös Suomessa.

Kyllä kai meidän on syytä katsoa omaa ilmastoamme ja jättää varautuminen päiväntasaajan oloihin muille?

- Matkailijoiden on syytä muistaa ottaa selvää, minkälaisia tautiriskejä kohteessa on.

No, juu tälle.

Riskeihin voi kuitenkin Ruuhelan mukaan varautua.

- Tietoisuutta lisäämällä voi varautua näihin riskeihin. Myös sääpalvelut ovat yksi konkreettinen keino, kun lähestytään tälläista ääritilannetta, joka voi lisätä terveysriskiä. Tähän liittyy erilaisia varoituspalveluita, kuten helteeseen ja kylmyyteen liittyvät varoitukset.

Saanoisin, että olipa taas tyhjänpäiväinen juttu, jonka tarkoituksena oli nostattaa ilmastonmuutostietoisuutta tai suorastaan -paniikkia. Minuun se ei purrut, enkä vakuuttunut toimittaja Marja Sannikan valmistautumisesta jutun tekoon.

Äärisää tai ilmastolliset ääriolot ovat muuten yksi mieluisimmista aiheista minulle. Olen niistä kirjoittanut useaan kertaan. Niitä juttuja voi lukea vaikkapa täältä.

PS. Kun muutamia kommentoijia on kiinnostanut, kumpi - helle vai kylmyys - tappaa enemmän, laitan yhden linkin vielä jälkikirjoituksena. Olivier Deschenes ja Enrico Morettitutkivat asiaa vuonna 2007 Yhdysvalloissa. Heidän mukaansa kylmyys on pahempi, ja USA:n asukkaiden pidentynyttä elinikää jopa osin selittää muutto pohjoisista osavaltioista etelän lämpöön. Tässäpä linkki.