torstai 19. kesäkuuta 2014

PTT:n synkkä ennustus isosta ilmastopuhalluksesta



Pasi Holm. Kuva YLE
Pellervon taloustutkimus, PTT, on tehnyt vastikään EU:n energia- ja ilmastopolitiikan aiheuttaman kustannuspainelaskelman teollisuudelle ja kotitalouksille. Katsotaanpa, mitä television uutis- ja ajankohtaisohjelmistakin tuttu PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm osaa kertoa. Kirjoituksen lopussa on vielä kommentointia siitä, mitä PTT ei arvioinut.  PTT:n raportista kopioimani otteet ovat sisennettynä ja kursiivilla.

Euroopan komissio julkaisi 21.1.2014 EU:n uudet ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Komissio esittää, että kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettäisiin 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi 1990).

Energia- ja ilmastopolitiikka tulee aiheuttamaan merkittäviä kustannuspaineita teollisuudelle ja kotitalouksille. Energia- ja ilmastopolitiikan arvioidaan nostavan kasvihuonepäästöoikeuksien hintaa, sähkön hintaa, kaukolämmön hintaa ja liikennepolttoaineiden hintoja.

On hyvä huomata, että PTT keskittyi kustannuspainelaskelmassaan vain CO2-päästöoikeuksien hinnan vaikutuksiin sähkön, kaukolämmön ja liikennepolttoaineiden hintoihin. Laskelmien ulkopuolelle ovat jääneet lukuisat muut vaikutuskeinot energian hintatasoon. Noilla muilla keinoilla, mm. verotuksella, on poikkeuksetta nostettu hintatasoa. Mikään seikka ei viittaa siihen, etteikö niitä käytettäisi myös jatkossa, jolloin PTT:n luvut saattavat olla huomattavasti alakantissa.

Sitä, kuinka paljon eri kustannustekijät tulevat vuoteen 2030 mennessä nousemaan, on vaikea yksikäsitteisesti arvioida.

Niin on, ja se on yksi ilmastopolitiikan isoista ongelmista. Sen lisäksi, ettemme pysty arvioimaan edes välttävästi ilmastopolitiikan kustannuksia tulevina vuosina - paitsi että ne näyttävät hurjilta - emme tosiasiassa pysty arvioimaan myöskään tuon politiikan vaikutuksia ilmastoon.

Keskeisin energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeino tulee olemaan kasvihuonepäästöoikeuksien hinta. Päästöoikeuden hinta on nykyisin noin viisi euroa hiilidioksiditonnia kohden (CO2-tonni). Sen arvioidaan nousevan 20 – 50 euroon/CO2-tonni vuoteen 2030 mennessä. Päästöoikeuden hinnannousu nostaa sähkön hintaa nykyisestä noin 40 eurosta megawattitunti (MWh) 52 – 70 euroon/MWh. Uusiutuvan energian käytön lisääminen tulee nostamaan myös liikennepolttoaineiden hintaa.

PTT puhuu siis viime vuosien tasolle inflaatiokorjatuista reaalihinnoista. Kun niihin lisätään yleinen hintatason nousu megawattitunnin hinta helposti kaksinkertaistuu seuraavan 15 vuoden aikana.

Energia- ja ilmastopolitiikka aiheuttaa teollisuudelle 900 – 2 100 miljoonan euron ja kaupan alalle 180 – 600 miljoonan euron vuotuisen kustannuspaineen.

Lisätäänpä tuohon kaikki muut kustannusten nousupaineet verotuksesta palkankorotuksiin epävarmuuksineen. Ei ole ihme, että monista kilpailukyvyllisistä eduistamme huolimatta investoinnit Suomeen eivät ole todellisia sijoittajia viime vuosina kiinnostaneet.

Teollisuuden lisäksi energia- ja ilmastopolitiikka vaikuttaa kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin. Liikennepolttoaineiden osuus kotitalouden kulutusmenoista on keskimäärin lähes neljä prosenttia ja sähkön lähes kolme prosenttia. Pienituloisilla kotitalouksilla osuudet ovat vielä tätäkin suurempia.

Niin sanotun energiaköyhyyden yhtenä rajana on pidetty energiakulujen 10 prosentin osuutta kulutusmenoista. Jos nuo kulut kasvavat yli 10 %:n, tulee helposti ongelmia selviytyä ko. laskuista tai sitten menoja on vähennettävä jostain muusta - ravinnosta, harrastuksista jne. 1500-2000 euron kulutusmenoilla tässä arktisessa ja harvaan asutussa maassa sinnittelevällä suomalaisella tuo raja on 150 - 200 euroa kuukaudessa. Nykyisin vielä keskimääräinen kahden hengen talous ei ole putoamassa energiaköyhyyden loukkuun, mutta yksinäiset ja yksinhuoltajina olevat pienituloiset ovat. Jos energian hintoihin on ilmastopolitiikan seurauksena tulossa reaalisesti kymmenien prosenttien korotuksia, ei tarvinne miettiä energiaköyhyyden kehityksen suuntaa. Se kasvaa rajusti, ja Suomen ilmastossa siitä tulee nopeasti sosiaalinen ongelma.

Kotitalouksien asumiskustannukset uhkaavat nousta 800 – 2 000 miljoonaa euroa ja liikkumiskustannukset 360 – 720 miljoonaa euroa vuodessa. Energia- ja ilmastopolitiikan aiheuttama kustannuspaine kotitalouksille saattaa nousta korkeimmillaan 2,7 miljardiin euroon vuodessa. Keskimääräisen kotitalouden asumiskustannukset nousevat 300 – 750 euroa vuodessa, liikkumiskustannukset 140 – 280 euroa.

Siis pelkästään päästökaupan hinnannousupaineista johtuen tarvittaisiin pari prosenttia yli inflaatiotason menevät palkankorotukset ainakin pieni- ja keskituloisille seuraavan 15 vuoden aikana, jotta elintaso ei merkittävästi romahtaisi.
 
Varmaa on, että EU:n energia- ja ilmastopoliittiset toimenpiteet avaavat mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille. Kuinka paljon suomalaiset yritykset voivat saada uutta liiketoimintaa, on hyvin epävarmaa arvioida.

Vaikuttaa siltä, että hyvin epävarma PTT ei ole vielä löytänyt niitä kymmeniätuhansia uusia clean-tech -työpaikkoja, joista Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat puhuneet viimeiset 10 vuotta yrittäessään puolustaa EU:n ilmastolinjauksia ja ilmastopolitiikan ylivertaisuutta suhteessa muihin politiikan aloihin. Sehän ei ole mikään ihme, sillä sen paremmin työllisyys- kuin kansantaloustilastoissa niistä ei ole suurempia merkkejä.

Mutta PTT:n laskelman mukaan siis kotitalouksilta otetaan rahaa ilmastopoliittisilla perusteilla pois lisää vähintään 20 miljardin verran seuraavan 15 vuoden aikana. Ja teollisuutemme ja kaupan kuluja kasvatetaan saman verran, jolloin yhteislasku on yhteensä hulppeat 40 miljardia euroa. Eikä siis tuossa hinnassa ole vielä kaikki ilmastopolitiikan vaikutukset mukana. Sehän sisälsi oikeastaan vain EU:n päästökaupan oletetut kulut.

Palataanpa nyt siihen, mitä et PTT:n arviosta voinut lukea, sillä tutkimustoimeksiannossa sellaista ei kysytty. Otetaan vain pari kysymystä esiin:
  1. Paljonko Suomen ilmastopolitiikalla voidaan säätää ilmastoa viileämpään suuntaan vuoteen 2030 mennessä?
  2. Minne nuo kallistuneen laskun rahat päätyvät?

Ensimmäiseen kysymykseen on mahdotonta antaa eksaktia vastausta, sillä kukaan ei sitä tiedä. Jos kuitenkin uskoisimme ilmastomallinnuksia, voisimme väittää Suomen 40 %:n päästövähennysten vastaavan asteen kymmenes- tai sadastuhannesosien laskua globaalissa keskilämpötilassa. Joka tapauksessa kyse on niin pienestä muutoksesta, että sitä ei kyetä nykyisin mittaamaan. Ja ehkä muistamme sen, että nuo ilmastomallinnukset ovat epäonnistuneet täydellisesti ilmaston ennustamisessa viimeisten 18 vuoden ajan, mistä syystä niiden ennustuskyky on vähintään kyseenalainen.

Toiseen kysymykseen vastaaminen tarkasti on niinikään vaikeaa. Kuluttajilta ja teollisuudelta kerätyt varat luultavasti päätyvät osin sekä kotimaisiin että ulkomaisiin käsiin. Kotimaiset hyötyjät ovat ilman epäilystä veronmaksajilta ja kuluttajilta kerättyjä tukiaisia saavat ja markkinaehtoisesti kilpailukyvytöntä energiaa tuottavat tahot. Vihiä noista tahoista saa tästä Maaseudun Tulevaisuuden jutusta sekä Keskustapuolueen ilmasto- ja energiapoliittisista linjauksista. "Lisää tukiaisia" näyttää olevan trendi, joka pitää ilmastopolitiikan pystyssä. Pääosa rahasta todennäköisesti valuu kuitenkin ulkomaille kahteen suuntaan. Veroparatiiseissa pääkonttoreitaan pitävät ns. uusiutuvan energian yhtiöt haukkaavat ison osan ja loput kannetaan erilaisten YK:n ja vihreiden tahojen rahastojen kautta kehitysmaiden rikastuvalle vähemmistölle.

Olen pahoillani, etten hauskempaa juhannusjuttua tähän kuumenevaan ilmastoon saanut aikaiseksi. Minuakin masensi tuo PTT:n sinänsä varmasti rehellisesti tehty selvitys. Ehkä raskaat juhannusjuomat auttavat unohtamaan asian hetkeksi. Yritetään edes - siispä epäselvää jussia kaikille!

16 kommenttia:

  1. Niin, että mihin rahat menevät? Jaakko Ojaniemi on vähän asiaa tutkaillut:
    http://jaakkojuhaniojaniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153478-paastokauppa-euroopan-suurin-huijaus

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jooo....... .. vähä ...

      Afrikkalaiset eivät ainakaan ole nähneet sinne luvattuja ja kerättyjä ilmastorahoja.

      Mitä tulee Windfall voittoihin, asia on monipiippunen.

      Eihän ole voimayhtiöiden vika että voimayhtiö saattaa tuottaa päästötöntä
      vesi tai ydinenergiaa, josta ei tarvitse maksaa päästömaksuja.

      Kun tämä laitettiin verolle, tietysti kustannus siirtyi sähkön
      kuluttajalle.

      Eihän se myöskään ole voimayhtiöiden vika että tämä ilmastosekoilu tuottaa tälläisiä ihmeellisyyksiä, eli kyllä windfall vero ainoastaan nosti sähkön hintaa eikä ollut kummempi tulonsiirto kuluttajalle tai sähköythtiöltä koska ilman sitä sähkö oli halvempaa.

      Kyseessä oli vain vihreiden ajama energiavero.

      Nyt leksa antaa näköjään näköjään mojovan mällin vihreille, liekö oikein kiertomälli.

      "Energiayhtiöiltä poistetaan niin kutsuttu Windfall-vero."

      http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/69985-stubbin-hallituksen-paketti-11-mrd-eu

      Ilkka

      Poista
  2. Toivotaan, että edes Alexander Stubb olisi hereillä näissä asioissa ja lopettaisi tämän järkyttävän hulluuden Austaralian ja Kanadan tapaan. Me ollan kusessa ilman järkeviä poliitikkoja. Vihreät typerykset pois hallituksesta ja mediasta omia kannatuslukujaan nostamasta, eikä ne edes nouse tämän seurauksena vaan laskee jyrkästi Niinistön Villen propagandasta huolimatta!

    Henkka

    VastaaPoista
  3. Synkkää juhannusta tekisi mieli toivottaa kaikille, mutta ehkä sentään on valoisampaa toivottaa valkeaa juhannusta kaikille.

    VastaaPoista
  4. Vähän pahaa pelkään että stubbi antoi virheille periksi ja ne saavat ilmastolakinsa. Toivottavasti olen väärässä koska ton päästökaupan päälle tulee senverran kustannuksia että ollaan kaikki letkuruokinnassa hetken päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi kuva kertoo enemmäin kuin tuhat sanaa:
      http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/69996-hallitus-antoi-4-eukk-miten-kuvittelette-herra-rinne-elakelaisten-selviavan

      Puolueeton

      Poista
    2. Jeps, Puolueeton, oli pakko ottaa tuo kuva talteen mahdollista myöhempää käyttöä varten ;-)

      Poista
  5. saas nähdä mitä tehdään ydinvoimaluvalle. stubbille ehkäpä näytön paikka.
    mitä taas jälleen kerran eurooppa hyötyy lisäkustannuksista, kun taas aasian maat lisäävät hiilen käyttöä ja perustellusti; halpaa energiaa köyhille ihmisille.
    ei voi olla niin tyhmää, että halutaan vaan näytttää mallia.
    no, hallituksen on pakko miettiä kuinka paljon lisää voidaan yrittäjiä ja teollisuutta rasittaa energiasta aiheutuvilla lisäkuluilla.
    on turha paasata työpaikoista ja isänmaasta kun kuitenkin toimitaan täysin päinvastoin.
    miksi ihmeessä marginaalipuolueen puheenjohtaja saa hässäköidä kuin suurpuolueen edustaja?

    VastaaPoista
  6. Pyhäjoen hankkeelle on kyllä melkoinen kannatus eduskunnassa. Vain punavihreät ovat sitä vastaan. Olisi kyllä outoa, jos se kariutuisi, jos hanke saadaan eduskuntaan.

    Tapsa

    VastaaPoista
  7. Kun pääministerimme mielipiteistä ja etenkin tiedon tasosta ollaan ymmärrettäväsi kiinnostuneita, voinen liittää tähän pari pätkää hänen sähköpostistaan minulle:

    "Olen samaa mieltä, että useiden isojen eurooppalaisten maiden nykyinen
    energiapolitiikka on lähellä kallista hurskastelua, jossa ei ole selvää
    tavoitetta ja jossa käytetään tehottomia keinoja. Tärkein esimerkki on Saksa.
    Siellä laitettiin viime vuonna melkein 25 mrd euroa uusiutuvien tukiin.
    Periaassa pyritään omavaraisuuteen ja uusiutuvien osuuden lisäämiseen, mutta
    käytännössä kivihiilen käyttö ja päästöt kasvoivat. Perusvoimaa tarvitaan
    silloin kun ei tuule tai paista ja ydinvoimaloita ajetaan alas. Ongelma
    lähteekin siitä, että Saksan politiikan ydin on anti-ydinvoima, ei ilmasto."



    "Suomessa uusiutuvien tuet ovat onneksi paljon kohtuullisemmalla tasolla kuin
    esim Saksassa. Esimerkiksi tuettavalle tuulivoimallehan on 2500 MW
    kapasiteettikatto, jonka jälkeen uusia hankkeita ei enää oteta tuen piiriin.
    Näin en usko, että kuvaamasi visio kaikkien suunnitteilla olevien
    tuulihankkeiden (lähemmäs 10 000 MW) toteutumisesta on realistinen. Olen samaa
    mieltä siitä, että riippumatta mitä muutoin tapahtuu, Suomen tulee mahdollistaa
    ydinvoiman lisärakentaminen."

    Tapsa

    VastaaPoista
  8. Nomiksei kukaan uskalla leikata Kullervon kivistä leipää,
    vaan kaikk ion verhottu vihermytologiaan sini saareloiden ja liaanien pelossa.

    Ei greenpeacella eli WWF,llä ja sen muilla sotilaallisilla siivillä
    ole valtuutusta kansalta.

    Ilkka

    VastaaPoista
  9. Mää vaan mietin niitä ydinjätteitä. Vituttais, jos ne joskus purkautuis maailmalle. Ja mantereethan liikkuu edelleen. Ei voi ennustaa tulevaisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei syytä suureen huoleen sillä muutaman vuoden päästä rakennettavat uuden sukupolven ydinvoimalat voivat käyttää nykyisen ydinjätteen polttoaineenaan. Antero

      Poista
    2. Jos tietäisi minkälaisessa tuiskussa elämme luontaisesti, ihmisen ollessa sopeutunut luonnon taustasäteilyyn, ei pelottaisi niin paljon tuo säteily, jota sitäkiin käytetään pelotteluun jonkuin päämäärän ajamiseksi,
      jonka huomaa kun media raportoi tuhansista mikroSieverteista.

      "In Europe, average natural background exposure by country ranges from under 2 mSv annually in the United Kingdom to more than 7 mSv annually in Finland.[4]"

      http://en.wikipedia.org/wiki/Background_radiation

      Ilkka

      Poista
    3. Hävisikö mun vastaus jonnekin? Koitin Anterolta kysyä, että mitä sieltä uuden sukupolven reaktorista sitten tulee? Ja, että eikö ydinjäte olekaan vaarallista?

      Poista
  10. Talouspolitiikalla ja ilmastopolitiikalla tuntuu olevan enemmän yhteistä, kuin monet haluaisivat myöntää. Molemmat perustuvat jos jonkinnäköisiin malleihin. Reaalimittauksilla tuntuu olevan vähän tai ei lainkaan merkitystä. Mallit ja ennustukset toimivat keskimäärin kolikonheittoa kehnommin. Sinänsä jännä, että kumpienkaan nokkamiehiä ei vaadita tilille siinä vaiheessa, kun ennustukset ovat jälleen kerran rytisseet metsään. Aika monessa muussa virassa saisi vastaavasta munauksesta potkut.

    Puolueeton

    VastaaPoista